1
Q

Otos?

A

9-11-vuotiaita suomenkielisiä lapsia jotka opiskelivat englantia toisena kielenään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten lapset jaettiin?

A

Lukivaikeus ja kontrolliryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Miten lukivaikeusryhmään pääsi?

A

1) Diagnoosi
2) Sananluku tehtävässä yli keskihajonnan päässä (LukiLasse)
3) Kirjoitustehtävässä yli keskihajonnan päässä (LukiLasse)
4) Allussa (tekninen luku) liian huonot pisteet (23%)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä alueita testattiin alkutesteissä?

A

Lukutaito, älykkyys, fonologiset taidot (tehtiin suomen kielellä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä mitattiin ALLUSSA?

A

Kirjainten järjestelyä tavoitteena saada sana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä mitattiin Lukilassessa?

A

Lukutaitoa:
-nopeus
-tarkkuus
-luetaan ja kirjoitetaan sanoja/lauseita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Millä mitattiin älykkyyttä ja mitä osioita siihen liittyi?

A

WISC
- block design
- digit span
- sanasto
- koodaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Miten mitattiin fonologisia taitoja?

A

Common Unit Test
RAN - nimetään värejä ja kirjaimia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Missä testissä lukivaikeusryhmän sisällä näkyi eroa?

A

1.Lukilassen sanelutehtävässä
2.RAN:in kirjainten nimeämisessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Lukivaikeusryhmän sisällä näkyi eroa kahdessa testissä? Kumpi menestyi kummassa paremmin?

A

Lukilasse: Testien perusteella ryhmään lisätyt
RAN: Diagnoosin perusteella ryhmään lisätyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikä voisi selittää lukivaikeusryhmän sisäisiä eroja testeissä?

A

Diagnoosittomat olivat hitaita

Tyttöjä oli vähemmän diagnoosiryhmässä (tyttöjä ei diagnosoida niin helposti)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Miksi tutkimukseen oltaisiin haluttu toinen verrokkiryhmä?

A

Olisi saatu ryhmä, jossa nuorempia kuin lukihäiriöiset
→ olisi ollut vaikea löytää koska nämä ei ole vielä aloittanut englannin kielen opiskelua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mitkä oli suomenkielellä käytetyt ärsykesanat?

A

sii, sai, soi (ärsykesanat)
suu (standardisana)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mitkä oli englanninkielellä käytetyt ärsykesanat?

A

she, shy, shoy (poikkeavat)
shoe (standardisana)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Mitä tutkimustilanteessa tehtiin lapselle?

A

Hänelle laitettiin kuulokkeet ja pyydettiin keskittymään näytöltä näkyvään videoon ja olemaan huomioimatta äänet

–> kuulokkeista tuli kuuden sarjana vuorotellen englannin ja suomen kielisiä sanaärsykkeitä (3 sarjaa kerrallaan)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mikä oli standardisana englanniksi ja suomeksi?

A

Shoe ja suu

17
Q

Miten MMN päästiin tunnistamaan laskennallisesti?

A

Ärsykesanan kohdalla mitattu jännite
MIINUS
Standardisanan kohdalla mitattu jännite

18
Q

Missä (ms) oli MMN:n huippu?

A

200-300ms välillä käyrässä

19
Q

Mitä jäänitemuutoksesta/allon huipusta näki? Mitä näille tuloksille tehtiin?

A

MMN, se kuvasi ärsykettä

Tuloksille laskettiin ryhmittäin keskiarvo

20
Q

Miten sanassa olevan diftongi vaikutti aivokäyrään?

A

Se teki toisen huipun

21
Q

Mitä tehtiin kun diftongi aiheutti kaksi huippua käyrään?

A

Tutkittiin toiseksi esiintyvää käyrää koska ensimmäinen huippu johtui diftongin yllätävyydestä eikä itse sanan yllättävyydestä

22
Q

Minkä millisekunnin välillä MMN-vasteita laskettiin huippukohdan ympäriltä? (liittyen diftongien tekemään muutokseen)

23
Q

Millä menetelmillä MMN-vasteita paikannettiin aivoissa?

A

ECD-menetelmällä

24
Q

Miten ECD-menetelmä toimii?

A

Asetetaan malliin oletettuja “virtalähteitä” eli dipoleja

25
Miksi paikoiksi asetettiin ennakko-oletuksena MMN-vastineiden lähtöpaikat?
Temporaalialueet molemminpuolin ja vasemmalle frontaalialueelle
26
Mikä oli surullista liittyen vasemmalle laitettuihin dipoleihin frontaalialueella
Tutkittavat ei riittäneet
27
Mihin saatettiin asettaa neljäs dipoli?
Toiseen otsalohkon puoliskoon (oikea frontaalialue)
28
Mistä ECD-menetelmää hydöntäen laadittiin malli?
MMN-vasteiden sijainneista
29
Missä alkutesteissä kontrolliryhmä suoriutui paremmin kuin lukivaikeusryhmä?
RAN nopea nimeäminen Parempi fonologinen tietoisuus