You may prefer our related Brainscape-certified flashcards:
1
Q

Otos?

A

9-11-vuotiaita suomenkielisiä lapsia jotka opiskelivat englantia toisena kielenään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten lapset jaettiin?

A

Lukivaikeus ja kontrolliryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Miten lukivaikeusryhmään pääsi?

A

1) Diagnoosi
2) Sananluku tehtävässä yli keskihajonnan päässä (LukiLasse)
3) Kirjoitustehtävässä yli keskihajonnan päässä (LukiLasse)
4) Allussa (tekninen luku) liian huonot pisteet (23%)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä alueita testattiin alkutesteissä?

A

Lukutaito, älykkyys, fonologiset taidot (tehtiin suomen kielellä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä mitattiin ALLUSSA?

A

Kirjainten järjestelyä tavoitteena saada sana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä mitattiin Lukilassessa?

A

Lukutaitoa:
-nopeus
-tarkkuus
-luetaan ja kirjoitetaan sanoja/lauseita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Millä mitattiin älykkyyttä ja mitä osioita siihen liittyi?

A

WISC
- block design
- digit span
- sanasto
- koodaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Miten mitattiin fonologisia taitoja?

A

Common Unit Test
RAN - nimetään värejä ja kirjaimia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Missä testissä lukivaikeusryhmän sisällä näkyi eroa?

A

1.Lukilassen sanelutehtävässä
2.RAN:in kirjainten nimeämisessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Lukivaikeusryhmän sisällä näkyi eroa kahdessa testissä? Kumpi menestyi kummassa paremmin?

A

Lukilasse: Testien perusteella ryhmään lisätyt
RAN: Diagnoosin perusteella ryhmään lisätyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikä voisi selittää lukivaikeusryhmän sisäisiä eroja testeissä?

A

Diagnoosittomat olivat hitaita

Tyttöjä oli vähemmän diagnoosiryhmässä (tyttöjä ei diagnosoida niin helposti)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Miksi tutkimukseen oltaisiin haluttu toinen verrokkiryhmä?

A

Olisi saatu ryhmä, jossa nuorempia kuin lukihäiriöiset
→ olisi ollut vaikea löytää koska nämä ei ole vielä aloittanut englannin kielen opiskelua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mitkä oli suomenkielellä käytetyt ärsykesanat?

A

sii, sai, soi (ärsykesanat)
suu (standardisana)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mitkä oli englanninkielellä käytetyt ärsykesanat?

A

she, shy, shoy (poikkeavat)
shoe (standardisana)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Mitä tutkimustilanteessa tehtiin lapselle?

A

Hänelle laitettiin kuulokkeet ja pyydettiin keskittymään näytöltä näkyvään videoon ja olemaan huomioimatta äänet

–> kuulokkeista tuli kuuden sarjana vuorotellen englannin ja suomen kielisiä sanaärsykkeitä (3 sarjaa kerrallaan)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mikä oli standardisana englanniksi ja suomeksi?

A

Shoe ja suu

17
Q

Miten MMN päästiin tunnistamaan laskennallisesti?

A

Ärsykesanan kohdalla mitattu jännite
MIINUS
Standardisanan kohdalla mitattu jännite

18
Q

Missä (ms) oli MMN:n huippu?

A

200-300ms välillä käyrässä

19
Q

Mitä jäänitemuutoksesta/allon huipusta näki? Mitä näille tuloksille tehtiin?

A

MMN, se kuvasi ärsykettä

Tuloksille laskettiin ryhmittäin keskiarvo

20
Q

Miten sanassa olevan diftongi vaikutti aivokäyrään?

A

Se teki toisen huipun

21
Q

Mitä tehtiin kun diftongi aiheutti kaksi huippua käyrään?

A

Tutkittiin toiseksi esiintyvää käyrää koska ensimmäinen huippu johtui diftongin yllätävyydestä eikä itse sanan yllättävyydestä

22
Q

Minkä millisekunnin välillä MMN-vasteita laskettiin huippukohdan ympäriltä? (liittyen diftongien tekemään muutokseen)

A

40ms

23
Q

Millä menetelmillä MMN-vasteita paikannettiin aivoissa?

A

ECD-menetelmällä

24
Q

Miten ECD-menetelmä toimii?

A

Asetetaan malliin oletettuja “virtalähteitä” eli dipoleja

25
Q

Miksi paikoiksi asetettiin ennakko-oletuksena MMN-vastineiden lähtöpaikat?

A

Temporaalialueet molemminpuolin ja vasemmalle frontaalialueelle

26
Q

Mikä oli surullista liittyen vasemmalle laitettuihin dipoleihin frontaalialueella

A

Tutkittavat ei riittäneet

27
Q

Mihin saatettiin asettaa neljäs dipoli?

A

Toiseen otsalohkon puoliskoon (oikea frontaalialue)

28
Q

Mistä ECD-menetelmää hydöntäen laadittiin malli?

A

MMN-vasteiden sijainneista

29
Q

Missä alkutesteissä kontrolliryhmä suoriutui paremmin kuin lukivaikeusryhmä?

A

RAN nopea nimeäminen
Parempi fonologinen tietoisuus