Kognitiivinen psykologia (oppiminen ja behaviorismi) Flashcards
behaviorismi
Psykologian koulukunta, jonka mukaan ihmistä voidaan tutkia vain objektiivisesti käyttäytymistä havainnoimalla, koska ihmisen toiminnat ovat opittuja reaktioita ärsykkeisiin. Koulukunta ei ota huomioon ihmisen mielen sisäisiä toimintoja.
klassinen ehdollistuminen
Behavioristinen teoria oppimisesta. Sen mukaan ehdotonta ärsykettä seuraa ehdoton reaktio. Jos ehdottomaan ärsykkeeseen lisätään neutraali ärsyke riittävän usein, neutraalista ärsykkeestä tulee ehdollinen ärsyke, josta seuraa ehdollinen reaktio. Selittää refleksinomaisten automaattisten reaktioiden oppimista. Keskeisiä tutkijoita Ivan Pavlov ja John Watson.
välineellinen ehdollistuminen
Behavioristinen käsitys oppimisesta. Sen mukaan käyttäytyminen, jota seuraa palkkio, lisääntyy ja käyttäytyminen, jota seuraa rangaistus, vähenee. Tutkii negatiivisen ja positiivisen vahvistamisen vaikutusta toimintaan.
Pavlovin koirakoe
Ivan Pavlovin tekemä klassisen ehdollistumisen tutkimus, jossa tutkittiin koirien syljenerityksen yhteyttä ruoansulatukseen. Koira alkoi erittää sylkeä ollessaan tilanteessa, jossa oli ennen saanut ruokaa. Lopulta neutraalista ärsykkeestä, metronomista, seurasi ehdollinen reaktio, syljen eritys.
pikku-Albert tutkimus
John Watsonin tekemässä tutkimuksessa Albert opetettiin pelkäämään valkoista rottaa, jonka seurauksena hän alkoi pelätä kaikkea valkoista ja karvaista. Oppiminen tapahtui klassisen ehdollistumisen keinoin: neutraaliin asiaan (rotta) yhdistettiin toistuvasti ehdoton ärsyke (kova ääni), minkä seurauksena myös neutraali rotta yksinään sai aikaan pelkoreaktion, joka aluksi oli liittynyt vain kovaan ääneen.
mallioppiminen
Oppimisen teoria, joka on behavioristisen ja kognitiivisen välimaastossa. Sen mukaan oppia voi myös seuraamalla toisen henkilön toimintaa ja hänen saamiaan palkkioita ja sanktioita eli oppijan ei itse tarvitse saada vahvistamista kuten välineellisessä ehdollistumisessa ajateltiin vaan hän pystyy myös päättelemään seuraamalla toisen toimintaa ja sen seurauksia.
Albert Banduran Bobo-nukke -koe
Mallioppimista tutkiva koe, jossa tutkittiin mallin saaman eri palautteen vaikutusta lapsen käytökseen. Kokeessa lapsille esitettiin video väkivaltaisesti käyttäytyvästä aikuisesta. Ensimmäisessä videossa käytöstä kehuttiin, toisessa toruttiin ja kolmannessa ei ollut seurauksia. Tutkittiin miten erilaista palautetta kuulleet lapset käyttäytyivät joutuessaan videon mukaiseen tilanteeseen ja havaittiin, että negatiivisen palautteen nähneet lapset jäljittelivät aggressiivista toimintaa vähiten.
kognitiot
Ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja; esim. tarkkaavuus, havaitseminen, oppiminen, muisti, ajattelu, kieli (THOMAK)
emootiot
Tunne eli lyhytaikainen reaktio johonkin sisäiseen (ajatus, muisto) tai ulkoiseen ärsykkeeseen. Osatekijät: tilannetekijät ja niiden tulkinta, kehon reaktiot, tunne-elämys, tunneilmaisu.
motiivi; motivaatio
Psyykkinen syy; asia joka saa ihmisen tekemään jotain, motivaatio on motiivien kokonaisuus
kolmen tekijän motivaatiomalli
Teoreettinen malli, jolla selitetään, mistä motivaatio syntyy ja saa voimaa: 1) toiminnan tavoite 2) onnistumisen arvio (self-efficacy) 3) emootiot
SMART - hyvä tavoite
Specific (tarkka), Measurable (mitattava), Achievable (saavutettavissa oleva, realistinen), Relevant (henkilökohtaisesti merkityksellinen); Timetabled (ajoitettu)
attribuutio
Toiminnan syiden selittäminen; esim. miksi epäonnistuin kokeessa, voidaan selittää käyttämällä sisäistä attribuutiota (olen huono) tai ulkoista (opettaja teki liian vaikean kokeen). Attribuutiotapa vaikuttaa onnistumisen ennakointiin ja sitä kautta motivaatioon.
motivaation syntymisen vaiheet
1) heräävä tilannekohtainen kiinnostus (innostava tilanne) 2) jatkuva tilannekohtainen kiinnostus (kiinnostusta pidetään yllä osallistamalla ja luomalla lisää merkityksellisiä toimintoja) 3) heräävä henkilökohtainen kiinnostus (oma uteliaisuus herää, myönteisiä tunteita) 4) syvällinen henkilökohtainen kiinnostus (halu oppia ja ymmärtää on niin vahva, että se auttaa kohtaamaan myös vastoinkäymisiä)
sisäinen motivaatio
sisäinen motivaatio: asia itsessään motivoi; oppiminen on tärkeämpää kuin esim. kokeessa menestyminen
ulkoinen motivaatio
asiaa ei opiskella sen tärkeyden ja kiinnostavuuden vuoksi vaan saatavan ulkoisen hyödyn (esim. koenumerot, toisten ihmisten pitäminen tyytyväisinä) Sisäinen ja ulkoinen motivaatio evät ole täysin toisensa poissulkevia vaan samaan asiaan saattaa liittyä sekä sisäisiä että ulkoisia motivaatiotekijöitä
opiskeluorientaatio(t)
Tapa suhtautua opiskeluun; itsetunto vaikuttaa näin, samoin motivaation sisäisyys tai ulkoisuus1)oppimisorientaatio: tavoitteena oppiminen kiinnostunut myös virheistä 2)saavutusorientaatio: tavoitteena menestys kiinnostunut pisteistä ja numeroista 3)riippuvuusorientaatio: tavoitteena hyväksyntä kiinnostunut vanhempien, kavereiden, opettajan mielipiteistä 4) välttämisorientaatio: tavoitteena pakoilu kiinnostunut itsetunnon suojelusta
oppimisen lähestymistavat
1) pintasuuntautunut: tavoitteena selvitä kurssin vaatimuksista lähinnä tietoa toistamalla (ei omia tavoitteita vaan opettajan määrittämien asioiden pänttääminen)2) syväsuuntautunut lähestymistapa: itse asetettuja oppimistavoitteita ja pyrkimys ennen kaikkea ymmärtämiseen (suunnitelmallinen lähestymistapa: järjestelmällisyys omien opintojen organisoinnissa ohjaa toimintaa (voi olla yhdistyneenä joko pintasuuntautuneeseen tai syväsuuntautuneeseen)
tiedon käsittelyyn liittyvät oppimisstrategiat
1) tietoa toistavat strategiat: tietoa toistetaan (vrt. pintasuuntautunut opiskelu) 2) tietoa muokkaavat strategiat: tietoa sovelletaan, kehitellään, ajatellaan kriittisesti ja luovasti
muistiin tallentamisen tavat (millainen skeema luodaan)
1) pintamalli (irralliset yksityiskohdat) 2) tekstimalli (“skannaus”): asia hahmotetaan kirjan mukaisessa järjestyksessä 3)sisältömalli (ymmärtäminen ja soveltaminen)
työmuisti ja säilömuisti
Työmuisti kattaa ne asiat joita juuri sillä hetkellä pidetään mielessä. Pysyvämpään tallentamiseen tarvitaan kertaamista ja asian käsittelyä erialisilla strategioilla, jotta se tallentuu säilömuistiin. Jotta asia voidaan palauttaa säilömuistista takaisin mieleen työmuistiin, tarvitaan mahdollisimman selkeäksi rakentunut sisäinen malli (muistimalli) ja hyviä muistivihjeitä helpottamaan muistista hakua.
lähikehityksen vyöhyke
Vygotskyn käsite, joka kuvaa niitä asioita, joita yksilö ei vielä pysty vielä tekemään itsenäisesti, mutta jotka ovat mahdollisia kokeneemman ohjauksessa. Oppiminen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä.
