KÄSITTEET Flashcards
- Psykologian käsitteitä PS1-6
adaptaatio
sopeuma; eliön piirre, rakenne tai ominaisuus, joka edistää sen hengissä pysymistä tai lisääntymistä
aineisto
tutkittavaa ilmiötä koskeva tieto, joka hankitaan aineistonkeruu-menetelmillä
aivojen nestekiertojärjestelmä
glymfaattinen järjestelmä; aivojen oma puhdistusjärjestelmä, joka toimii tehokkaimmin syvän unen aikana; järjestelmän avulla aivo-selkäydinneste virtaa aivokudoksen läpi ja huuhtoo sieltä epäpuhtaudet ja kuona-aineet
aivokuori
(korteksi): muutaman mm paksuinen isoaivojen poimuttunut kuorikerros, joka mahdollistaa monet tiedonkäsittelyn toiminnot; koostuu pääosin hermosolujen solukeskuksista
aivot
pääkallon sisällä sijaitseva keskushermoston osa, jossa on kaksi aivopuoliskoa; aivoissa on noin 85-100 miljardia hermosolua
aineistonkeruumenetelmä
menetelmä, jonka avulla kerätään tutkittavaa ilmiötä koskeva tieto, samassa tutkimuksessa voidaan käyttää yhtä tai useampaa aineistonkeruumenetelmää
aivotutkimusmenetelmät
aineistonkeruumenetelmiä, joiden avulla aivotoimintaa mitataan suoraan kallon pinnalta vaurioittamatta ihmiskudosta
ajattelu
tiedonkäsittelytoimintaa, jossa käsitellään havainto-ja muistitietoa esim. päättelemällä, tekemällä valintoja, ratkaisemalla ongelmia, luokittelemalla ja muodostamalla käsitteitä
ajattelun taidot
tiedonkäsittelyn taitoja ja osaamistavoitteita, jotka kehittyvät biologisen kypsymisen ja ja oppimisen tuloksena sosiaalisessa vuorovaikutuksessa; ajattelun taitotasot: 1) muistaminen, 2) ymmärtäminen, 3) soveltaminen, 4) analysoiminen, 5) arvioiminen, 6) luominen
anonymiteetti
tutkimuksessa tutkittavan nimettömyys henkilöllisyyden suojaamiseksi; tiukimmillaan toteutuu silloin, kun edes tutkijat eivät voi yhdistää keräämäänsä aineistoa kehenkään tiettyyn henkilöön
arkitieto
tietoa, joka nojautuu omiin kokemuksiin, havaintoihin, uskomuksiin, auktoriteetin sanaan ja kuulopuheisiin; tieto ei perustu tutkittuun, tieteelliseen tietoon
autonomia
toiminnan omaehtoisuus; yksi itsemääräämisteorian kolmesta perusmotiivista
biologinen
liittyy psykologiassa ihmisen toiminnan biologiseen puoleen, esim. aivojen rakenne ja toiminta, perimä, hormonitoiminta, fyysinen ja motorinen kehitys sekä evoluution vaikutus ihmisen toimintaan
biologinen motiivi
fysiologisiin perustarpeisiin liittyviä motiiveja, kuten ravinnon saamiseen ja suvun jatkamiseen liittyvät tarpeet
biologinen näkökulma
näkökulma, ihmisen toimintaan, joka koskee esim. hermoston ja erityisesti aivojen toimintaa sekä geenien, hormonien ja evoluution vaikutusta ihmiseen
defenssit eli puolustusmekanismit
mielen automaattisia tapoja käsitellä uhkaavia, stressaavia ja vaikeita tilanteita
dopamiini
välittäjäaine jota erittyy erityisesti palkkioiden odottamisen ja saavuttamisen yhteydessä tuottaen mielihyvän kokemuksen
ehdollinen reaktio
ehdollisen ärsykkeen aiheuttama ehdollistettu reaktio
ehdollinen ärsyke
neutraali ärsyke, joka on yhdistetty ehdottomaan ärsykkeeseen ja tuottaa ehdollisen reaktion
ehdoton reaktio
automaattinen reaktio ehdottomaan ärsykkeeseen
ehdoton ärsyke
asia, joka tuottaa ehdottoman reaktion
ei-kokeellinen tutkimus
tutkimusote, jonka avulla voidaan selvittää eri ilmiöiden välisiä yhteyksiä tai kuvailla tutkittavaa ilmiötä seikkaperäisesti; voi olla kvantitatiivista tai kvalitatiivista tutkimusta
ei-tietoinen
implisiittinen mielen sisältö tai prosessi josta yksilö ei ole tietoinen
eksplisiittinen toiminta eli tietoinen toiminta
kaikki kokemukset ja toiminta, joista yksilö on tietoinen tiettynä hetkenä
eläinetiikka
käsittelee eläinten oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä; eläintutkimuksen yhteydessä tarkastellaan perusteita käyttää eläimiä tutkimuksessa sekä eläinten kohteluun liittyviä kysymyksiä
elämänhallinta
kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä
empatia
kyky asettua toisen ihmisen asemaan sekä ajatusten että tunteiden tasolla
empiirinen
kokemusperäinen; havaintoihin ja kokemuksiin perustuva; empiirinen tiede perustuu tutkimusmenetelmien avulla hankittuihin havaintoihin
ennakointi
arvio omasta selviytymisestä uudessa tai haastavassa tilanteessa, esim. oppimistilanne
ennakoivat säätelykeinot
tunteiden säätelyn tapa, jossa tunteisiin vaikutetaan ennen tunteen syntymistä
esitietoinen
Freudin psykoanalyysissa sisältää mielen tiedostamattomia asioita, jotka voi kuitenkin saada tietoisuuden piiriin, kun niihin kiinnittää huomiota
evoluutiopsykologia
tieteenala, jossa tutkitaan evoluution ja luonnonvalinnan vaikutuksia ihmisen mieleen ja käyttäytymiseen
fyysinen oppimisympäristö
konkreettinen tila, jossa opitaan, esim. koulurakennus
Genien tapaus
tapaus 13-vuotiaasta löydetystä yhdysvaltalaisesta tytöstä, joka oli elänyt lähes täysin vailla sosiaalista vuorovaikutusta suurimman osan elämästään; tyttöä alettiin kuntouttaa ammattilaisten johdolla ja hänen kehityksestään kerättiin tietoa; tapaus osoitti sen, että keskeiset kehitykseen liittyvät herkkyyskaudet olivat päätyneet eikä kehitys edennyt normaalisti
haastattelu
aineistonkeruumenetelmä, jossa tutkittavat vastaavat tutkijan esittämiin tarkkarajaisiin kysymyksiin tai puhuvat vapaasti tutkijan esittämistä teemoista
habituaatio
tahatonta oppimista, jossa totutaan toistuvasti samanlaisina esiintyviin ympäristön ärsykkeisiin
hajautettu harjoittelu
tehokas oppimisstrategia, jossa opiskelua hajautetaan pidemmälle aikavälille; oppiminen tehostuu erityisesti, kun kertaamisvälejä pidentää
havainnointi eli observointi
aineistonkeruumenetelmä, joka perustuu järjestelmälliseen tutkimuskohteen tarkkailuun ulkoisen käyttäytymisen perusteella
havainto
aistinelinten välittämä tiedostettu aistimus
havaintokehä
Ulrich Neisserin kehittämä teoreettinen malli, joka kuvaa miten skeemat ohjaavat havaitsemista ja havaitseminen muokkaa muistissa olevia skeemoja
havaitseminen
tiedonkäsittelytoiminto, jossa muodostetaan tietoinen käsitys jostakin asiasta aistien avulla
herkkyyskausi
kehitysvaihe, jolloin jonkin kyvyn oppiminen on hermoston kehityksen kannalta otollista; erityisesti lapsuudessa aivot muovautuvat herkästi kokemusten ja harjoittelun myötä
hermoverkko
tietty hermosolujen välisten yhteyksien kokonaisuus
hippokampus
aivoalue limbisessä järjestelmässä, tärkeä erityisesti tietoisten muistojen mieleen painamiselle
hormoni
pääosin verenkierron kautta hermostossa vaikuttava välittäjäaine
hypoteesi
olettamus tai ehdotus tutkimuksen tuloksesta
implisiittinen toiminta eli ei-tietoinen toiminta
mielen toimintaa, josta ei muodostu kokemusta eli se on tietoisuuden ulkopuolella
individualistiset kulttuurit
yksilökeskeiset kulttuurit; ihmiset määrittelevät itsensä ensisijaisesti yksilöinä ja käsitteellä “minä” sellaisissa maissa, jotka tutkimuksissa saavat korkeita arvoja individualismissa
informatiivinen vaikutus
konformisuuden tiedollinen vaikutus; yksilö hyväksyy enemmistön käsitykset paikkaansa pitäviksi tiedoiksi ja mukautuu niihin omassa ajattelussaan ja toiminnassaan
itsemääräämisteoria
itseohjautuvuusteoria; teoria yksilön motivaatiosta ja hyvinvoinnista; teorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta (autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus), joiden täyttyminen on välttämätöntä sisäisen motivaation ja hyvinvoinnin kannalta
itsesäätely
temperamentin piirre, joka liittyy yksilön kykyyn säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään; myös taito, jota ihminen voi opetella ja kehittää
itseään toteuttava ennuste
kun uskomus vaikuttaa yksilön tai ryhmän käyttäytymiseen siten, että se lopulta muuttuu todellisuudeksi
johtopäätökset
tutkimusraportin lopussa oleva osio, jossa tutkimuksen tulosten merkitystä arvioidaan ja niiden merkityksestä keskustellaan
kaksoiskoodaus
oppimisstrategia, jossa yhdistetään sanoja ja kuvia
kasvun ajattelutapa
perustuu käsitykseen siitä, että ihminen voi itse kehittää älykkyyttään ja lahjakkuuttaan; psykologiset ominaisuudet eivät ole muuttumattomia
kehittely eli elaborointi
oppimisstrategia, jossa selitetään ja kuvaillaan opiskeltavia asioita mahdollisimman yksityiskohtaisesti sekä yhdistellään tietoa
keskushermosto
hermoston säätelykeskus, joka ohjaa kaikkea kehon toimintaa; säätelee vireystilaa, unirytmiä, motorista toimintaa ja tiedonkäsittelyä, esim. havaitsemista ja ajattelua
klassinen ehdollistuminen
tahatonta oppimista, jossa opitaan yhdistämään ärsykkeen aiheuttama reaktio toiseen, alun perin neutraaliin ärsykkeeseen
kokeellinen tutkimus
tutkimusote, jonka pyrkimyksenä on osoittaa syy-seuraussuhde; selittää, miksi jokin asia tapahtuu ja mitkä tekijät aiheuttavat sen; kvantitatiivista tutkimusta
kollektiiviset kulttuurit
yhteisölliset kulttuurit; ihmiset määrittelevät itsensä ensisijaisesti yhteisön ja ryhmäjäsenyyden kautta maissa, jotka saavat tutkimuksissa hyvin matalia arvoja individualismissa; suurin osa maailman väestöstä elää yhteisöllisissä kulttuureissa
kompetenssi
ihmisen kokema kyvykkyys ja pystyvyys; yksi itsemääräämisteorian kolmesta perusmotiivista
konformisuus
mukautumista ryhmäpaineelle; ihminen muuttaa toimintaansa toisten ihmisten todellisesta tai kuvitteellisesta vaikutuksesta; konformisuuteen vaikuttaa etenkin kaksi erilaista sosiaalisen vaikuttamisen tapaa: informatiivinen ja normatiivinen vaikutus
konkreettisten esimerkkien luominen
oppimisstrategia, jossa teoriatiedosta pyritään luomaan konkreettisia esimerkkejä; helpottaa asioiden muistamista
korrelaatio
kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys
korrelatiivinen tutkimus
tutkimusote, jonka avulla tarkastellaan kahden muuttujan välistä suhdetta tilastoihin perustuvilla aineistoilla ja tilastomatematiikkaa hyödyntäen; tavoitteena on selvittää ovatko muuttujat yhteydessä toisiinsa, ei anna tietoa muuttujien välisestä syy-seuraussuhteesta; ei kokeellista tutkimusta
kortisoli
stressihormoni, joka valmistaa kehoa toimintaan, mutta samalla kuluttaa kehon ja mielen voimavaroja
kulttuuri
yhteisössä opittua ja yhteisön jakamaa ihmisen moninaista ajattelua ja toimintaa; sisältää uskomukset, arvot, käyttäytymistavat, elämänmuodot ja rakennetun ympäristön; dynaamista eli muuttuvaa, useimmiten kulttuuriin kuuluvat tavat toimia ovat automaattisia ja ei-tietoisia
kulttuurin dynaamisuus
kulttuurin muokkautuvuus ja joustavuus; kulttuuri ei ole pysyvä vaan jatkuvassa muutostilassa
kulttuurin jatkuvuus
uusien kulttuurin muotojen rakentuminen vanhojen päälle, jolloin kulttuuria säilyy ja siirtyy uusille sukupolville
kulttuurinen näkökulma
näkökulma ihmisen toimintaan, jossa tarkastellaan sitä, miten ihmiset omaksuvat ja muokkaavat kulttuuria, miten kulttuuri muokkaa yksilöitä ja yhteisöjä ja millaisia kulttuurieroja psyykkisessä toiminnassa esiintyy
kumuloituva
kasautuva; uuden tiedon tai taidon oppiminen edellyttää sitä, että aiemmat tiedot ja taidot on opittu
kvalitatiivinen tutkimus
tutkimusta, joka tuottaa tietoa muussa kuin numeromuodossa, esim. sanallisessa muodossa, kuten kirjallisina teksteinä tai äänitettynä puheena
kvantitatiivinen tutkimus
tutkimusta, joka tuottaa tietoa numeroiden muodossa, esim. tarkkoja lukuja tai tilastoja
kysely
aineistonkeruumenetelmä, joka perustuu valmiiseen kysymys- tai väittämäsarjaan; käytetään esim. asenteiden tai terveydentilan tutkimisessa
käsite
jonkin ilmiön kielellinen kuvaus, jonka avulla rajataan ja selitetään ilmiötä; mahdollistaa tutkittavan ilmiön tarkan ja jäsentyneen kuvaamisen ja selittämisen
käyttäytymisgenetiikka
tieteenala, jossa tutkitaan geneettisten erojen vaikutusta ihmisiin; selvitetään sitä, miten geneettiset tekijät ja ympäristötekijät sekä niiden vuorovaikutus selittävät käyttäytymisessä ja ominaisuuksissa havaittavia yksilöllisiä eroja
limbinen järjestelmä
nimitys useille aivoalueille, jotka sijaitsevat aivojen keskiosissa; tärkeä tunteiden, halujen, motivaation ja muistin kannalta; keskeisiä rakenteita esim. talamus ja hippokampus
limittäminen
limittäinen opiskelu; oppimisstrategia, jossa asioita opiskellaan lomittain pidemmän ajanjakson kuluessa; opittuja tietoja ja ongelmanratkaisutapoja sovelletaan uusiin aiheisiin; vastakohta peräkkäiselle opiskelulle, jossa ensin päntätään jokin aihealue kokonaisuudessaan ennen kuin siirrytään seuraavaan osioon
lähestymismotivaatio
suuntautuminen kohti tehtävää tai haastavaa tilannetta, usko onnistumiseen
mallioppiminen
oppimista, jota tapahtuu muiden toimintaa seuraamalla
mantelitumake
aivojen limbisen järjestelmän osa, joka on tärkeä esim. tunnereaktioiden syntymiselle ja tunnepohjaisten muistojen tallentumiselle
metakognitio
tietoisuus oman mielen toiminnasta sekä sen tarkastelu ja arviointi
mieli
kattaa yksilön tunteet, mielialat, ajatukset, havainnot ja kaiken sen, minkä ihminen kokee sisäisenä, itseensä kuuluvana; joissakin yhteyksissä käytetään myös nimitystä psyyke
mieliala
taipumus kokea tietyntyyppisiä tunteita pitkäkestoisesti
monimenetelmällinen tutkimus
tutkimusta, joka yhdistää kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta ja sisältää useita aineistonkeruumenetelmiä
monisuorittaminen eli multitasking
tarkkaavaisuuden keskittäminen tai siirtäminen usean kohteen välillä samanaikaisesti
motiivi
toiminnan syy, joka käynnistää ja ohjaa ihmisen toimintaa johonkin suuntaan; motiivit voidaan jaotella biologisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin motiiveihin
motiivikonflikti
motivaation taustalla olevien erilaisten motiivien ristiriitatilanne, jossa ihminen joutuu valitsemaan kahden tai useamman vaihtoehdon väliltä; joskus valinta on tehtävä kielteisten, joskus myönteisten asioiden välillä
motivaatio
tila, joka virittää ja ohjaa ihmisen käyttäytymistä; muodostuu motiiveista
muisti
tiedonkäsittelyn toiminto, jossa mieleenpainamisen avulla tallennetaan tietoa
muistijälki
muistoon liittyvä hermosolujen aktivaatio, joka vahvistuu hermostoon muiston tallentuessa ja aktivoituu, kun muisto otetaan jälleen käyttöön
muovautuvuus eli plastisuus
hermoston ominaisuus jonka avulla aivot muovaavat toimintaansa toiminnan ja ympäristön perusteella; oppimisen biologinen perusta
muuttumaton ajattelutapa
käsitys siitä, että lahjakkuus ja älykkyys ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, joita ei voi kehittää ja joita toisilla on enemmän kuin toisilla
myöntyvyys
taipumista toisen pyyntöihin; myöntyvyys seuraa siitä, kun ihmiseen vaikutetaan onnistuneesti esim. suostuttelemalla
negatiivinen vahvistaja
ympäristössä esiintyvä ikävä asia, jota pyritään välttämään, välineellinen ehdollistuminen
neuropsykologia
psykologian tutkimusalue, jossa tutkitaan aivojen ja ihmisen toiminnan välisiä suhteita
neutraali ärsyke
asia, joka ei itsessään herätä erityistä reaktiota
normatiivinen vaikutus
konformisuuden normeihin perustuva vaikutus; muiden odotusten ja ryhmässä omaksuttujen normien vaikutus ajatteluun ja käyttäytymiseen; normien mukaisella toiminnalla vältetään paheksunta tai jopa rangaistus
ohimolohkot
aivojen osat, jotka ovat keskeisiä kuuloaistimusten käsittelyssä ja asioiden tunnistamisessa
ongelmakeskeiset selviytymiskeinot
keinoja pyrkiä tietoisesti muuttamaan tilannetta, joka aiheuttaa kielteisiä tunteita ja stressiä
opiskelutaidot
taitoja ja tapoja, joiden avulla opitaan; voi kehittää ja harjoitella tietoisesti; esim. tehokkaat opiskelutekniikat
opiskelutekniikat
oppimisstrategiat; ne tavat, joita ihminen käyttää suunnitellessaan, suorittaessaan ja arvioidessaan omaa opiskeluun liittyvää toimintaansa
opitun testaaminen
tehokas oppimisstrategia, jossa testataan esim. harjoituskokeiden avulla opitttua; aiemmin opitun mieleen palauttamista
oppiminen
toiminnan suhteellisen pysyvä muutos, joka perustuu kokemukseen; aivojen plastisuus mahdollistaa oppimisen
oppimisen psykologia
erilaisten oppimiseen ja opiskeluun liittyvien ilmiöiden tutkimista
oppimiskulttuuri
oppimiskäsitykseen perustuvaa käytännön toimintaa; oppimiskulttuuri on käytännön tulkintaa koulun opetus- ja kasvatustehtävästä ja se ilmentää, millaista oppimista yhteisössä tavoitellaan ja miten
oppimiskäsitys
näkemys oppimisen luonteesta; kuvaa sitä, millaista toimintaa oppiminen on, millainen ihminen on oppijana ja miten opetusta toteutetaan
oppimismotivaatio
muodostuu niistä ajatteluun, tunteisiin ja toimintaan liittyvistä motiiveista, jotka saavat ihmisen toimimaan siten, että hän oppii
oppimisorientaatio
tavoiteorientaatio, jota kuvaa halu oppia uutta ja hankkia kompetenssia eri oppiaineista
oppimisympäristö
kaikki ne erilaiset ja monimuotoiset tilat tai paikat, joissa oppiminen ja opiskelu tapahtuvat, esim. luokkahuone, urheilukenttä tai museo
otos
joillain tietyillä kriteereillä tutkimukseen valittu joukko; otoksen perusteella tutkija pyrkii tekemään koko perusjoukkoon yleistettävissä olevia päätelmiä
otsalohkot
aivokuoren lohko, jonka toiminta on tärkeää esim. itsesäätelylle, toiminnanohjaukselle, työmuistin toiminnalle ja kehon liikkeiden säätelylle
perusjoukko eli populaatio
se väestön osa, johon tutkimuksen tulos halutaan yleistää
perustunteet
mielihyvä, inho, pelko, suru, viha ja hämmästys; evolutiivisesti vanhoja ja kaikilla ihmisillä esiintyviä tunteita; niitä ilmaistaan samanlaisilla kasvojen ilmeillä ja tunnistetaan kasvoilta kulttuurista riippumatta
pikkuaivot
aivojen osa, joka on tärkeä esim. taitoihin liittyvien ei-tietoisten muistojen mieleen painamisessa ja liikkeiden koordinoinnissa
pintaprosessointi
tiedon prosessoinnin tapa, jossa asioita toistetaan ja opetellaan ulkoa sekä huomio kiinnitetään yksityiskohtien muistamiseen
positiivinen vahvistaja
mielihyvää tuottava vahvistaja, välineellinen ehdollistuminen
psykoanalyysi
Sigmund Freudin kehittämä hoitomuoto ja teoria ihmisen mielen toiminnasta ja tiedostamattomasta
psykologi
ammattilainen, joka soveltaa psykologiatiedettä käytäntöön; tekee esim. asiakastyötä tai voi toimia tutkijana ja asiantuntijatehtävissä
psykologia
ihmismieltä ja ihmisen käyttäytymistä tutkiva empiirinen tiede, joka on jakautunut eri osa-alueisiin tutkimuskohteen mukaan; myös ammattiala, jossa tutkimustietoa sovelletaan käytäntöön
psykologian osa-alue
psykologian tutkimusalue, jossa keskitytään tiettyjen kohteiden tutkimiseen, esim. kehityspsykologia
psykologin tutkimus
psykologin tekemä tutkimus, jossa kartoitetaan mahdollisimman tarkasti henkilön psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien syitä ja niiden vaikutusta elämäntilanteeseen
psykologinen testi
aineistonkeruumenetelmä, joka sisältää aina samanlaisena toistettavan sarjan tehtäviä; kysymysten esittäminen ja vastausten arviointi tapahtuvat aina samalla tavalla
psykologisen tutkimuksen eettiset periaatteet
määrittävät tutkimuksen tekemiseen liittyviä eettisiä perusteita; voidaan ihmiseen kohdistuvassa tutkimuksessa jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1) tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, 2) vahingoittamisen välttäminen ja 3) yksityisyys ja tietosuoja
psyykkinen hyvinvointi
ihmisen oma kokemus ja arvio oman mielen hyvinvoinnista
psyykkinen
mielensisäinen; psyykkistä toimintaa ovat esim. tiedonkäsittely, tunteet ja motivaatio
psyykkinen motiivi
ajatuksiin ja tunteisiin liittyviä motiiveja, kuten turvallisuuteen, uteliaisuuteen ja itsensä toteuttamiseen liittyvät tarpeet
psyykkinen näkökulma
näkökulma ihmisen toimintaan, joka liittyy mielensisäiseen toimintaan
psyykkinen toiminta
mielensisäinen toiminta, johon sisältyvät tiedonkäsittely, tunteet ja motivaatio
pystyvyysuskomus
omaan itseen ja suoriutumiseen liittyvä uskomus tietyssä tilanteessa tai tehtävässä; aiemmat kielteiset kokemuksen ovat yhteydessä alhaisiin pystyvyysuskomuksiin ja aiemmin koettu menestys korkeisiin pystyvysuskomuksiin
päälakilohkot
sijaitsevat aivokuoren yläosissa; olennaiset esim. tuntotiedon käsittelyn, avaruudellisen hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden säätelyn kannalta
päätöksenteko
ajattelun muoto, jossa valitaan jokin toiminta, asia tai uskomus useiden vaihtoehtojen joukosta
rangaistus
ohjaa toimintaa tuottamalla ikäviä seurauksia, välineellinen ehdollistuminen
reaktiosidonnaiset säätelykeinot
tunteiden säätelyn tapa, jossa tunteita säädellään vaikuttamalla jo syntyneisiin tunteisiin; virinnyttä tunnetta voi joko vahvistaa, heikentää tai muuttaa
riippumaton muuttuja
muuttuja, jota tutkija muuntelee koetilanteessa
riippuva muuttuja
mittaamisen kohteena oleva muuttuja; sen saamat arvot riippuvat riippumattomasta muuttujasta
rooli
ryhmän odotuksia siitä, miten tietyssä asemassa olevan yksilön tulisi käyttäytyä
selviytymiskeinot eli coping
tietoisia tapoja käsitellä vaikeita tilanteita ja tunteita
sisäinen motivaatio
motivaatio, jossa toiminta itsessään on ihmiselle palkitsevaa
sivustakatsoja-efekti
mitä useampi toisilleen tuntematon ihminen on paikalla sivustakatsojana, sitä epätodennäköisempää on, että avun tarpeessa oleva henkilö, esim. onnettomuuden uhri, saa apua
skeema eli sisäinen malli
muistiin tallennettu yleistettyä tietokokonaisuutta jostakin asiasta, tapahtumasta tai tilanteesta
skripti eli toiminnan käsikirjoitus
skeema, joka liittyy johonkin tapahtumaan ja sen kulkuun
sosiaalinen motiivi
toisiin ihmisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä motiiveja, kuten ryhmään kuulumisen ja toisen ihmisen läheisyyden kokemisen tarpeet
sosiaalinen näkökulma
näkökulma ihmisen toimintaan, jossa tarkastellaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ihmistä osana sitä ympäristöä, jossa hän elää ja kehittyy
sosiaalinen oppimisympäristö
koostuu niistä ihmisistä, jotka ovat mukana oppimisprosessissa
sosiaalinen vuorovaikutus
kahden tai useamman ihmisen välinen suhde, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa eleiden, puheen ja muun toiminnan kautta
sosiaalinen ympäristö
ihmiset ja sosiaaliset verkostot, joiden kanssa yksilö on tekemisissä, esim. perhe
sosiaalipsykologia
tutkitaan vuorovaikutustilanteisiin liittyviä tekijöitä ja niiden vaikutusta yksilön käyttäytymiseen ja psyykkiseen toimintaan
sosiaalisen oppimisen teoria
teoria, jonka mukaan ihmisen oppimisen selittämisessä tulee aina huomioida ympäristön ärsykkeiden, psyykkisen toiminnan ja käyttäytymisen jatkuvat vastavuoroiset vaikutukset
sosialisaatio
prosessi, jossa yksilö kasvaa ja kehittyy oman yhteisönsä ja yhteiskuntansa jäseneksi vuorovaikutuksessa muiden kanssa
sosiokognitiivinen oppimiskäsitys
näkemys, joka painottaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja siihen kohdistuvan tiedonkäsittelyn roolia oppimisessa
stereotypia
skeema, jossa tietty piirre yleistetään koskemaan koko ryhmää
stressi
elimistön kokonaisvaltaista aktivoitumista mihin tahansa ulkoiseen tai sisäiseen vaatimukseen tai muutokseen, joka kuluttaa voimavaroja; biologinen ja psyykkinen ilmiö; luonnollinen ja automaattinen reaktio, kun ihminen kohtaa uhkaavaksi koetun tilanteen
stressijärjestelmä
ihmiselle elintärkeä biologinen valpastumisjärjestelmä
suoritusorientaatio
tavoiteorientaatio, jota kuvaa sitoutuminen opiskeluun ja halu suoriutua tehtävistä mahdollisimman hyvin
suostuttelu
tietoista ja tavoitteellista vaikuttamisyritystä, johon liittyy pyrkimys voittaa toisten vastustus tai haluttomuus; onnistunut suostuttelu tuottaa myöntyvyyttä
suostuttelun taktiikka
konkreettinen keino suostutella toista ihmistä myöntymään esitettyyn pyyntöön
syväprosessointi
tiedon prosessoinnin tapa, jossa pyritään hahmottamaan kokonaisuuksia opiskeltavasta asiasta sekä ymmärtämään sisällöt; mahdollistaa tiedon soveltamisen
syy-seuraussuhde
tutkittavien asioiden eli muuttujien välinen selkeä yhteys, jossa toinen muuttuja on syy ja toinen seuraus; selittää, miten jokin asia tai tapahtuma vaikuttaa toiseen asiaan tai tapahtumaan
säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti
muistin osa, johon liittyy muistojen tallentaminen pitkäksi aikaa ja tarvittaessa niiden palauttaminen työmuistiin
tahaton oppiminen
oppiminen, jota tapahtuu ilman, että ihminen tietoisesti yrittää oppia asiaa
tahaton tarkkaavaisuus
automaattisesti ympäristön ärsykkeiden ohjaama tarkkaavaisuus
tahdonalainen tarkkaavaisuus
tietoisesti ohjattu tarkkaavaisuus
taipumus kokea kielteisiä tunteita
temperamentin piirre, joka kertoo kuinka herkästi ja voimakkaasti kielteiset tunteet syntyvät, kuinka kauan ne kestävät ja kuinka voimakkaana ihminen kokee ne
taipumus kokea myönteisiä tunteita
ulospäinsuuntautuneisuus; temperamentin piirre, joka kuvaa sitä, kuinka voimakkaasti ja usein ihminen kokee myönteisiä tunteita erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, kohdatessaan toisia ihmisiä tai kokeillessaan uusia asioita
taistele, pakene tai lamaannu
stressin aikaansaama pelko-, puolustus-, tai pakoreaktio, jossa stressihormonien eritys verenkiertoon lisääntyy voimakkaasti; ihminen virittäytyy toimimaan haastavassa tilanteessa tai pakenemaan sitä; jos taisteleminen tai pakeneminen on mahdotonta, syntyy lamaantumisreaktio
takaraivolohkot
sijaitsevat aivokuoren taka-osissa; keskeiset esim. näkötiedon käsittelyssä
talamus
aivojen keskiosissa sijaitseva rakenne, jonka kautta suurin osa aistitiedosta kulkee muualle aivoihin
tapaustutkimus
tutkimusote, jonka avulla tarkastellaan yksilöitä, ryhmiä tai organisaatioita niiden todellisessa ympäristössä; voi olla ei-kokeellista tai kokeellista tutkimusta
tarkkaavaisuus
tiedonkäsittelyn toiminto, jonka avulla joitakin asioita otetaan huomion kohteeksi samalla, kun toiset asiat jätetään huomioitta
tavoiteorientaatio
käsite, joka kuvaa erilaisia tapoja suuntautua eli orientoitua oppimiseen ja asettaa tavoitteita opiskelulleen
tavoitteellinen oppiminen
tietoista asioiden tai taitojen opiskelua, kuten esim. kurssin kokeeseen lukemista
tehokas oppimisstrategia
syväprosessointiin perustuva oppimisstrategia, joka auttaa muistamaan opiskeltavan aineksen, esim. opitun testaaminen
tekninen oppimisympäristö
kaikki se tekniikka, joka oppimistilanteessa on käytössä
teknostressi
digitaalisiin laitteisiin ja informaatioteknologian käyttöön liittyvä stressi
temperamentti
ihmisen synnynnäinen ja yksilöllinen toimintatyyli ja reagointitapa
teoria
selitysmalli tutkittavasta ilmiöstä, on saavutettu tieteellisen tutkimuksen avulla
terveyspsykologia
terveyteen ja sen edistämiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisemiseen ja hoitoon liittyvien psykologisten ilmiöiden tutkimiseen keskittyvä psykologian osa-alue
tiedonkäsittely eli kognitiivinen toiminta
mielen toimintaa, jonka avulla ihminen hakee ja saa tietoa ympäröivästä maailmasta, käsittelee jo mieleen tallennettua tietoa ja valitsee erilaisiin tilanteisiin näiden avulla toimintatapoja
tiedostamaton
käsite, jota Freudin psykoanalyysissa käytetään ei-tietoisista mielen osista
tieteellinen tieto
perusteltua ja järjestelmällistä tietoa, jonka tuntomerkkejä ovat 1) koeteltavuus, 2) objektiivisuus, 3) julkisuus, 4) toistettavuus, 5) yleistettävyys ja 6) itseään korjaavuus
tietoinen
eli eksplisiittinen mielen sisältö tai prosessi, josta yksilö on tietoinen tiettynä ajan hetkenä
tilannetekijät
sosiaalisiin ympäristöihin ja niissä tapahtuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät; vaikuttavat yksilön ajatteluun, tunteisiin ja toimintaan monin eri tavoin; tutkittu erityisesti sosiaalipsykologiassa
toiminnanohjaus
tiedonkäsittelytoimintaa, jossa suunnataan, ohjataan ja kontrolloidaan tiedonkäsittelyä ja käyttäytymistä
tottelevaisuus
auktoriteetin eli valta-asemassa olevan henkilön antaman käskyn noudattamista
tunne
lyhytkestoinen kehon ja mielen tila, joka tuottaa yleensä jonkinlaisen mielihyvän tai mielipahan säväyttämän tuntemuksen
tunneilmaisu
tunteisiin liittyvä ulospäin havaittava käyttäytymisen muutos, kuten muutoksen ilmeissä, eleissä, äänensävyssä tai sanallisessa ilmaisussa; tunteiden kokijan sisäiset tunnetilat välittyvät usein automaattisesti toisille ihmisille erilaisten tunneilmausten avulla
tunnekeskeiset selviytymiskeinot
keinoja käsitellä tietoisesti jonkin tilanteen herättämiä vaikeita tunteita
tunnekokemus
tietoinen osa tunneprosessia; tulkinta tunnereaktiosta aiempien kokemusten ja tietojen perusteella, esim. “olen iloinen”
tunnereaktio
nopea ja automaattinen osa tunneprosessia, johon liittyy aivoalueiden aktivoitumista ja kehon toiminnan muutoksia
tunteiden säätely
omien tunnereaktioiden ja tunneilmausten muokkaamista tilanteeseen sopivalla tavalla
tunteiden tunnistaminen
kyky tunnistaa ja huomioida sekä omia että muiden tunteita ja tunnetiloja
tutkimusmenetelmät
tutkimuksessa käytössä olevat tavat, joiden avulla tutkimus saadaan toteutettua; tutkimusmenetelmien valintaan sisältyy tutkimukseen sopivan tutkimusotteen, aineistonkeruumenetelmien sekä otoksen valinta
tutkimusongelma
kysymys, johon tutkimuksessa haetaan vastausta
tutkimusote
tapa, jolla tutkimus toteutetaan ja siinä kerättyä tietoa käsitellään; voidaan jakaa kahteen: 1) kokeelliseen ja 2) ei-kokeelliseen tutkimukseen
tutkimusraportti
tutkijan tai tutkijoiden kirjoittama selvitys tutkimuksesta
tutkimustulos
vastaa tutkimusongelmaan ja siihen, toteutuivatko hypoteesit vai eivät
työ- ja organisaatiopsykologia
psykologian tutkimusalue, jonka kohteena ovat työhön ja organisaatioihin liittyvät ilmiöt, esim. johtajuus, työhyvinvointi, työpaikkakiusaaminen ja organisaatioiden eettinen toiminta
työmuisti
muistin osa, jonka avulla pidetään mielessä ja käsitellään tietoa lyhytaikaisesti
ulkoinen motivaatio
motivaatio, jossa toimintaa säätelevät ympäristön vaatimukset ja ulkoiset palkinnot eikä tekeminen itsessään
uni
aivotoiminnan tila, jonka aikana perusuni (NREM-uni) ja vilkeuni (REM-uni) vuorottelevat; perusuni jaetaan univaiheiden syvyyden mukaan torkkeeksi, kevyeksi uneksi ja syväksi uneksi
univaje
univelka, unenpuute, joka haittaa aktivoitumista laajoilla aivokuoren alueilla; aiheuttaa väsymystä, heikentää tarkkaavaisuutta, keskittymistä ja muistin toimintaa sekä hidastaa reaktioita ja lisää ärtymystä
vahvistaminen
välineellisen ehdollistumisen osa, jossa palkitseminen lisää jonkin toiminnan todennäköisyyttä
vaikuttaminen
jonkin tahon tietoista yritystä saada ihmiset ajattelemaan ja toimimaan jollakin vaikuttajan toivomalla tavalla, esim. suostuttelu
WEIRD-ilmiö
otoksen valintaan liittyvä ongelma psykologiassa, kun tutkimustietoa on kerätty valtaosin vain tietyistä kulttuuriympäristöistä, pääasiassa Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta
vireys
fyysinen ja psyykkinen toimintavalmius sekä tietoisuus itsestään ja ympäristöstään; fyysisenä ilmiönä liittyy ihmisen hermoston toimintaan ja sen aktiivisuuteen
vireystila
kuvaa ihmisen vireyden astetta
välineellinen ehdollistuminen
oppimista, jossa opitaan käyttäytymisen seurauksista
välittäjäaine
hermoston kemiallisen viestinnän muoto
välttämismotivaatio
pyritään välttämään kielteiseksi koettuja asioita, epäonnistumisen pelko
välttämisorientaatio
tavoiteorientaatio, jota kuvaa pyrkimys selviytyä tehtävästä mahdollisimman vähällä vaivalla
yhteenkuuluvuus
yhteys toisiin ihmisiin; yksi itsemääräämisteorian kolmesta perusmotiivista
yhteisöllisyys
ihmisten välinen yhteistyö, yhdessä toimiminen, yhdessä oleminen; toiminnan tuloksena syntyy jotakin uutta; yhteisöllisyyden kokemus muodostuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, jossa tärkeitä ovat merkitykselliset ihmissuhteet, luottamus ja yhteenkuuluvuus
yleistys
aiempiin kokemuksiin ja havaintoihin perustuva päätelmä, jonka mukaan kaikki havainnot tulevaisuudessa samasta asiasta tulevat olemaan samanlaisia
ääreishermosto
aivojen ja selkäytimen ulkopuolella oleva hermosto, joka välittää aisti- ja liiketietoa; ääreishermoston hermojen kautta aistitieto välittyy keskushermostoon ja liikekäskyt välittyvät keskushermostosta lihaksiin