Luvut 9-15 (Sensation & sensory processing)

Question 1

What is vestibular system? What main structures are include in it?

Answer 1

Tasapaino ja liikkeiden säätely. Sisäkorvassa: päärakenteet 1) pussit, jotka ovat TASAPAINOELIMET eli saccule (rahapussi) and urticle (nahkapussi), joissa on kuulokivielimet. 2) kolme nesteputkea, LIIKKEEN AISTIMINEN, kolmessa eri tasossa, jokainen niistä sisältää ampullan (pyöreän pullon).

Question 2

Outer ear

Answer 2

Pinna (korvalehti), ear canal (korvakäytävä), eardrum (tärykalvo)

Question 3

Middle ear

Answer 3

Malleus (vasara), incus (alasin), stapes (jalustin), Eustachian tube (korvatorvi)

Question 4

Inner ear

Answer 4

Oval window, semicircular canals, vestibule (eteinen), round window, cochlea, vestibulaari hermo, kuulohermo

Question 5

Which nerves ends up in the vestibular system?

Answer 5

Scarpa’s ganglion (vestibular ganglion), vestibular part of cranial nerve VIII, auditory part of cranial nerve VIII, facial nerve

Question 6

Function of vestibular hair cells

Answer 6

Tasapainosysteemissä kaikki aistiminen perustuu yhteen solutyyppiin, oli se sitten liikkeen havaitsemista tai vetovoimakentän kulman muuttumista. Solut ovat urticlessa, sacculessa ja ampuloissa vain hieman eri asennoissa, jolloin ne ovat erilaisille liikkeille herkkiä. Kun hiussolun karvat liikkuvat tiettyyn suuntaan, ionikanava avautuu ja potentiaali syntyy. Päinvastainen liike taas tuottaa hyperpolarisaation. In the utricle and saccule, area called striola divides the hair cells into two populations having opposite polarities.

Question 7

What is macula?

Answer 7

Sensory epithelium in urticle and saccule, which consist of hair cells, supporting cells, otolithic membrane, otoconia (crystals of calcium carbonate) - that’s why they are “otolith organs”. Gives information about linear acceleration and about position of head in relation to gravitation.

Question 8

What is crista?

Answer 8

Sensory epithelium in ampulla, that contains the hair cells. The hair bundles extend out of the crista into a gelatinous mass, cupula. Compliant cupula is distorted by movements of the endolymphiatic fluid. Gives information about rotation of head.

Question 9

Vestibulo-okulaarinen heijaste

Answer 9

Tasapainoelin mukana liikkumisessa. Jos ottaa kiintopisteen, sitä pystyy tuijottamaan vaikka pää liikkuisi. Perustuu tasapainoaistin ja silmien toiminnan hyvään yhteistyöhön. Toisesta kaarikäytävästä tulee inhiboiva ja toisestai eksitoiva viesti, jolloin suhde on sopiva.

Question 10

How the output/afferent nerves firing works when a) head is not rotated b) head is rotated?

Answer 10

a) Output from the left and right sides are equal b) Vestibular afferent fibers on the side towards the turning motion increase their firing rate, while the firing on the opposite side decrease

Question 11

What is spontaneous nystagmus?

Answer 11

Eyes move rhythmically from side to side in the absence of any head move, occurs when one of the canals is damaged.

Question 12

Mitä reitti vestibulaarinen tieto kulkeutuu?

Answer 12

Talamokortikaalista. Eli ensin talamus, sieltä central sulcus joka on lähellä kasvotietoa, sekä päälaenaluelle, osa joka koordinoi lihaksista, näköaistista ja kuuloaistista tulevaa tietoa > miten sijaitsen ulkomaailmaa nähden.

Question 13

Three sensory systems associated with nose and mouth

Answer 13

1) Olfaction 2) Taste / Gustation 3) Trigeminal / General chemosensory system

Question 14

What is retro-nasal olfaction? What is the opposite for it?

Answer 14

The perception of odors from the oral cavity during eating and drinking. Ortho-nasal olfaction occurs during sniffing.

Question 15

Organization of olfactory system

Answer 15

Olfaktorisen epiteelin reseptorit reagoi odorantteihin. Olfaktorinen hermo vie viestin tästä olfaktoriseen “pullistumaan”, josta lähtee olfaktorinen aksonirata. Rata johtaa pyriformi korteksiin, olfaktoriseen turbercoleen, amygdalaan ja entorhinaali korteksiin. Näistä lähtee projektiot orbitofrontaali korteksiin, talamukseen, hypotalamukseen ja entorhinaali korteksilta myös hippokampaali alueelle.

Question 16

Anosmia

Answer 16

Olfaktorisen herkkyyden menetys, jonka voi aiheuttaa ikä (70-vuotiailla herkkyys on yli puolet heikompi kuin 20-vuotiailla), nenän tukkeutuminen, nenä polyypit, vaurio nenässä, myrkyt, tietyt lääkkeet, kokaiini, tietyt sairaudet, radiaatio hoito

Question 17

Pheromones

Answer 17

Ovat laji-spesifejä odorantteja, kemiallisia signaaleja, joilla tärkeä rooli käyttäytymisessä, saaden aikaan sosiaalista, lisääntymis- ja vanhemmuuskäyttäytymistä. Toimivat vomeronasaali reseptorisysteemin, joka löytyy vomeronasaalisesta elimestä.

Question 18

Miten pheromonit toimivat?

Answer 18

1. Kehomme erittää nesteitä rauhasten läpi jotka sisältävät luontaisia pheronmoneita. 2. Vomeronaasalinen elin havaitsee pheronomit ja lähettää signaalin olfactoriseen hermoon. 3. Olfactoriset hermot stimuloivat hypotalamusta joka stimuloi tunteita.

Question 19

Structure and function of olfactory epithelium

Answer 19

Sieltä alkaa olfactorisen tiedon muuntaminen. Siellä on useita eri solutyyppejä, joista tärkein on olfaktoriset reseptori neuronit (ORN). Reseptorien päät, ciliat, lajeenee paksuksi kerrokseksi, mucukseksi. Tämä suojaa ja tukee reseptoreita. Mucusta tuottaa (paksuus) Bowmanin rauhanen. Kokonaisuus on nimeltään nasal mucosa.

Question 20

Mitral cells

Answer 20

Merkittävimmät projektoivat neuronit olfactory bulb:issa

Question 21

Physiological mechanisms of odor transduction

Answer 21

Olfaktoriset reseptorin neuronit tuovat esiin olfaktori-spesifin G-proteiinin, joka saa aikaan adenyliini-syklaasi III:n aktivoitumisen. Odorantti reseptorin stimulaatio johtaa cAMP:n lisääntymiseen, joka avaa sykliset nukleotidi-portitetut kanavat, jollloin natrium ja calsium virtaavat sisään, ja neuroni depolarisoituu. Cloori virtaa ulos.

Question 22

Gustatory system’s consist are..

Answer 22

a) makunystyrät, jotka ovat maku ärsykkeen periferaaliset reseptorit b) gustatorinen rata gustatorisen impulssin välittymiselle c) gustatorisiin toimintoihin osallistuvat kortikaaliset keskukset

Question 23

The human taste system

Answer 23

Makusilmuja ja niihin yhdistyviä hermoja on kolmenlaisia, mutta ne kaikki johtavat gustatory nucleukseen. Sieltä viesti menee eri suuntiin: talamukseen, hypotalamukseen ja amygdalaan. Talamuksesta viesti menee insular ja frontal korteksille.

Question 24

Papillae

Answer 24

Multicellulaarinen pullistuma. Ympärillä ns vallihauta, joka konsentroi liukoisia makunystyröitä. Makunystyröitä on niin papillaen pinnalla kuin seinillä. Ne koostuvat neuroepiteeli reseptorisoluista, makusoluista. Papillaeta on kolmea tyyppiä: fungiform(25%), circumvallate(50%) ja foliate(25%).

Question 25

Sensory transduction in taste cells

Answer 25

Makujärjestelmä koodaa tietoa niin ärsykkeen määrästä että intensiteetistä. Yleisesti ottaen, mitä suurempi on ärsykkeen konsentraatio, sitä suurempi intensiteetti on maussa. Konsentraatio kynnys paljon nautituille mauille on korkeampi. Kielen eri alueilla on erilainen kynnys.

Question 26

Labeled line principle

Answer 26

Selittää kuinka eri hermot, jotka kaikki käyttävät samaa fysiologista periaatetta välittäessään impulsseja, kykenevät luomaan erilaisia aistimuksia. Jos hermot ovat yhdistyneenä sellaisiin hermoihin, jotka kykenevät koodaamaan samanlaisia signaaleja eri tavoin, tämä on mahdollista.

Question 27

Trigeminal chemosensory system

Answer 27

Koostuu nosiseptisistä neuroneista ja niiden aksoneista trigeminaalihermossa. Neuronit aktivoituvat tyypillisesti “ärsyttävistä” kemikaaleista (mm. kapsaisiini ja mentol). Nämä nosiseptinit ovat yhteydessä trigeminaaliin kipusysteemiin, sekä lämmönsäätelyyn.

Question 28

Tuntoaistimet

Answer 28

Vapaa hermopääte (epäherkkä, hidas mukautumaan), merkel solu (herkkä, hidas), , ruffinin päätteet (herkkä, hidas), Pacinianin päätteet (herkkiä, nopeita mukautumaan), Meissnerin päätteet (herkkiä, nopeita)

Question 29

TRP

Answer 29

Epäspesifejä ionikanavia solukalvolla. Iso perhe > jokaisella oma lämpötila (sen muutos) mihin reagoi. Niissä tapahtuva rakennemuutos mahdollistaa sen, että ionit pääsee läpi. Reagoivat myös joillekin kemiallisille aineille, esim kuumalle reagoiva reagoi myös kapsaisiinille. Lisäksi kuuma kipu tulee saman kanavan kautta.

Question 30

Lihaskäämi

Answer 30

“Lihastunto”, vaikka liitetään usein motoriikkaan. Lihasten sisällä, sukkulassa sijaitsevia. Tämän anturin tehtävänä on viestiä, kuinka paljon lihas on venynyt.

Question 31

Jääne-elin

Answer 31

Lihasten päissä olevat lihastuntoelin. Jännekalvon sisällä säikeitä, jossa hermopäätteitä. Kun tulee jännitystä, ne joutuvat puristuksiin, ja solukalvo aukeaa. Viestivät siis jännityksestä (ei asennosta)

Question 32

Mistä johtuu, että hyttysen pisto sormeen tuntuu pahemmalta, kun selkään?

Answer 32

Tuntoaistireseptorien tiheys on tietyillä ihoalueilla tiheämpi.

Question 33

Mistä johtuu, että jos on vaurio selässä ja tuntee kipua, mutta ei kosketusta?

Answer 33

Tuntoaistirata ja kipuaistirata menevät hieman eri reittejä. Kipurata haarautuu alempana, selkäytimen kohdalla, kun taas tuntorata vasta ydinjatkoksen kohdalla.

Question 34

Kuinka monen synpsin kautta tuntoaistimus menee?

Answer 34

Parhaimmillaan vain kolmen

Question 35

Tuntoaistikuori

Answer 35

Representaatioalueet eri ihoalueen kohdalla, esim. jossain kohdissa vain oikean käden peukalon pää, jossain kohdissa on hieman laajempi alue & kummatkin puolet.

Question 36

Tuntoaistikuoren assosiaatioalueet

Answer 36

Siirryttäessä pois primaarilta tuntoaistikuorelta assosiaatioalueelle, tuntoaistimuksen lisäksi tulee tietoa myös näköärsykkeestä

Question 37

Kipureseptorit

Answer 37

Ei ole olemassa - lähtee vapaiden hermopäätteiden ärsytyksestä. Herkempi kosketustunto vaatii erillisen anturin. Kipu voi lähteä liikkeelle monta eri kautta. Erilaiset kemialliset aineet voivat ärsyttää kipupäätteitä. a) maitohappo: kudos menee happamaksi, ja protonit alkavat ärsyttämään kipupäätteitä. b) atp c) histamiini d) serotoniini, vapautuu verenvuodon yhteydessä e) kapsaisiini, voi tuhota hermopäätteitä. Kemialliset aineet aiheuttavat ionivirran -> aktiopotentiaali.

Question 38

Kivun kaksi laatua ja latua

Answer 38

Terävä kipu: nopeasti johtuvaa (myeliinit), korkea kynnys kivulle, häviää nopeasti, helppo paikallistaa, ulkoapäin. Tylppä kipu: tulee hitaasti, häviää hitaasti, vaikea paikallistaa, sisältäpäin.

Question 39

Kivun kaksi latua

Answer 39

Paikallisjuna “suoraan tunteisiin: Ydinjatkoksessa tylppäkipu aktivoi retikulaarisen aktivaatiojärjestelmän. Aivosillalta lähtee rata mantelitumakkeeseen. Tieto myös hypotalamukseen > stressihormonit. Lopulta talamukseen. Sieltä aivosaarekkeeseen sekä etummaiseen pihtipoimuun. Pikajuna suoraan tuntoon: suoraan talamukseen ja sieltä tuntoaivokuorelle.

Question 40

Sisäelinkipu

Answer 40

Heijastekipu-ilmiö. Tunnetaan, mutta tunnetaan väärässä paikassa. Selkäytimen kautta tieto aivosaarekkeeseen, joka ei osaa paikallistaa sitä. Tietyllä selkäytimen tasolla myös hermoja, jotka saa tietoa ihosta. Näin ärsytys leviää. Aivot saa paikallistavan tiedon tuntoaivokuorelle, joka on tässä kohtaa väärässä.

Question 41

Kipua hillitsevät hermoradat

Answer 41

Lähtee tuntoaistikuorelta amygdalaan, hypotalamukseen ja keskiaivoihin. Sieltä liikkuu kohti aivorungon alueita, ja niistä selkäytimeen ja anterolateraalisen systeemiin (rata joka välittää aistimukset). Nämä radat sisältävät kehon luontaisia endorfiineja. Niiden aktiivisuutta ohjaa mm. mielentila ja fyysinen rasitus.

Question 42

Linssi

Answer 42

“Säätää” kuvaa, muotuu tarkennuksen mukaan, mutta elastisuus vähenee iän myötä. Heikkouden näkee yleensä huonossa valossa, sillä kirkkaalla valolla näkee yleensä tarkasti.

Question 43

Iris

Answer 43

Suljin, joka säätelee silmään tulevan valon määrää

Question 44

Retina

Answer 44

Eli verkkokalvo. Aistii valon. Sisältää valoa aistivat reseptorit eli sauvat ja tapit. Reseptorit eivät kuitenkaan ole ulospäin vaan “pohjalla”. Päällä on kuitenkin pigmenttiepiteelisolut, joita tarvitaan. Aina kun tulee valoa, näköpigmenttiä pigmenttiepiteelisolujen syömänä, mikä on välttämätöntä reseptorisoluille. Muita soluja retinassa on interneuronit, bipoläärisolut ja gangliosolut.

Question 45

Mitä silmässä tapahtuu pimeässä?

Answer 45

valoa-aistivissa osissa ionikanavat auki ja positiivinen jännite eli depolarisaatio - “pimeävirta”. Jotta kanavat on auki, on oltava syklistä GMP:tä. Valo ei siis tee ionikanavan avautumista, vaan kemiallinen signaali.

Question 46

Mitä silmässä tapahtuu valossa?

Answer 46

ionikanava menee kiinni. Hyperpolarisoituminen. Signaalin muutos aiheuttaa aistimuksen.

Question 47

Miten valoaistimus tapahtuu

Answer 47

Olemassa valolle reagoiva PROTEIINI (ei reseptori!): rodopsiini. Kytkettynä G-proteiiniin, transdusiiniin, joka siis myös aktivoituu. Transdusiini aktivoi entsyymin nimeltä fofodiesteraasin. Se kulkeutuu solukalvolle, jossa alkaa kuluttamaan syklistä GMP:tä. Ionikanavat menevät siten kiinni. Hyperpolarisaatio. Mutkan kautta tapahtuva aistimus vahvistaa aistimusta.

Question 48

Sauvojen ja tappien työnjako

Answer 48

Niissä on erilainen näköpigmentti. Sauva reagoi jo yhteen fotoniin, tapille tarvitaan 100. Skopoottinen näkeminen = hämäränäkö.

Question 49

Fovea

Answer 49

Silmän keskikuoppa. Pelkkiä tappeja. Mitä enemmän kuva siirtyy ääreislaitaan, sitä vähemmän terävää. Mutta jos on vähän valoa, näemme heikosti keskipisteen avulla.

Question 50

Trikromaattinen näkö

Answer 50

Sauvoissa on yhdenlaista näköpigmenttiä , mutta tappisoluissa näköpigmenttiä on kolme.

Question 51

On-off-gangliosolut

Answer 51

Oleellinen näön kannalta, sillä vie viestin eteenpäin. Niillä on kullakin reseptiivinen kenttä. ON solut: aktivoituu kun valo tulee reseptiivisen kentän keskelle. OFF solut: inhiboituu kun valo tulee keskiosaan ja aktivoituu kun valo osuu reunoille.

Question 52

Reseptiivisen kentän syntyminen

Answer 52

Kun valoreseptorit hyperpolarisoituu, se inhiboi bipolaarisolua (-) (-) , jolloin gangliosolu aktivoituu. Glutamaatti taas inhiboi interneunoita, jotka lähettää GABAa mikä estää glutamaatin vapautumista. Tämä systeemi tuottaa sen, että näämme ääriviivat ja kulmat.

Question 53

Talamuksen ohittavat näköradat

Answer 53

1) Keskiaivoihin, tectumiin. Siellä pretectum ja colliculus superior. Automaattiset silmän liikkeet eli orientaatioheijaste esim kovaa ääneä/valoa päin. 2) Hypotalamuksen suprakiasmaattinen tumake (kello)

Question 54

Eri gangliosolut

Answer 54

1) magno (isoja, nopeasti mukautuvia): liike 2) parvo (pieni ja hitaasti mukautuva): ääriviivat, kulmat, kontrastit 3) k-solut: eri värit SIjaitsevat polvitumakkeessa kerroksittain, isot alhaalla, pienet päällä ja koniot ovat väleissä. Talamuksessa nämä ovat erillään

Question 55

V1 kerrosrakenne

Answer 55

6 kerrosta. Talamuksesta tuleva tieto osuu tyypillisesti neloskerrokseen, sellaisenaan kun on sinne asti käsitelty, eli oikea ja vasen silmä erillään. Sen sijaan kolmoskerroksessa oikean ja vasemman silmän tieto ensimmäistä kertaa yhdistyy.

Question 56

V1 kortikaalinen moduuli

Answer 56

Käsittelee yhdenlaista asiaa, esim. liikettä / ääriviivoja / värejä. Tieto oikeasta ja vasemmasta silmästä. Yksi moduli vastaa yhtä kuvakulmaa, pikseliä.

Question 57

Näkötiedon käsittely virrat

Answer 57

Mikä (yksityiskohdat): ohimolohkoon päin. Missä (liike): päälaen lohkoon päin

Question 58

Kasvosolut

Answer 58

Ohimolohkossa, kasvoalue fusiform cortex

Question 59

Näköaistimuksen integraatio

Answer 59

Ei ole aluetta jos mikä & missä yhdistyisi. Sen sijaan alueet keskustelevat keskenään

Question 60

Perusmaut ja niiden kemiallinen signalointi.

Answer 60

Viisi: suolainen, hapan, karvas, makea, umami. Käyttävät erilaisia signaointeja. Suolainen ja hapan melko lähellä. Ioni pääsee solun sisään jolloin tulee depolarisaatio. Muissa entsyymi vaikuttaa ionikanavaan.

Question 61

Makuaistimuksen käsittely aivoissa

Answer 61

Kielen kosketus ja maku menevät hieman eri alueille

Question 62

Hajureseptorit

Answer 62

Uusiutuvat todella usein, iän myötä niiden määrä alkaa vähenemään. Aistivat hajun ja lähettävät hajukäämiin, jossa on hajukeräsiä, jotka kerää signlaanin ensimmäisen kerran ja lähettää eteenpäin. Tekevät siis kaiken - ottavat vastaan signaalin ja lähettävät eteenpäin

Question 63

(haju)Aistiärsyktyksen synty

Answer 63

Molekyyli tulee g-proteiinin reseptoriin, jolloin g-proteiini aktivoituu, jolloin jokin entsyymi vapauttaa cAMP:ia, mikä taas vaikuttaa natriumkanavaan. Potentiaali sisi tapahtuu mutkan kautta, jolloin taas tapahtuu vahvistumista. Yksi reseptori siis vaikuttaa lukuisiin kanaviin.

Question 64

Hajuspesifinen vaste = populaatiokoodi

Answer 64

Hajusysteemi reagoi kokonaisuuteen. Hajureseptorit eivät ole spesifejä, jotkut kyllä reagoivat enemmän tiettyyn hajuun kuin toiset, mutta mikään soluista ei yksin reagoi tiettyyn hajuun. Yksittäinen solu voi reagoida kymmeniin erilaisiin yhdisteisiin. Myös yksittäinen hajuaivokuoren solu reagoi yhtä umpimähkäisesti.

Question 65

Hajuaistimuksen käsittely aivoissa

Answer 65

Piuhoja menee suoraan pyriformiselle korteksille (talamuksen ohi), amygdalaan (suoraan tunteisiin), entorhinaalisen aivokuoreen (muistitoiminnot). Haju pääsee siis “hiipien” kerroksiin, joihin muut aistit pääsee monen mutkan kautta.

Question 66

Mihin kuulojärjestelmä reagoi?

Answer 66

Nappaa ilmassa olevan värähtelyn, ilman paine-erot säköiseksi signaaliksi.

Question 67

Miten aistitieto etenee korvassa?

Answer 67

Korvalehti kerää ilmassa olevan “tiedon”, ja tärykalvo alkaa siitä värähtelemään. Tämän ison kalvon liike siirtyy pienempään kalvoon, josta seuraa äänenvahvistus. Tämän jälkeen ääniaalto alkaa etenemään nesteessä, kun se siirtyy simpukkaan.

Question 68

Mikä korvassa aistii tietoa?

Answer 68

Simpukassa on kahden kalvon (tyvikalvo ja katekalvo) välissä, kiinni kalvoissa, on aistinsolut. Ne ovat toisesta päästä karvoilla kiinni kalvoissa, ja toisesta päästä kiinni kaapelissa.

Question 69

Mihin aistimus korvassa perustuu?

Answer 69

Kun kalvot alkavat värähtelemään, mutta niiden saranakohdat ovat hieman eri kohdissa, syntyy vaakasuora liike. Liike alkaa taivuttamaan karvasoluja. Mekaaninen liike saadaan sähköksi, kun karvojen liike vasempaan sulkee kanavat, ja liike oikeaan avaa ne. Aktiopotentiaali ei tapahdu vielä karvasolussa, vaan seuraavassa solussa.

Question 70

Mitä erikoista syntyvässä hajuaistimuksen aktiopotentiaalissa on?

Answer 70

K+ aktiopotentiaalissa tasaa jännitehäiriötä, eli vapautuu hyperpolarisaatiovaiheessa. Kun mekaaninen muutos tapahtuu karvoissa, kalium virtaa sisään mistä seuraa depolarisaatio. Solun sisällä kuitenkin K+ pitoisuus on ihan normaali. Endolymph neste joka kulkee keskikäytävässä, on sellainen missä on enemmän kaliumia kuin solun sisällä.

Question 71

Mihin perustuu se että voimme aistia äänen korkeuden?

Answer 71

Sisäkorvan viritykseen. Kalvossa matalat (hidas värähtely) ja korkeat (nopea) äänet värähtelevät eri kohdissa. Karvasolut ovat muuten samanlaisia, mutta eri kokoiset äänet sijaitsevat vain eri kohdissa. Kutsutaan tonotopiaksi.

Question 72

Kuuloaistimuksen reitti ja prosessointi aivoissa

Answer 72

Äänenkorkeus syntyy jo korvassa, mutta kaikki muu informaatio kehitettävä matkalla. Kuten äänenväri, rytmi, suunta. Sisäkorva -> aivorungon kuulotumake -> keskiaivojen tumake -> alakukkula -> talamus -> aivokuori. Eli viisi synapsia (vertaa haju: vain kaksi).

Question 73

Äänen prosessointi aivorungossa

Answer 73

Aivosillassa tapahtuu kahden korvan informaation kohtaaminen. Toisessa tumakkeessa tapahtuu äänen paikallistaminen aikaerojen perusteella, ja toisessa taas äänenpainon perusteella (signaalin voimakkuus), eri hyvin korkea ääni paikallistetaan siten.

Question 74

Äänen prosessointi alakukkulassa (keskiaivot)

Answer 74

Radat yhdistyvät täysin: äänenlaatu yhdeksi aistimukseksi. Miten kauan ääni kestää, eli äänen rytmiikka.

Question 75

Äänen prosessointi talamuksessa

Answer 75

Rytmiikan prosessointi

Question 76

Kuuloaivokuori

Answer 76

Primaari lateraalisen uurteen takana, sekundaari sen ympärillä, selkeämmin näkyvissä. Kuuloaivokuori on myös järjestäytynyt äänenkorkeuden mukaan.

Question 77

Kuuloaivokuoren lateralisaatio

Answer 77

Puhe aktivoi enemmän vasemman aivopuolen, häly hieman enemmän oikeata, musiikki vahvasti enemmän oikeata. (primaari kuuloaivokuori aktivoituu aina). Lisäksi vasempaan korvaan tullut ääni akitvoi vain vähän enemmän oikeaa ap:ta, eli aktivaatio menee ennemmin 50-50. (toisin kuin muissa aisteissa vasemman puoleinen ärsyke aktivoi oikean ap:n). Ennemmin äänenLAATU määrää sen, kumpi ap aktivoituu ennemmin.

Question 78

Puheeseen erikoistuneet aivoalueet

Answer 78

Vasen ap. Brockan alue rikki > motorinen afasia. Wernicken alue rikki > sensorinen afasia. Wernicken alue temporaali tasanteella. Vaikka alueissa on keskittymät (ns solmukohdat) , aivokuvantamisilla on kuitenkin huomattu, että puhealueet ovat kuitenkin laajempia.

Question 79

Äänimaailman objektit

Answer 79

Pystytään erottelemaan korkeuden, harmonian, äänen värin, ajastuksen mutta vähemmän paikannuksen, perusteella.

Question 80

Äänitiedon ventraalinen ja dorsaalinen käsittely

Answer 80

Apinoilla: Mahan puolella systeemi joka ottaa kantaa siihen mitä kuullaan, selän puolella siihen, missä kuullaan. Ja primaarin alueen takaosa missä kuuluu -> sieltä lähtee reitti, ja etuosa mitä kuuluu -> sieltä lähtee reitti.

Question 81

Sekundäärin kuuloaivokuoren ominaisuus

Answer 81

Valikoiva, eli mukana tarkkaavaisuudessa

Question 82

Tasapainoelimet ja niiden hiuskarvat

Answer 82

Reagoi pään asentoon. Karvasolujen päällä geeli, jonka päällä tasapainokiviä. Kun pää suorassa, karvasolu paikallaan. Kun kallistuu, karvat taipuu tasapainorakenteen myötä. Koska tasapainoelimissä karvat hieman eri suunnissa, sen takia mihin tahansa päänasentoon pystytään aina reagoimaan. Pään asennon muuttumisen lisäksi lineaarinen kiihtyvyys taivuttaa karvoja.

Question 83

Kaarikäytävät

Answer 83

Reagoi kiertoliikkeeseen, ei lineaariseen kiihytyvyyteen.

Question 84

Tasapainoelin motoriikan säätelyssä

Answer 84

Yhteydet selkäytimeen ja pikkuaivoihin. Keskustelee siis lihasten ohjaussysteemin kanssa, ei vain aisti.