Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Psykologia (Oivallus) > PS03 > Flashcards

PS03 Flashcards

1
Q

ADD

A

tarkkaavaisuushäiriö, jonka diagnostisena kriteerinä ovat tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

ADHD

A

tarkkaavaisuushäiriö, jonka diagnostisena kriteerinä ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

ADT

A

itseaiheutettu keskittymishäiriö, joka on syntynyt, kun ihminen on totuttanut itsensä keskeyttämään jatkuvasti toimintaansa erilaisten ärsykkeiden takia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

afasia

A

kielenoppimisiän jälkeen syntynyt häiriö, joka on seurausta aivojen vaurioista tai toimintahäiriöistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

agnosia

A

aivojen epätyypillisestä toiminnasta johtuva havaitsemisen häiriö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

aistimuisti

A

sensorinen muisti; aistimusten virta; muistijärjestelmä, joka on havaitsemisen pohjana olevaa informaation vastaanottamista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

aistimus

A

aktivaatio reseptorisoluissa ja primaareilla aistiaivokuorilla; tiedostamaton tai jäsentymätön vaikutelma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

aivokuori

A

isojen aivojen pintakerros; vastaa aivoissa tietoisesta ja kehittyneestä tiedonkäsittelystä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

aivokurkiainen

A

aivopuoliskoja yhdistävä suuri lukuisista aksoneista koostuva hermoratakimppu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

aivorunko

A

aivojen runko-osa, johon luetaan keskiaivot, aivosilta, väliaivot sekä ydinjatke

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

aivot

A

keskushermoston osa, jonka päärakenteet ovat isotaivot, pikkuaivot ja aivorunko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

aivovaurio

A

mistä tahansa syystä johtuva aivokudoksen vaurio, joka voi olla solutasolla toiminnallista hermosoluyhteyksien häiriintymistä tai rakenteellista kudoksen pysyvää vaurioitumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

ajattelun vinouma

A

ks. kognitiivinen vinouma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

aksoni

A

hermosolun viejähaarake, jota pitkin hermoimpulssi kulkee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

aleksia

A

kielellinen häiriö, jossa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet johtuvat aivojen vaurioitumisesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Alzheimerin tauti

A

aivojen rappeutumisesta johtuva etenevä muistisairaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

amnesia

A

muistin menetys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

amygdala

A

ks. mantelitumake

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

ankkurointi

A

ihmisen taipumus nojata ajattelussa satunnaiseen vertailukohtaan, joka vaikuttaa mielikuviin ja päätöksiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

anterogradinen amnesia

A

eteenpäin suuntautunut muistinmenetys, joka estää uusien muistojen muodostumisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

assosiaatioalueet

A

aivokuoren alueita, jotka kokoavat ja yhdistävät eri alueilta tulevaa tietoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

automatisoitunut tiedonkäsittely

A

informaation prosessointia, joka ei vaadi kontrollia ja tietoisuuden resursseja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

autonominen hermosto

A

tahdosta riippumaton ääreishermoston osa, joka säätelee sisäelinten toimintaa; jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

binokulaarinen vihje

A

syvyyden havaitsemisen vihje, joka perustuu kahden silmän yhteistoimintaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

black out

A

hetkellinen mieleen palauttamisen häiriö, jolloin esimerkiksi ahdistus tai stressi estää muiston tai tiedon palautumista mieleen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Brocan afasia

A

motorinen afasia; kielellisen häiriön muoto, jossa puheen tuottaminen vaikeutuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Brocan alue

A

vasemman aivopuoliskon otsalohkon taka-alaosassa sijaitseva alue, joka on tärkeä puheen tuottamiselle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

cocktail party -ilmiö

A

kyky kuunnella tahdonalaisesti valittua ääniärsykettä, vaikka ympärillä on muita ääniä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

dendriitti

A

hermosolun tietoa vastaanottava haarake

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

dysfasia

A

synnynnäinen kielellinen häiriö, joka näkyy lapsuudessa kielen oppimisen viivästymisenä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

dysleksia

A

lukivaikeus; synnynnäinen kielellinen häiriö, johon liittyy lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

edustavuusheuristiikka

A

ihmisen taipumus jäsentää maailmaa erilaisten mallikappaleiden ja stereotypioiden avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

ei-tietoinen tiedonkäsittely

A

toiminta, josta ihminen ei ole tietoinen; taustalla usein toimintojen automatisoitumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

eksplisiittinen muisti

A

tietoinen, sanalliseen muotoon puettava muisti esim. tiedot ja tapahtumat sekä ajattelu työmuistissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

erillisten ryhmien asetelma

A

kokeellinen tutkimus, jossa tutkittavana on kaksi tai useampi toisistaan riippumaton keskenään vertailtava ryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

hahmolait

A

havaitsemisen lainalaisuuksia, joiden mukaan ihminen jäsentää kohteita kuvioiksi ja hahmoiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

hakuvihje

A

muistivihje, jonka avulla tieto saadaan palautettua mieleen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

harmaa aine

A

hermosolujen solukeskuksista koostuva aivokuoren alue, jonka paksuus on noin 2–3 millimetriä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

havainto

A

tietoinen, jäsentynyt kokemus aistiärsykkeestä; syntyy kun hermoimpulssit tulkitaan assosiaatioalueilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

havaintokehä

A

havaitsemisen lainalaisuutta kuvaava malli, jossa muistissa olevat sisäiset mallit aktivoituvat ja suuntaavat tiedonhakua, jotta kohteesta voi tehdä havainnon eli tietoisen ymmärryksen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

havaintokehäperiaate

A

ärsykettä tulkitaan sisäisten mallien avulla, jotta siitä syntyisi mielekäs havainto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

havaitseminen

A

kognitiivinen toiminto, jonka avulla aistiärsykkeistä syntyy tietoisuuteen jäsentynyt kokemus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

hemisfääri

A

aivopuolisko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

hermoimpulssi

A

sähköinen aktivaatio, joka kulkee hermosolusta toiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

hermopääte

A

hermosolun aksonin pääte, jonne viesti tulee sähköisesti kulkeutuakseen seuraavaan hermosoluun kemiallisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

hermosolu

A

hermoston rakenteellinen ja toiminnallinen yksikkö, joka välittää hermoimpulsseja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

hermoverkot

A

lukuisten eri hermosolujen muodostamat verkostot, jotka ovat kaiken ihmisen toiminnan perusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

heuristiikka

A

ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa helpottava kokemukseen perustuva nyrkkisääntö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

hierarkkinen prosessointi

A

ärsykkeen tunnistamisen eteneminen yksinkertaisista asioista monimutkaisempiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

hippokampus

A

limbisen järjestelmän osa, joka on keskeinen erityisesti oppimisen ja muistin kannalta, myös paikkatietoon liittyviä soluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

hypotalamus

A

limbisen järjestelmän osa, joka säätelee hormonitoimintaa ja homeostaattista kehon tasapainotilaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

hypoteesi

A

olettamus, jonka pätevyyttä tieteellisessä tutkimuksessa selvitetään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

hidas ajattelu

A

ks. järjestelmä 2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

implisiittinen muisti

A

tiedostamaton, ei-sanalliseen muotoon puettava muisti, esim. taidot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

inhibointi

A

kyky sulkea epäolennaiset ärsykkeet pois tarkkaavaisuuden suuntaamiseksi haluttuun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

isotaivot

A

aivokuori ja limbinen järjestelmä; aivojen ihmisyyden kannalta tärkein osa; huolehtii kognitiivisista toiminnoista ja toiminnan ohjaamisesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

jaettu tarkkaavaisuus

A

kyky tehdä montaa asiaa yhtä aikaa; kyky jakaa tarkkaavaisuus useampaan asiaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

järjestelmä 1

A

ajattelua, joka toimii automaattisesti, nopeasti ja intuitiivisesti ja joka ei vaadi ponnistelua (Kahnemanin teoria)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

järjestelmä 2

A

ajattelua, joka toimii tietoisesti, hitaasti ja analyyttisesti ja vaatii ponnistelua (Kahnemanin teoria)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

kaikki-tai-ei-mitään -periaate

A

hermoimpulssi syntyy vasta kun jännitekynnys ylittyy ja hermoimpulssin voimakkuus on aina vakio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

kausaalisuhde

A

syy-seuraussuhde; ajatus siitä, että maailmassa jokin asia vaikuttaa johonkin toiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

keskushermosto

A

aivojen ja selkäytimen muodostama hermoston osa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

kielelliset toiminnot

A

puhe (myös viittomakieli), puheen ymmärtäminen, kyky nimetä asioita, kirjoittaminen, lukutaito

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

kielen päällä -ilmiö

A

hetkellinen mieleen palauttamisen häiriö, jolloin muistihaku lukkiutuu lähelle haettua tietoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

kieli

A

ihmiselle ominainen kognitiivinen toiminto, joka mahdollistaa käsitteellisyyden; viestintäjärjestelmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

koeryhmä

A

kokeellisessa tutkimuksessa ryhmä, joka altistetaan tekijälle, joka oletettavasti vaikuttaa riippuvaan muuttujaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

kognitiivinen neurotiede

A

mielen ja aivojen suhdetta tutkiva tieteenala, joka käyttää erityisesti aivokuvantamisen menetelmiä tutkimuksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

kognitiivinen psykologia

A

psykologian osa-alue, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

kognitiivinen vinouma

A

ajattelun vinouma; järjestelmällisesti toistuvat ihmisille tyypilliset taipumukset tietynlaisiin ajatteluvirheisiin; voivat ohjata havaintoja ja ajattelua harhaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

kognitiiviset toiminnot

A

tiedonkäsittelyn toiminnot; tarkkaavaisuus, havaitseminen, ajattelu, muisti, oppiminen ja kieli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

kokeellinen tutkimus

A

tutkimusote, jossa pyritään syy-seuraussuhteiden selvittämiseen

72
Q

konduktioafasia

A

kielellisen häiriön muoto, jossa puhe voi olla pintapuolisesti melkein normaalia, mutta sanat eivät ole yhteydessä niiden tarkoitukseen ja esiintyy ajatusvirheitä

73
Q

konstanssi

A

havainnon pysyvyys (värin, muodon, koon); havainto pysyy samana, vaikka olosuhteet muuttuvat (valo/varjo, etäisyys, katselukulma)

74
Q

kontrolliryhmä

A

kokeellisessa tutkimuksessa ryhmä, jota käytetään vertailukohtana, jotta havaittaisiin, vaikuttiko muutos riippumattomassa muuttujassa riippuvaan muuttujaan

75
Q

kuuloaivokuori

A

ks. kuuloalue

76
Q

kuuloalue

A

kuuloaivokuori; aivokuoren ohimolohkon alue, joka käsittelee kuuloaistimuksia

77
Q

käsite

A

tiettyyn asiaan liittyvä muistiedustus eli sisäinen malli mielessä; kielen ja ajattelun ydintä

78
Q

laskevat hermoradat

A

hermoratoja, jotka vievät viestiä aivoista kehoon

79
Q

lateralisaatio

A

vasemman ja oikean aivopuoliskon erikoistuminen tiettyihin toimintoihin

80
Q

liikeaivokuori

A

ks. liikealue

81
Q

liikealue

A

liikeaivokuori; motorinen alue; aivokuoren otsalohkon alue, joka osallistuu kehon liikkeiden hallintaan

82
Q

limbinen järjestelmä

A

aivojen sisäosissa sijaitseva kokonaisuus, joka osallistuu mm. tunteiden, motivaation ja muistin säätelyyn; osia mm. mantelitumake, hippokampus, hypotalamus ja talamus

83
Q

lokalisaatio

A

eri toimintojen jakautuminen aivojen eri osiin; aivoalueiden erikoistuminen

84
Q

lujitusteoria

A

muistijäljen syntyyn liittyvä teoria, jonka mukaan aivokuoren solujoukon taipumus aktivoitua yhdessä syntyy vähitellen useiden päivien kuluessa

85
Q

lukivaikeus

A

ks. dysleksia

86
Q

mantelitumake

A

amygdala; limbisen järjestelmän osa, joka on keskeinen tunnereaktion synnyssä

87
Q

menetysten harha

A

ihmisen taipumus pitää kiinni huonosta suunnitelmasta, vaikka tosiasioiden valossa olisi järkevää luopua ja vaihtaa tavoitteita

88
Q

mieltämisyksikkö

A

asiakokonaisuus, joita ihminen pystyy pitämään työmuistissaan rajallisen määrän

89
Q

mikä-reitti

A

näköalueilta ohimolohkon alaosiin johtava hermorata, joka liittyy näköärsykkeiden tunnistamiseen

90
Q

mindfulness

A

tietoisuustaidot; huomion palauttamista tietoiseen läsnäoloon erityisesti hengityksen avulla

91
Q

missä-reitti

A

näköalueilta oikeaan päälakilohkoon johtava hermorata, joka liittyy kohteen sijainnin hahmottamiseen

92
Q

monokulaarinen vihje

A

opittu tapa hahmottaa kohteesta syvyys yhdellä silmällä

93
Q

motorinen alue

A

ks. liikealue

94
Q

muistihaun lukkiutuminen

A

hetkellinen mieleen palauttamisen häiriö, jolloin esimerkiksi liian samankaltainen ärsyke haittaa jonkin asian löytymistä muistista

95
Q

muistihäiriö

A

muistin toiminnan ongelma, joka voi johtua esimerkiksi aivojen toiminnan häiriöstä

96
Q

muistijälki

A

yhtä aikaa aktivoituva hermosolujoukko eli hermoverkko, joka koetaan muistona; vahvistuu kertaamisesta

97
Q

muistijärjestelmät

A

aistimuisti, työmuisti, säilömuisti

98
Q

muistin rekonstruktiivisuus

A

mieleen palautuksessa ihminen luo sisäisten malliensa ja tarpeidensa ohjaamana asioista uusia kokonaisuuksia, jotka eivät täysin vastaa alkuperäistä mieleen tallennettua informaatiota

99
Q

muistisairaus

A

aivojen rappeutumisesta johtuva sairaus, joita ei pysty parantamaan esim. dementia

100
Q

multitaskaaminen

A

monen asian tekeminen yhtä aikaa

101
Q

muuttuja

A

tutkittavasta ilmiöstä tai ominaisuudesta käytetty nimitys

102
Q

myeliinituppi

A

monien hermosolujen aksonia ympäröivä, rasvainen “kuori”, jossa on aukkoja eli kuroumia; nopeuttaa hermoimpulssien kulkua

103
Q

neglect-oireyhtymä

A

tarkkaavaisuuden suuntaamisen häiriö, jossa yleensä vasemman puolen informaatio jää huomaamatta

104
Q

neuroni

A

ks. hermosolu

105
Q

neuropsykologinen kuntoutus

A

lääkinnällistä kuntoutusta aivovaurioiden tai aivosairauksien hoidon yhteydessä

106
Q

nopea ajattelu

A

ks. järjestelmä 1

107
Q

nousevat hermoradat

A

hermoratoja, joiden välityksellä aivot saavat viestejä kehosta

108
Q

nucleus accumbens

A

tyvitumake, joka osallistuu mielihyvään liittyvien dopamiiniratojen toimintaan

109
Q

näköaivokuori

A

ks. näköalue

110
Q

näköalue

A

näköaivokuori; aivokuoren takaraivolohkon alue, joka käsittelee alustavasti näköaistimuksia; jaetaan primaariseen ja sekundaariseen näköalueeseen

111
Q

okaset

A

hermosolun dendriitin pinnalla olevia pieniä nystyröitä

112
Q

operationalisointi

A

tutkittavan ilmiön muuttaminen mitattavaan muotoon

113
Q

optinen harha

A

näköaistia harhaan johtava illuusio

114
Q

orientaatiorefleksi

A

synnynnäinen tahaton ja automaattinen tarkkaavaisuuden suuntautuminen uuteen ja yllättävään ärsykkeeseen

115
Q

parasympaattinen hermosto

A

autonomisen hermoston osa, ns. lepotilahermosto, joka aktivoituu pelon tai vaaran väistyttyä vilkastuttaen mm. ruoansulatusta

116
Q

pikkuaivot

A

tekevät motorisen toiminnan hienosäätöä, myös kielellisten toimintojen koordinointia, osallistuvat ajoitukseen ja tasapainon ylläpitämiseen

117
Q

plastisiteetti

A

aivojen hermoverkkojen kyky muovautua ympäristön ärsykkeiden ja kokemusten mukaisesti

118
Q

primaarinen näköalue

A

aivokuoren alue, jossa tapahtuu näköaistimuksen ensimmäinen käsittely, mm. kuvan kääntäminen oikein päin

119
Q

priming

A

aiemmin aistittu informaatio aktivoi hermoverkkoja vaikuttaen jatkossa jonkin aika tarkkaavaisuuden suuntautumiseen, uusien havaintojen tekemiseen, uuden informaation tulkintaan sekä toimintaan

120
Q

päätöksenteko

A

korkeampi kognitiivinen toiminto, jossa yritetään useiden vaihtoehtojen joukosta valita paras mahdollinen

121
Q

rakenteelliset aivokuvantamismenetelmät

A

aivokuvantamismenetelmiä, joita käytetään pääasiassa lääketieteellisen diagnosoinnin apuna, mutta myös tutkimustarkoituksessa, esimerkiksi TT ja MRI

122
Q

rekonsolidaatio

A

muiston aktivoiminen tekee sen alttiiksi muutoksille, jonka jälkeen muistijälki lujittuu uudelleen hiukan uudessa muodossa

123
Q

rekonstruktiivisuus

A

ks. muistin rekonstruktiivisuus

124
Q

reseptori

A

hermosolun dendriitin pinnalla oleva kohta, johon välittäjäaineet sitoutuvat

125
Q

reseptorisolut

A

aistielinten soluja, jotka muuntavat ulkoiset ärsykkeet hermoimpulsseiksi, joita aivot käsittelevät

126
Q

retrogradinen amnesia

A

menneeseen suuntautunut muistinmenetys, joka estää entisen, aiemmin koetun muistamista

127
Q

riippumaton muuttuja

A

kokeellisen tutkimuksen muuttuja, jota muutellaan, ja sitten tarkkaillaan, miten se vaikuttaa riippuvaan muuttujaan

128
Q

riippuva muuttuja

A

kokeellisen tutkimuksen muuttuja, jonka arvojen vaihtelua tarkkaillaan, samalla kun riippumatonta muuttujaa muutellaan

129
Q

rinnakkainen prosessointi

A

ärsykkeen tunnistamiseen liittyvä toiminta samaan aikaan eri puolilla aivoja

130
Q

ristikkäisperiaate

A

vasen aivopuolisko käskyttää kehon oikeaa puolta, ja aivojen oikea puoli käskyttää kehon vasenta puolta

131
Q

saatavuusheuristiikka

A

ihmisen taipumus nojata ajattelussa asioihin, jotka on helppo palauttaa muistista mieleen, esim. tuttu, omakohtainen tai yleinen asia

132
Q

salamavalomuisto

A

tunnepitoinen muisto, joka tuntuu todelta ja tarkalta, mutta ei ole yhtään tarkempi kuin tavalliset muistot

133
Q

sekundaarinen näköalue

A

aivokuoren alue, jossa tapahtuu mm. alustavaa muodon ja värin tunnistamista

134
Q

selkäydin

A

selkärangan kanavassa oleva keskushermoston osa

135
Q

sensorinen alue

A

ks. tuntoalue

136
Q

sensorinen deprivaatio

A

menetelmä, jossa pyritään poistamaan tai minimoimaan ihmisen kokemia aistiärsykkeitä

137
Q

sisäinen malli

A

skeema; ihmisen muistiin tallentunut tiedollinen edustus itsestä, muista ihmisistä, paikoista, asioista, esineistä ja tapahtumista

138
Q

skeemalähtöinen prosessointi

A

havaintoa rakennetaan sisäisten mallien avulla, mikä helpottaa aistielimiin tulevien ärsykkeiden jäsentämistä

139
Q

somaattinen hermosto

A

ääreishermoston tahdonalainen osa, johon kuuluu aisteihin liittyvä sensorinen hermosto sekä lihaksia käskyttävä motorinen hermosto

140
Q

sooma

A

hermosolun solukeskus

141
Q

summautuminen

A

toisista hermosoluista tulevien kiihdyttävien tai estävien vaikutusten yhteisvaikutus; ajallinen tai paikallinen

142
Q

sympaattinen hermosto

A

autonomisen hermoston osa, joka kiihdyttää elimistön toimintoja valmistaen elimistöä pakoon tai taisteluun

143
Q

synapsi

A

kahden hermosolun välinen liitos, johon kuuluu hermopäätteiden päät synapsirakkuloineen, synapsirako ja vastaanottavan solun okasten pinta reseptoreineen

144
Q

synapsirako

A

pieni tila lähettävän hermosolun aksonin hermopäätteen ja vastaanottavan hermosolun dendriitin välissä

145
Q

syy-seuraussuhde

A

ks. kausaalisuhde

146
Q

säilömuisti

A

muistijärjestelmä, joka vastaa muistojen, tietojen ja taitojen pitkäkestoisesta tallentamisesta

147
Q

tahaton tarkkaavaisuus

A

nopea ja automaattinen tarkkaavaisuuden suuntautuminen; tapahtuu ärsykkeiden ominaisuuksien perusteella

148
Q

tahaton toiminta

A

toimintaa, jossa asioita tapahtuu ilman ihmisen tietoista toiminnanohjausta tai jopa ihmisen tietoisen pyrkimyksen vastaisesti

149
Q

tahdonalainen tarkkaavaisuus

A

kyky suunnata tarkkaavaisuus haluttuun asiaan, sulkea pois muita ärsykkeitä ja jakaa tarkkaavaisuutta useampaan asiaan

150
Q

tahdonalainen toiminta

A

toimintaa, jossa on mukana ihmisen pyrkimys, useimmiten tietoista mutta ei välttämättä

151
Q

taitomuisti

A

säilömuistin automaattinen ja useimmiten tiedostamaton alajärjestelmä, joka sisältää motorisia taitoja sekä vakiintuneita ajatteluprosesseja ja toimintatapoja

152
Q

talamus

A

limbisen järjestelmän osa, joka on keskeinen erityisesti vireystilan ja tietoisuuden säätelyssä; ohjaa aisti-impulssit aivokuoren eri osiin

153
Q

tapahtumamuisti

A

elämäkertamuisti; säilömuistin tietoinen alajärjestelmä, joka sisältää henkilökohtaisia havaintoja ja kokemuksia

154
Q

tapaustutkimus

A

tutkimus, jossa tutkittavana on vain yksi henkilö tai ryhmä

155
Q

tarkkaamattomuussokeus

A

tarkkaavaisuuden suuntaaminen tiettyyn asiaan saa muut asiat jäämään huomiotta

156
Q

tarkkaavaisuus

A

kognitiivinen toiminto, joka suuntaa huomion tiettyyn asiaan tai kohteeseen

157
Q

tarkkaavaisuusvinouma

A

tunteita aiheuttavien tapahtumien kyky kaapata tarkkaavaisuus puoleensa

158
Q

tietoinen tiedonkäsittely

A

ihmisen kyky havainnoida tahdonalaisesti ympäröivää maailmaa tai oman mielensä sisältöjä ja ohjata omaa toimintaansa ja tarkkaavaisuuttaan

159
Q

tietoisuus

A

ihmisen kyky olla tietoinen omista ajatuksista, muistoista, tunteista, aistimuksista ja kehon ulkopuolisista ympärillä tapahtuvista asioista

160
Q

tietomuisti

A

säilömuistin tietoinen alajärjestelmä, joka sisältää ympäristöä, kieltä ja koko maailmaa käsittelevän tietoaineksen muistamisen

161
Q

toiminnalliset aivokuvantamismenetelmät

A

aivokuvantamismenetelmiä, joita käytetään pääasiassa tieteellisen tutkimuksen tekemisessä esimerkiksi fMRI, PET ja MEG

162
Q

toistomittausasetelma

A

kokeellinen tutkimus, jossa samat ihmiset osallistuvat kahteen erilaiseen tilanteeseen; jokainen henkilö toimii ikään kuin omana vertailukohtanaan

163
Q

tuntoaivokuori

A

ks. tuntoalue

164
Q

tuntoalue

A

tuntoaivokuori; sensorinen alue; aivokuoren päälakilohkon alue, joka käsittelee kehosta tulevia tuntoaistimuksia

165
Q

tutkimuskysymys

A

kysymys, johon haetaan tutkimuksessa vastausta

166
Q

työmuisti

A

muistijärjestelmä, joka vastaa tiedon tilapäisestä ylläpitämisestä ja muokkaamisesta; tietoinen ajattelu

167
Q

uhkapelurin harha

A

ihmisen taipumus ajatella virheellisesti, että jos jotakin on tapahtunut tietyllä aikavälillä usein, se tapahtuu tulevaisuudessa harvemmin

168
Q

vahvistusharha

A

ihmisen taipumus havaita vain sellaista tietoa, joka tukee aiempia uskomuksia

169
Q

valemuisto

A

elämäkertamuisto, joka on syntynyt myöhemmin saadun virheellisen informaation pohjalta eikä ole oikea oma muisto

170
Q

valikoiva tarkkaavaisuus

A

kyky valikoida tarkkaavaisuuden kohteet ja sulkea pois epäolennaisia ärsykkeitä

171
Q

valkea aine

A

aivokuoren harmaan aineen alapuolella sijaitseva aivokuoren kerros; koostuu pääasiassa myelinisoituneista aksoneista

172
Q

valppaus

A

vigilanssi; kyky ylläpitää tarkkaavaisuus valitussa kohteessa ja tarvittaessa palauttaa tarkkaavaisuus kohteeseen

173
Q

välittäjäaine

A

hermosolun tuottama kemiallinen yhdiste, joka osallistuu hermosolujen väliseen tiedonkulkuun

174
Q

Wernicken afasia

A

kielellisen häiriön muoto, jossa puheen sisältöjen ymmärtäminen vaikeutuu

175
Q

Wernicken alue

A

vasemman aivopuoliskon ohimolohkon takayläosassa sijaitseva alue, joka on tärkeä puheen ymmärtämiselle

176
Q

ärsykelähtöinen prosessointi

A

havaintoa rakennetaan ärsykkeen piirteistä käsin, kun ärsykkeestä ei ole aiempia sisäisiä malleja

177
Q

ääreishermosto

A

keskushermoston ulkopuolinen osa, joka käsittää somaattisen ja autonomisen hermoston

Psykologia (Oivallus) (3 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions