PS03 Flashcards
1
Q
ADD
A
tarkkaavaisuushäiriö, jonka diagnostisena kriteerinä ovat tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus
2
Q
ADHD
A
tarkkaavaisuushäiriö, jonka diagnostisena kriteerinä ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus
3
Q
ADT
A
itseaiheutettu keskittymishäiriö, joka on syntynyt, kun ihminen on totuttanut itsensä keskeyttämään jatkuvasti toimintaansa erilaisten ärsykkeiden takia
4
Q
afasia
A
kielenoppimisiän jälkeen syntynyt häiriö, joka on seurausta aivojen vaurioista tai toimintahäiriöistä
5
Q
agnosia
A
aivojen epätyypillisestä toiminnasta johtuva havaitsemisen häiriö
6
Q
aistimuisti
A
sensorinen muisti; aistimusten virta; muistijärjestelmä, joka on havaitsemisen pohjana olevaa informaation vastaanottamista
7
Q
aistimus
A
aktivaatio reseptorisoluissa ja primaareilla aistiaivokuorilla; tiedostamaton tai jäsentymätön vaikutelma
8
Q
aivokuori
A
isojen aivojen pintakerros; vastaa aivoissa tietoisesta ja kehittyneestä tiedonkäsittelystä
9
Q
aivokurkiainen
A
aivopuoliskoja yhdistävä suuri lukuisista aksoneista koostuva hermoratakimppu
10
Q
aivorunko
A
aivojen runko-osa, johon luetaan keskiaivot, aivosilta, väliaivot sekä ydinjatke
11
Q
aivot
A
keskushermoston osa, jonka päärakenteet ovat isotaivot, pikkuaivot ja aivorunko
12
Q
aivovaurio
A
mistä tahansa syystä johtuva aivokudoksen vaurio, joka voi olla solutasolla toiminnallista hermosoluyhteyksien häiriintymistä tai rakenteellista kudoksen pysyvää vaurioitumista
13
Q
ajattelun vinouma
A
ks. kognitiivinen vinouma
14
Q
aksoni
A
hermosolun viejähaarake, jota pitkin hermoimpulssi kulkee
15
Q
aleksia
A
kielellinen häiriö, jossa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet johtuvat aivojen vaurioitumisesta
16
Q
Alzheimerin tauti
A
aivojen rappeutumisesta johtuva etenevä muistisairaus
17
Q
amnesia
A
muistin menetys
18
Q
amygdala
A
ks. mantelitumake
19
Q
ankkurointi
A
ihmisen taipumus nojata ajattelussa satunnaiseen vertailukohtaan, joka vaikuttaa mielikuviin ja päätöksiin
20
Q
anterogradinen amnesia
A
eteenpäin suuntautunut muistinmenetys, joka estää uusien muistojen muodostumisen
21
Q
assosiaatioalueet
A
aivokuoren alueita, jotka kokoavat ja yhdistävät eri alueilta tulevaa tietoa
22
Q
automatisoitunut tiedonkäsittely
A
informaation prosessointia, joka ei vaadi kontrollia ja tietoisuuden resursseja
23
Q
autonominen hermosto
A
tahdosta riippumaton ääreishermoston osa, joka säätelee sisäelinten toimintaa; jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon
24
Q
binokulaarinen vihje
A
syvyyden havaitsemisen vihje, joka perustuu kahden silmän yhteistoimintaan
25
black out
hetkellinen mieleen palauttamisen häiriö, jolloin esimerkiksi ahdistus tai stressi estää muiston tai tiedon palautumista mieleen
26
Brocan afasia
motorinen afasia; kielellisen häiriön muoto, jossa puheen tuottaminen vaikeutuu
27
Brocan alue
vasemman aivopuoliskon otsalohkon taka-alaosassa sijaitseva alue, joka on tärkeä puheen tuottamiselle
28
cocktail party -ilmiö
kyky kuunnella tahdonalaisesti valittua ääniärsykettä, vaikka ympärillä on muita ääniä
29
dendriitti
hermosolun tietoa vastaanottava haarake
30
dysfasia
synnynnäinen kielellinen häiriö, joka näkyy lapsuudessa kielen oppimisen viivästymisenä
31
dysleksia
lukivaikeus; synnynnäinen kielellinen häiriö, johon liittyy lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia
32
edustavuusheuristiikka
ihmisen taipumus jäsentää maailmaa erilaisten mallikappaleiden ja stereotypioiden avulla
33
ei-tietoinen tiedonkäsittely
toiminta, josta ihminen ei ole tietoinen; taustalla usein toimintojen automatisoitumista
34
eksplisiittinen muisti
tietoinen, sanalliseen muotoon puettava muisti esim. tiedot ja tapahtumat sekä ajattelu työmuistissa
35
erillisten ryhmien asetelma
kokeellinen tutkimus, jossa tutkittavana on kaksi tai useampi toisistaan riippumaton keskenään vertailtava ryhmä
36
hahmolait
havaitsemisen lainalaisuuksia, joiden mukaan ihminen jäsentää kohteita kuvioiksi ja hahmoiksi
37
hakuvihje
muistivihje, jonka avulla tieto saadaan palautettua mieleen
38
harmaa aine
hermosolujen solukeskuksista koostuva aivokuoren alue, jonka paksuus on noin 2–3 millimetriä
39
havainto
tietoinen, jäsentynyt kokemus aistiärsykkeestä; syntyy kun hermoimpulssit tulkitaan assosiaatioalueilla
40
havaintokehä
havaitsemisen lainalaisuutta kuvaava malli, jossa muistissa olevat sisäiset mallit aktivoituvat ja suuntaavat tiedonhakua, jotta kohteesta voi tehdä havainnon eli tietoisen ymmärryksen
41
havaintokehäperiaate
ärsykettä tulkitaan sisäisten mallien avulla, jotta siitä syntyisi mielekäs havainto
42
havaitseminen
kognitiivinen toiminto, jonka avulla aistiärsykkeistä syntyy tietoisuuteen jäsentynyt kokemus
43
hemisfääri
aivopuolisko
44
hermoimpulssi
sähköinen aktivaatio, joka kulkee hermosolusta toiseen
45
hermopääte
hermosolun aksonin pääte, jonne viesti tulee sähköisesti kulkeutuakseen seuraavaan hermosoluun kemiallisesti
46
hermosolu
hermoston rakenteellinen ja toiminnallinen yksikkö, joka välittää hermoimpulsseja
47
hermoverkot
lukuisten eri hermosolujen muodostamat verkostot, jotka ovat kaiken ihmisen toiminnan perusta
48
heuristiikka
ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa helpottava kokemukseen perustuva nyrkkisääntö
49
hierarkkinen prosessointi
ärsykkeen tunnistamisen eteneminen yksinkertaisista asioista monimutkaisempiin
50
hippokampus
limbisen järjestelmän osa, joka on keskeinen erityisesti oppimisen ja muistin kannalta, myös paikkatietoon liittyviä soluja
51
hypotalamus
limbisen järjestelmän osa, joka säätelee hormonitoimintaa ja homeostaattista kehon tasapainotilaa
52
hypoteesi
olettamus, jonka pätevyyttä tieteellisessä tutkimuksessa selvitetään
53
hidas ajattelu
ks. järjestelmä 2
54
implisiittinen muisti
tiedostamaton, ei-sanalliseen muotoon puettava muisti, esim. taidot
55
inhibointi
kyky sulkea epäolennaiset ärsykkeet pois tarkkaavaisuuden suuntaamiseksi haluttuun
56
isotaivot
aivokuori ja limbinen järjestelmä; aivojen ihmisyyden kannalta tärkein osa; huolehtii kognitiivisista toiminnoista ja toiminnan ohjaamisesta
57
jaettu tarkkaavaisuus
kyky tehdä montaa asiaa yhtä aikaa; kyky jakaa tarkkaavaisuus useampaan asiaan
58
järjestelmä 1
ajattelua, joka toimii automaattisesti, nopeasti ja intuitiivisesti ja joka ei vaadi ponnistelua (Kahnemanin teoria)
59
järjestelmä 2
ajattelua, joka toimii tietoisesti, hitaasti ja analyyttisesti ja vaatii ponnistelua (Kahnemanin teoria)
60
kaikki-tai-ei-mitään -periaate
hermoimpulssi syntyy vasta kun jännitekynnys ylittyy ja hermoimpulssin voimakkuus on aina vakio
61
kausaalisuhde
syy-seuraussuhde; ajatus siitä, että maailmassa jokin asia vaikuttaa johonkin toiseen
62
keskushermosto
aivojen ja selkäytimen muodostama hermoston osa
63
kielelliset toiminnot
puhe (myös viittomakieli), puheen ymmärtäminen, kyky nimetä asioita, kirjoittaminen, lukutaito
64
kielen päällä -ilmiö
hetkellinen mieleen palauttamisen häiriö, jolloin muistihaku lukkiutuu lähelle haettua tietoa
65
kieli
ihmiselle ominainen kognitiivinen toiminto, joka mahdollistaa käsitteellisyyden; viestintäjärjestelmä
66
koeryhmä
kokeellisessa tutkimuksessa ryhmä, joka altistetaan tekijälle, joka oletettavasti vaikuttaa riippuvaan muuttujaan
67
kognitiivinen neurotiede
mielen ja aivojen suhdetta tutkiva tieteenala, joka käyttää erityisesti aivokuvantamisen menetelmiä tutkimuksessa
68
kognitiivinen psykologia
psykologian osa-alue, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelyä
69
kognitiivinen vinouma
ajattelun vinouma; järjestelmällisesti toistuvat ihmisille tyypilliset taipumukset tietynlaisiin ajatteluvirheisiin; voivat ohjata havaintoja ja ajattelua harhaan
70
kognitiiviset toiminnot
tiedonkäsittelyn toiminnot; tarkkaavaisuus, havaitseminen, ajattelu, muisti, oppiminen ja kieli
71
kokeellinen tutkimus
tutkimusote, jossa pyritään syy-seuraussuhteiden selvittämiseen
72
konduktioafasia
kielellisen häiriön muoto, jossa puhe voi olla pintapuolisesti melkein normaalia, mutta sanat eivät ole yhteydessä niiden tarkoitukseen ja esiintyy ajatusvirheitä
73
konstanssi
havainnon pysyvyys (värin, muodon, koon); havainto pysyy samana, vaikka olosuhteet muuttuvat (valo/varjo, etäisyys, katselukulma)
74
kontrolliryhmä
kokeellisessa tutkimuksessa ryhmä, jota käytetään vertailukohtana, jotta havaittaisiin, vaikuttiko muutos riippumattomassa muuttujassa riippuvaan muuttujaan
75
kuuloaivokuori
ks. kuuloalue
76
kuuloalue
kuuloaivokuori; aivokuoren ohimolohkon alue, joka käsittelee kuuloaistimuksia
77
käsite
tiettyyn asiaan liittyvä muistiedustus eli sisäinen malli mielessä; kielen ja ajattelun ydintä
78
laskevat hermoradat
hermoratoja, jotka vievät viestiä aivoista kehoon
79
lateralisaatio
vasemman ja oikean aivopuoliskon erikoistuminen tiettyihin toimintoihin
80
liikeaivokuori
ks. liikealue
81
liikealue
liikeaivokuori; motorinen alue; aivokuoren otsalohkon alue, joka osallistuu kehon liikkeiden hallintaan
82
limbinen järjestelmä
aivojen sisäosissa sijaitseva kokonaisuus, joka osallistuu mm. tunteiden, motivaation ja muistin säätelyyn; osia mm. mantelitumake, hippokampus, hypotalamus ja talamus
83
lokalisaatio
eri toimintojen jakautuminen aivojen eri osiin; aivoalueiden erikoistuminen
84
lujitusteoria
muistijäljen syntyyn liittyvä teoria, jonka mukaan aivokuoren solujoukon taipumus aktivoitua yhdessä syntyy vähitellen useiden päivien kuluessa
85
lukivaikeus
ks. dysleksia
86
mantelitumake
amygdala; limbisen järjestelmän osa, joka on keskeinen tunnereaktion synnyssä
87
menetysten harha
ihmisen taipumus pitää kiinni huonosta suunnitelmasta, vaikka tosiasioiden valossa olisi järkevää luopua ja vaihtaa tavoitteita
88
mieltämisyksikkö
asiakokonaisuus, joita ihminen pystyy pitämään työmuistissaan rajallisen määrän
89
mikä-reitti
näköalueilta ohimolohkon alaosiin johtava hermorata, joka liittyy näköärsykkeiden tunnistamiseen
90
mindfulness
tietoisuustaidot; huomion palauttamista tietoiseen läsnäoloon erityisesti hengityksen avulla
91
missä-reitti
näköalueilta oikeaan päälakilohkoon johtava hermorata, joka liittyy kohteen sijainnin hahmottamiseen
92
monokulaarinen vihje
opittu tapa hahmottaa kohteesta syvyys yhdellä silmällä
93
motorinen alue
ks. liikealue
94
muistihaun lukkiutuminen
hetkellinen mieleen palauttamisen häiriö, jolloin esimerkiksi liian samankaltainen ärsyke haittaa jonkin asian löytymistä muistista
95
muistihäiriö
muistin toiminnan ongelma, joka voi johtua esimerkiksi aivojen toiminnan häiriöstä
96
muistijälki
yhtä aikaa aktivoituva hermosolujoukko eli hermoverkko, joka koetaan muistona; vahvistuu kertaamisesta
97
muistijärjestelmät
aistimuisti, työmuisti, säilömuisti
98
muistin rekonstruktiivisuus
mieleen palautuksessa ihminen luo sisäisten malliensa ja tarpeidensa ohjaamana asioista uusia kokonaisuuksia, jotka eivät täysin vastaa alkuperäistä mieleen tallennettua informaatiota
99
muistisairaus
aivojen rappeutumisesta johtuva sairaus, joita ei pysty parantamaan esim. dementia
100
multitaskaaminen
monen asian tekeminen yhtä aikaa
101
muuttuja
tutkittavasta ilmiöstä tai ominaisuudesta käytetty nimitys
102
myeliinituppi
monien hermosolujen aksonia ympäröivä, rasvainen "kuori", jossa on aukkoja eli kuroumia; nopeuttaa hermoimpulssien kulkua
103
neglect-oireyhtymä
tarkkaavaisuuden suuntaamisen häiriö, jossa yleensä vasemman puolen informaatio jää huomaamatta
104
neuroni
ks. hermosolu
105
neuropsykologinen kuntoutus
lääkinnällistä kuntoutusta aivovaurioiden tai aivosairauksien hoidon yhteydessä
106
nopea ajattelu
ks. järjestelmä 1
107
nousevat hermoradat
hermoratoja, joiden välityksellä aivot saavat viestejä kehosta
108
nucleus accumbens
tyvitumake, joka osallistuu mielihyvään liittyvien dopamiiniratojen toimintaan
109
näköaivokuori
ks. näköalue
110
näköalue
näköaivokuori; aivokuoren takaraivolohkon alue, joka käsittelee alustavasti näköaistimuksia; jaetaan primaariseen ja sekundaariseen näköalueeseen
111
okaset
hermosolun dendriitin pinnalla olevia pieniä nystyröitä
112
operationalisointi
tutkittavan ilmiön muuttaminen mitattavaan muotoon
113
optinen harha
näköaistia harhaan johtava illuusio
114
orientaatiorefleksi
synnynnäinen tahaton ja automaattinen tarkkaavaisuuden suuntautuminen uuteen ja yllättävään ärsykkeeseen
115
parasympaattinen hermosto
autonomisen hermoston osa, ns. lepotilahermosto, joka aktivoituu pelon tai vaaran väistyttyä vilkastuttaen mm. ruoansulatusta
116
pikkuaivot
tekevät motorisen toiminnan hienosäätöä, myös kielellisten toimintojen koordinointia, osallistuvat ajoitukseen ja tasapainon ylläpitämiseen
117
plastisiteetti
aivojen hermoverkkojen kyky muovautua ympäristön ärsykkeiden ja kokemusten mukaisesti
118
primaarinen näköalue
aivokuoren alue, jossa tapahtuu näköaistimuksen ensimmäinen käsittely, mm. kuvan kääntäminen oikein päin
119
priming
aiemmin aistittu informaatio aktivoi hermoverkkoja vaikuttaen jatkossa jonkin aika tarkkaavaisuuden suuntautumiseen, uusien havaintojen tekemiseen, uuden informaation tulkintaan sekä toimintaan
120
päätöksenteko
korkeampi kognitiivinen toiminto, jossa yritetään useiden vaihtoehtojen joukosta valita paras mahdollinen
121
rakenteelliset aivokuvantamismenetelmät
aivokuvantamismenetelmiä, joita käytetään pääasiassa lääketieteellisen diagnosoinnin apuna, mutta myös tutkimustarkoituksessa, esimerkiksi TT ja MRI
122
rekonsolidaatio
muiston aktivoiminen tekee sen alttiiksi muutoksille, jonka jälkeen muistijälki lujittuu uudelleen hiukan uudessa muodossa
123
rekonstruktiivisuus
ks. muistin rekonstruktiivisuus
124
reseptori
hermosolun dendriitin pinnalla oleva kohta, johon välittäjäaineet sitoutuvat
125
reseptorisolut
aistielinten soluja, jotka muuntavat ulkoiset ärsykkeet hermoimpulsseiksi, joita aivot käsittelevät
126
retrogradinen amnesia
menneeseen suuntautunut muistinmenetys, joka estää entisen, aiemmin koetun muistamista
127
riippumaton muuttuja
kokeellisen tutkimuksen muuttuja, jota muutellaan, ja sitten tarkkaillaan, miten se vaikuttaa riippuvaan muuttujaan
128
riippuva muuttuja
kokeellisen tutkimuksen muuttuja, jonka arvojen vaihtelua tarkkaillaan, samalla kun riippumatonta muuttujaa muutellaan
129
rinnakkainen prosessointi
ärsykkeen tunnistamiseen liittyvä toiminta samaan aikaan eri puolilla aivoja
130
ristikkäisperiaate
vasen aivopuolisko käskyttää kehon oikeaa puolta, ja aivojen oikea puoli käskyttää kehon vasenta puolta
131
saatavuusheuristiikka
ihmisen taipumus nojata ajattelussa asioihin, jotka on helppo palauttaa muistista mieleen, esim. tuttu, omakohtainen tai yleinen asia
132
salamavalomuisto
tunnepitoinen muisto, joka tuntuu todelta ja tarkalta, mutta ei ole yhtään tarkempi kuin tavalliset muistot
133
sekundaarinen näköalue
aivokuoren alue, jossa tapahtuu mm. alustavaa muodon ja värin tunnistamista
134
selkäydin
selkärangan kanavassa oleva keskushermoston osa
135
sensorinen alue
ks. tuntoalue
136
sensorinen deprivaatio
menetelmä, jossa pyritään poistamaan tai minimoimaan ihmisen kokemia aistiärsykkeitä
137
sisäinen malli
skeema; ihmisen muistiin tallentunut tiedollinen edustus itsestä, muista ihmisistä, paikoista, asioista, esineistä ja tapahtumista
138
skeemalähtöinen prosessointi
havaintoa rakennetaan sisäisten mallien avulla, mikä helpottaa aistielimiin tulevien ärsykkeiden jäsentämistä
139
somaattinen hermosto
ääreishermoston tahdonalainen osa, johon kuuluu aisteihin liittyvä sensorinen hermosto sekä lihaksia käskyttävä motorinen hermosto
140
sooma
hermosolun solukeskus
141
summautuminen
toisista hermosoluista tulevien kiihdyttävien tai estävien vaikutusten yhteisvaikutus; ajallinen tai paikallinen
142
sympaattinen hermosto
autonomisen hermoston osa, joka kiihdyttää elimistön toimintoja valmistaen elimistöä pakoon tai taisteluun
143
synapsi
kahden hermosolun välinen liitos, johon kuuluu hermopäätteiden päät synapsirakkuloineen, synapsirako ja vastaanottavan solun okasten pinta reseptoreineen
144
synapsirako
pieni tila lähettävän hermosolun aksonin hermopäätteen ja vastaanottavan hermosolun dendriitin välissä
145
syy-seuraussuhde
ks. kausaalisuhde
146
säilömuisti
muistijärjestelmä, joka vastaa muistojen, tietojen ja taitojen pitkäkestoisesta tallentamisesta
147
tahaton tarkkaavaisuus
nopea ja automaattinen tarkkaavaisuuden suuntautuminen; tapahtuu ärsykkeiden ominaisuuksien perusteella
148
tahaton toiminta
toimintaa, jossa asioita tapahtuu ilman ihmisen tietoista toiminnanohjausta tai jopa ihmisen tietoisen pyrkimyksen vastaisesti
149
tahdonalainen tarkkaavaisuus
kyky suunnata tarkkaavaisuus haluttuun asiaan, sulkea pois muita ärsykkeitä ja jakaa tarkkaavaisuutta useampaan asiaan
150
tahdonalainen toiminta
toimintaa, jossa on mukana ihmisen pyrkimys, useimmiten tietoista mutta ei välttämättä
151
taitomuisti
säilömuistin automaattinen ja useimmiten tiedostamaton alajärjestelmä, joka sisältää motorisia taitoja sekä vakiintuneita ajatteluprosesseja ja toimintatapoja
152
talamus
limbisen järjestelmän osa, joka on keskeinen erityisesti vireystilan ja tietoisuuden säätelyssä; ohjaa aisti-impulssit aivokuoren eri osiin
153
tapahtumamuisti
elämäkertamuisti; säilömuistin tietoinen alajärjestelmä, joka sisältää henkilökohtaisia havaintoja ja kokemuksia
154
tapaustutkimus
tutkimus, jossa tutkittavana on vain yksi henkilö tai ryhmä
155
tarkkaamattomuussokeus
tarkkaavaisuuden suuntaaminen tiettyyn asiaan saa muut asiat jäämään huomiotta
156
tarkkaavaisuus
kognitiivinen toiminto, joka suuntaa huomion tiettyyn asiaan tai kohteeseen
157
tarkkaavaisuusvinouma
tunteita aiheuttavien tapahtumien kyky kaapata tarkkaavaisuus puoleensa
158
tietoinen tiedonkäsittely
ihmisen kyky havainnoida tahdonalaisesti ympäröivää maailmaa tai oman mielensä sisältöjä ja ohjata omaa toimintaansa ja tarkkaavaisuuttaan
159
tietoisuus
ihmisen kyky olla tietoinen omista ajatuksista, muistoista, tunteista, aistimuksista ja kehon ulkopuolisista ympärillä tapahtuvista asioista
160
tietomuisti
säilömuistin tietoinen alajärjestelmä, joka sisältää ympäristöä, kieltä ja koko maailmaa käsittelevän tietoaineksen muistamisen
161
toiminnalliset aivokuvantamismenetelmät
aivokuvantamismenetelmiä, joita käytetään pääasiassa tieteellisen tutkimuksen tekemisessä esimerkiksi fMRI, PET ja MEG
162
toistomittausasetelma
kokeellinen tutkimus, jossa samat ihmiset osallistuvat kahteen erilaiseen tilanteeseen; jokainen henkilö toimii ikään kuin omana vertailukohtanaan
163
tuntoaivokuori
ks. tuntoalue
164
tuntoalue
tuntoaivokuori; sensorinen alue; aivokuoren päälakilohkon alue, joka käsittelee kehosta tulevia tuntoaistimuksia
165
tutkimuskysymys
kysymys, johon haetaan tutkimuksessa vastausta
166
työmuisti
muistijärjestelmä, joka vastaa tiedon tilapäisestä ylläpitämisestä ja muokkaamisesta; tietoinen ajattelu
167
uhkapelurin harha
ihmisen taipumus ajatella virheellisesti, että jos jotakin on tapahtunut tietyllä aikavälillä usein, se tapahtuu tulevaisuudessa harvemmin
168
vahvistusharha
ihmisen taipumus havaita vain sellaista tietoa, joka tukee aiempia uskomuksia
169
valemuisto
elämäkertamuisto, joka on syntynyt myöhemmin saadun virheellisen informaation pohjalta eikä ole oikea oma muisto
170
valikoiva tarkkaavaisuus
kyky valikoida tarkkaavaisuuden kohteet ja sulkea pois epäolennaisia ärsykkeitä
171
valkea aine
aivokuoren harmaan aineen alapuolella sijaitseva aivokuoren kerros; koostuu pääasiassa myelinisoituneista aksoneista
172
valppaus
vigilanssi; kyky ylläpitää tarkkaavaisuus valitussa kohteessa ja tarvittaessa palauttaa tarkkaavaisuus kohteeseen
173
välittäjäaine
hermosolun tuottama kemiallinen yhdiste, joka osallistuu hermosolujen väliseen tiedonkulkuun
174
Wernicken afasia
kielellisen häiriön muoto, jossa puheen sisältöjen ymmärtäminen vaikeutuu
175
Wernicken alue
vasemman aivopuoliskon ohimolohkon takayläosassa sijaitseva alue, joka on tärkeä puheen ymmärtämiselle
176
ärsykelähtöinen prosessointi
havaintoa rakennetaan ärsykkeen piirteistä käsin, kun ärsykkeestä ei ole aiempia sisäisiä malleja
177
ääreishermosto
keskushermoston ulkopuolinen osa, joka käsittää somaattisen ja autonomisen hermoston
