PS01 Flashcards
1
Q
Toiminta
A
Psykologian tutkimuskohde, joka voidaan jakaa mielen tapahtumiin ja ulkoisesti havaittavaan käyttäytymiseen
2
Q
Käyttäytyminen
A
Psykologian tutkimuskohde, joka viittaa ihmisen toiminnan ulkoisesti havaittavissa oleviin piirteisiin
3
Q
Mielen tapahtumat
A
Psykologian tutkimuskohde, psyykkiset toiminnot, joita ei voi suoraan havaita, kuten ajatukset, tunteet ja motiivit
4
Q
Psykologia
A
Ihmisten toimintaa tutkiva tiedeala
5
Q
Biologiset tekijät
A
Ihmisen toimintaan vaikuttavat hermoston ja kehon tapahtumat, kuten esim. aivotoiminta, geeniperimä ja fysiologinen tila
6
Q
Sosiaalisuus
A
Ihmiselle tyypillinen tapa elää yhteydessä muihin ihmisiin
7
Q
Kehityspsykologia
A
Kehitys eri ikävaiheissa
8
Q
Kognitiivinen psykologia
A
tiedonkäsittely, ajattelu, sisäiset mallit
9
Q
Biologinen psykologia
A
kehon toimintojen yhteys mieleen
10
Q
Kliininen psykologia ja emootiopsykologia
A
tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja psykoterapia
11
Q
Persoonallisuuspsykologia
A
yksilölliset erot, persoonallisuus ja minuus
12
Q
Sosiaalipsykologia
A
vuorovaikutus, ryhmät, yhteisö ja kulttuuri
13
Q
Psyykkinen taso
A
Ihmisen toiminnan selittämisen ulottuvuus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti mielen tapahtumiin, kuten ajatuksiin, tunteisiin ja motivaatioihin.
14
Q
Kognitio
A
eli kognitiivinen toiminta on informaation prosessointia. Havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti, ajattelu, oppiminen ja ongelmanratkaisu ovat esimerkkejä kognitiivisesta toiminnasta
15
Q
Emootio
A
Emootio tarkoittaa tunteita
16
Q
Motivaatio
A
Toiminnan syistä ja tavoitteista muodostuva kokonaisuus, psyyken osa
17
Q
Psyyke
A
Tietoisen ja tiedostamattomien psyykkisten toimintojen kokonaisuus; emootiot, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot
18
Q
Biologinen taso
A
Ihmisen toiminnan selittämisen ulottuvuus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti fysiologisiin tapahtumiin, hermoston toimintaan, geeneihin ja evoluution merkitykseen ihmisen toiminnan selittämisessä.
19
Q
Sosiaalinen taso
A
Ihmisen toiminnan ulottuvuus, jossa kiinnitetään huomiota, erityisesti toimintaan ryhmissä ja yhteistyössä, kulttuurin vaikutukseen ja mielen sisäiseen sosiaalisen tiedon käsittelyyn.
20
Q
Arkiajattelu
A
Kokemusten ja mielikuvien pohjalta syntyvä pohdinta ihmisen toiminnasta.
21
Q
Vahvistusharha
A
Arkiajattelulle ominainen taipumus etsiä omia uskomuksia vahvistavaa informaatiota ja jättää omien uskomusten kanssa ristiriitainen informaatio huomaamatta.
22
Q
Tieteelliset tutkimusmenetelmät
A
Tieteellisellä tutkimuksessa käytetyt toimintatavat, joide tavoitteena on uuden, luotettavan ja hyvin perustellun tiedon tuottaminen. Tutkimusmenetelmä sisältää tutkimuksen osallistujen valinnan(otos), tiedonkeruutavat sekä käyteteyn tutkimusasetelman
23
Q
Koeteltavissa
A
Tieteellisen tutkimuksen edellytys; väitteiden, joita tutkitaan, tulee olla sellaisia, että ne voidaan periaatteessa osoitaa vääriksi tutkimuksen keinoin
24
Q
Tutkimusongelma
A
Kysymys, johon tutkimuksella etsitään vastausta
25
Hypoteesi
Ennakkoon tehty oletus tutkimuksen tuloksista
26
Perusjoukko
Joukko ihmisiä, jota otoksen henkilöt edustavat ja joihin tutkimuksen tulosia voidaan yleistää
27
Otos
Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden joukko muodostaa otoksen
28
Tiedonkeruutavat
Konkreettiset keinot, joilla tutkimuksessa kerätään tietoa koehenkilöstä, esim. haastattelu, havainnointi, kysely, psykologinen testi tai fysiologinen mittaus
29
Operationalisoida
Muuttujan muuttaminen mitattavaan muotoon
30
Tutkimusasetelma
Tutkimuksen toteuttamisen kokonaisratkaisu; kokeellinen tutkimus ja korrelatiivinen tutkimus ovat esimerkkejä tutkimusasetelmista.
31
Kokeellinen tutkimus
eli psykologinen koe on syy-seuraus -yhetyksien tutkimuksiin soveltuva tukimusote
32
Korrelatiivinen tutkimus
Psykologian tutkimusasetelma, jossa tavoitteena on selvittää kahden tai useamman muuttujan väisiä tilastomaattisia yhteyksiä, esim. kahden muuttujan välistä korrelaatiota
33
Kuvaileva tutkimus
Psykologian tutkimusasetelma, jossa tavoitteena on ilmiön kuvaileminen joko laadullisesti tai määrällisesti. Ei pyri ilmiöiden selittämiseen.
34
Tapaustutkimus
Tutkimusasetelma, jossa tutkimuksen kohteena on vain yksi henkilö tai tapahtumasarja
35
Sisäinen malli
eli skeema tarkoittaa kokemusten ja niitä koskevien tulkintojen pohjalta rakennettuja yleistäviä käsityksiä todellisuudesta
Suuntaa-valikoi-muuttaa
36
Havaintokehä
sisäisten mallien toimintaa selittävä periaate;
Sisäiset mallit suuntaavat havainnointia ja kokemusten tulkitsemista.
Syntyneet kokemukset ja havainnot vahvistavat ja joskus myös muuttavat olmassa olevia malleja.
37
Motiivi
toiminnan syy
38
Ulkoinen motivaatio
Ulkoinen motivaatio on kyseessä sillon, kun toiminnan seuraukset, kuten, tiedossa olevat palkkiot, motivoivat toimintaa; ulkoisesti motivoitua toimintaa ei tehdä toiminnan itsensä vuoksi, vaan välineenä johonkin toiseen päämäärään.
39
Väline-ehdollistuminen
ehdollistumisoppimisen muoto, jossa käyttäytyminen, josta seuraa rangaistuksia, ehkäistyy
40
Sisäinen motivaatio
Kyseessä silloin, kun toiminta koetaan arvokkaana sen itsesnsä tähden tai siksi, että se kytkeytyy yksilön itsensä valitsemiin tärkeisiin arvoihin.
41
Autonomia
Eli itsemäärääminen on yksi sisäisen motivaation syntymisen kannalta merkittävä piirre; kun yksilö voi itse säädellä omaa toimintaansa, toiminta koetaan vahvempana sisäisäisesti motivoivana
42
Pätevyys
Sisäisen motivaation syntymisen kannalta merkittävä piirre; kun yksilö kokee itsensä osaavaksi, toiminta koetaan vahvemmin sisäisesti motivoivana
43
Yhteenkuuluvuus
Sisäisen motivaation syntymisen kannalta merkittävä piirre; kun yksilö kokee kuuluvansa yhteisöön ja hyödyttävänsä sitä oman toimintansa kautta, toiminta koetaan vahvemmin sisäisenä motivaationa.
44
Minäkäsitys
Itseä koskeva sisäinen malli
45
Itsetunto
Ihmisen arvio omasta arvostaan; kuinka hyväksytty ja arvostettu olen itseni ja muiden silmissä.
46
Itseä toteuttava ennuste
Itseään toteuttava ennuste tarkoittaa ilmiötä, jossa ihmisen uskomukset vaikuttavat hänen ja muiden toimintaan niin, että todellisuudesta muodostuu uskomusten mukainen.
47
Mieliala
Mieliala on pitkäkestoinen tunnetila, joka ei välttämättä liity mihinkään tiettyihin tapahtumiin tai ärsykkeisiin.
48
Perustunteet
Perustunteina pidetään joukkoa emootioita, joihin liittyvät kasvojen ilmeet on tunnistettu laajalti eri kulttuureissa. Perustunteita ovat mielihyvä, pelko, viha, ilo, suru, hämmästys ja inho.
49
Fyysiset keinot
Psyykkisen taspainon ylläpitämisen keinoja, joihin liittyy kehon tilaan vaikuttamista esim. liiunan, unen, ravinnon tai nautinnonaineiden avulla.
50
Sosiaaliset keinot
Psyykkisen tasapainon ylläpitämisen keinoja, joihin liittyy esim. kokemusten jakaminen, sosiaalisen tuen etsiminen, sosiaalisiin tilanteisiin hakeutuminen.
51
Psyykkinen työ
Asioiden käsittelyä mielessä, minkä tavoitteena on mahdollisimman eheä ja mielekäs kokemus itsestä ja suhteesta toisiin ihmisiin.
52
Hallintakeinot
Tietoisia psyykkisen tasapainon ylläpitämisen tapoja.
53
Defenssit
eli puolustuskeinot; tiedostamattomia keinoja, joiden avulla pitäessään yllä psyykkistä tasapainoa ihmisen on mahdollista olla kohtaamatta tosiasioita, tunteita tai ajatuksia.
54
Oppiminen
Oppiminen on asioiden ymmärtämistä, ajattelutapojen muuttumista sekä taitoa soveltaa tietoja ja toimia uudenlaisissa tilanteissa.
55
Aistimuisti
Aistimuisti on muistiprosessin vaihe, jossa ihminen vastaanottaa ympäristöstä ärsykkeitä aistien avulla
56
Muistiprosessi
Muistiprosessi jakautuu kolmeen eri toimintoon: aistimuistiin, työmuistiin ja säilömuistiin.
57
Työmuisti
Muistiprosessin toiminto, jossa pienehkö tietomäärä pysyy mielessä lyhyen ajan.
58
Säilömuisti
Muistin toiminto, jossa ovat tallentuneina tiedot ja taidot, asioiden merkitykset, elämäntapahtumat ja kokeukset.
59
Rekonstuktiivisuus
Uudelleen rakentuvaa, jatkuvaa tiedon rakentamista ja muokkaamista.
60
Plastistiteetti
Plastisiteetti eli aivojen muotoutuvuus tarkoittaa aivojen kykyä muodostaa uusia tai tehostuneita yhteyksiä hermosolujen välille kokemusten perusteella.
61
Tavoiteorientaatio
Oppimiseen liittyvä motivaation lähde.
62
Oppimisorientaatio
Sisäinen motivaatio opiskeluun ja opiskeltavan asian hallinta motivaation lähteenä.
63
Saavutusorientaatio
Hyvä menestys ja kyvykkyyen osoittaminen mulle opiskelun motivaation lähteenä.
64
Riippuvuusorientaatio
Toisilta saatu palaute ja hyväksyntä opiskelun motivaation lähteenä.
65
Välttämisorientaario
Epäonnistumisen tunteen ja negatiivisten asioiden välttäminen opiskelun motivaation lähteenä.
66
Pintasuuntautunut oppimistrategia
Pintasuuntautunut oppimistrategia on tiedon toistamiseen keskittyvä opiskelutapa.
67
Syväsuuntautunut oppimistrategia
Opiskeltavan asian ymmärtämiseen pyrkivä opiskelutapa.
68
Suunnitelmallinen oppimistrategia
Mahdollisimman johdonmukainen ja suunnitelmallinen opiskelutapa.
69
Metakognitio
Tietoisuus omista ja myös muiden inmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta, oppimisesta ja tietämisestä.
70
Habituaatio
Ärsykkeeseen tottuminen, alkeellinen oppimisen muoto
71
Klassinen ehdollistuminen
Oppimismuoto, jossa ehdottomaan ärsykkeeseen liitetty ehdollinen ärsyke saa aikaan ehdollistuneen reaktion.
72
Väline-ehdollistuminen
Väline-ehdollistumineno on ehdollistumisoppimisen muoto, jota palkitaan, vahvistuu ja käyttäytyminen, josta seuraa rangaistus, ehkäistyy.
73
Evoluutiopsykologia
Psykologian osa-alue, joka tutkii ja selittää psykologisia ilmiöitä lajinkehityksen näkökulmasta.
74
Lumevaikutus
Lumevaikutus viittaa lääketutkimuksessa havaittuun ilmiöön, jossa myös ne potilaat, jotka saavat lumelääkettä (esim. pelkkää c-vitamiinia) joskus paranevat ja hyötyvät hoidosta.
75
Aivorunko
Aivojen osa, joka säätelee välttämättömiä elintoimintoja ja refleksejä.
76
Limbinen järjestelmä
Yhteisnimitys aivojen sisäosan rakenteelle, joihin kuuluvat mm. mantelitumake, hippokampus ja hypotalamus.
77
Mantelitumake
Aivojen osa, joka osallistuu vaarallisten ja uhkaavien ärsykkeiden prosessointiin aivoissa, säätelee pelon tunnetta.
78
Hippokampus
Hippokampus on aivojen sisäosan poimi, jossa on paljon muistitoimintoja.
79
Hypotalamus
Hypotalamus on hormonituotantoa säätelevä aivojen osa.
80
Aivokuori, harmaa aine ja vaalea aine
Eli korteksi on muutamia millimetrejä paksu, poimuttunut harmaan aineen kerros aivojen pinnalla.
Koostuu hermosoluista ja vastaa vaativien psyykkisten toimintojen säätelystä.
Sen alapuolella oleva vaalea aine koostuu aksoneista.
81
Aksoni
Eli viejähaarake on hermosolun osa, joka kuljettaa sähköisen impulssin synapsia kohti.
82
Lateralisaatio
Lateralisaatio tarkoittaa aivopuoliskojen välistä työnjakoa.
83
Toiminnanohjaus
Toiminnanohjaus on tapahtumien sarja, jolla yksilö ohjaa niin kehonsa liikettä kuin psyykkistä toimintaansa saavuttaakseen tavoitteensa. Otsalohkot ovat toiminnanohjauksen kannalta merkittävin aivoalue.
84
Synapsi
Synapsi on kahden solun yhtymäkohta.
85
Konteksti
Eli asianyhteys; toimintatilanne, johon vaikuttavat välittömästi läsnäolevien tekijöiden lisäksi esim. kulttuurin tarjoamat sisäiset mallit, joiden avulla tilannetta tutkitaan.
86
Sosialisaatio
Kokonaisvaltainen tapahtumasraja, jonka seurauksena yksilöstä muokkautuu oman kulttuurinsa ja yhteisönsä arvot ja toimintatavat sisäistynyt yhteisön jäsen.
87
Samaistuminen
Toisen ihmisen tai ihmisryhmän kokemista itsen kanssa samanlaisena, samastumiseen liittyy usein myös halu omaksua samaistumisen kohteen piirteitä, kohteita ja arvoja, sekä ajatuksia.
88
Kollektiivinen kulttuuri
Kollektiivinen kulttuuri korostaa yhteisöön sopeutumista ja jäsenyyttä erilaisissa ryhmissä (perhe, suku, työyhteisö) joissa sosiaaliset suhteet ovat tiiviitä.
89
Individuaalinen kulttuuri
Individuaalinen kulttuuri korostaa yksilön muista erottuvia ominaisuuksia ja yksilöllisyyttä, sosiaaliset suhteet ovat väljiä ja ihmisen odotetaan huolehtivan itse itsestään.
90
Julkilausuttu normi
Ryhmän tai yhteisön sääntö, joista on yhdessä sovittu, esim. laki, järjestyssääntö tai suullinen sopimus.
91
Piilonormi
Piilonormi on ryhmän tai yhteisön sääntö, jota ylläpidetään ilman selkeää sopimusta.
92
Koheesio
Koheesio tarkoittaa ryhmän kiinteyttä.
93
Sanktio
Ryhmän normien rikkomisesta koituvat seuraukset.
94
Status
Yksilön asema ryhmässä.
95
Tunnetavoite
Ryhmän päämäärä, jossa korostuu yhdessä viihtyminen ja ryhmän jäsenten tarpeisiin vastaaminen.
96
Tehtävätavoite
Ryhmän päämäärä, jossa korostuu se tavoite, jota varten ryhmä on muodostettu (esim. työryhmä) tai se toiminta, jota ryhmä tekee yhdessä (esim. elokuvan atsominen ystäväporukassa).
97
Rooli
Rooli muodostuu yksilön ryhmässä kohdistuvista odotuksista, esim. johtajan tai haukuttajan rooli.
98
Rooliristiriita
Rooliristiriita syntyy yksilöön hänen rooliensa perusteella kohdistuvista ristiriitaisita odotuksista.
99
Roolin sisäinen ristiriita
Roolin sisäinen ristiriita syntyy, kun yksilöön kohdistuu samassa roolissa ristiriitaisia odotuksia.
100
Roolien välinen ristiriita
Roolien välinen ristiriita syntyy, kun yksilön on vaikea sovittaa yhteen kahteen eri rooliin kohdistuvia odotuksia.
101
Sisäryhmä
Ryhmä, jonka jäsen yksilö on.
102
Ulkoryhmä
Ryhmä, jonka jäsen yksilö ei ole.
103
Stereotypia
Tiettyyn ryhmään kuulumisen perusteella muodostettu mielikuva, ennakkoluulo.
104
Kvantitaavinen tutkimus
Eli määrällinen tutkimus on tutkimusta, jossa tutkittavat ilmiöt on muutettu lukuina mitattavaan muotoon. (Yleisin tapa tehdä tutkimus)
105
Laadullinen tutkimus
Laadullinen tutkimus on tutkimista, jossa tutkittavia ilmiöitä pyritään kuvailemaan ja ymmärtämään moniulotteisesti tutkimusaineiston laadullisia piirteitä tarkastelemalla.
106
psyko-fyysis-sosiaalinen
kaikki eri osapuolet vaikuttavat yhtäikaisesti
107
Psykodynaaminen suuntaus
mielen rakenne ja tiedostomaton
korostaa sisäisiä tiedostomattomia sisäisiä ristiriitoja
tapaustutkimukset
108
Behaviorismi
Ulkoinen käyttäytyminen
109
Humanistinen psykologia
Omat valinnat, itsensä toteuttaminen, kiinnostunut enemmän hyvinvoinnin tutkimisesta.
laadullinen tutkimus
110
Sosiokulttuurinen psykologia
ympäristö ja kulttuuri
havainnointi, laadulliset tutkimukset
111
Sigmund Freud
psykodynaaminen psykologia
kiinnostunut hysteriatapauksista
112
John Watson
behaviorismi
pikku albert
113
Antonio Damasio
Biologinen psykologia
114
Kognitiivinen psykologia
tietoinen ajattelu, sisäiset mallit
115
Neuropsykologia
Uskotaan että ihminen on aivotoimintojensa ohjaama
116
Elektinen näkökulma
Ihmisen toiminnan selityksessä käytetään monia eri suuntauksia.
117
Itseluottamus
miten uskoo selviytyän haasteesta tai ongelmasta
118
B.F. Skinner
behaviorismi
eläinkokeet- korosti rangaistusta ja palkkiota
119
Fordin motivaatioteoria
tavoite-luo sinnikkyyttä
selviytymisodotukset-arvoi omista kyvyistä vaikuttaa tavoitteisiin
emootiot- tuovat tai vievät energiaa
120
tunneprosessi
tapahtuma
tiedostomattomat prosessit(biologiset)
tietoisuus tunteesta
121
Kieltäminen
kieltäytyminen näkemästä selvää tosiasiaa
122
Lohkoaminen/halkominen
kokemusmaailman jakamista selkeisiin hyviin ja pahoihin tunteisiin. mustavalkoisuus
123
Projektio
Kielletty asia siirretään toiseen esim oma ominaisuus
124
Eristäminen/älyllistäminen
ongelmaa käsitellään älyllisin keinoin-tunne eroetaan ajattelusta
125
Torjunta
Ahdistavat asiat poistetaan tietoisuudesta-voi olla tietoista
126
Reaktionmuodostus
Kielletty tunne muutetaan päinvastaisekti
127
Regressio
eli taantuma, paluu kehitysvaiheeseen
128
Arvon kieltäminen
kielletään merkittävä arvo
129
Kohteensiirto
Tunne siirretään todellisesta kohteesta korvaavaan kohteeseen
130
Huumori
Ongelmat nähdään humoristisesti
131
Selittely
Huonolle käyttäytymiselle keksitään totuudenvastainen selitys
132
Tuma
geenien sijaintipaikka
133
Dentriitti
vastaanottaa hermoimpulsseja
134
Aksoni
Kuljettaa tietoa
135
Myeliinituppi
aksonin ympärillä, helpottaa hermoimpulssin etenemistä ja suojaa hermosolua
136
Synapsi
Hermosolujen liitoskohta
137
Hermosolun toiminta
1. Vastaanotetaan hermoimpulssi dentriitissä
2. Hermoimpulssi syntyy, kun hermosolun laukeamiskynnys ylittyy, jolloin ioneita virtaa soomasta , jolloin hermoimpulssi syntyy
3. Se kulkee sähköisesti aksonia pitkin kohti synapsia
4. viesti siirtyy välittäjäaineiden avulla kemiallisesti eteenpäin
5. Välittäjäaineet vaikuttavat tietoa vastaanottavan hermosolun lepojännitteeseen ja mahdolliseen hermoilmpulssin etenemiseen.
138
asetyylikoliini
vireys ja muisti (alzheimers)
139
dopamiini
mielihyvä (parkinsoni ja skitsofrenia)
140
adrenaliini
tunteiden säätely (masennus, maanisuus)
141
serotoniini
vireystila (masennus, skitsofrenia)
142
endorfiini
kipu ja mielihyvä
143
Glutamaatti
kiihottava välittäjäaine - oppiminen ja muisti
144
Gaba
yleisin välittäjäaine
145
Strateginen opiskelu
tavoitteena hyvät arvosanat, erilaisten menetelmien käyttö, suunnitelmallisuus
146
Ulkoaohjautuvuus
ei ota vastuuta omasta oppimisesta
147
Oppimisen yhteissäätely
keskinäinen tuki ja vastuu
148
Optimistinen strategia
hyvä menestys, oma toiminta, epäonnistuminen selitetään ulkoisilla tekijöilä
149
Defensiivispessimistinen strategia
hyvä menestys, stressi ja ahdistus, valmistaudutaan epäonnistumiseen
150
itseä vahingoittava strategia
epäonnistumisen pelo, ahdistus, hyvinvointi kärsii
151
Mallioppiminen
jäljitellään toisia malleja
152
Kognitiivinen oppiminen
ohjataan itse aktiivisesti omaa oppimista
153
Tieteen tunnusmerkit
1. itseä korjaava
2. luotettavat menetelmät
3. julkiuus
4. kriittisyys
5. objektiivisuus
6. yleistettävyys
154
Itsemääräämisoikeus
Tutkimukseen osallisutuminen on vapaaehtoista
155
Vahingoittamisen välttäminen
pyritään aiheuttamaan koehenkilölle mahdollisimman vähän kipua
156
Mittauslaitteet
EEG, PET, SCR, MEG
157
Tutkimusmenetelmät
1. fysiologiset mittaukset
2. havainnointi
3. kysely ja haastattelu
4. psykologiset testit
158
Perustietoisuus
kyky aistia, havaita, tuntea ja ajatella
159
Reflektiivinen tietoisuus
kyky kohdistaa tarkkaavaisuutta tietoisuuden tilaan ja kuvailla sitä
160
Ulkoaohjautuminen
autonimian vastakohta
161
Psyykkiset perustarpeet
aktiivisuus, uteliaisuus, ymmärrettävyys, luovuus ja tunne, että elämä on merkityksellistä
162
Fysiologiset perustarpeet
nälkä, jano, uni ja kivun välttäminen
163
Sosiaaliset perustarpeet
yhteenkuuluvuus, läheisyys, menestys
164
Tunne-elämys
eli tunne on yksi osa tunne reaktiota
165
Takaraivolohko
näköaistin alkuvaiheen käsittely
166
Otsalohko
liike
167
Päälakilohko
tunneaistimukset
168
Ohimolohko
kuuloaistimukset
169
Myellinisoituminen
Noputtaa hermoimpulssin etenemistä solukalvolla.
170
Atribuutio
käyttäytymisen syitä koskevat selitykset
171
Introspektio
varhaisen psykologian tutkimusmenetelmä, jossa ihminen tarkkailee oman mielensä tapahtumia
172
oman edun attribuutiovääristymä
taipumus selittää omaa onnistumista sisäisillä ja pysyvillä tekijöillä ja epäonnistumista ulkoisilla ja/tai väliaikaisilla tekijöillä
173
reduktionismi
selittämistä, jossa yhden tason ilmiöt kuvataan pelkästään niitä selittävän, perustavamman tason ilmiöiden avulla (esimerkiksi psyykkiset tapahtumat palautetaan hermoston toiminnoiksi)
174
riippumaton muuttuja
tekijä, jonka vaikutusta tutkija selvittää kokeellisessa tutkimuksessa (“syy”)
175
riippuva muuttuja
tekijä, johon riippumattoman muuttujan vaikutus kohdistuu (“seuraus”)
176
sijaisvahvistaminen
oppimista, jossa mallina olevan henkilön palkitseminen tai rankaiseminen vaikuttaa oppijan käyttäytymiseen
177
välttämisorientaatio
epäonnistumisen tunteen ja negatiivisten asioiden välttäminen opiskelun motivaation lähteenä
178
Ego
eli minä on yksilön kokemus itsestään.
tiedustettua
179
Superego
yliminä, säätää normit, moraalit ja tavoitteet
180
ID
biologinen viettipohja, halut ja vietit
tiedostamaton
