Kognitiivinen psykologia (muisti)

Question 1

skeema

Answer 1

Sisäinen malli, pelkistys toistuvista asioista tai tapahtumista (skripti)

Question 2

havaintokehä

Answer 2

Neisserin 1970-luvulla esittämä malli, jonka mukaan yksilön sisäiset mallit ohjaavat huomion kiinnittämistä sekä ympäristöstä saatavan tiedon valikointia. Ympäristöstä poimittu tieto puolestaan vaikuttaa skeemaan joko sitä vahvistavasti ti sitä muokkaavasti.

Question 3

tarkkaavaisuus

Answer 3

Kyky kiinnittää huomio tiettyyn asiaan, keskittyminen. Voidaan ohjata sekä tietoisesti että tiedostamatta.

Question 4

tarkkaavuuden resurssiteoria

Answer 4

Teoria, jonka mukaan ihmisellä n käytettävissään tietty rajallinen määrä “tarkkaavaisuutta”. Jos jokin asia vaatii sitä paljon, ei saman aikaan pysty tekemään muuta, mutta jos tehtävänä on helppoja ja tuttuja asioita, tarkkaavuuden voi jakaa useampaan asiaan yhtä aikaa (esim. puhuminen ja pukeminen samaan aikaan)

Question 5

Millä ehdoilla ihminen voi tehdä useita asioita yhtä aikaa?

Answer 5

Tarkkaavuuden resurssiteoria 1) asiat eivät kuormita saamaa aivoaluetta (esim. kaksi kielellistä prosessointia vaativaa tehtävää eivät onnistu ainakaan ilman kovaa harjoittelua) 2) jos tehtävä on automatisoitunut, se ei vaadi tarkkaavuusresurssia, jolloin resurssia jää muihin asioihin

Question 6

sensorinen eli aistimuisti

Answer 6

Aistitiedon ensimmäinen säilytyspaikka. Kapasiteetti valtava, mutta kesto lyhyt (<2 s.) Jakautuu kaikumuistiin ja ikonimuistiin.

Question 7

työmuisti (koko kesto, tehtävä)

Answer 7

Tietoinen ajattelu, havaintojen käsittely. Rajallinen koko, lyhytkestoinen (< 20 s.). Koko mitataan yksiköinä, normaalisti työmuisti on 4-9 yksikköä.

Question 8

säilömuisti (koko kesto, tehtävä)

Answer 8

Säilömuistissa on enemmän tietoa kuin ihminen pystyy palauttamaan mieleensä. Pitkäkestoinen muisti, säilyttää kaikkea tietoa jota emme juuri sillä hetkellä ajattele. Säilömuistin kapasiteettia pidetään lähes äärettömänä, mutta oikean tiedon löytäminen ja mieleen palauttaminen ei ole aina varmaa.

Question 9

fonologinen silmukka

Answer 9

työmuistin kielellinen alue, aktivoi vasenta aivopuoliskoa

Question 10

visuaalis-avaruudellinen lehtiö

Answer 10

Työmuistin osa, joka käsittelee näönvaraista ainesta. Sitä kutsutaan lehtiöksi, koska sinne ikään kuin piirtyy kuvallista informaatiota

Question 11

työmuistin komentoyksikkö

Answer 11

Baddeleyn muistimallissa työmuistin osa, joka vastaa tarkkaavuuden säätelystä ja työmuistin toimintojen ohjaamisesta.

Question 12

episodinen puskuri

Answer 12

Baddeleyn muistimallissa työmuistin osa, joka auttaa tallentamaan tapahtumia säilömuistiin. Fonologisen silmukan että visuospatiaalisen lehtiön tiedot säilytetään hetkellisesti tapahtumana jatkokäsittelyä varten.

Question 13

mieltämisyksikkö

Answer 13

Mittaa työmuistin kapasiteettia. Mieltämisyksikkö on useasta informaation palasesta muodostettu yhtenäinen kokonaisuus. Työmuistin laajuus on n. 4-9 yksikköä.

Question 14

implisiittinen muisti

Answer 14

Tiedostamaton, ei-sanalliseen muotoon puettava muisti, esim. taidot.

Question 15

eksplisiittinen muist

Answer 15

Tietoinen, sanallinen muisti. Eksplisiittisiä muistoja ovat ne, jotka pystymme muistamaan ja palauttamaan mieleen.

Question 16

muistin (re)konstruktiiviuus

Answer 16

Rekonstruktio = uudelleen rakentaminen. Ilmenee aina, kun ihminen painaa asian mieleensä ja myöhemmin palauttaa sen takaisin tietoisuuteen. Molemmissa vaiheissa “muistoa muokataan” eli muisti ei toimi kuten elektroniset tallennusvälineet, jotka toistavat todellisuutta tarkasti. Ihmisen muistaa merkityksen ja selityksen, jonka on asialle antanut.

Question 17

taito-/toimintatapamuisti = (non-deklaratiivinen)

Answer 17

Säilömuistin osa. Tietoa siitä, miten jotain tiettyjä toimintoja suoritetaan. Esim. pyörällä ajaminen

Question 18

tietomuisti= eli semanttinen muisti

Answer 18

Tietoa säilyttävän säilömuistin osa. Se sisältää esim. käsitteet ja yleistiedon.

Question 19

episodinen muisti (elämäkertamuisti)

Answer 19

Muistijärjestelmä, joka vastaa oman elämän tapahtumien muistamisesta. On osa säilömuistia. Erityisesti tunteita herättävät tapahtumat jäävät hyvin muistiin.

Question 20

valemuisto

Answer 20

Vääristynyt tai valheellinen muisto, jonka todenperäisyydestä yksilö on vakuuttunut. (Elisabeth Loftus on tutkinut paljon)

Question 21

muistivihje

Answer 21

Auttaa säilömuistista työmuistiin palauttamista. Muistivihjeenä voi toimia mm. konteksti, tunnetila, itse keksitty muistisääntö.

Question 22

ylioppiminen

Answer 22

Jo opitun tiedon/taidon harjoitteleminen, jonka kautta tapahtuva harjaantuminen lisää muistamisen/suorituksen pysyvyyttä.

Question 23

muistin hermostollinen perusta

Answer 23

Muisti ei keskity yhdelle tietylle aivoalueelle vaan on jakaantunut: hippokampus, otsalohkon etuosat, aivokuoren assosiaatio- ja aistialueet

Question 24

hippokampus

Answer 24

Ohimolohkojen sisäpuolella sijaitseva aivojen osa, jolla on keskeinen rooli muistitoiminnoissa. Omaelämänkerrallliset muistot tallentuvat ensin hippokampukseen, mistä ne siirtyvät otsalohkoihin. Hippokampus tallentaa ja prosessoi myös tilallista informaatiota (esim. Maguire ja lontoolaistaksinkuljettajat)

Question 25

asetyylikoliini

Answer 25

Tärkein välittäjäaine muistin ja lihasliikkeiden kannalta. Liian vähän aiheuttaa Alzheimerin tautia

Question 26

plastisiteetti eli muovautuvuus

Answer 26

Aivot ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Uusia synapsiyhteyksiä syntyy ja vanhoja poistuu, minkä seurauksena hermoverkot järjestäytyvät uudelleen. Plastitisiteetti mahdollistaa kaiken oppimisen ja kuntoutumisen aivovaurioista.

Question 27

Use it or loose it - periaate

Answer 27

Paljon käytetty hermosolu ja sen synapsiyhteydet säilyvät, vähän käytetty saattaa tuhoutua