Luvut 22-25 (The changing brain)

Question 1

Silmien dominanssin muovautuvuus

Answer 1

Herkkyyskausi, jolloin hermoyhteydet silmien ja aivojen välillä vakiintuu. Eli aivokuori reagoi siihen jos informaatiota ei tule, josta seuraa uudelleenjärjestely. Myös karsastus johtaa siihen että toinen silmä ottaa dominanssin. Varhaisiän karsastus voidaan pelastaa niin, että toinen silmä peitetään, eli karsastava silmä pakotetaan katsomaan.

Question 2

Aivokuoren muovautuvuus aikuisiässä

Answer 2

Jos esim sormi irtoaa, sormen aivokuoren alue korvaantuu ympäröivillä alueilla

Question 3

Hermoston muovautuvuuden solu- ja molekyylitason mekanismit

Answer 3

1) Loose it or use it 2) Konsolidaatio 3) Kestotehostuminen 4) Kestovaimentuminen

Question 4

Hebbin teoria

Answer 4

Loose it or use it: hermosolujen välillä palautesignaali - jos sitä ei tule, yhteys heikkenee

Question 5

Konsolidaatio

Answer 5

eli muistijäljen vahvistuminen. Hermosolujen väliset yhteydet käytön mukaan vahvistuu tai heikkenee. Eli hermosolut keskustelevat, mutta välillä jostain tulee vahvempaa signaalia. Konsolidaatiota voi estää mm. anti ACh, pro GABA, anti NMDA, proteiinisynteesin inhibiittorit.

Question 6

Kestotehostuminen (LTP)

Answer 6

yksittäinen impulssiryöppy muuttaa synapsin vahvuuden

Question 7

Kestovaimentuminen (LTD)

Answer 7

hermoyhteys vaimenee puuduttavasta ärsykkeestä, tottuminen

Question 8

LTP:n käynnistyminen

Answer 8

90% muovutuvuudesta perustuu glutamaatin NMDA-reseptoriin. Normaalisti niissä on magnesium-tulppa, mitä normaali solukalvon jännitemuutos ei riitä poistamaan. Tarvitaan impulssiryöppy, että presynaptinen hermosolu lähettää impulssiryöpyn tai postsynaptiseen hermosoluun osuu useita hermosoluja. Suuri jännitemuutos saa tulpan avautumaan. Kalsium käynnistää tapahtumat: a) aktivoi tiettyjä toisiolähettejä b) solukalvolle muodostuu uusia reseptoreja, c) dendriitteihin rakennemuutoksia > okaset > rakennepinta elää d) käynnistää proteiinisynteesin e) antaa signaalia tumaan asti (kun kinaasi on aktiivinen, se saa molekyylin aktiiviseksi, kun fosfataasi aktiivinen, se passivoi molekyylin.)

Question 9

Kalsium-kalmoduliinikinaasi II

Answer 9

LTP:ssä reseptorimuutosten takana. Molekyyli voi aktivoida itse itsensä (normaalisti pitää olla ulkopuolinen entsyymi kinaasi/fosfataasi, joka aktivoi tai ei aktivoi), mikä voi ylläpitää muistijälkeä. Vaikuttaa 1) AMPA-reseptoriin, jolloin se on kauemmin auki, jolloin hermosolujen välinen vuoropuhelu tehostuu. Vaikuttaa myös mekanismiin joka kuljettaa AMPA:aa solukalvolle. Vaikuttaa solukalvolla vain 15min!. 2) solun tukirankaan. 3) Kinaasien aktivaatioketju vie viestin tumaan > vaikutus geeneihin, eli geeniluentaan ja proteeinisynteesiin

Question 10

Mekanismi LTD:ssä

Answer 10

Calsiumia tulee ihan vähän, joka aktivoi enemmän fosfataasia kuin kinaasia, jolloin AMPA-reseptoreita otetaan pois ja näin synapsi on heikompi.

Question 11

Synapsien muodostumista ohjaavat molekyylit

Answer 11

Kontaktiproteiinit (N-kadheriini, neurolgini) solukalvossa “kontaktoivat” muita molekyylejä ympärilleen, jolloin pystyvät muodostamaan ympärillensä synapsin.

Question 12

Synapsien leimaus

Answer 12

Muutos reseptorissa saa aikaan sen, että kun tumassa tapahtuu proteiinisynteesi, proteiinit ui tämän muuttuuneen reseptorin luo. Tämä selittää kohdistumisen, miten esim ketjureaktiot toimivat. Siitä mikä leima on, ei ole vielä yksimielisyyttä.

Question 13

Epigenetiikka

Answer 13

Geenien luennan säätely. Miten kokemus vaikuttaa geeniluentaan. Periytyy sukupolvelta toiselle.

Question 14

Nukleosomi ja histonit

Answer 14

Histonin pitää purkautua, jotta geeniä voidaan luenta. Sama signaali voi avata histonin ja aktivoida kohdan mitä aletaan lukemaan.

Question 15

Metylaatio

Answer 15

Osa oppimisen aiheuttamasta DNA metylaatiosta voi olla pitkäaikaisia

Question 16

Gastrulaatio

Answer 16

Neuraalisen kehityksen käynnistyminen on tästä riippuvainen. Alkaa varhaisen alkion solujen osajoukon syntymisellä. Pian sikiö koostuu kolmesta solukerroksesta (germi kerroksesta). Ektodermi (ulkoisin), mesodermi ja endodermi. Nothocordin (selkäjänteen) muodostuminen keskeistä, ja se syntyy mesodermin soluista.

Question 17

Neuralaatio

Answer 17

Nothocord lähettää signaaleja ektodermille, joka aiheuttaa solujen osajouokkojen erilaistumisen neuroektodermaalisiksi prekursori soluiksi. Ektodermi paksuuntuu muuttuen neuraaliseksi plateksi, ja siitä neuraaliseksi tuubiksi. Tästä alkaa kehittymään aivot, selkäranka ja periferaalinen hermosto. Neuroektodermaaliset prekursori solut ovat kantasoluja, jotka jaktavat lisääntymistä erityyppisiksi soluiksi.