Psyka 1 Flashcards

- Psykologia tieteenä - Oppiminen ja opiskelu

1
Q

Mitä kuuluu ihmisen biologiseen näkökulmaan?

A
  • aivojen toiminta ja rakenne
  • perimä
  • hormonitoiminta
  • fyysiset ja motoriset ominaisuudet
  • evoluution vaikutus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä kuuluu ihmisen psyykkiseen näkökulmaan?

A

Mielensisäinen toiminta; mieli kattaa yksilön
- tunteet
- mielialat
- ajatukset
- havainnot
- motivaatio
- tiedonkäsittely
- muisti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä kuuluu ihmisen sosiaaliseen näkökulmaan?

A
  • vuorovaikutus yksilöiden ja ryhmien välillä
  • tilannetekijöiden vaikutus yksilöön
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä kuuluu ihmisen kulttuuriseen näkökulmaan?

A
  • kulttuurin omaksuminen ja muokkaaminen
  • kulttuurin vaikutus yksilöihin ja yhteisöihin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä psykologia on?

A

Laaja, empiirinen tiede, jossa tutkitaan ja selitetään ihmismieltä ja ihmisten käyttäytymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä tarkoittavat psykologian eri tutkimusalueet?

A

Kukin psykologian tutkimusalue keskittyy tiettyihin tutkimuskohteisiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Kognitiivinen psykologia

A

Tiedonkäsittely eli kognitiivinen toiminta (tarkkaavaisuuden säätely, muisti, oppimiskyky, kielelliset taidot)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Neuropsykologia

A

Aivojen ja ihmisen toiminnan väliset suhteet (toimintakyky, neurologisten sairauksien aiheuttamat muutokset kognitiivisten toimintojen, tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelyyn)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Havaintopsykologia

A

Aistiminen ja havaitseminen sekä niiden taustalla olevat kognitiiviset ja hermostolliset prosessit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kehityspsykologia

A

biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys eri elämänvaiheissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Persoonallisuuspsykologia

A

Ihmisen psykologiset ominaisuudet, eli tavat ajatella, tuntea ja käyttäytyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Terveyspsykologia

A

Terveyteen ja sen edistämiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisemiseen ja hoitoon liittyvät psykologiset ilmiöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Kliininen psykologia

A

Mielenterveyshäiriöiden arviointi- ja hoitokeinojen kehittäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Sosiaalipsykologia

A

Vuorovaikutustilanteisiin liittyvät tekijät ja niiden vaikutukset yksilön käyttäytymiseen ja ja psyykkiseen toimintaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kognitiivinen neurotiede

A

Tiedonkäsittelyn, havainnoinnin ja tunteidenkäsittelyn aivoperusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Työ- ja organisaatiopsykologia

A

Työhön ja organisaatioihin liittyvät ilmiöt (työpaikkakiusaaminen, johtajuus, työhyvinvointi, organisaatioiden eettinen toiminta)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Oppimisen psykologia

A

Oppimiseen liittyvät ilmiöt ja prosessit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Stressijärjestelmän aktivoituessa…

A
  • elimistö alkaa tuottaa stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia
  • elimistöä rauhoittava kiertäjä- eli vagushermo lakkaa toimimasta
  • sydämen syke nousee
  • hengitystiheys kasvaa
  • verenpaine nousee
  • tarkkaavaisuus paranee lyhytaikaisesti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mitä psykologit tekevät?

A
  • asiakastyö: keskustelu, neuvominen ja ohjaus
  • psykologin tutkimusten tekeminen
  • voivat toimia tutkijoina sekä asiantuntijatehtävissä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Tieteellisen tiedon tuntomerkkejä:

A
  1. Koeteltavuus: tulosten paikkaansapitävyyttä on voitava tutkia ja koetella empiirisesti
  2. Objektiivisuus: havaittu tulos ei saa olla riippuvainen havainnoijasta
  3. Julkisuus: tiedon tulee olla kaikkien saatavilla ja tutkijoiden arvioitavissa
  4. Toistettavuus: samaan tieteelliseen tulokseen pitää voida päätyä uudelleen
  5. Yleistettävyys: tiede selvittää yleisiä säännönmukaisuuksia
  6. Itseäänkorjaavuus: tieto voi joko vahvistua tai kumoutua
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Tieteellisen tutkimuksen prosessi:

A
  1. Tutkimusongelma ja hypoteesi muotoillaan
  2. Tutkimuksen suunnittelu ja tutkimusmenetelmien valinta
  3. Aineisto kerätään
  4. Tutkimustulosten käsittely
  5. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
  6. Julkaisu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Mitkä ovat psykologisen tutkimuksen eettisten periaatteiden osa-alueet?

A

1) Tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen

2) Vahingoittamisen välttäminen

3) Yksityisyys ja tietosuoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Miten psykologien tutkimuksen eettisiä periaatteita käytännössä toteutetaan? Anna esimerkkejä.

A
  • suostumuksen pyytäminen
  • vapaaehtoisuus
  • tutkittavien harhaanjohtamisen välttäminen
  • mahdollisuus keskeyttää tutkimus
  • psyykkisen tai fyysisen vahingoittamisen minimointi
  • henkilöllisyyden suojeleminen
  • luvan pyytäminen tulosten julkaisuun
  • jälkihoito tarvittaessa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Millä perusteilla psykologiassa voidaan tehdä eläintutkimusta?

A

Eläimille kärsimystä aiheuttavia tutkimuksia saa tehdä vain silloin, kun vaihtoehtoista menettelyä ei ole ja tutkimus on tieteellisesti perusteltu. Eläinkokeita tehdään, jos tutkimuksen olosuhteet olisivat epäeettisiä ihmisille tai tutkimuksen tulisi kestää usean sukupolven ajan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Miten kokeellinen ja ei-kokeellinen tutkimus eroavat toisistaan?

A
  • Tavoite: kokeellisessa tutkimuksessa pyritään osoittamaan syy-seuraussuhde ja testataan hypoteesia, ei-kokeellisessa selvitetään ilmiöiden välisiä yhteyksiä tai kuvaillaan ilmiötä
  • kokeellinen suoritetaan laboratoriossa tai kentällä luonnollisessa ympäristössä, ei-kokeellinen hyödyntää esim. haastattelua (ei tarkkarajaista tutkimusaluetta)
  • ei-kokeellinen tutkimus esim. korrelatiivista tutkimusta, jossa tarkastellaan kahden muuttujan välistä suhdetta tilastoilla ja tilastomatematiikkaa hyödyntäen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Miten kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus eroavat toisistaan?

A
  • Aineisto: kvantitatiivisessa aineisto ja tulokset numeromuodossa, kvalitatiivisessa aineisto on muussa kuin numeromuodossa, esim. sanallisessa
  • Tavoite: kvantitatiivisessa mitata tutkittavaa ilmiötä, kvalitatiivisessa ymmärtämään, kuvaamaan tai selittämään tutkittavaa ilmiötä kokonaisvaltaisesti
  • Tutkimuskohteet: kvantitatiivisessa suuret ihmisryhmät, kvalitatiivisessa luonnolliset tilanteet ja yksittäistapaukset
  • Aineistonkeruumenetelmät: kvantitatiivisessa mm. kyselyt numeroasteikoilla, psykologiset testit ja aivotutkimusmenetelmät; kvalitatiivisessa mm. haastattelu ja havainnointi
  • monimenetelmällisessä tutkimuksessa hyödynnetään molempia tapoja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Mitä on tapaustutkimus?

A

tutkimusote, jonka avulla tarkastellaan yksilöitä, ryhmiä tai organisaatioita niiden todellisessa ympäristössä, voi olla joko kokeellista tai ei-kokeellista tutkimusta. Mahdollistaa teorioiden testaamisen ja kehittämisen tosielämän tilanteissa, tuottaa mm. kokeellista tutkimusta täydentävää tietoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Mitä on psyykkinen toiminta?

A

mielensisäistä toimintaa, keskeisimpinä tiedonkäsittely lei kognitiivinen toiminta, tunteet ja motivaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Mitä on kognitiivinen toiminta ja mitä eri osa-alueita siihen kuuluu?

A

tiedonkäsittelyä, eli mielen toimintaa, jonka avulla ihminen hakee ja saa tietoa ympäröivästä maailmasta, käsittelee mieleen tallennettua tietoa ja valitsee näiden perusteella toimintatapoja. Esim. tarkkaavaisuus, havaitseminen muistaminen, ajattelu ja toiminnanohjaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Mitä tarkkaavaisuus on?

A

tiedonkäsittelyn toiminto, jonka avulla joitakin asioita otetaan huomion kohteeksi samalla, kun toiset asiat jätetään huomioimatta, tarkkaavaisuus toimii sekä tietoisesti että ei-tietoisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Mitä havaitseminen on ja miten se liittyy tarkkaavaisuuteen ja muistiin?

A

tiedonkäsittelytoiminto, jossa muodostetaan tietoinen käsitys jostakin asiasta aistien avulla. Tarkkaavaisuuden kohteeksi otettavat asiat voidaan havaita, havaittaessa uusia asioita hyödynnetään väistämättä muistettua tietoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Mikä ero on aistimuksella ja havainnolla?

A

Aistimus on aistinelinten välittämä tiedostamaton tuntemus, havainto taas on tiedostettu aistimus eli tietoinen kokemus jostakin asiasta, esim. miltä vaatteet tuntuvat päällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Mitä muistilla tarkoitetaan?

A

tiedonkäsittelyn toiminto, jonka avulla käsitellään, säilytetään ja palautetaan mieleen painettua tietoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Miten työmuisti ja säilömuisti eroavat toisistaan?

A
  • Kapasiteetti: työmuisti on lyhytaikainen, johon mahtuu 5+-2 asiaa kerrallaan, säilömuisti on pitkäkestoinen, teoriassa rajaton muisti
  • työmuistiin saa asioita painamalla ne mieleen, säilömuistiin asiat tallentuvat vain, jos ne on kerrattu riittävän usein tai ne ovat herättäneet voimakkaita tunteita, tallentuvat muistijälkinä unen aikana
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Mitä ajattelu on?

A

tiedonkäsittelytoimintaa, jossa käsitellään havainto-ja muistitietoa esim. päättelemällä, tekemällä valintoja, ratkaisemalla ongelmia, luokittelemalla ja muodostamalla käsitteitä; ajattelun avulla voi esim. luoda tieteellisiä teorioita ja muita monimutkaisia malleja todellisuudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Mitä on toiminnanohjaus?

A

mielen toimintaa, jossa suunnataan, ohjataan tai kontrolloidaan tiedonkäsittelyä ja käyttäytymistä, arvioidaan sitä, millaisia toimintatapoja tilanne vaatii ja valitaan sopivin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Mikä on skeema?

A

sisäinen malli, eli muistiin tallennettu yleistetty tietokokonaisuus jostakin asiasta, tapahtumasta tai tilanteesta, ohjaavat tiedonkäsittelyä ja helpottavat sitä.
Esim. skripti = tapahtumaan liittyvä skeema eli toiminnan käsikirjoitus, stereotypia = skeema, jossa tietty piirre yleistetään koskemaan koko ryhmää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Mikä on havaintokehä ja miten skeemat liittyvät siihen?

A

teoreettinen malli, joka kuvaa skeemojen toimintaa osana tiedonkäsittelyä. Havaintokehän 3 vaihetta:
1) Jo muodostuneet skeemat ohjaavat havaitsemista ja tarkkaavaisuutta
2) Uusia havaintoja verrataan aiempiin skeemoihin, mikä vaikuttaa siihen, miten tietoa tulkitaan
3) Uusi tieto joko muuttaa tai vahvistaa ihmisen aiempia skeemoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Mikä ero on tunteilla ja mielialalla ja mien ne liittyvät toisiinsa?

A
  • tunne on lyhytkestoinen kehon ja mielen tila, kun taas mieliala kuvaa pitkäkestoisempaa taipumusta kokea tietyntyyppisiä tunteita
  • tunteet ja ajatukset vaikuttavat mielialaan ja saattavat muokata sitä, ja toisaalta mieliala voi voimistaa tai heikentää tiettyjä tunteita
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Miten tunne syntyy?

A

1) Tunnereaktio: nopea ja automaattinen toiminta, aivoalueiden aktivoituminen, kehon toiminnan muutokset, tahattomat tunneilmaisut ja toiminnan muutos
2) Tunnekokemus: hitaampi, subjektiivinen eli yksilöllinen kokemus, tietoinen tulkinta tunnereaktiosta aiempien kokemusten ja tietojen perusteella, tietoisuus tunnetilasta sekä tunteen aiheuttajasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Miksi tunnereaktio syntyy ennen tunnekokemusta?

A

Evolutiivinen alkuperä: selviytymisen kannalta tärkeää, tunnereaktio valmistaa kehoa reagoimaan esim. uhkaan nopeasti, tietoinen tunnekokemus auttaa arvioimaan tunnereaktion tarpeellisuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Mitä ovat perustunteet?

A

evolutiivisesti vanhoja ja kaikilla ihmisillä ilmeneviä ja samanlaisesti ilmaistuja tunteita: mielihyvä, inho, pelko, suru, viha ja hämmästys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Nimeä jokaisen perustunteen laukaiseva tekijä sekä tehtävä.

A

1) mielihyvä: sosiaalisuus, ruoka; ympäristön tutkiminen
2) inho: tartunta- tai myrkytysvaara; vetäytyminen
3) pelko: fyysinen tai psyykkinen uhka; suojautuminen, pakeneminen
4) suru: menetys; kontaktien hakeminen, energian säästäminen
5) viha: fyysinen tai psyykkinen uhka; hyökkääminen aggressio
6) hämmästys: odottamaton tilanne; valmistautuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Miksi tunneilmaisu on tärkeää?

A

Tunneilmaisun avulla ihmiset voivat välittää omia sisäisiä tunnetilojaan muille ihmisille ja toiset voivat tulkita yksilön tunteita ja mielentilaa, vahvistaa sosiaalisia suhteita. Tunteet heijastuvat erityisesti kasvonilmeistä sekä kehon liikkeistä ja asennoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Miten ihmiset voivat säädellä tunteitaan?

A

1) Ennakoivat säätelykeinot: tunteisiin vaikuttamista ennen niiden syntyä, esim. jännittävän tilanteen läpikäynti mielessä
2) Reaktiosidonnaiset säätelykeinot: tunteiden säätelyä vaikuttamalla jo syntyneisiin tunteisiin, tunteita voi vahvistaa, heikentää tai muuttaa, esim. rauhoittavat ajatukset ja hengittäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Mikä ero on motiivilla ja motivaatiolla ja miten ne liittyvät toisiinsa?

A

Motivaatio on kokonaistila, jonka taustalla on erilaisia motiiveja, eli toiminnan syitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Miten motiiveja voidaan jaotella?

A

1) Biologinen motiivi: fysiologiset perustarpeet, esim. ravinnon saaminen ja suvun jatkaminen (elossa säilyminen)
2) Psyykkinen motiivi: ajatuksiin ja tunteisiin, esim. turvallisuuteen, uteliaisuuteen ja itsensä toteuttamiseen, liittyvät tarpeet
3) Sosiaalinen motiivi: toisiin ihmisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä kulttuuriin liittyvät tarpeet, kuten ryhmään kuuluminen ja toisen ihmisen läheisyyden kokemisen tarpeet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Mikä on motiivikonflikti?

A

tilanne, jossa motiivit ovat osin ristiriidassa keskenään ja vaativat tekemään valintoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Mikä ero on sisäisellä ja ulkoisella motivaatiolla?

A

Ulkoisessa motivaatiossa toimintaa säätelevät ympäristön vaatimukset ja ulkoiset palkinnot eikä tekeminen itsessään, sisäisessä motivaatiossa toiminta itsessään on ihmiselle palkitsevaa, eli perustuu omaan mielenkiintoon, intoon, tarpeeseen toteuttaa itseään ja kokea tekemisestään mielihyvää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Mitä tarkoittaa eksplisiittinen mielen toiminta?

A
  • kokemukset ja toiminta, josta yksilö on tietoinen tiettynä hetkenä
  • tarkkaavaisuus ohjaa tietoisen tiedon valikointia
  • vaatii keskittymistä, tarkkaavaisuutta ja muistin käyttöä, kuluttaa mielen resursseja
51
Q

Mitä tarkoittaa implisiittinen mielen toiminta?

A
  • mielen toiminta, josta ei muodostu kokemusta eli se on tietoisuuden ulkopuolella
  • suurin osa aistien rekisteröimästä tiedosta, tunnereaktiot, automatisoituneet taidot ja liikesarjat
  • estää kehon liikaa kuormittumista ja tekee toiminnasta sujuvaa
  • mieli voi ohjata toimintaa ei-tietoisesti käsitellyn tiedon perusteella
52
Q

Mikä on psykoanalyysi?

A

Sigmund Freudin 1900-luvun alkupuoliskolla kehittämä teoria ihmismielen toiminnasta sekä hoitomuoto, joka perustuu ajatukseen tiedostamattomien asioiden vaikutuksesta ihmisen toimintaan; teorian mukaan mieli toimii tietoisella, esitietoisella ja tiedostamattomalla tasolla

53
Q

Mitä on metakognitio?

A

kyky olla tietoinen siitä, miten ja mitä asioita mieli käsittelee, eli tietoisuutta oman mielen tiedonkäsittelystä

54
Q

Mitä esitietoisella tarkoitetaan Freudin psykoanalyysissa?

A

mielen tiedostamattomat asiat, jotka kuitenkin voidaan saada tietoisuuteen, kun niihin kiinnitetään huomiota, esim. kaukaiset muistot

55
Q

Mitä tiedostamattomalla tarkoitetaan Freudin psykoanalyysissa?

A

ei-tietoinen mielen toiminta, pakkomielteiden ja mielenterveysongelmien taustasyy, jossa on mm. torjutut muistot sekä kielletyt toiveet ja halut

56
Q

Mitä epäkohtia Freudin psykoanalyysissa on?

A
  • osa ei perustu tieteelliseen tutkimuksiin, vaan terapiassa käymien ihmisten kertomusten pohjalta tehtyihin päätelmiin -> kapea otos
  • Freudin teoriassa tiedostamaton on pääosin jotain kielteistä, nykyisen näkemyksen mukaan ei-tietoinen toiminta on sujuvan elämän ja hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen oleellista
  • tietoisen ja ei-tietoisen toiminnan välillä ei ole niin suurta eroa kuin Freudin mukaan
  • (teoriaa on jatkettu mm. defenssien kohdalta eteenpäin)
57
Q

Miten defenssit selviytymiskeinot (coping) eroavat toisistaan?

A

Defenssit eli puolustusmekanismit ovat mielen automaattisia eli ei-tietoisia tapoja käsitellä uhkaavia, stressaavia ja vaikeita tilanteita. Coping eli selviytymiskeinojen avulla vaikeita tunteita ja niitä herättäviä tilanteita käsitellään tietoisesti, selviytymiskeinoja on ongelma- sekä tunnekeskeistä

58
Q

Mikä ero on ongelma- ja tunnekeskeisillä selviytymiskeinoilla?

A
  • ongelmakeskeisten selviytymiskeinojen avulla pyritään tietoisesti muuttamaan itse tilannetta, joka aiheuttaa kielteisiä tunteita
  • tunnekeskeisten selviytymiskeinojen avulla pyritään käsittelemään vaikean tilanteen aiheuttamia tunteita vaikuttamatta itse tilanteeseen
59
Q

Defenssi: kieltäminen:

A

ilmeisen tosiasian kiistäminen, voi luoda turvaa mutta vääristää todellisuutta

60
Q

Defenssi: huomion siirto:

A

huomio kiinnitetään vaikeassa tilanteessa epäoleelliseen tai itseä kiinnostaviin asioihin, lievittää ahdistusta mutta jättää vaikean asian käsittelemättä

61
Q

Defenssi: arvon kieltäminen:

A

merkityksellisen asian arvo kielletään, voi auttaa esim. pettymyksen käsittelyssä

62
Q

Defenssi: järkeistäminen:

A

vaikea tilanne selitetään oman edun mukaiseksi, lievittää tilanteen aiheuttamia kielteisiä tunteita, mutta voi vääristää todellisuutta

63
Q

Defenssi: huumori:

A

käsitellään asiaa ilon ja huvittuneisuuden kautta, huumori voi suojella mieltä keventämällä omaa tunnetilaa

64
Q

Defenssi: toiseen heijastaminen (projektio):

A

omat epämiellyttävät tai ei-halutut ominaisuudet heijastetaan toiseen yksilöön, pidetään myönteistä käsitystä itsestä yllä

65
Q

Mitä tutkitaan kun tarkastellaan ihmisen toimintaa biologisesta näkökulmasta?

A

esim. perimän, evoluution, geenien, hormonien ja hermoston, etenkin aivojen, toiminnan yhteyttä ihmisen psyykkiseen toimintaan. Esim. millaista sähkökemiallista aktivaatiota aivoissa tapahtuu ihmisen rakastuessa, tai millaisia hormonitoiminnan muutoksia liittyy erilaisiin tunnetiloihin

66
Q

Mitä tarkoitetaan psykologiassa perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksella?

A

Molemmat muovaavat yksilöstä juuri sellaisen, kun hän on; perinnölliset taipumukset asettavat yksilön toiminnalle rajoituksia, mutta geenien vaikutus muovautuu sen perusteella, millaisissa ympäristöissä ihminen kasvaa ja toimii

67
Q

Mitä evoluutiopsykologiassa tutkitaan?

A

evoluution ja luonnonvalinnan vaikutuksia ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen; biologisen evoluution perusteella tehdään hypoteeseja siitä, millaista käyttäytymisen pitäisi olla

68
Q

Mitä on luonnonvalinta ja adaptaatio ja miten ne liittyvät psykologiaan?

A

Luonnonvalinnassa hyödylliset ominaisuudet siirtyvät perimän kautta eteenpäin, kun taas haitalliset ominaisuudet muuttuvat harvinaisemmiksi, koska niitä kantavat yksilöt eivät selviydy eivätkä siten saa jälkeläisiä. Luonnonvalinta on tuottanut adaptaatioita, eli piirteitä, rakenteita ja ominaisuuksia, jotka edistävät hengissä pysymistä tai lisääntymistä. Adaptaatiot ja luonnonvalinta ovat saaneet aikaan paljon psykologisiakin ominaisuuksia, kuten kyky rakastua ja solmia parisuhde, joka auttaa niin selviytymisessä kuin lisääntymisessäkin.

69
Q

Miksi kaikki eivät evoluutiosta huolimatta käyttäydy samalla tavalla?

A

Kaikki ihmisen toiminta ei ole adaptiivista, eivätkä kaikki evoluution myötä ihmiselle kehittyneet ominaisuudet ole adaptaatioita, osa on kehittynyt sattumalta. Myös ympäristöllä, esim. kulttuurilla, on vaikutusta ihmiseen

70
Q

Mitä temperamentilla tarkoitetaan?

A

Ihmisen synnynnäinen ja yksilöllinen toimintatyyli ja reagointitapa; vaikuttaa sekä ulkoisiin asioihin, kuten sosiaalisiin tilanteisiin, että sisäisiin asioihin, kuten tunteiden ja ajatusten voimakkuuteen

71
Q

Mihin kolmeen kokonaisuuteen temperamentin piirteet voidaan jakaa?

A

Temperamenttiteoria:
1) Itsesäätely: kyky säädellä omia tunteita ja käyttäytymistä
2) Taipumus kokea kielteisiä tunteita: kuinka herkästi ja voimakkaasti kielteiset tunteet syntyvät, niiden kesto ja kokemuksen voimakkuus
3) Taipumus kokea myönteisiä tunteita eli ulospäinsuuntautuneisuus: kuinka voimakkaasti ja usein ihminen kokee myönteisiä tunteita erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, kohdatessaan toisia ihmisiä ja kokeillessaan uusia asioita

72
Q

Mitkä tekijät vaikuttavat temperamenttiin?

A

Synnynnäinen ominaisuus, johon vaikuttavat perimä ja esim. äidin raskaudenaikainen toiminta, kuten päihteiden käyttö

73
Q

Mitkä ovat limbisen järjestelmän tehtävät?

A

Eri osat ovat tärkeitä mm. tunteille, stressitilanteisiin virittymiselle, muistojen tallentumiselle ja kehon hormonitoiminnan säätelylle. Limbiseen järjestelmään kuuluva talamus aistitiedon väliasema: aistitieto, joka on rekisteröity esim. silmillä ja korvilla, välitetään aivokuorelle

74
Q

Mitkä ovat aivorungon tehtävät?

A

Alimpana aivoissa vaikuttavat peruselintoiminnoista vastaavat alueet (kehittyvät ensimmäisenä sikiöllä), kuten aivorunko: automaattiset ja ei-tietoiset keon toiminnot, kuten sydämen sykkeen ylläpito, hengitys ja unen ja valveen vaihtelu

75
Q

Mikä on pikkuaivojen tehtävä?

A

liikkeiden oppiminen ja tasapainoaisti, ei-tietoiset muistot

76
Q

Mitä tehtäviä aivokuorella on?

A

Vahvasti poimuttunut aivokuori mahdollistaa monimutkaisen ajattelun, päätöksenteon, tunteiden säätelyn ja muut monimutkaisen tiedonkäsittelyn muodot

77
Q

Mitkä ovat otsalohkojen tehtävät?

A
  • suunnitelmallisuus
  • muisti
  • tarkkaavaisuus
  • toiminnanohjaus
  • kehon liikkeiden kontrollointi
  • (kehittyvät keskimääräisesti pisimpään aivokuoren lohkoista, jopa 25-30-vuotiaaksi)
78
Q

Mikä on ohimolohkon tehtävä?

A
  • kuuloaistimusten käsittely
  • asioiden tunnistaminen
79
Q

Mikä on päälakilohkon tehtävä?

A
  • kehon tuntemusten käsittely
  • tilan hahmottaminen
80
Q

Mikä on takaraivolohkon tehtävä?

A
  • näkötiedon käsittely
81
Q

Mikä on keskushermoston tehtävä?

A

Aivot: vastaanottavat ja käsittelevät tietoa muualta hermostosta ja lähettävät tietoa ääreishermostolle
Selkäydin: tieto kulkee selkäytimen kautta hermosatoja pitkin

82
Q

Mikä on ääreishermoston tehtävä?

A

Välittää liike- ja tuntotietoa ja ohjaa keskeisiä elintoimintoja

83
Q

Mitä ovat hermoverkot ja miten ne vaikuttavat aivojen toimintaan?

A

Aivojen muodostamat monimutkaiset hermosolujen yhteyksien kokonaisuudet, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Niiden avulla aivot toimivat yhtenä kokonaisuutena, ja sama toiminto ulottuu useille eri aivoalueille

84
Q

Miten tunteet syntyvät eri osissa aivoja?

A

Tunteiden syntymisen kannalta tärkeimmät alueet ovat limbisessä järjestelmässä. Tunteiden tunnistamiseen ja arviointiin osallistuvat aivokuoren eri osat ja erityisesti otsalohko. Aivorungon osat auttavat kehoa virittäytymään tunteeseen säätelemällä automaattisia peruselintoimintoja, kuten sydämen sykettä.

85
Q

Miten hermoston osat viestivät keskenään?

A

Hermoston solujen toiminta voi olla
1) Sähköistä
2) Kemiallista (hermosolujen sähköinen aktiivisuus vaihtuu kemialliseksi välittäjäaineiden muodossa hermoimpulssin siirtyessä hermosolusta toiseen)
3) Hormonit: pääosin verenkierron kautta hermostossa vaikuttavia välittäjäaineita, pitkäkestoisempi vaikutus kuin muiden välittäjäaineiden, esim. stressihormoni kortisoli

86
Q

Mitä aivojen plastisuus tarkoittaa?

A

Aivojen muovautuvuus eli aivojen jatkuva muokkautuminen ja toiminnan muuttaminen mm. harjoittelun seurauksena. Muodostuu uusia yhteyksiä, vanhoista hermoyhteyksistä muodostuu herkempiä ja tehokkaampia sekä käyttämättömät hermosoluyhteydet ja hermoradat karsiutuvat vähitellen pois -> aivot optimoivat toimintaansa

87
Q

Miten voidaan perustella, että oppiminen on sosiaalista toimintaa?

A
  • oppiminen tapahtuu toisten ihmisten kanssa tietyssä sosiaalisessa ympäristössä ja kulttuurissa
  • ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri painottavat usein tiettyjä asioita, jotka koetaan oppimisen arvoisiksi
  • ihminen oppii mallintamalla muiden toimintaa
88
Q

Mikä on sosiaalisen oppimisen teoria?

A

Albert Banduran 1977 esittämä teoria, jonka mukaan oppiminen on keskeisessä roolissa ihmisen toiminnassa; perusoletus on, että suurin osa ihmisen käyttäytymisestä malliopitaan, mutta opittua tietoa arvioidaan myös itse, ennen kuin sitä aletaan toteuttaa; opimme havaitsemalla ja mallia jäljittelemällä

89
Q

Mitä tarkoittaa sijaisvahvistaminen?

A

mallioppimista toisille koituneista palkkioista tai rangaistuksista

90
Q

Mikä on oppimiskäsitys?

A

näkemys oppimisen luonteesta: millaista toimintaa oppiminen on, millainen ihminen on oppijana ja miten opetusta toteutetaan

91
Q

Mikä on sosiokognitiivinen oppimiskäsitys ja miten se eroaa ehdollistumisesta?

A

oppimiskäsitys, jossa korostuvat sosiaalinen vuorovaikutus ja yksilön tiedonkäsittelytoiminta eli kognitiivinen toiminta, eli oppimista edistää vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, ja samalla ihminen itse ohjaa aktiivisesti oppimisprosessiaan ja tiedonkäsittelyään. Ehdollistumisessa taas ajatellaan riittävän monta kertaa toistetun ärsykkeen aiheuttavan halutun reaktion, eli tieto opitaan vain passiivisesti vastaanottamalla, kun taas sosiokognitiivisessa oppimiskäsityksessä oppijat ovat aktiivisia ajattelijoita.

92
Q

Mitä ovat ajattelun taidot?

A

erilaisia osaamistavoitteita ja tiedonkäsittelyn taitoja, jotka kehittyvät biologisen kypsymisen ja oppimisen tuloksena, vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa

93
Q

Mitkä ovat David Krathwohlin 2002 taksonomian ajattelun taitotasot?

A

1) muistaa
2) ymmärtää
3) soveltaa
4) analysoida
5) arvioida
6) luoda

94
Q

Mitä tarkoittaa oppimiskulttuuri?

A

kertoo siitä, millaista oppimista yhteisössä tavoitellaan ja miten, esim. koulun opetussuunnitelma; vaikuttaa koulutuksen tiedollisiin ja sosiaalisiin päämääriin

95
Q

Mitä ovat oppimisympäristöt ja miten ne ovat yhteydessä oppimiseen?

A

Fyysinen oppimisympäristö: konkreettinen tila, jossa opitaan. Tekninen oppimisympäristö: kaikki tekniikka, joka on käytössä oppimistilanteessa. Sosiaalinen oppimisympäristö: ihmiset, jotka ovat mukana oppimisprosessissa. mm. sosiaalisen oppimisympäristön laatu on yhteydessä oppimismotivaatioon ja oppimiseen, erityisesti opettajan ja oppilaan myönteinen vuorovaikutus

96
Q

Mitä hyötyä ryhmätyöskentelystä voi olla oppimiselle?

A
  • mallin ja sosiaalisen tuen merkitys
  • sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttaa jäsenten motivaatioon
  • myönteiset tunteet lisäävät luovaa toimintaa
  • ryhmässä voi saada aikaan jotain sellaista, mitä ei yksin olisi saavuttanut
97
Q

Mitä asioita kuuluu opiskelun tarkasteluun psyykkisestä näkökulmasta?

A
  • oppimismotivaatio
  • uskomukset ja ajattelutavat omaan suoriutumiseen ja kykyihin
  • tunteet
98
Q

Miten aiemmat kielteiset kokemukset vaikuttavat opiskeluun?

A

voivat lisätä kielteistä ennakointia ja kielteisiä tunteita, tehtävän välttämistä sekä oman suoriutumisen negatiivista arviointia

99
Q

Miten aiemmin koettu menestys vaikuttaa opiskeluun?

A

voi vahvistaa myönteistä ennakointia omasta suoriutumisesta, myönteisiä tunteita, tehtävään suuntautumista sekä oman suoriutumisen positiivista arviointia

100
Q

Mitä välttämismotivaatio on?

A

alhaisiin pystyvyysuskomuksiin liittyvää motivaatiota, joka syntyy, kun ihminen ei usko onnistuvansa tehtävässä kovinkaan hyvin ja se herättää kielteisiä tunteita. Hän laskee tavoitteitaan ja ennakoi epäonnistumistaan -> kielteinen kehä, jossa ihminen omalla ennakoinnillaan lakkaa yrittämästä -> itseään toteuttava ennuste

101
Q

Mitä lähestymismotivaatio on?

A

opiskelija ennakoi onnistuvansa tehtävässä ja hän suuntautuu kohti tehtävää. Myönteiset odotukset ja tunteet kasvattavat innostusta, motivaatiota ja korkeaa pystyvyysuskomusta -> positiivinen kehä, jossa opiskelun tai työn kaltainen haastava tekeminen koetaan palkitsevaksi ja mielihyvää tuottavaksi

102
Q

Mikä on itsemääräämisteoria ja miten se liittyy oppimismotivaatioon?

A

Edward Decin ja Richard M. Ryanin teoria, jonka mukaan ihminen on luontaisesti aktiivinen toimija, joka pyrkii toteuttamaan itseään ja valitsemaan omia päämääriään. Sen mukaan oppimismotivaation taustalla on kolme perusmotiivia: autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus, jotka synnyttävät sisäistä motivaatiota

103
Q

Miten itsemääräämisteorian eri perusmotiivit liittyvät opiskeluun?

A

1) Autonomia: mahdollisuus vaikuttaa itse toimintaansa ja tehdä valintoja, jolloin voi kokea oppimisen iloa ja pystyy syventymään opittavaan asiaan, yhteydessä sisäiseen motivaatioon
2) Kompetenssi: koettu kyvykkyys ja pystyvyys. Kun ihminen kokee osaavansa ja selviytyvänsä opiskeluun liittyvistä tehtävistä, vahvistaa se hänen kompetenssiaan
3) Yhteenkuuluvuus: kun tarve tulla hyväksytyksi ja olla osa ryhmää täyttyy, voi kokea että yksilöä arvostetaan ja hän pystyy toimimaan opiskeluryhmässä omana itsenään

104
Q

Mitä tarkoittaa tavoiteorientaatiot?

A

erilaisia tapoja suuntautua oppimiseen ja asettaa tavoitteita opiskelulleen; jako kolmeen: oppimis-suoritus- ja välttämisorientaatio, kuvaavat oppimismotivaation laatua, ei määrää

105
Q

Millainen on oppimisorientoitunut henkilö?

A
  • haluavat oppia uuta ja hankkia kompetenssia
  • virheiden tekeminen ei lannista
  • sinnikkäitä
  • tutkimusten perusteella voivat hyvin, eivätkä koe koulu-uupumusta
  • oppimisen taustalla usein kasvun ajattelutapa
106
Q

Millainen on suoritusorientoitunut henkilö?

A
  • menestyshaluisia ja sitoutuneita opiskeluun
  • lopputulos tärkeämpää kuin oppiminen
  • menestymisen tavoittelu ja epäonnistumisen pelko synnyttää jännitystä, stressiä ja jatkuvaa vertailua muihin
  • muuttumaton ajattelutapa
107
Q

Millainen on välttämisorientoitunut henkilö?

A
  • pyrkivät selviämään tehtävästä mahdollisimman vähällä vaivalla
  • eivät luota omiin kykyihinsä tai ovat kohdanneet toistuvia epäonnistumisia, minkä vuoksi he eivät enää yritä edes panostaa
  • koulumenestys heikkoa
  • riittämättömyyden tunteet
  • muuttumaton ajattelutapa
108
Q

Mitä eroa on kasvun ajattelutavalla ja muuttumattomalla ajattelutavalla?

A

Kasvun ajattelutavassa älykkyys ja lahjakkuus ovat kehitettäviä ominaisuuksia, Virheet ovat osa oppimista ja opiskeluun nähdään vaivaa, muiden menestys ja palautteesta opitaan. Muuttumattomassa ajattelutavassa lahjakkuus ja älykkyys on synnynnäistä, eikä niitä voi kehittää. Virheitä vältellään ja keskitytään vain sellaiseen, jonka varmasti osaa. Toisten ihmisten menestys koetaan uhkaksi, koska itseään verrataan muihin. Haasteita kohdatessaan kasvun ajattelijat motivoituvat ja jatkavat sinnikkäästi, muuttumattomat luovuttavat

109
Q

Mitä asioita kuuluu oppimisen tarkasteluun biologisesta näkökulmasta?

A
  • vireyden ja unen vaikutukset
  • aivojen plastisuus
110
Q

Mitkä asiat vaikuttavat vireystilaan?

A
  • vuorokausirytmi
  • mieliala
  • tunteet
  • sairaudet
  • ulkoiset ärsykkeet
111
Q

Miksi uni on välttämätöntä oppimiselle?

A
  • syvän unen aikana aivojen nestekiertojärjestelmä aktivoituu ja kuona-aineet poistuvat
  • aivojen energia- ja välittäjäainevarastot täydentyvät unen aikana
  • unen aikana aivot vapautuvat järjestämään valvetilan aikaisia tapahtumia ja tietoja
  • muistijäljet vahvistuvat
  • syvä uni ja REM-uni ovat tärkeitä muistojen tallentumiselle ja hermosolujen muovautumiselle
112
Q

Mitä ovat tiedon prosessoinnin tasot ja miten niitä voidaan luokitella?

A

tiedon prosessoinnin taso vaikuttaa siihen, mitä ihminen oppii ja miten hän oppii; pintaprosessointi ja syväprosessointi

113
Q

Miten tiedon pintaprosessointi ja syväprosessointi eroavat toisistaan?

A

1) Pintaprosessointi:
- asioiden toisto ja ulkoa opettelu
- huomio kiinnitetään yksityiskohtien muistamiseen
- toiminta mekaanista
- liittyy ulkoiseen oppimismotivaatioon
- opitut tiedot hajanaisia ja unohtuvat nopeasti
- hyödyllistä kun opittavaa materiaalia on rajallisesti
2) Syväprosessointi:
- hahmotetaan kokonaisuuksia opiskeltavasta asiasta
- esim. opittavan asian pohtiminen, perustelujen etsiminen ja asian tutkiminen eri näkökulmista
- yhteys sisäiseen motivaatioon
- ymmärtävä ja tavoitteellinen oppiminen

114
Q

Nimeä kognitiivisen psykologian tutkimuksiin perustuvia tehokkaita oppimisstrategioita.

A

1) hajautettu harjoittelu
- opiskelun hajauttaminen pidemmälle aikavälille
2) kehittely eli elaborointi
- selitetään ja kuvaillaan opiskeltavia asioita mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja yhdistellään tietoa
3) limittäminen
- asiat kerrataan uudestaan eri järjestyksessä
4) konkreettisten esimerkkien luominen
5) kaksoiskoodaus
- sanojen ja kuvien yhdistäminen
6) opitun testaaminen
- esim. harjoituskokeet
- aiemmin opitun mieleen palauttaminen

115
Q

Mitä tarkoittaa metakognitio?

A

tietoisuutta omista tiedonkäsittelyprosesseistaan eli kognitiivisesta toiminnastaan; oppimisen yhteydessä liittyy siihen, miten ihminen ymmärtää ja arvioi omaa oppimistaan ja opiskeluaan sekä sitä, miten hän voi kehittää toimintaansa

116
Q

Millainen on metakognitiivisesti taitava oppija?

A
  • osaa ohjata oppimisprosessiaan sen eri vaiheissa, esim. aloitus ja sinnikäs jatkaminen
  • ohjaa ja suunnittelee opiskeluaan käyttäessään syvätason prosessointia tukevia oppimisstrategioita
  • muodostaa kokonais- ja osatavoitteita ja pyrkii saavuttamaan ne
  • arvioi omaa opiskeluaan säännöllisesti
117
Q

Mitkä tekijät tukevat psyykkistä hyvinvointia?

A
  • sosiaaliset suhteet
  • myönteinen käsitys omasta itsestä
  • hyvä tunteiden säätely
  • elämänhallinnan tunne
  • fyysisten perustarpeiden täyttyminen, kuten uni ja ravinto
  • fyysinen terveys
118
Q

Miten digitaaliset laitteet voivat vaikuttaa tiedonkäsittelyyn?

A
  • multitasking on kuluttavaa tiedonkäsittelyn kannalta; syventyminen yhteen tehtävään vaikeutuu
  • mm. nopeiden toimintapelien on havaittu tukevan tarkkaavaisuuden ja muistin toimintaa
  • tutkimuksissa on havaittu älylaitteiden käytön olevan yhteydessä heikentyneeseen kykyyn keskittää tarkkaavaisuutta, mutta myös helpottavan kykyä vaihtaa tarkkaavaisuutta tehtävästä toiseen
119
Q

Miten sosiaalinen media voi vaikuttaa mielialaan ja tunteisiin?

A
  • tutkimusten mukaan runsas internetin käyttö on yhteydessä koulu-uupumukseen ja masennusoireiden ilmenemiseen, mutta tarkkaa syytä ei vielä tunneta
  • teknostressi: oman elämän vertailu somejulkaisuihin, osallistuminen kärkkäisiin ja vihamielisiin keskusteluihin somealustoilla ja huoli omasta yksityisyydestä netissä loivat tutkimuksen mukaan stressiä
  • oman yhteisön löytäminen somesta tarjoaa myönteisiä tunteita
  • sosiaalisia suhteita pystyy ylläpitämään pitkistä välimatkoista huolimatta netin avulla
120
Q

Miten sosiaalinen media liittyy sosiaalisiin taitoihin?

A
  • tutkimusten mukaan runsas somen käyttö saattaa lisätä empatiataitoja
  • toisaalta älylaitteiden äärelle vetäytyminen vähentää sosiaalista vuorovaikutusta
121
Q

Millä tavoin digitaalisten laitteiden käyttö vaikuttaa uneen?

A

erityisesti aktiivinen ruutuaika, kuten pelaaminen ja somen käyttö, ovat yhteydessä valvomiseen ja huonontuneeseen unen laatuun, etenkin jos niitä käytetään juuri ennen nukkumaanmenoa

122
Q

Miten sosialisaatio on kaksisuuntainen prosessi?

A

1) Ihmistä sosiaalistetaan, kun hänelle opetetaan yhteisön tapoja, uskomuksia, arvoja ja käyttäytymistä
2) Samanaikaisesti yksilö on myös itse aktiivinen toimija

123
Q

Mitkä kaksi erilaista sosiaalisen vaikuttamisen tapaa vaikuttavat konformisuuteen?

A

1) Informatiivinen vaikutus: yksilö hyväksyy enemmistön käsitykset paikkaansa pitäviksi tiedoiksi; yksilö mukautuu, koska hän kokee olevansa tiedollisesti riippuvainen ryhmästä.
2) Normatiivinen vaikutus: yksilö mukautuu enemmistön käsityksiin tai muuttaa käyttäytymistään vastaamaan enemmistön normeja, jotta tulisi hyväksytyksi ja välttäisi joutumasta naurun alaiseksi; ihminen kokee ryhmän jäsenyyden niin tärkeäksi, että hän on valmis olemaan samaa mieltä ainakin julkisesti, jotta kuuluisi ryhmään.

124
Q

Nimeä suostuttelun taktiikoita.

A
  • vastavuoroisuus ja kiitollisuudenvelka: ihminen tekee ensin toiselle jonkin palveluksen, jolloin toinen haluaa tehdä vastapalveluksen
  • sosiaalinen vahvistaminen ja matkiminen: vieraassa tilanteessa ihmiselle on helppo syöttää jokin ajattelu-tai toimintamalli, joka välittyy muita seuraamalla ja näin saada ihminen toimimaan halutulla tavalla