PS02 Flashcards
ADHD
(attention deficit hyperactivity disorder) on neurologinen toiminnanohjauksen häiriö, jossa korostuvat tarkkaavaisuuden puutteet. Tyypillisiä oireita ovat keskittymättömyys, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
Aikuisuuteen siirtymisen vaihe
on nuoruus- ja aikuisiän väliin muodostunut ”nivelvaihe”.
Alleeli
Saman geenin eri muotoja kutsutaan alleeleiksi.
Animismi
tarkoittaa elottoman luonnon elollistamista.
Autismi
on keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa muun muassa vaikeutta omaksua vuorovaikutustaitoja ja ymmärtää, mitä toisen ihmisen mielessä tapahtuu.
Biologinen sukupuoli
Sukupuoleen liittyvät biologiset ominaisuudet, kuten geenit, kromosomit ja hormonit (engl. sex).
Egosentrisyys
tarkoittaa minäkeskeisyyttä, oman näkökulman hallitsemaa ajattelua.
Elämänkaari
Elämää kokonaisuutena kuvaava käsite. Elämänkaari jakautuu lapsuuteen, nuoruutteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen.
Epigeneettiset tekijät
Epigeneettiset muutokset ovat muutoksia dna-ketjun ympärille kietoutuneissa molekyyleissä, jotka säätelevät geenin toimintaa. Epigeneettiset tekijät ovat herkkiä ympäristön vaikutuksille. Epigenetiikka selittää sitä, miten ympäristötekijät vaikuttavat geenien toimintaan.
Esioperationaalinen vaihe
Jean Piaget´n ajattelun kehityksen vaiheteorian toinen vaihe (noin 2–7 v.). Lapsi ei pysty vielä käyttämään ongelmien ratkaisemiseksi mielensisäisiä toimintoja eli operaatioita vaan tarvitsee näköhavaintoa tuekseen.
Etninen identiteetti
perustuu yhteisön jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, kuten esimerkiksi uskontoon, kieleen, alkuperämaahan tai ulkonäköön.
Etäympäristö
Lapsen kehitykseen epäsuorasti vaikuttavat ympäristötekijät, esim. vanhempien työpaikan olosuhteet tai yhteiskunnallinen päätöksenteko.
Formaalisen ajattelun vaihe
Jean Piaget´n ajattelun kehityksen vaiheteorian neljäs vaihe (noin 11/12 v. –). Nuoren ajatteluun tulee mahdollisuus irtautua konkreettisesta todellisuudesta abstraktien käsitteiden maailmaan ja loogisen ajattelun systemaattisuuteen eli järjestelmällisyyteen.
Fyysismotorinen kehitys
Fyysiseen kasvuun, kehon toimintoihin ja liikkeiden ohjaamiseen liittyvä kehityksen osa-alue.
Geenit
eli perintötekijät ovat DNA:sta koostuvia solun osia, jotka ohjaavat solun kehitystä ja toimintaa.
Henkilökohtainen identiteetti
rakentuu yksilön minäkäsityksestä ja itsetunnosta.
Herkkyyskausi
Ajanjakso, jonka aikana lapsella on erityinen valmius oppia jokin asia. Herkkyyskauden ulkopuolella saman asian oppiminen on vaikeaa tai mahdotonta.
Heteronormatiivisuus
eli hetero-oletus tarkoittaa normia, jonka mukaan ihmisten oletetaan jakautuvan kahteen toisilleen vastakkaiseen ja toisiinsa vetoa tuntevaan sukupuoleen, naisiin ja miehiin. Tämän ajattelutavan seurauksena heteroseksuaalisuus nähdään muita seksuaalisia suuntautumisia normaalimpana, luonnollisempana ja toivotumpana.
Hienomotoriikka
on kehon pienten lihasten hallintaa, esimerkiksi sorminäppäryyttä vaativat tehtävät vaativat hienomotoriikka. Myös puheen tuottaminen edellyttää suun ja kurkun alueen hienomotorisia taitoja.
Identiteetti
tarkoittaa ihmisen kokonaiskäsitystä itsestään eli psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista ominaisuuksistaan sekä arvoistaan ja tavoitteistaan.
Identtiset kaksoset
Identtiset kaksoset ovat saaneet alkunsa yhdestä jakautuneesta munasolusta. Tämän vuoksi identtisten kaksosten geeniperimä on sama.
Ikäkausivaihtelu
Sama piirre saa erilaisia ilmaisumuotoja eri ikävaiheissa, esimerkiksi sosiaalisesti varautuneen nuoren käyttäytyminen on erilaista kuin varautuneen kaksivuotiaan käyttäytyminen.
Intersukupuolisuus
tarkoittaa tilannetta, jossa sukupuoleen liittyvät piirteet kehossa ovat epäselviä tai ristiriitaisia. Tällöin sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset.
Itseriittoinen kiintymystyyli
viittaa aikuisen läheisten ihmissuhteiden laatuun, jossa oma itse nähdään vahvana ja myönteisenä, mutta muita kohtaan koetaan epäluottamusta.
Itsetunto
kuvaa yksilön käsitystä omasta arvostaan.
Jäsentymätön kiintymys
Kiintymyssuhteen muoto, jossa lapsen käyttäytyminen on niin hajanaista, ettei sitä voida määritellä muihin kiintymyssuhdeluokituksiin.
Kaksostutkimus
Tarkoittaa tutkimusta, jossa otos muodostuu (yleensä identtisistä) kaksospareista. Tavoitteena on tyypillisesti selvittää geneettisten tekijöiden vaikutusta kehitykseen.
Kehityspsykologia
Psykologian osa-alue, joka tutkii ihmisessä elämänkaaren aikana tapahtuvia muutoksia.
Kehitystehtävä
Tiettyyn ikävaiheeseen liittyvä teema tai haaste, joka tulee tietyssä kulttuurissa kaikkien tai useimpien kyseistä ikävaihetta kokevien kohdattavaksi.
Keski-ikä
on elämänkaaren pisin vaihe, joka yleensä määritellään alkavaksi 35/40 vuoden iässä ja kestävän noin 60/65 vuoden ikään.
Kiintymyssuhde
Lapsen muodostama tunneside hänelle merkittäviin läheisiin hoitajiin, erityisesti omiin vanhempiin.
Kiintymystyyli
tarkoittaa aikuisten taipumusta suhtautua läheisiin ihmissuhteisiin toistuvasti samalla tavalla (turvallinen, takertuva, itseriittoinen ja pelokas kiintymystyyli).
Kognitiivinen kehitys
Havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat kognitiivisia perustoimintoja ja niiden kehityksellä tarkoitetaan iän ja oppimisen myötä tapahtuvia muutoksia. Kognitiivista kehitystä tapahtuu myös muunlaisissa älyllisissä toiminnoissa, kuten kielellisissä taidoissa, ongelmanratkaisussa ja toiminnanohjauksessa.
Konkreettisten operaatioiden vaihe
Jean Piaget´n ajattelun kehityksen vaiheteorian kolmas vaihe (noin 7–11/12 v.–). Lapsen loogisen päättelyn ja kuvittelun taidot kehittyvät konkreettisissa tehtävissä.
Korjaavat kokemukset
viittaa myöhempien elämäntapahtumien mahdolliseen aiempien kehitysvaiheiden puutteita paikkaavaan vaikutukseen yksilön kehityksessä.
Kypsyminen
Kehityspsykologiassa kypsymisellä tarkoitetaan niitä muutoksia, jotka tapahtuvat geenien ohjaaman aikataulun mukaisesti.
Lapsilähtöinen kasvatus
viittaa kasvatustyyliin, jossa lapseen suhtaudutaan hyväksyvästi ja kiinnostuneesti ja jossa lasten ja vanhempien välillä vallitsee myönteine suhde.
Lukivaikeus
Lukivaikeus on yleisnimitys lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksille, jotka näkyvät usein jo lapsuusiässä, mutta joskus vasta myöhemmin. Usein niillä on neurologista pohjaa. Lukivaikeus voi vaikeuttaa oppimista, vaikka henkilö olisi älykäs ja motivoitunut opiskelemaan.
Lähikehityksen vyöhyke
Oppijan nykyisen kehitystason ja hänelle mahdollisen osaamisen välinen tila. Lähikehityksen vyöhykkeellä toimitaan silloin, kun ihminen kohtaa haasteellisia ongelmia tai tehtäviä, joita hän pystyy ratkaisemaan vain toisen ihmisen avulla.
Lähiympäristö
Lapsen kehitykseen suoraan, välittömän vuorovaikutuksen kautta vaikuttavat ympäristötekijät, esim. perhesuhteet ja koululuokka.
Mentorointi
eli osaavan, arvostetun ja kokeneen asiantuntijan neuvontaa ja tukea kokemattomalle henkilölle, joka haluaa kehittyä työssä tai opiskelussa.
Metakognitio
tarkoittaa tietoisuutta omista ja muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta ja oppimisesta (thinking about thinking). Tietoisuus omasta ajattelusta auttaa yksilöä kehittymään paremmaksi oppijaksi, joka tietää, kuinka esimerkiksi muistaa oppimaansa paremmin ja millaisia taitoja tietynlaisissa tehtävissä tarvitaan.
Mielen teoria
Lapselle muodostuva käsitys siitä, että muilla ihmisillä on mieli, jonka sisällöt ovat riippumattomia lapsen oman mielen sisällöistä.
Mielikuvitusleikit
Ks. roolileikit.
Minuus
on ihmisen omaa olemassaoloa koskevien kokemusten ja hänen itseensä liittämien havaintojen ja uskomusten muodostama kokonaisuus.
Minäkäsitys
tarkoittaa yksilön käsitystä siitä, minkälainen hän on.
Muunsukupuolinen
on ihminen, joka elää mieheyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella
Myeliinituppi
tarkoittaa hermosolun viejähaarakkeen ympärille muodostuvia rakenteita, jotka nopeuttavat sähköisen impulssin kulkua haarakkeen pinnalla.
Narratiivinen minuus
Daniel Sternin teorian käsite, jolla viitataan ihmisen tapaan tukea minuuttaan omaa elämäänsä koskevia narraatioita eli kertomuksia rakentamalla.
Objektipysyvyys
Kyky hahmottaa esineiden pysyvyys. Käsitys siitä, että objektit eli havaintojen kohteet ovat olemassa silloinkin, kun ne eivät ole välittömästi havaittavissa.
Operaatio
Kognitiivinen toiminto, jolla yksilö tekee mielensisäistä työtä ongelman ratkaisemiseksi.
Operationalisointi
tarkoittaa tutkimuksessa mitatun muuttujan muuttamista mitattavaan muotoon.
Pelokas kiintymystyyli
viittaa aikuisen läheisten ihmissuhteiden laatuun, jota luonnehtii epäluottamus sekä itseä että toista ihmistä kohtaan.
Perintötekijät
Ks. geenit.
Pitkittäistutkimus
Kehityspsykologian tutkimusote, jossa samoja henkilöitä seurataan usealla ajallisesti erillisellä mittauskerralla.
Peilisuhteet
viittaavat sellaisiin ihmissuhteisiin, joiden kautta ihminen muokkaa käsitystä itsestään.
Plastisiteetti
eli aivojen muotoutuvuus. Hermosolujen väliset yhteydet muotoutuvat kokemusten mukaisesti siten, että ne yhteydet joita käytetään vahvistuvat ja ne, joita ei käytetä, karsiutuvat.
Poikittaistutkimus
Kehityspsykologian tutkimusote, jossa samalla mittauskerralla kerätään useita eri ikäryhmiä käsittävä aineisto.
Postformaali ajattelu
Formaalisten operaatioiden saavuttamisen jälkeinen ajattelun muoto, jonka osa yksilöistä saavuttaa siirtyessään aikuisuuteen: itsenäisyys, kriittisyys, suhteellisuus, intergroiva ajattelu, metakognitio, reflektiivisyys,
Protokeskustelu
Vauvan ja aikuisen välinen keskustelunomainen vuorovaikutus, jossa molemmat reagoivat vuorotellen toisiinsa elein ja ääntein.
Prososiaalinen käyttäytyminen
tarkoittaa rakentavaa, muiden auttamiseen tähtäävää toimintaa.
Psykososiaalinen kehitys
Erik H. Eriksonin käyttämä käsite, jolla korostetaan sitä, että psyykkiset ominaisuudet muodostuvat vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa.
Psykososiaalinen taantuma
on käsite, jolla viitataan nuoruuden alun vaiheeseen, jolloin esiintyy myöhempiä vaiheita enemmän levottomuutta, uhmakkuutta ja tunne-elämän ailahtelua.
Psyykkinen työ
tarkoittaa asioiden käsittelyä mielessä.
Puberteetti
on kehitysvaihe, jonka päätteeksi yksilö saavuttaa lisääntymiskykyisyyden ja ihmiselimistö kehittyy biologisesti aikuiseksi.
Refleksit
eli heijasteet ovat jo vastasyntyneellä olevia automaattisia reaktioita tiettyyn ärsykkeeseen. Ne eivät edellytä oppimista ja suurin osa vauvan reflekseistä häviää ensimmäisten elinkuukausien aikana.
Reflektiivisyys
Oman ajattelun ja toiminnan arvioiva tarkastelu.
Ristiriitainen kiintymys
Turvattoman kiintymyksen muoto, jossa vanhemman hoivan saatavuutta on vaikea ennustaa ja lapsi keskittyy varmistamaan hoivan saatavuutta mm. vahvistamalla emotionaalisia reaktioita ja pidättäytymällä ympäristön tutkimisesta.
Roolileikit
ovat leikkejä, joissa on juoni ja joissa leikki etenee usein mielikuvituksen varassa.
Saavutettu identiteetti
on identiteetin tila, jossa nuori on käynyt läpi sekä arviointiprosessin että sitoutumisen valittuihin ratkaisuihin.
Samastuminen
viittaa toiseen ihmisen liittyvään kokemukseen, jossa oma minä koetaan toisen ihmisen kaltaisena tai toivotaan minuuden muotoutumista kohteen kaltaiseksi.
Selkiytymätön identiteetti
on identiteetin tila, jossa nuori ei ole aloittanut arvojen ja valintojen uudelleenarviointia eikä siten ole voinut sitoutua valittuihin arvoihin.
Selvittelyvaiheessa oleva identiteetti
on identiteetin tila, jossa nuori edelleen arvioi ja pohtii identiteettiään.
Sensomotorinen vaihe
Jean Piaget´n ajattelun kehityksen vaiheteorian ensimmäinen vaihe. Vauva oivaltaa liikkeidensä yhteyden niiden seurauksiin. Vauva esimerkiksi huomaa saavansa helistimen helisemään liikuttamalla kättään.
Siirtymäobjekti
Esine, esimerkiksi pehmolelu, jota vauvaikäinen käyttää edustamaan turvallisuutta tarjoavia henkilöitä, kuten vanhempia, näiden poissa ollessa.
Sikiö
viittaa kohdussa kehittyvään vauvaan. Sikiöstä puhutaan kun alkio on saavuttanut 8 viikon iän hedelmöittymisestä laskien.
Sosiaalinen hymy
on noin 2,5 kuukauden ikäiselle vauvalle ilmenevä kyky reagoida ihmiskasvoihin hymyilemällä.
Sosialisaatio
tarkoittaa laajaa tapahtumasarjaa, jonka seurauksena yksilö omaksuu kulttuurin ja yhteiskunnan arvoja, normeja ja yhteisössä selviämiseen tarvittavia taitoja.
Sosiaalistuminen
Ks. sosialisaatio.
Sosiaalinen identiteetti
rakentuu yksilön kuulumisesta eri ryhmiin, kun hän määrittelee itsensä suhteessa toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Sosiaalinen kognitio
Muiden ihmisten muodostamaan ympäristöön, vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvän tiedon käsittelyä.
Sosiaalinen mallintaminen
Kun vauvaikäinen käyttää sosiaalista mallintamista, hän päättelee toisen ihmisen ilmaisemien tunteiden perusteella, miten johonkin uuteen ärsykkeeseen tulisi suhtautua.
Sosiaalinen sukupuoli
Sukupuoleen tietyssä yhteisössä liitetyt sosiaaliset odotukset ja roolit (engl. gender).
Sosiaaliset tunteet
ovat ryhmä tunteita, joiden kokeminen edellyttää sosiaalisia suhteita koskevan ymmärryksen omaksumista, esimerkiksi mustasukkaisuus tai kunnioitus.
Sosiaalinen kognitio
tarkoittaa sosiaalisia tilanteita ja muita ihmisiä koskevan tiedon käsittelyä.
Sosioemotionaalinen kehitys
Kehityksen osa-alue, joka kattaa mm. yksilön sosiaalisiin suhteisiin liittyvät muutokset ja sosiaalisten taitojen kehittymisen sekä tunne-elämän kehityksen. Joskus myös esimerkiksi minäkäsityksen kehittyminen ja identiteetin muodostaminen luetaan osaksi sosioemotionaalista kehitystä.
Subjektiivinen minuus
Daniel Sternin teorian käsite, jolla viitataan vauvan perustavaan kokemukseen itsestään ja omasta mielestään.
Sukupolvikokemus
viittaa tiettyyn sukupolveen kuuluvien yhteisiin, kehityksellisesti merkityksellisiin kokemuksiin.
Sukupuoli
ymmärretään usein ensisijaisesti ihmisen biologiseksi ja anatomiseksi ominaisuudeksi. Ihmiset jakautuvat tytöiksi ja pojiksi, naisiksi ja miehiksi. Sukupuoliristiriita syntyy tilanteessa, jossa sukupuolta määrittävät ulkoiset piirteet ja oma kokemus omasta sukupuolesta ovat ristiriidassa keskenään.
Sukupuoli-identiteetti
Yksilön oma kokemus sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan.
Status
tarkoittaa yksilön arvoasemaa tietyn ryhmä jäsenenä.
Suosiojärjestelmä
Kouluikäisten vertaisryhmille tyypillinen rakenne, jossa yksilön suosio tovereiden keskuudessa riippuu hänen asemastaan sosiaalisessa arvojärjestyksestä, joka voi perustua esimerkiksi tiettyjen taitojen tai sukupuolelle asetettujen piirteiden ilmaisemiseen.
Symbolifunktio
Oivallus, että sanat viittaavat joihinkin esineisiin tai asioihin eli niiden merkityksiin. Tämä on kielen oppimisen perusta. Sanat ovat symboleita, joilla on tietty merkitys eli funktio.
Symbolinen leikki
on lapsen leikin muoto, jossa lapsi käyttää esineitä edustamaan toisia esineitä tai jossa leikki perustuu kuvitteellisten esineiden tai asioiden käyttämiseen.
Sääntöleikit
ovat leikkejä, joissa noudatatetaan yhteisiä sääntöjä. Erilaiset pallopelit, lautapelit ja kilpailut ovat sääntöleikkejä.
Taapero
Vauvaikäinen, joka osaa jo puhua ja kävellä, on taapero. Yleensä noin 1–2-vuotiaita voidaan pitää taaperoina. Käsitteen merkitys ei ole kovin tarkkarajainen.
Takertuva kiintymystyyli
viittaa aikuisen läheisten ihmissuhteiden laatuun, jossa käsitys itsestä on kielteinen ja riippuvuus toisesta ihmisestä korostuu.
Temperamentti
Yksilölle tyypillinen reagointitapa, jolla on biologinen perusta. Vauvan temperamenttipiirteitä ovat esimerkiksi ärsykeherkkyys ja rytmisyys. Kasvatus ja ympäristö muokkaavat temperamenttipiirteiden ilmenemistä.
Toiminnanohjaus
tarkoittaa päämäärään suuntautuneen toiminnan säätelyä. Siihen kuuluvat toiminnan suunnittelu ja joustavuus, suoritustavan ylläpitäminen ja vaihtaminen tarpeen vaatiessa sekä epäolennaisten ärsykkeiden inhiboiminen eli ehkäiseminen. Toiminnanohjaus tehostuu etuotsalohkojen kehittymisen myötä.
Transgender
Ks. muunsukupuolinen.
Transsukupuolisuus
kuvaa kokemusta, jossa ihmisen sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu eroaa siitä, mitä häneltä syntymässä määritetyn sukupuolensa perusteella odotetaan.
Tunteiden yhteensoinnuttaminen
on aikuisen ja vauvan vuorovaikutukseen liittyvä käsite, jolla kuvataan aikuisen pyrkimystä mukauttaa vuorovaikutustaan vauvan kanssa vauvan kokemien tunteiden mukaisesti.
Turvallinen kiintymys
Lapsen kiintymyssuhteen laatua kuvaava käsite. Turvallisesti kiintynyt lapsi luottaa hoitajaan ja käyttää tätä emotionaalisten tarpeidensa säätelyyn.
Turvallinen kiintymystyyli
viittaa aikuisen läheisten ihmissuhteiden laatuun, jossa on saavutettu tasapaino tarvitsevuuden ja itsenäisyyden välillä ja jota luonnehtii myönteinen käsitys itsestä ja muista.
Turvaton kiintymys
Lapsen kiintymyssuhteen laatua kuvaava käsite. Turvaton kiintymyssuhde syntyy tilanteessa, jossa lapsi ei luota vanhemman vastaavan hänen tarpeisiinsa. Turvattomat kiintymyssuhteet jaetaan ristiriitaisiin ja vältteleviin kiintymyssuhteisiin.
Vaahtokarkkikoe
Koejärjestely, jolla on tutkittu lasten itsekontrollia eli kykyä houkutusten ja impulssien vastustamiseen.
Valmiina omaksuttu identiteetti
on identiteetin tila, jossa nuori hyväksyy hänelle valmiina tarjotun identiteetin ja hänelle tärkeiden ihmisten arvot.
Vertaisryhmät
Samanikäisten tai samassa kehitysvaiheessa olevien henkilöiden muodostamat ryhmät.
Vierastilannemenetelmä
on kiintymyssuhteen laadun arviointiin kehitetty tutkimusmenetelmä.
Voikukka–orkidea-hypoteesi
Oletus, jonka mukaan geenimuoto vaikuttaa siihen, kuinka herkkä yksilö on ympäristötekijöiden suotuisille ja epäsuotuisille vaikutuksille.
Välittäjäaine
Välittäjäaineet ovat synapsissa olevia kemikaaleja, jotka vapautuessaan synapsirakoon vaikuttavat seuraavan hermosolun toimintaan. Viestit kulkevat hermosolusta toiseen välittäjäaineiden välityksellä.
Välttelevä kiintymys
Turvattoman kiintymyksen muoto, jossa lapsi ei luota vanhemman vastaavan hänen emotionaalisiin tarpeisiinsa ja lapsi keskittyy tämän vuoksi ensisijaisesti ympäristön tutkimiseen.
Ydinminuus
Vauvan varhaisista kokemuksista muodostuva tunne omasta olemassaolosta ja toimijuudesta.
Yhteensopivuus
Temperamentin ja ympäristön yhteen yhteensopivuus on lapsen ja vanhemman suhteen ominaisuus, joka liittyy siihen, millainen merkitys tietyille temperamenttipiirteille lapsen kehityksessa annetaan.
