Kognitiivinen psykologia (tarkkaavuus ja havaitseminen)

Question 1

tarkkaavaisuus

Answer 1

Kyky kiinnittää huomio tiettyyn asiaan, keskittyminen. Voidaan ohjata sekä tietoisesti että tiedostamatta.

Question 2

dikoottinen kuuntelu

Answer 2

Tutkimusmetodi, jolla voidaan tutkia auditiivisen tarkkaavuuden jakamista. Tutkimuksessa koehenkilön kumpaankin korvaan syötetään erilaista ääniviestiä, joista toista pyydetään tarkkailemaan. Yleensä ei-tarkkaillusta viestistä havaitaan tietoisesti vain äänenkorkeus, puhe/laulu yms. ei-sisällöllisiä piirteitä.

Question 3

suodatinteoria

Answer 3

Tarkkaavuutta koskenut teoria, jonka mukaan ei-tarkkailtava asia suodatetaan kokonaan pois. On tarkentunut myöhemmin suodatinvaimennusteoriaksi.

Question 4

suodatinvaimennusteoria

Answer 4

Tarkkaavaisuutemme toimii suodattimena. joka ei päästä tietoisuuteemme muita ärsykkeitä kuin ne, johon suuntaamme tarkkaavaisuutemme, mutta jos ei-tarkkaillussa viestissä on jotain itselle merkittävää, syntyy cocktail party -ilmiö eli tarkkaavuus suuntautuukin sinne. Suodatetusta viestistä on siis kuitenkin tunnistettu tiedostamattomalla tasolla myös merkityksiä.

Question 5

cocktail party -ilmiö

Answer 5

Tarkkaavaisuuden kohdistuminen johonkin ihmiselle tärkeään sanaan (esim. oma nimi) viestissä, jonka kuuntelemiseen hän ei ole keskittynyt. Osoittaa, että ei-tarkkaillustakin informaatiosta prosessoidaan myös merkityksiä tiedostamattomalla tasolla.

Question 6

orientaatiorefleksi

Answer 6

Ihminen on biologisesti ohjelmoitu suuntaamaan tarkkaavaisuutensa uusiin, yllättäviin, äänekkäisiin, kirkkaisiin ja värikkäisiin ärsykkeisiin. Hyödynnetään esim. mainonnassa, elokuvan leikkaamisessa.

Question 7

tarkkaavuuden resurssiteoria

Answer 7

Teoria, jonka mukaan ihmisellä n käytettävissään tietty rajallinen määrä “tarkkaavaisuutta”. Jos jokin asia vaatii sitä paljon, ei saman aikaan pysty tekemään muuta, mutta jos tehtävänä on helppoja ja tuttuja asioita, tarkkaavuuden voi jakaa useampaan asiaan yhtä aikaa (esim. puhuminen ja pukeminen samaan aikaan)

Question 8

Millä ehdoilla ihminen voi tehdä useita asioita yhtä aikaa?

Answer 8

Tarkkaavuuden resurssiteoria 1) asiat eivät kuormita saamaa aivoaluetta (esim. kaksi kielellistä prosessointia vaativaa tehtävää eivät onnistu ainakaan ilman kovaa harjoittelua) 2) jos tehtävä on automatisoitunut, se ei vaadi tarkkaavuusresurssia, jolloin resurssia jää muihin asioihin

Question 9

skeema

Answer 9

Sisäinen malli, pelkistys toistuvista asioista tai tapahtumista (skripti)

Question 10

havaintokehä

Answer 10

Neisserin 1970-luvulla esittämä malli, jonka mukaan yksilön sisäiset mallit ohjaavat huomion kiinnittämistä sekä ympäristöstä saatavan tiedon valikointia. Ympäristöstä poimittu tieto puolestaan vaikuttaa skeemaan joko sitä vahvistavasti ti sitä muokkaavasti.

Question 11

habituaatio

Answer 11

Pysyvään ja toistuvaan ärsykkeeseen tottuminen. Esimerkiksi liikenteen ääni luokkahuoneen ulkopuolella.

Question 12

tarkkaavaisuuden valokeila

Answer 12

Visuaalinen tarkkaavaisuutemme kohdistuu siihen, mihin tarkkaavaisuutemmekin. Eli siis vaikka verkkokalvolle heijastuu joka hetki kuva koko näkökentästä, ei yleensä olla tietoisia näkökentän laidalla olevista kohteista.

Question 13

Stroopin koe

Answer 13

Koehenkilön tehtävänä on nimetä sanan tekstin väri. Tutkimustilanteessa 1 väri ja sana (0värin nimi) ovat sopusoinnussa. Tutkimustilanteessa 2 musteen väri ja sanassa ilmaistu värin nimi ovat ristiriidassa. Tehtävä 2 vie enemmän aikaa, koska lukeminen on hyvin automaattinen prosessi ja sitä täytyy hillitä, jolloin se myös alkaa hidastaa värin nimeämisen prosessia.

Question 14

inhibointi tarkkaavuuden säätelyn osana

Answer 14

Inhibointi on häiritsevien ärsykkeiden ja impulssien poissulkemista. Tapahtuu otsalohkoissa. Erityisesti tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivillä lapsilla inhibointi puutteellista.

Question 15

tarkkaavuuden hermostollinen perusta

Answer 15

Otsalohko on keskeinen tarkkaavuuden suuntaamisessa haluttuun ja ei-halutun inhiboinnissa.

Question 16

neglect

Answer 16

aivoista johtuva kyvyttömyys suunnata tarkkaavuutta yleensä vasemmalla. Johtuu yleensä oikean aivopuoliskon päälakilohkon vauriosta ja siihen liittyy kyvyttömyys tunnistaa omia oireita (tarkkaavuuden suuntaamisen rajallisuutta).

Question 17

ADHD

Answer 17

Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Diagnosoidaan yleensä lapsilla, yleisempää pojilla. Syyt geneettisiä, aivojen kehityksen häiriöön palautuvia. Myös liian virikkeisellä ympäristöllä voi olla merkitystä häiriön puhkeamisessa.

Question 18

havainto

Answer 18

aistiärsykkeiden pohjalta aivoissa tuotettu kokonaistulkinta ärsykkeestä (HUOM! sama ärsyke, esim. vaihtokuva) saattaa tuottaa kaksi erilaista havaintoa).

Question 19

skeemalähtöinen prosessointi (top-down)

Answer 19

Skeemalähtöisessä prosessoinnissa lähtökohtana ovat yksilön sisäiset mallit ja odotukset, jotka ohjaavat aistielimiin tulevien ärsykkeiden käsittelyä. Sitä tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa ärsyke on puutteellinen. Yksilö voi esimerkiksi yrittää aikaisempien tietojensa pohjalta ymmärtää epäselvää tekstiä tai kuvaa.

Question 20

ärsykelähtöinen prosessointi (bottom-up)

Answer 20

Havaintoa yritetään rakentaa puhtaasti ärsykkeestä käsin. Tarvitaan erityisesti silloin, kun ärsyke on uusi ja outo. Jos ärsyke on epäselvä, avuksi tarvitaan skeemalähtöistä prosessointia.

Question 21

mikä- ja missä-radat aivoissa

Answer 21

Visuaalista ärsykettä prosessoidaan ensin takaraivolohkolla näköaivokuorella. Jatkoporsessointi tapahtuu kahdessa eri paikassa: päälakilohkon takaosa osallistuu kohteen paikan arviointiin eli antaa tiedon missä kohde sijaitsee. Näköaivokuorelta sivuille siirtyvä informaatio päätyy ohimolohkojen alaosaan, missä käsitellään sitä mikä kohde on.

Question 22

visuaalinen agnosia

Answer 22

Aivovauriosta johtuva kyvyttömyys tunnistaa näköhavainnon kohteena olevia ärsykkeitä. Useita eri lajeja: voi olla vaikeuksia hahmottaa osista kokonaisuutta, tunnistaa nimenomaan kasvoja, nimetä muotoa vaikka osaakin toistaa sen pääpiirteissään jne.

Question 23

binokulaariset syvyysvihjeet

Answer 23

Verkkokalvoille muodostuu kaksi kuvaa, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Kuvien eroavaisuuksia kutsutaan binokulaarisiksi syvyysvihjeiksi, joiden perusteella kuvasta muodostuu aivoissamme kolmiulotteinen.

Question 24

monokulaariset syvyysvihjeet

Answer 24

päällekkäisyys varjot etäisyys horisontista suhteellinen koko sinisyys pintagradientit liikkeen “nopeus”

Question 25

konstanssi

Answer 25

Pysyvyys (värin, muodon, koon). Havainto pysyy samana, vaikka olosuhteet muuttuvat (valo/varjo, etäisyys, katselukulma)

Question 26

havaintoharhat

Answer 26

esim. Mueller-Lyerin harha, Poggendorfin harha. Havaintoharhat osoittavat, että havaitseminen on pitkälle automatisoitunutta, koska vaikka ihminen tietäisi illuusiosta, sitä ei voi olla näkemättä. Syynä: skeemat, fysiologiset tekijät (väsymys, hermosolujen aktivaatio/inaktivaatio; adaptaatio eli aistien mukautuminen), ärsykkeen epäselvyys tai lyhytaikaisuus

Question 27

aistien adaptaatio

Answer 27

aistien sopeutumista ärsytykseen (esim. kirkkaaseen valoon tai hämärään)