PS01 Flashcards
Toiminta
Psykologian tutkimuskohde, joka voidaan jakaa mielen tapahtumiin ja ulkoisesti havaittavaan käyttäytymiseen
Käyttäytyminen
Psykologian tutkimuskohde, joka viittaa ihmisen toiminnan ulkoisesti havaittavissa oleviin piirteisiin
Mielen tapahtumat
Psykologian tutkimuskohde, psyykkiset toiminnot, joita ei voi suoraan havaita, kuten ajatukset, tunteet ja motiivit
Psykologia
Ihmisten toimintaa tutkiva tiedeala
Biologiset tekijät
Ihmisen toimintaan vaikuttavat hermoston ja kehon tapahtumat, kuten esim. aivotoiminta, geeniperimä ja fysiologinen tila
Sosiaalisuus
Ihmiselle tyypillinen tapa elää yhteydessä muihin ihmisiin
Kehityspsykologia
Kehitys eri ikävaiheissa
Kognitiivinen psykologia
tiedonkäsittely, ajattelu, sisäiset mallit
Biologinen psykologia
kehon toimintojen yhteys mieleen
Kliininen psykologia ja emootiopsykologia
tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja psykoterapia
Persoonallisuuspsykologia
yksilölliset erot, persoonallisuus ja minuus
Sosiaalipsykologia
vuorovaikutus, ryhmät, yhteisö ja kulttuuri
Psyykkinen taso
Ihmisen toiminnan selittämisen ulottuvuus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti mielen tapahtumiin, kuten ajatuksiin, tunteisiin ja motivaatioihin.
Kognitio
eli kognitiivinen toiminta on informaation prosessointia. Havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti, ajattelu, oppiminen ja ongelmanratkaisu ovat esimerkkejä kognitiivisesta toiminnasta
Emootio
Emootio tarkoittaa tunteita
Motivaatio
Toiminnan syistä ja tavoitteista muodostuva kokonaisuus, psyyken osa
Psyyke
Tietoisen ja tiedostamattomien psyykkisten toimintojen kokonaisuus; emootiot, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot
Biologinen taso
Ihmisen toiminnan selittämisen ulottuvuus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti fysiologisiin tapahtumiin, hermoston toimintaan, geeneihin ja evoluution merkitykseen ihmisen toiminnan selittämisessä.
Sosiaalinen taso
Ihmisen toiminnan ulottuvuus, jossa kiinnitetään huomiota, erityisesti toimintaan ryhmissä ja yhteistyössä, kulttuurin vaikutukseen ja mielen sisäiseen sosiaalisen tiedon käsittelyyn.
Arkiajattelu
Kokemusten ja mielikuvien pohjalta syntyvä pohdinta ihmisen toiminnasta.
Vahvistusharha
Arkiajattelulle ominainen taipumus etsiä omia uskomuksia vahvistavaa informaatiota ja jättää omien uskomusten kanssa ristiriitainen informaatio huomaamatta.
Tieteelliset tutkimusmenetelmät
Tieteellisellä tutkimuksessa käytetyt toimintatavat, joide tavoitteena on uuden, luotettavan ja hyvin perustellun tiedon tuottaminen. Tutkimusmenetelmä sisältää tutkimuksen osallistujen valinnan(otos), tiedonkeruutavat sekä käyteteyn tutkimusasetelman
Koeteltavissa
Tieteellisen tutkimuksen edellytys; väitteiden, joita tutkitaan, tulee olla sellaisia, että ne voidaan periaatteessa osoitaa vääriksi tutkimuksen keinoin
Tutkimusongelma
Kysymys, johon tutkimuksella etsitään vastausta
Hypoteesi
Ennakkoon tehty oletus tutkimuksen tuloksista
Perusjoukko
Joukko ihmisiä, jota otoksen henkilöt edustavat ja joihin tutkimuksen tulosia voidaan yleistää
Otos
Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden joukko muodostaa otoksen
Tiedonkeruutavat
Konkreettiset keinot, joilla tutkimuksessa kerätään tietoa koehenkilöstä, esim. haastattelu, havainnointi, kysely, psykologinen testi tai fysiologinen mittaus
Operationalisoida
Muuttujan muuttaminen mitattavaan muotoon
Tutkimusasetelma
Tutkimuksen toteuttamisen kokonaisratkaisu; kokeellinen tutkimus ja korrelatiivinen tutkimus ovat esimerkkejä tutkimusasetelmista.
Kokeellinen tutkimus
eli psykologinen koe on syy-seuraus -yhetyksien tutkimuksiin soveltuva tukimusote
Korrelatiivinen tutkimus
Psykologian tutkimusasetelma, jossa tavoitteena on selvittää kahden tai useamman muuttujan väisiä tilastomaattisia yhteyksiä, esim. kahden muuttujan välistä korrelaatiota
Kuvaileva tutkimus
Psykologian tutkimusasetelma, jossa tavoitteena on ilmiön kuvaileminen joko laadullisesti tai määrällisesti. Ei pyri ilmiöiden selittämiseen.
Tapaustutkimus
Tutkimusasetelma, jossa tutkimuksen kohteena on vain yksi henkilö tai tapahtumasarja
Sisäinen malli
eli skeema tarkoittaa kokemusten ja niitä koskevien tulkintojen pohjalta rakennettuja yleistäviä käsityksiä todellisuudesta
Suuntaa-valikoi-muuttaa
Havaintokehä
sisäisten mallien toimintaa selittävä periaate;
Sisäiset mallit suuntaavat havainnointia ja kokemusten tulkitsemista.
Syntyneet kokemukset ja havainnot vahvistavat ja joskus myös muuttavat olmassa olevia malleja.
Motiivi
toiminnan syy
Ulkoinen motivaatio
Ulkoinen motivaatio on kyseessä sillon, kun toiminnan seuraukset, kuten, tiedossa olevat palkkiot, motivoivat toimintaa; ulkoisesti motivoitua toimintaa ei tehdä toiminnan itsensä vuoksi, vaan välineenä johonkin toiseen päämäärään.
Väline-ehdollistuminen
ehdollistumisoppimisen muoto, jossa käyttäytyminen, josta seuraa rangaistuksia, ehkäistyy
Sisäinen motivaatio
Kyseessä silloin, kun toiminta koetaan arvokkaana sen itsesnsä tähden tai siksi, että se kytkeytyy yksilön itsensä valitsemiin tärkeisiin arvoihin.
Autonomia
Eli itsemäärääminen on yksi sisäisen motivaation syntymisen kannalta merkittävä piirre; kun yksilö voi itse säädellä omaa toimintaansa, toiminta koetaan vahvempana sisäisäisesti motivoivana
Pätevyys
Sisäisen motivaation syntymisen kannalta merkittävä piirre; kun yksilö kokee itsensä osaavaksi, toiminta koetaan vahvemmin sisäisesti motivoivana
Yhteenkuuluvuus
Sisäisen motivaation syntymisen kannalta merkittävä piirre; kun yksilö kokee kuuluvansa yhteisöön ja hyödyttävänsä sitä oman toimintansa kautta, toiminta koetaan vahvemmin sisäisenä motivaationa.
Minäkäsitys
Itseä koskeva sisäinen malli
Itsetunto
Ihmisen arvio omasta arvostaan; kuinka hyväksytty ja arvostettu olen itseni ja muiden silmissä.
Itseä toteuttava ennuste
Itseään toteuttava ennuste tarkoittaa ilmiötä, jossa ihmisen uskomukset vaikuttavat hänen ja muiden toimintaan niin, että todellisuudesta muodostuu uskomusten mukainen.
Mieliala
Mieliala on pitkäkestoinen tunnetila, joka ei välttämättä liity mihinkään tiettyihin tapahtumiin tai ärsykkeisiin.
Perustunteet
Perustunteina pidetään joukkoa emootioita, joihin liittyvät kasvojen ilmeet on tunnistettu laajalti eri kulttuureissa. Perustunteita ovat mielihyvä, pelko, viha, ilo, suru, hämmästys ja inho.
Fyysiset keinot
Psyykkisen taspainon ylläpitämisen keinoja, joihin liittyy kehon tilaan vaikuttamista esim. liiunan, unen, ravinnon tai nautinnonaineiden avulla.
Sosiaaliset keinot
Psyykkisen tasapainon ylläpitämisen keinoja, joihin liittyy esim. kokemusten jakaminen, sosiaalisen tuen etsiminen, sosiaalisiin tilanteisiin hakeutuminen.
Psyykkinen työ
Asioiden käsittelyä mielessä, minkä tavoitteena on mahdollisimman eheä ja mielekäs kokemus itsestä ja suhteesta toisiin ihmisiin.
Hallintakeinot
Tietoisia psyykkisen tasapainon ylläpitämisen tapoja.
Defenssit
eli puolustuskeinot; tiedostamattomia keinoja, joiden avulla pitäessään yllä psyykkistä tasapainoa ihmisen on mahdollista olla kohtaamatta tosiasioita, tunteita tai ajatuksia.
Oppiminen
Oppiminen on asioiden ymmärtämistä, ajattelutapojen muuttumista sekä taitoa soveltaa tietoja ja toimia uudenlaisissa tilanteissa.
Aistimuisti
Aistimuisti on muistiprosessin vaihe, jossa ihminen vastaanottaa ympäristöstä ärsykkeitä aistien avulla
Muistiprosessi
Muistiprosessi jakautuu kolmeen eri toimintoon: aistimuistiin, työmuistiin ja säilömuistiin.
Työmuisti
Muistiprosessin toiminto, jossa pienehkö tietomäärä pysyy mielessä lyhyen ajan.
Säilömuisti
Muistin toiminto, jossa ovat tallentuneina tiedot ja taidot, asioiden merkitykset, elämäntapahtumat ja kokeukset.
Rekonstuktiivisuus
Uudelleen rakentuvaa, jatkuvaa tiedon rakentamista ja muokkaamista.
Plastistiteetti
Plastisiteetti eli aivojen muotoutuvuus tarkoittaa aivojen kykyä muodostaa uusia tai tehostuneita yhteyksiä hermosolujen välille kokemusten perusteella.
Tavoiteorientaatio
Oppimiseen liittyvä motivaation lähde.
Oppimisorientaatio
Sisäinen motivaatio opiskeluun ja opiskeltavan asian hallinta motivaation lähteenä.
Saavutusorientaatio
Hyvä menestys ja kyvykkyyen osoittaminen mulle opiskelun motivaation lähteenä.
Riippuvuusorientaatio
Toisilta saatu palaute ja hyväksyntä opiskelun motivaation lähteenä.
Välttämisorientaario
Epäonnistumisen tunteen ja negatiivisten asioiden välttäminen opiskelun motivaation lähteenä.
Pintasuuntautunut oppimistrategia
Pintasuuntautunut oppimistrategia on tiedon toistamiseen keskittyvä opiskelutapa.
Syväsuuntautunut oppimistrategia
Opiskeltavan asian ymmärtämiseen pyrkivä opiskelutapa.
Suunnitelmallinen oppimistrategia
Mahdollisimman johdonmukainen ja suunnitelmallinen opiskelutapa.
Metakognitio
Tietoisuus omista ja myös muiden inmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta, oppimisesta ja tietämisestä.
Habituaatio
Ärsykkeeseen tottuminen, alkeellinen oppimisen muoto
Klassinen ehdollistuminen
Oppimismuoto, jossa ehdottomaan ärsykkeeseen liitetty ehdollinen ärsyke saa aikaan ehdollistuneen reaktion.
Väline-ehdollistuminen
Väline-ehdollistumineno on ehdollistumisoppimisen muoto, jota palkitaan, vahvistuu ja käyttäytyminen, josta seuraa rangaistus, ehkäistyy.