Kognitiivinen psykologia (tarkkaavuus ja havaitseminen) Flashcards
tarkkaavaisuus
Kyky kiinnittää huomio tiettyyn asiaan, keskittyminen. Voidaan ohjata sekä tietoisesti että tiedostamatta.
dikoottinen kuuntelu
Tutkimusmetodi, jolla voidaan tutkia auditiivisen tarkkaavuuden jakamista. Tutkimuksessa koehenkilön kumpaankin korvaan syötetään erilaista ääniviestiä, joista toista pyydetään tarkkailemaan. Yleensä ei-tarkkaillusta viestistä havaitaan tietoisesti vain äänenkorkeus, puhe/laulu yms. ei-sisällöllisiä piirteitä.
suodatinteoria
Tarkkaavuutta koskenut teoria, jonka mukaan ei-tarkkailtava asia suodatetaan kokonaan pois. On tarkentunut myöhemmin suodatinvaimennusteoriaksi.
suodatinvaimennusteoria
Tarkkaavaisuutemme toimii suodattimena. joka ei päästä tietoisuuteemme muita ärsykkeitä kuin ne, johon suuntaamme tarkkaavaisuutemme, mutta jos ei-tarkkaillussa viestissä on jotain itselle merkittävää, syntyy cocktail party -ilmiö eli tarkkaavuus suuntautuukin sinne. Suodatetusta viestistä on siis kuitenkin tunnistettu tiedostamattomalla tasolla myös merkityksiä.
cocktail party -ilmiö
Tarkkaavaisuuden kohdistuminen johonkin ihmiselle tärkeään sanaan (esim. oma nimi) viestissä, jonka kuuntelemiseen hän ei ole keskittynyt. Osoittaa, että ei-tarkkaillustakin informaatiosta prosessoidaan myös merkityksiä tiedostamattomalla tasolla.
orientaatiorefleksi
Ihminen on biologisesti ohjelmoitu suuntaamaan tarkkaavaisuutensa uusiin, yllättäviin, äänekkäisiin, kirkkaisiin ja värikkäisiin ärsykkeisiin. Hyödynnetään esim. mainonnassa, elokuvan leikkaamisessa.
tarkkaavuuden resurssiteoria
Teoria, jonka mukaan ihmisellä n käytettävissään tietty rajallinen määrä “tarkkaavaisuutta”. Jos jokin asia vaatii sitä paljon, ei saman aikaan pysty tekemään muuta, mutta jos tehtävänä on helppoja ja tuttuja asioita, tarkkaavuuden voi jakaa useampaan asiaan yhtä aikaa (esim. puhuminen ja pukeminen samaan aikaan)
Millä ehdoilla ihminen voi tehdä useita asioita yhtä aikaa?
Tarkkaavuuden resurssiteoria 1) asiat eivät kuormita saamaa aivoaluetta (esim. kaksi kielellistä prosessointia vaativaa tehtävää eivät onnistu ainakaan ilman kovaa harjoittelua) 2) jos tehtävä on automatisoitunut, se ei vaadi tarkkaavuusresurssia, jolloin resurssia jää muihin asioihin
skeema
Sisäinen malli, pelkistys toistuvista asioista tai tapahtumista (skripti)
havaintokehä
Neisserin 1970-luvulla esittämä malli, jonka mukaan yksilön sisäiset mallit ohjaavat huomion kiinnittämistä sekä ympäristöstä saatavan tiedon valikointia. Ympäristöstä poimittu tieto puolestaan vaikuttaa skeemaan joko sitä vahvistavasti ti sitä muokkaavasti.
habituaatio
Pysyvään ja toistuvaan ärsykkeeseen tottuminen. Esimerkiksi liikenteen ääni luokkahuoneen ulkopuolella.
tarkkaavaisuuden valokeila
Visuaalinen tarkkaavaisuutemme kohdistuu siihen, mihin tarkkaavaisuutemmekin. Eli siis vaikka verkkokalvolle heijastuu joka hetki kuva koko näkökentästä, ei yleensä olla tietoisia näkökentän laidalla olevista kohteista.
Stroopin koe
Koehenkilön tehtävänä on nimetä sanan tekstin väri. Tutkimustilanteessa 1 väri ja sana (0värin nimi) ovat sopusoinnussa. Tutkimustilanteessa 2 musteen väri ja sanassa ilmaistu värin nimi ovat ristiriidassa. Tehtävä 2 vie enemmän aikaa, koska lukeminen on hyvin automaattinen prosessi ja sitä täytyy hillitä, jolloin se myös alkaa hidastaa värin nimeämisen prosessia.
inhibointi tarkkaavuuden säätelyn osana
Inhibointi on häiritsevien ärsykkeiden ja impulssien poissulkemista. Tapahtuu otsalohkoissa. Erityisesti tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivillä lapsilla inhibointi puutteellista.
tarkkaavuuden hermostollinen perusta
Otsalohko on keskeinen tarkkaavuuden suuntaamisessa haluttuun ja ei-halutun inhiboinnissa.
neglect
aivoista johtuva kyvyttömyys suunnata tarkkaavuutta yleensä vasemmalla. Johtuu yleensä oikean aivopuoliskon päälakilohkon vauriosta ja siihen liittyy kyvyttömyys tunnistaa omia oireita (tarkkaavuuden suuntaamisen rajallisuutta).
ADHD
Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Diagnosoidaan yleensä lapsilla, yleisempää pojilla. Syyt geneettisiä, aivojen kehityksen häiriöön palautuvia. Myös liian virikkeisellä ympäristöllä voi olla merkitystä häiriön puhkeamisessa.
havainto
aistiärsykkeiden pohjalta aivoissa tuotettu kokonaistulkinta ärsykkeestä (HUOM! sama ärsyke, esim. vaihtokuva) saattaa tuottaa kaksi erilaista havaintoa).
skeemalähtöinen prosessointi (top-down)
Skeemalähtöisessä prosessoinnissa lähtökohtana ovat yksilön sisäiset mallit ja odotukset, jotka ohjaavat aistielimiin tulevien ärsykkeiden käsittelyä. Sitä tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa ärsyke on puutteellinen. Yksilö voi esimerkiksi yrittää aikaisempien tietojensa pohjalta ymmärtää epäselvää tekstiä tai kuvaa.
ärsykelähtöinen prosessointi (bottom-up)
Havaintoa yritetään rakentaa puhtaasti ärsykkeestä käsin. Tarvitaan erityisesti silloin, kun ärsyke on uusi ja outo. Jos ärsyke on epäselvä, avuksi tarvitaan skeemalähtöistä prosessointia.
mikä- ja missä-radat aivoissa
Visuaalista ärsykettä prosessoidaan ensin takaraivolohkolla näköaivokuorella. Jatkoporsessointi tapahtuu kahdessa eri paikassa: päälakilohkon takaosa osallistuu kohteen paikan arviointiin eli antaa tiedon missä kohde sijaitsee. Näköaivokuorelta sivuille siirtyvä informaatio päätyy ohimolohkojen alaosaan, missä käsitellään sitä mikä kohde on.
visuaalinen agnosia
Aivovauriosta johtuva kyvyttömyys tunnistaa näköhavainnon kohteena olevia ärsykkeitä. Useita eri lajeja: voi olla vaikeuksia hahmottaa osista kokonaisuutta, tunnistaa nimenomaan kasvoja, nimetä muotoa vaikka osaakin toistaa sen pääpiirteissään jne.
binokulaariset syvyysvihjeet
Verkkokalvoille muodostuu kaksi kuvaa, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Kuvien eroavaisuuksia kutsutaan binokulaarisiksi syvyysvihjeiksi, joiden perusteella kuvasta muodostuu aivoissamme kolmiulotteinen.
monokulaariset syvyysvihjeet
päällekkäisyys varjot etäisyys horisontista suhteellinen koko sinisyys pintagradientit liikkeen “nopeus”
konstanssi
Pysyvyys (värin, muodon, koon). Havainto pysyy samana, vaikka olosuhteet muuttuvat (valo/varjo, etäisyys, katselukulma)
havaintoharhat
esim. Mueller-Lyerin harha, Poggendorfin harha. Havaintoharhat osoittavat, että havaitseminen on pitkälle automatisoitunutta, koska vaikka ihminen tietäisi illuusiosta, sitä ei voi olla näkemättä. Syynä: skeemat, fysiologiset tekijät (väsymys, hermosolujen aktivaatio/inaktivaatio; adaptaatio eli aistien mukautuminen), ärsykkeen epäselvyys tai lyhytaikaisuus
aistien adaptaatio
aistien sopeutumista ärsytykseen (esim. kirkkaaseen valoon tai hämärään)
