Ke1 Flashcards
(367 cards)
1
Q
Heterogeeninen seos
A
Seoksen koostumus ja ominaisuudet eivät ole täysin samanlaiset
2
Q
Homogeeninen aine
A
Tasakoosteinen seos. esim ilma, rauta, vesi
3
Q
Homogeeninen seos
A
Rakenneosat voidaan erottaa toisistaan fysikaalisin menetelmin. Esim Ilma
4
Q
Kemiallinen yhdiste
A
Puhdas aine, koostuu kahdesta/useammasta alkuaineesta
5
Q
Kemiallisen ja fysikaalisen muutoksen ero
A
Kemiallisessa muutoksessa syntyy uusi aine, fysikaalisessa ei (siinä esim olomuoto muuttuu)
6
Q
Olomuodonmuutokset
A
Sulaminen, höyrystyminen (Sublimoituminen)
Tiivistyminen, Jähmettyminen (Härmistyminen)
7
Q
Järjestysluku
A
Protoniluku, Z
8
Q
Protonit + Neutronit
A
Nukleonit
9
Q
Massaluku
A
A, protonien aj neutronien yhteinen lukumäärä
10
Q
Alkuaineen merkintä massaluvun ja protoniluvun kanssa
A
Massaluku ylös ja protoniluku alas
11
Q
Vedyn isotooppien nimet
A
Tavallinen vety H
Deuterium D
Tritium T
Muista isotoopeista poiketen nämä eroavat kemiallisesti
12
Q
Atomimassa
A
u, hiili-12-isotoopin massa on tasan 12u
13
Q
Elektronien maksimimäärä energiatasolla
A
2n^2
14
Q
Atomimallit vanhin > uusin
A
Dalton, Thomson (positiiviset ja negatiiviset varaukset), Rutherford (ydin), Bohr (energiatasot, kuoret), Schrödinger (elektronipilvimalli)
15
Q
Valenssielektronit
A
Ulkoelektronit, sij valenssikuorella
16
Q
Okteetti
A
Kahdeksan ulkoelektronin joukko. Kaikki pyrkivät siihen
17
Q
Ryhmät ja jaksot alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä
A
Ryhmät kertovat ulkoelektonien määrän.
Jaksot kertovat kuorien määrän
18
Q
Pääryhmien nimet
A
Alkaalimetallit, Maa-alkalimetallit, Booriryhmä, Hiiliryhmä, Typpiryhmä, Happiryhmä, Halogeenit ja Jalokaasut
19
Q
Puolimetallit
A
B, Si, As, Te, At, Ge, Sb
20
Q
Sidokset
A
Vahvat sidokset selittävät, miten alkuaineista syntyy yhdisteitä.
Heikot sidokset syntyvät molekyylien tai molekyylien ja ionien välillä
21
Q
Elektronegatiivisin alkuaine
A
Fluori, 4,0
22
Q
Vahvat sidokset
A
Ionisidos, kovalenttinen sidos ja metallisidos
23
Q
Ionisidos
A
Syntyy metallin ja epämetallin välille. EN on suuri, elektronit siirtyvät metallilta epämetallille. Elektronegatiivisuusero on yli 1,7
24
Q
Kovalenttinen sidos
A
Syntyy kahden epämetallin välille. Syntyy molekyyli. Elektronegatiivisuusero on pieni, alle 1,7.
Sidoselektronit jaetaan.
25
Ioniyhdisteiden kaavan kirjoittaminen
Kationi ENNEN anionia. Varaukset menee nollille.
26
Kovalenttisestä sidoksesta syntyy
Molekyyli. Eli molekyylissä jaetaan elektroneja
27
Kaksi asiaa jotka tekevät hiilestä erityisen
1. Kyky muodostaa yksin-, kaksin- tai kolminkertaisia sidoksia
2. Kyky muodostaa pitkiä ketjuja
28
Orgaanisen kemian tavalliset alkuaineet
C, H, O, N, P, S ja halogeenit
29
Yksinkertaisin hiilivety
Metaani, CH4
30
Luettele alkaanit 1-10
Metaani, Etaani, Propaani, Butaani, Pentaani, Heksaani, Heptaani, Nonaani, Dekaani
31
Propaanin käyttönimi
Nestekaasu
32
Butaanin käyttötarkoitus
Retkikeittimen ja sytkärin kaasu
33
Maa- eli raakaöljy koostumus
Tuhansien eri hiilivetyjen seos
34
Hiilen tetraedrinen sidoskulma ja muoto
109,5 astetta. Kaksi tasossa, yksi edessä ja yksi takana
35
Hiilirungot
Ketjurakenteiset (avoketjuiset), Sykliset (rengasrakenteinen), Aromaattiset hiilivedyt
36
Syklisen hiilivedyn etuliite
Syklo
37
Syklopentaanin käyttö
Lämmönsiirtoneste kylmälaitteissa
38
Armoaattisissa hiilivedyissä ylimääräiset elektronit ovat
Dekalisoituneet
39
Rasvaliukoiset vitamiinit
ADEK
40
Metyylibentseenin toimen nimi
Tolueeni
41
Vinyylibentseenin toinen nimi
Styreeni. Bentseenirengas + kaksi hiiltä kaksoissidoksella, siitä valmistetaan polystyreeniä
42
Tyydyttynyt hiiliyhdiste
hiilirungossa VAIN yksinkertaisia hiili-hiili-sidoksia
43
Tyydyttymätön hiiliyhdiste
Hiilirungossa vähintään yksi kaksois-/kolmoissidos
44
Yhdisteryhmän nimet yksöis-, kaksois- ja kolmoissidoksille
Alkaani, Alkeeni, Alkyyni
45
Metaanista
CH4, maakaasun pääkomponentti. Syntyy eloperäisten aineiden mädäntyessä hapettomissa olosuhteissa. Biokaasu metaania. Metaanin osuus kasvihuoneilmiössä 10-20%
46
Eteeni
Käytetään muoveissa, polyeteeni. Kypsyvät hedelmät erittävät sitä ja voi lakastuttaa kasveja.
47
beeta-karoteeni
Oranssia, kaikissa yhteyttävissä kasvisoluissa. Aiheuttaa puiden oranssin värin aj porkkanan värin. Elimistössä muuttuu A-vitamiiniksi
48
Toiminnallienn eli funktionaalinen ryhmä
Hiiliyhdisteen kohta, jossa reaktio tapahtuu erityisen helposti
49
Luettele yhdisteryhmien nimet
Alkeenit, Alkyynit, Alkoholit, eetterit, amiinit, aldehydit, ketonit, karboksyylihapot, esterit, amidit
50
Funktionaalisen ryhmän nimet
Kaksoissidos, Kolmoissidos, Hydroksyyliryhmä, eetterihappi, Aminoryhmä, Aldehydiryhmä, Ketoniryhmä, karboksyylihapporyhmä, esteriryhmä, amidiryhmä
51
Yhdisteryhmän nimen ja funktionaalisen ryhmän nimen ero
Yhdisteryhmä kertoo yhdisteen nimen.
| Funktionaalinen ryhmän nimi on sidoksen nimi / yhdisteryhmän nimi + ryhmä (aminoryhmä)
52
C-vitamiinille toinen nimi
Askorbiinihappo
53
Triviaalinimi
Yhdisteen arkinimi
54
Systemaattinen nimi
Rakenteesta väännetty nimi
55
Pooliton yhdiste
Kovalenttisellä sidoksella sitoutunut molekyyli, jonka atomit ovat samanlaisia > ei elektronegatiivisuuseroa
56
Poolinen kovalenttinen yhdiste
Yhdiste, jonka elektronegatiivisuusero on yli 0,4
57
Osittaisvaraus molekyylissä
Elektronegatiivisempi saa negatiivisen osittaisvarauksen
58
Moolin määritelmä
Yksi mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joak sisältää yhtä monta rakenneosaa kuin niitä on tasan 12g hiili-12-isotooppia
59
Avogardon vakio
Na, 12g hiili-12-isotooppia JA 1 mooli mitä tapansa puhdasta ainetta sisältää avogardon vakion verran rakenneosia. Na= 6,022*10^23 1/mol
60
riisi (mitta)
500 paperiarkkia
61
Ainemäärä
n = N/Na n= m/M
62
Moolimassa
M, g/mol. Kertoo montako grammaa yksi mooli ainetta on
63
Konsentraatio
c = n/V mol/l
64
Heikot sidokset
Pitävät yllä olomuotoja, monta samaa molekyyliä yhdessä.
| ioni-sipoli-sidos, vetysidos, dipoli-dipoli-sidos ja dispersiovoimat
65
Dipoli-dipoli-sidos
Poolisten molekyylien välillä. Vetovoimat osittaisvarauksien välissä
66
Vetysidos
Kun vety on sitoutunut typpeen, happeen tai Fluoriin, FOHN
67
Dispersiovoimat
Kaikkien atomien, ionien ja molekyylien välillä. Poolittomilla vain dispersiovoimat. Aiheutuu kun elektronin liike atomissa tekee siitä hetkeksi dipolin, jolloin poolinen molekyyli saa naapurinsakin hetkellisesti poolisesksi.
Sitä vahvempia, mitä enemmän molekyylissä on elektroneja ja mitä suurempi on moolimassa
68
Liukoisuus ilmastaan yleensä
g/l tai g/100g
69
Liukenemisen edellytys
Liukenevan aineen ja liuottimen välille muodostuvat sidokset ovat about yhtä vahvoja kuin liukenevaa ainetta koossa pitävät
70
Kylläinen liuos
Kun tietyssä lämpötilassa siihen ei liukene enempää tiettyä ainetta
71
Tavalliset poolittomat liuottimet
Bensiini, tärpätti, tolueeni ja dietyylieetteri
72
Tavalliset pooliset liuottimet
Vesi, metanoli ja etanoli
73
Uutto
Esim. kun teepussista liukenee pieniä molekyylejä, mutta suurmolekyylit jäävät liukenematta.
74
Ioniyhdisteet liukenevat...
Ainoastaan poolisiin liuottimiin ja syntyy ioni-dipoli-sidoksia
75
Alkoholit
Hiilivety hydroksyyliryhmällä. Pääte -anoli. Sivuryhmänä liite hydroksi.
76
Alkoholien luokittelu
Yhdenarvoinen alkoholi, kahenarvoinen alkoholi, ...
Kuinka monta alkoholia OH yhdisteessä on.
Primäärinen, sekundäärinen ja tertiäärinen alkoholi kertoo, montako hiiliatomia on sitoutunut hydroksyyliryhmään yhdistyneeseen hiileen.
77
Fenoli
OH ryhmä on kiinnittynyt suoraan bentseenirenkaan hiiliatomiin. Heikko happo
78
Glykoli
OHCH2CH2OH.
| Käyttö mm jäähdytysnesteenä. Ei jäädy tai kiehu helposti
79
Glyseroli
Kolmen OH ryhmän propaani. Syntyy elimistössä rasvojen hajoamistuotteena
80
Etanolin triiaalinimet
Etyylialkoholi ja Sprii
81
Etanolin valmistus
Glukoosista alkoholikäymisen avulla. Käytetään hiivaa ja syntyy etanolia + hiilidioksidia. Hapeton tapahtuma. Käyminen lakkaa kun alkoholipitoisuus 8-15 tilavuusprosenttia.
82
Miksi absoluuttinen alkoholi on juomakelvotonta?
Koska denaturointiaineet tekevät etanolin kanssa atseotrooppisen seoksen, ei voi tislata pois
83
Tislaamalla saatu maksimialkoholiprosentti
95,6 m-%
84
Eetteri
Kaksi hiilivetyketjua liittyneet samaan happeen. Keskelle jää happisilta. Perusosan nimi on -eetteri
85
Eetterin liukoisuus veteen
Vedessä eetterihappi (pienen molekyylin) voi tehdä sidoksia hapen vedyn kanssa. Liukenee jonkin verran veteen.
86
Amiinit
Hiilivety-yhdisteessä oleva N, aminoryhmä. Perusosa -amiini. SIvuryhmän nimi on amino.
87
Amiinien ryhmitys
Primäärinen, sekundäärinen ja tertiäärinen amiini. Riippuu montako hiiltä amiiniin on sitoutunut
88
Amiinien tunnusmerkki
Haisee pahalta. varoittaa ihmisiä käyttämästä pilaantuneita ruokia.
89
Karbonyyliryhmä
Hiilen ja hapen välinen kaksoissidos.
| Aldehydit, Ketonit, Karboksyylihapot, Esterit ja Amidit
90
Metanaalin triviaalinimi ja käyttö
Formaldehydi. Tuhoaa tehokkaasti bakteereja ja viruksia. Reagoi proteiinien kanssa saaden niiden biologisen toimintakyvyn häviämään. Käytetään kudosnäytteiden säilöntään ja desinfiointiaineena.
91
Propanonin triviaalinimi ja käyttö
Asetoni. Kynsilakanpoistoaine ja maali- ja pinnoiteteollisuudessa
92
Luonnon aldehydit....
Merkittäviä maku- ja aromiaineita
93
Steroidirunkoisia ketoneja ovat esim
Sukupuolihormonit Progesteroni ja Testosteroni
94
Primaarisen OH-ryhmän hapettuminen
Metanoli, Metanaali, Metaanihappo
95
Sekundäärisen OH-ryhmän hapettuminen
Alkoholi > Ketoni
96
Miksi metanoli on etanolia myrkyllisempää?
Alkoholi hapettuu maksassa
1. Välituote formaldehydi on asetaldehydiä myrkyllisempi
2. Muurahaishappo poistuu elimistöstä hitaammin kuin etikkahappo
97
Hiiliyhdisteiden pelkistämiseen käytettäviä katalyyttejä
H2 ja katalyytti, Metallihydridejä (LiAlH4)
98
Pelkistävät aineet ovat..
Antioksidantteja eli hapettumisenestoaineita (esim C- ja E-vitamiini)
99
Ovatko pesu- ja puhdistusaineet yleensä happamia vai emäksisiä?
Emäksisiä
100
Miten aine toimii happona/emäksenä?
Happo luovuttaa protonin (H+) ja emäs ottaa vastaan protonin
101
Millaisia ovat metallihydroksidit? Mitä niille tapahtuu kun ne liukenee veteen?
Ne ovat kiinteitä. Rakenne purkautuu metalli- ja hydroksidi-ioneiksi
102
Amfolyytti
Voi toimia sekä emäksenä että protonina
103
Miten aminohappo esiintyy neutraalissa liuoksessa?
Kahtaisionina
104
Aminohappojen muoto ja yhdistyminen toisiinsa
Kiinteitä, sitoutuvat toisiinsa ionisidoksin. Sulamispisteet erittäin korkeita (esim 314 ja 53)
105
Kvanttimekaaninen atomimalli
Elektroni on sekä hiukkanen että aalto
106
Mitä tarkoittaa se, että energia on kvanttiutunut?
Elektroneilla on tiettyjä portaittain muuttuvia energioita
107
Pääkvanttiluku
Ilmoittaa elektronin energian ja keskimääräisen etäisyyden ytimestä. Mitä kauempana se on ytimestä, sitä suurempi energia sillä on
n = 1,2,3,..
108
Sivukvanttiluku
Kertoo minkä muotoisella, suuntaisella orbitaalilla elektroni on
l = 0, 1, 2, ..., n - 1
0 = s, 1=p, 2=d, 3=f
109
Kuinka monta on mitäkin orbitaalia
s x1 p x3 d x5 ja f x7
110
Magneettinen kvanttiluku
Ilmaisee samanenergiset orbitaalit, esim px, py ja pz
-l - l
esim -2, -1, 0, 1, 2
111
Spinkvanttiluku
Kuvaa elektronin pyörimistä akselinsa ympäri.
| s, voi olla -1/2 tai +1/2
112
Täyttymissäännöt
1. Minimienergiaperiaate
2. Hundin sääntö
3. Paulin kieltosääntö
113
Minimienergiaperiaate
Elektronit sijoitetaan atomiorbitaalille kasvavan energian mukaisessa järjestyksessä
114
Paulin kieltosääntö
Jokaisella orbitaalilla max 2 elektronia, ja niillä tulee olla eri spinit.
115
Hundin sääntö
Orbitaalit täytetään niin että parittomien luku on mahd suuri.
Suomalaisten bussisääntö
116
Atomisäde jaksollisella järjestelmällä
Pienenee yös oikealle
117
Ionisäde jaksollisella järjestelmällä
Kasvaa vasemmalle alas
118
Ionisaatioenergia
Pienin energia, joka tarvitaan irroittamaan atomin uloin elektroni. Aina positiivinen
Kasvaa ylös oikealle
119
Elektroniaffiniteetti
Energia, joka vapautuu/sitoutuu kun kaasumaiseen atomiin lisätään elektroni
Pienenee (negativisoituu) oikealle ylöspäin
120
Elektronegatiivisuus jaksollisessa järjestelmässä
Kasva aoikealle ylöspäin
121
Kvantitatiivinen analyysi
Selvitys aineesta, paljonko siinä on mitäkin alkuainetta
122
Kvalitatiivinen analyysi
Selvitys, mistä alkuaineista yhdiste koostuu
123
Empiirinen kaava
Kemiallisista kaavoista yksinkertaisin. Kertoo yhdisteessä olevien alkuaineiden ainemäärän suhteen, moolisuhteen
124
Polttoanalyysi
Tarkkaan punnittu yhdiste poltetaan ja siinä syntyvä hiilidioksidi ja happi mitataan tarkasti. Kertoo näytteessä olevian aineiden suhteet
125
Molekyylikaava
Alkuaineiden todelliset lukumäärät yhdisteissä
126
Röntgenkristallografia
Saa selville kiteisten aineiden tarkan avaruusrakenteen röntgensäteiden avulla
127
Metallisidos
Syntyy kun alkuaineella ei ole tarpeeksi elektroneja ja se jakaa kaikki ulkoelektroninsa > elektronipilvi
128
Hybridisaatio
Matemaattienn malli, joka kertoo minkä muotoinen kovalenttisesta sidoksesta tulee
129
Heterosyklinen yhdiste
Bentseenirengas, jossa yksi hiili on korvattu muulla (esim N)
130
Naftaleeni
Kaksi bentseenirengasta kiinnittynyt toisiinsa
131
Aniliini
NH2 ryhmä kiinnittynyt bentseenirenkaaseen
132
Typpeä sisältävän heterosyklisen yhdisteen happamuus
Toimii heikkona emäksenä
133
Pyridiini
Bentseenirengas, jossa yksi hiili korvattu N:llä
134
Alkeiskopio
Pienin yksikkö, jota monistamalla saadaan koko kiderakenne
135
Nitraatti-ioni
NO3-
136
Vetysulfaatti-ioni ja sulfaatti-ioni
HSO4- ja (SO4)2-
137
Rikkihappo
H2SO4
138
Hiilihappo
H2CO3
139
Vetykarbonaatti ja karbonaatti
HCO3- ja (CO3)2-
140
Oksaalihappo
(COOH)2
141
Miten suolat syntyy?
Happojen ja emästen välisessä neutraloitumisreaktiossa. Kun vesi haihdutetaan pois, syntyy suolakide
142
Perkloraatti-ioni
ClO4-
143
Hapetusluku
Varaus, joka atomilla olisi jos sidoselektronit laskettaisiin kuuluvaksi elektronegatiivisemmalle ionille
144
Hapen hapetusluvun poikkeukset
OF2 (+11) ja H2O2 (-1)
145
Vedun hapetusluvun poikkeukset
Ionihydridit esim NaH (-1)
146
Salmiakki
NH4Cl
147
Yksiatomisten anionien pääte ja moniatomisten pääte
-idi, useimmiten -aatti
148
Nimeä NO3- ja NO2-
Nitraatti, Nitriitti
149
Moninkertaistavat etuliitteet
mono-, di-, tri-, tetra-, penta-, heksa-, hepta-, okta-, nona-, deka-
150
Lejeerinki
Metalliseos
151
Raakarauta
Sisältää paljon hiiltä : seos kovaa mutta haurasta
152
Ruostumaton teräs koostuu..
Fe 73%, Cr 18%, Ni 8%
153
Kultakorujen kultapitoisuus, yleensä
75%
154
Uushopea
Alpakka, ei sisällä lainkaan hopeaa
155
Messinki koostuu
Kuparista ja sinkistä
156
Pronssi koostuu
Kuparista ja tinasta
157
Kiinteät puhtaat aineet jaetaan kahteen luokkaan:
Kiteiset ja amorfiset
158
Kiteinen aine
Rakenneosilla tietty järjestys, muodostaa kidehilan. Tietty, tarkka sulamispiste
159
Amorfinen aine
Rakenneosat epäjärjestyksessä, eikä tarkkaa sulamispistettä. Esim lasi, muovit, kiinteä rasva
160
Hilatyypit ja niitä koossapitävät sidokset
1. ionihila (ionisidos)
2. Atomihila (kovalenttsiet)
3. Metallihila (metallisidos)
4. Molekyylihila (poolinen, vety, dipoli-dipoli)
(pooliton, dispersiovoimat)
161
Molekyyliyhdisteen sähkönjohtokyky
Ei johda sähköä
162
Aineet jaetaan sähkönjohtokyvyn mukaan...
Johteisiin, puolijohteisiin ja eristeisiin
163
Tavallisen lasin valmistus
Kuumaan uuniin kvartsihiekkaa (SiO2), natriumkarbonaattia (Na2CO3) ja kalsiumkarbonaattia (CaCO3)
164
Mikä on vahvin heikko sidos?
Ioni-dipoli-sidos
165
Miten ioni-dipoli-sidos syntyy?
Kun ioniyhdiste liukenee pooliseen liuottimeen
166
Tetrakloorimetaanin poolisuus
Pooliton. Symmetrinen tetraedri rakenne kumoaa poolisuuden
167
Hydraatti
Ioni, jota ympäröi vesimolekyylit
168
Hydrataatio
Hydraatin muodostuminen (vesimolekyylit ympäröivät ionin)
169
Millaiseen ioniin vesimolekyylit sitoutuvat yleensä paremmin?
Kationiin
170
Miksi niukkaliukoinen suola ei liukene veteen?
Koska sitä koossapitävät ionisidokset ovat niin paljon vahvempia
171
Kidevedellinen suola
Syntyy kun ioniyhdisteen laimeasta vesiliuoksesta haihdutetaan vettä. Jotkut ioni-dipolisidokset eivät katkea, vaan jäävät ionien kidehilaan
172
Hygroskooppinen yhdiste
Aine, jolla on taipumusta sitoa vettä ympäristöstään (esim jauhe)
173
Liuos
Homogeeninen seos
174
OH -ryhmä perusosan sivuryhmänä
hydroksi
175
Onko fenoli/alkoholi hapan?
Fenoli onheikko happo, alkoholi on neutraali
176
Esimerkkejä moniarvoisista alkoholeista
Ksylitoli (viidenarvoinen), glyseroli (kolmenarvoinen) ja glykoli (kahdenarvoinen)
177
Selitä käsite sekundaarinen alkoholi
Alkoholi on liittynyt hiileen, johon on liittynyt kaksi muuta hiiltä.
178
Mitä erikoista glyserolilla on muihin alkoholeihin verrattuna?
Se ei ole myrkyllinen niinkuin muut
179
Mitkä asiat vaikuttaa liukoisuuteen?
Poolisuus, lämpötila (YLEENSÄ lämpötilan noustessa kiinteiden aineiden liukoisuus kasvaa ja kaasujen pienenee), paine (kaasut liukenee helpommin kun paine kasvaa).
180
Kiteytyminen
Saostumista. Eli liukenemiselle käänteinen reaktio. Tapahtuu kun liuos on kylläinen. Aineen kidehila rakentuu samanlaiseksi kun se oli ennen.
181
Mistä veden pintajännitys johtuu?
Veden pintakerroksen vesimolekyylit muodostavat toistensa kanssa vahvojen vetysidoksia vs ilman ja veden välisiin dispersiovoimiin.
182
Miksi poolinen likakaan ei välttämättä liukene pesuveteen?
Koska sen pintajännitys on niin suuri
183
Tensidi
Saippua&Pesuaine. Pienentää pintajännitystä. Sisältää pitkän poolittoman osan ja pienen ionisen/erittäin poolisen pään
184
Miselli
Kokonaisuus jonka tensidi(t) muodostavat lian kanssa.Tensidien pooliton pää tarttuu likaan ja vesimolekyylit tarttuvat tensidin pooliseen päähän.
185
Kova vesi
Vesi, jossa on liuenneena Magnesium ja kalsium-ioneja
186
Isomeeri
Jso kahdella molekyylillä on eri sidosrakenne, mutta sama molekyylikaava
187
Isomerian luokittelu
1) Rakenneisomeerit
- Runko-, funktio- ja paikkaisomeria
2) Stereoisomeria
- cis-trans-isomeria, konformaatioisomeria, enantiomeria
188
Runkoisomeria
Isomeria, jossa hiilirunko eri tavoin. Esim syklinen/suora/haaroittunut
189
Mistä koostuu bensiini? (ja millainen on hyvä bensiini)
Se on hiilivetyjen ja etterien seos. Suositeltavaa käyttää mahdollisimman haarautuneita hiilivetyjä (joissa oktaaniluku on 100, esim iso-oktaani). Suoraketjuisen hiiliketjun oktaaniluku on 0 (heptaani). Se syttyy helpommin ja nakuttaa.
190
Paikkaisomeria
Sama funktionaalinen ryhmä, sama hiilivetyrunko, mutta eri paikka. (1-pentanoli / 2-pentanoli)
191
Funktionaalisten yhdisteiden tärkeysjärjestys
1) Karboksyylihappo
2) ketoni- tai aldehydi
3) Alkoholi
4) Amiini
192
Toiset nimet cis-trans-isomerialle
```
Trans = E (entgegen)
Cis = Z (zusammen)
```
193
Cis-Trans-Isomeria
Kaksoissidokseen kiinnittyneet ryhmät voivat olla joko vierekkäisillä tai vastakkaisilla puolilla. (Esiintyy moleilla, jossa kaksoissidoksiin on kiinnittynyt keskenään erilaiset atomit/atomiryhmät). Toimii myös rengasrakenteisilla yhdisteillä (ei bentseeni)
194
Tyydyttymätön / tyydyttynyt rasvahappo
Tyydyttymättömässä on yksi/useampi kaksoissidos. Ns pehmeämpi kasvirasva (reagoi herkemmin kaksoissidoksiensa takia). Lähes poikkeuksetta cis-isomeerejä > eivät voi asettua toistensa lomaan tiukaksi systeemiksi > juoksevia.
Tyydyttynyt sis yksinkertaisia sidoksia, kova eläinrasva.
195
Miten eroaa cis-rasvahappo ja trans-rasvahappo?
Trans-rasva käyttäytyy kuin tyydyttynyt rasvahappo elimistössä.
196
Enantiomeria
Peilikuvaisomeria. Kiraalinen hiili. Polaarisuus. Kaksi moelkyyliä, jotka ovat toistensa peilikuvia! Kiraalinen yhdiste/Optisesti aktiivinen yhdiste/enantiomeeri.
Kiraalinen molekyyli tunnistettavissa asymmetrisestä hiiliatomista (4 erilaista sidosta)
197
Enantomeerien fysikaaliset ominaisuudet ovat...
Täsmälleen samat (kiehumispiste, liukoisuus, ..)
198
Raseeminen seos
Seos, jossa kahta enantiomeeriä yhtä paljon. Ei oel optisesti aktiivinen
199
Polarisoituminen
Pinnan läpi päässyt valo värähtelee vain yhdessä tasossa
200
Kaksi eri enantimeeriä (niiden toiminta)
Vasemmalle kiertävä (-) l-isomeeri, laevo = vasen
| Oikealle kiertävä (+) d-isomeeri, dextro = oikea
201
Konformaatioisomeria
Molekyylin sidokset asettuneet erilailla. (glukoosin suosituin muoton on tulikonformaatio)
202
KAIKKIEN ioniyhdisteiden olomuoto (huoneenlämmössä)
s
203
Palamisreaktiossa syntynyt H20 on olomuodossa
g
204
Ideaalikaasujen tilanyhtälö
pV = nRT
205
Laske kaasun aienmäärä NTP-olosuhteissa
n = V/Vm
206
Rajoittava tekijä
Lähtöaineista yksi, joka loppuu ennen muita > osa lähtöaineista ei reagoi
207
Reaktiosarja
Kun haluttu tuote syntyy useamman kemiallisen reaktion lopputuotteena. Yhdistä.
208
Seos
Sama tila, kaksi ainetta, kaksi reaktiota. ÄLÄ YHDISTÄ
209
Reaktioiden luokittelu
Palaminen, hapettuminen ja pelkistyminen, saostuminen, hajoaminen, protolysoituminen, neutraloituminen
210
Orgaanisille yhdisteille tyypilliset reaktiot:
Substituutioreaktio, Additioreaktio, Kondensaatioreaktio, Hydrolyysireaktio, eliminaatioreaktio
211
Hapettumienn
Atomi luovuttaa yhden/useamman ulkoelektronin > siitä tulee negatiivisempi
212
Antioksidantti
Hapettumisen estoaine
213
Palaminen
Hyvin nopea hapettumisreaktio. Täydellisessä palamisessa syntyy vain hiilidioksidia ja vesihöyryä. Epätäydellisessä sntyy myös häkää tai nokea C(s)
214
Noki
C (s)
215
Milloin palamisen yhteydessä on likaisenkeltainen, nokeava liekki?
Kun hiiliyhdisteet palavat saaden hapen ainoastaan ilmasta. Eli runsaasti hiiliatomeja suhteessa vetyatomeihin. Syntyy nokea, PAH-yhdisteitä. Havaittavissa yhdisteissä joissa on bentseenirenkaita, esim polystyreeni
216
Puolireaktio
Näkyy elektronin/ien luovutus/vastaanotto.
| Al > Al3+ + 3e-
217
Pelkistin & hapetin
Pelkistyvä aine on hapetin ja hapettuva aine on pelkistin
218
Saostuminen
Muodostuu suola aineiden vesiliuokseen
219
Millainen suola on hopeakloridi? AgCl
Niukkaliukoinen
220
Millainen suola on natriumnitraatti NaNO3
Runsaasti liukeneva
221
Helposti hajoavia yhdisteitä
vetykarbonaatit, nitraatit ja peroksidit
222
Räjähdysaineiden toimintaperiaate
Typpiyhdisteiden hajoamisreaktio. Typpiyhdisteet hajoavat tuottaen runsaasti kaasumaisia reaktiotuotteita (vaatii paljon lämpöenergiaa). Kaasut laajenevat nopeasti mikä saa aikaan painevaikutuksen.
223
Turvatyynyjen reaktio
2 NaN3 (s) > 2 Na (s) + 3 N2 (g)
224
Natriumatsidi
NaN3
225
Synamiitti sisältää..
Nitroglyseriiniä C3H5N3O9
226
Halotaani
Nukutusaine, jossa etaanin vetyatomeja on korvattu halogeeneillä
227
Substituutioreaktio
Hiilivetymolekyylin vetyatomeja korvautuu toisilla atomieilla/atomiryhmillä. Muodostuu lisäksi pieni molekyyli (esim vetykloridi)
Alkaani (+ Cl2) + UV > Halogenoitu hiilivety > Amiini (NH3 ylimäärin)
Halogenoitu hiilivety + NaOH > Alkoholi
Alkoholi + HCl (hapan)> Halogenoitu hiilivety + vesi
228
Hydraus
Vety liittyy hiiliatomien väliseen kaksois/kolmoissidokseen. Ei muita reaktiotuotteita
229
Hydrataatio
Vesi rikkoo kaksoissidoksen, veden additio
230
Additioreaktio
Kaksois- tai kolmoissidos aukeaa.
Alkeeni (happo) + H20 > Alkoholi
Alkeeni + HCl/Cl2 (Ni/Pd) > Halogenoitu hiilivety
Alkeeni + H2 > Alkaani
Muista markovnikin sääntö!
231
Markovnikin sääntö
Additioreaktiossa kaksoissidokseen liitetty vety liittyy hiiliatomiin, jossa enemmän vetyatomeja kiinni.
232
Kondensaatioreaktio
```
Kaksi yhdistettä yhdistyy toisiinsa happisillalla ja vettä lohkeaa
OH + OH (H2SO4) > Eetteri + H20
OOH + OH (H2SO4) >< Esteri + H20
OOH + N (lämö) > Amidi + H20
2x monosakkaridi >< disakkaridi + H20
```
233
Glykosidisidos
Glykogeenissä glukooseja yhdistävä happisilta (eetterisidos)
234
Esteröitymisreaktio
Kondensaatioreaktio jossa syntyy esteri (OH + OOH)
235
Esterihydrolyysi
Esteröitymisreaktion käänteisreaktio
| esteri + H20 >< OOH + OH
236
Emäshydrolyysi
Esterihydrolyysi, jota on tehostettu emäksen vesiliuoksella (KOH, NaOH). Syntyy alkoholi ja suolaksi neutralisoitu karboksyylihappo
237
Rasva on...
Glyserolin ja rasvahappojen esteri
238
Saippuoitumisreaktio
Rasvahappo neutraloituu emäksen ansiosta ja syntyy rasvahappojen suoloja ja glyseroli
239
Eliminaatioreaktio
Additioreaktiolle käänteinen. Syntyy alkeeni, kaksoissidos
Alkoholi +(kuumennus/H2SO4) > eteeni + H20
Halogenoitu hiilivety + (NaOH) >Alkeeni + NaCl + H20
240
Kaliumnitraatin triviaalinimi KNO3
Mustaruuti
241
Lyijyoksidin käyttä PbO2
Lyijyakku
242
Otsonin käyttö
Raakaveden desinfiointi
243
Mihin on aineiden potentiaali ja kineettinenenergia varastoitu?
Potentiaalienergia on kemiallisissa sidoksissa ja kineettinen energia on hiukkasten liike-energiassa (lämpöliike, sidosten taipuminen)
244
Eksoterminen reaktio
Energiaa vapautuu ympäristöön lämpönä. Palaminen. Sidosten muodostaminen
245
Endoterminen reaktio
Sitoo enrgiaa ympäristöstä. Sidosten katkeaminen
246
Entalpia
H(reaktio) = H(reaktiotuotteet) - H(lähtöaineet)
Eksotermisellä reaktiolla neg entalpiamuutos
Endotermisellä reaktiolla pos entalpiamuutos
247
Reaktioentalpian laskeminen
H = cmT
248
Sidosenergia
Energiamäärä, joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavaa sidosta
249
Sidosenergialaskuissa
Lähtöaineet positiivisena (koska ne sidokset katkeaa) ja reaktiotuotteet negatiivisina (koska ne sidokset muodostuu)
250
Standardiolosuhteet
p 101325
| T 298,15K (25 astetta)
251
Muodostumisentalpia/Muodostumislämpö tarkoittaa
Entalpiamuutos joka liittyy reaktioon kun ykis mooli yhdistettä syntyy alkuaineistaan. (sidosten muodostuminen > eksoterminen reaktio > neg)
252
Liukenemislämpö
Liuetessa ionihila hajoaa (endotermistä) ja ionit hydratoituvat vesimolekyyleillä (eksotermistä). Liukenemislämpö on niiden entalpiamuutosten summa.
253
Heissin laki
Samaan lopputuotteeseen päästään eri reittejä pitkin. Entalpiamuutosten summa pysyy samana. kuvataan heissin syklillä.
H4 = H1 + H2 - H3
254
Miksi rasvat ovat hyviä energiavarastoja?
Ne eivät liukene veteen, niiden energiamäärä on suuri. (mutta ne palavat hitaammin kuin glukoosi, siksi glukoosi pääenergialähde)
255
Entropian kaava
```
S = k*lnW
k = Bolzmannin vakio
W = luku, joak kuvaa systeemin mahdollisia järjestäytymistapoja
```
256
Reaktionopeuden kaava
v = c/t
257
Siirtymäkompleksi
Hiukkasten törmätessä syntyvä lyhytikäinen runsasenerginen välituote Tarvitsee muodostuakseen aktivoitumisenergian Ea
258
Aktivoitumisenergia Ea
Tarvitaan muodostamaan siirtymäkompleksi. Energia lähtöaineista siirtmäkompleksiin (endotermisillä reaktioilla suuri)
259
Katalyytin toiminat kaavalla
A + K > AK
AK + B > AB + K
K katalyytti AB reaktiotuote
260
Homogeeninen katalyytti
Katalyytti reaktion lähtöaineiden kanssa samassa olomuodossa
261
Heterogeeninen katalyytti
Katalyytti eri olomuodossa kuin lähtöaineet
262
Reaktionopeuteen vaikuttaa...
Lämpötila (mitä suurempi lämpötila, sitä enemmän liikettä > törmäyksiä), konsentraatio (mitä suurempi konsentraatio > törmäyksiä) Pinta-ala, katalyytti, inhibiittori
263
V2O5
Vanadiinioksidi, yleinen katalyytti rikkidioksidin hapettaminen
264
Keraami
Materia, joka valmistetaan kuumentamalla epäorgaanisia lähtöaineita korkeassa lämpötilassa. Voidana korvata mm luuta
265
Suprajohde
Johtaa alhaisessa lämpötilassa sähkövirtaa ilman vastusta.
266
Metallien jännitesarja
Metallit on järjestetty pienenevän hapettumiskykynsä mukaisesti. Epäjalot metalli > H > Jalot metallit
267
jalot metallit
Cu, Hg, Ag, Au (Ei hapetu kuin hapettavilla hapoilla, pelkistyy mielummin)
268
Miten metallien hapettumiskyky esiintyy luonnossa?
Epäjalot metallit löytyy yhdisteinä ja jalot puhtaina alkuaineina
269
Miten alkali- ja maa-alkaalimetallit reagoivat veden kanssa?
Vetykaasua vapauttaen. Vety pelkistyy ja metalli hapettuu
270
Mikä on normaalipotentiaalitaulukon paras hapetin?
Fluorimolekyyli
271
Mikä on normaalipotentiaalitaulukon paras pelkistin?
Litium metalli
272
Jos hapetusluku kasvaa, niin alkuaine...
Hapettuu
273
Jos hapetusluku pienenee, niin alkuaine...
Pelkistyy
274
Korroosio
Metallin syöpyminen ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta
275
Mikä on yksinkertainen keino estää raudan ruostuminen?
Päällystämällä se metallilla, joka reagoi herkemmin ilman hapen kanssa, jolloin "uhrimetalli" muodostaa oksidikerroksne suojaamaan. Uhrimetallin tulee olla rautaa epäjalompi, esim sinkki
276
Galvaaninen kenno
Spontaanisti tapahtuvan hapetus-pelkistysreaktio, josta otetaan talteen vapautunut energia. Esim Daniellin pari
277
Normaalivetyelektrodi
Platinaelektrodi, jonka pinta-ala mahdollisimman suuri. Sen avulla eri aineille on mitattu normaalipotentiaaliarvot
278
Kuivapari
Sauvaparisto. Sisältää graffitisauvan, MnO2 jotka ovat sinkkihylsyssä. Nykyään alkalipari on syrjäyttänyt sen
279
Sydämentahdistimessa käytetty virtalähde
Litiumpari, kestää jopa 10 vuotta
280
Elektrolyysi
Pakotettu hapettumis-pelkistysreaktio. Ei tapahdu spontaanisti ja tarvitsee siis virtaa. PANK
281
Elektrolyysin kaava
It = nzF
282
Sekundaarinen virtalähde
Uudelleen ladattava, esim akku. Eli elektrodireaktiot saadaan tapahtumaan kumpaankin suuntaan
283
Alumiinin hapetusluku
+3
284
Kalsiitti ja Magnesiitti
CaCO3 ja MgCO3
285
Maankuoren kolme yleisintä alkuainetta
Happi, Pii ja Alumiini
286
Mitkä ionit ovat solun sähkötasapainon yläpitäjiä?
K+ ja Na+
287
Malmi
Sellainen kiviaines, jonka louhinta on taloudellisesti kannattavaa, minkä määrittää mineraalipitoisuus
288
Siirtymäalkuaine
Sellainen ioni, joka muodostaa ainakin yhden ionin, jonka d-orbitaali on puoliksi täyttynyt.
289
Siirtymäalkuaineille ominaista?
Niiden suolojen vesiliuokset ovat värikkäitä, koska ne virittyvät niin helposti että näkyvä valo riittää. Monet ovat tärkeitä katalyyttejä. Niillä on myös kompleksinmuodostuskyky
290
Ligandi
Koordinaatiosidoksessa ne atomit, jotka eivät ole keskusatomina. Ne ovat ioneja/molekyylejä, joilla yksi tai useampi vapaa elektronipari
291
Koordinaatioluku
Metalli-ionin taipumus sitoa tietty määrä ligandeja. Koordinaatioluku = ligandien määrä
292
Koordinaatiosidosten muodot (ja ligandien määrä)
Lineaarinen (2)
Tasoneliö/Tetraedri (4)
Oktaedri (6)
293
Ammoniakin valmistus
Haber-Bosch-menetelmällä typpi- ja vetykaasusta. Tasapainoreaktio.
294
Mistä salaman valoilmiö syntyy?
Salaman energia saa typpimolekyylien kolmoissidoksen katkeamaan, ja keltainen väri syntyy kun vapaat typen muodostavat uusia molekyylejä ja energiaa vapautuu
295
Typpihapon valmistus
Ostwaldin menetelmällä ammoniakista. Siinä on 3 reaktioyhtälöä. Lähtöaineina ammoniakki (1), typpimonoksidi (2) ja typpidioksidi (3) ja niihin lisätään happea.
296
Mitä aiheuttaa typen oksidit?
Happamia laskeumia ja fotokemiallista sumua sopivissa sääolosuhteissa.
297
Typpimonoksidi ihmiskehossa
Toimii keskushermoston välittäjäaineena. Se rentouttaa verisuonia ympäröiviä lihaksia, jolloin veren virtaus voimistuu
298
Ihmiset käyttävät otsonia...
Desinfiointiaineena (koska se on niin hyvä hapetin). Juoma- ja jäteveden yksi puhdistusvaihe on otsonikäsittely.
299
Hapen valmistus labratoriossa
Vetyperoksidia hajottamalla.
| Tai Hoffmanin laitteistolla vettä hajottaen elektrolyyttisesti
300
Rasvojen hydraus
Rasvojen kovetus. Eli kaksoissidokset katkaistaan vedyn avulla
301
Alkuainefosforin allotrooppiset muodot
Valkoinen ja punainen
302
Rikin tavallisin allotrooppinen muoto
Rengasrakenteinen S8
303
Rikkihapoke
H2SO3
304
Rikkihappo
H2SO4
305
Rikkihapon valmistus
Kontaktiprosessi. Kolem vaihetta. Lähtöaineina S + O2 (1), SO2 + O2 (2) ja SO3 + H2O (3)
306
Fluorin vaikutus hammastahnassa
Muodostaa Fluoriapatiittia hampaan pinnalla, joka kestää happohyökkäystä hydroksiapatiittia paremmin.
307
Kloorin, Bromin ja Jodin muodot ja värit
Kloori on kellanvihreää kaasua, Bromi punaruskeaa nestettä ja Jodi tummanharmaata kiinteää ainetta (helposti sublimoituva)
308
Dityppimonoksidin käyttö
Nukutusaine, ponneaine esim kermavaahtopurkissa ja kilpa-autojen tehojen lisäämiseksi.
309
Monomeeri
Polymeerin pienin rakenneyksikkö
310
Polymeerien jakotavat
1) Synteettiset ja luonnon polymeerit
| 2) Additio- ja kondensaatiopolymeerit
311
Muovi
Synteettinen polymeeri. Sisältää peruspolymeeria ja lisäainesta (väriaine, pehmite tms mikä tahansa muu). Jaetaan kesto- ja kertamuoveihin.
312
Kestomuovi
Amorfinen aine. Pystytään muotoilemana yhä uudestaan ja uudestaan käytön jälkeen.
313
Synteettiset kumit
Elastomeerejä. Tärkein on vulkanoitu kumi
314
Vulkanointi
Reaktio, jossa kumia käsitellään rikillä
315
Luonnonkumi
Kautsu. Valmistetaan polymeroimalla isopreeniä
316
Neopreeni
Täysin synteettinen kumi
317
Annan pidemmät nimet kumeille
| PET, PE, PVC, PP ja PS
Polyeteenitereftalaatti, Polyeteeni, Polyvinyylikloridi, Polypropeeni ja polystyreeni
318
Tekokuidut ovat
Ohuita, lankamaisia polymeerejä. Suuri vetolujuus ja kestävyys. Yleensä polyamideja ja polyestereitä
319
Sano esimerkkejä additiopolymeereista
PE, PP, PVC, PS, teflon
320
Sano esimerkkejä kondensaatiopolymeereista
Polyesteri, Polyamidit (nailon), polyuretaani, PET
321
Biopolymeeri
Kasveissa ja eläimissä esiintyvä polymeeri. Kolme ryhmää
| Polysakkaridit, Polypeptidit ja Polynukleotidit
322
Sidos kahden monosakkaridin välillä
Glykosidisidos
323
Ihmisten varastopolysakkaridin sidos
Glykogeenissä on alfa-1,6-sidoksia. Hyvin haaroittuneita. Sidoksen välinen happi on alas päin suuntautunut.
324
Selluloosan väliset sidokset
Beeta-1,4-sidoksia. Hyvin suora, saman tyylinen kuin alfa-1,4-sidokset, mutta beetassa sidoshiili on ylös päin suuntautunut.
325
Tertiaarirakenteisessa proteiinissa olevat kemialliset sidokset
Koostuu peptidisidoksista, mutta sivuketjujen välillä on: Rikkisiltoja, vetysidoksia, dispersiovoimia ja ionisidoksia.
326
Nukleiinihapon monomeeri
Nukleotidi. Sitoutuu toiseen fosfodiesterisidoksella
327
Sidosten lukumäärät emästen välillä nukleiinihapossa
T - A kaksi
| G - C kolme
328
Asiat, jotka lisäävät reaktionopeutta
Aineiden konsentraatio, lämpötila, pinta-ala (kiinteillä), katalyytti, sekoittaminen
329
Edellytykset että tapahtuu tasapainoreaktio
Pieni aktivoitumisenergia, ja ei saa olla liian ekso-/endoterminen
330
Kemiallinen tasapaino, jossa reaktiot eivät ole pysähtyneet on
Dynaaminen tasapaino
331
Tasapainovakio kirjoitettuna nopeusvakioilla
k1/k2 = K
Tulee siitä että v1=v2
v1= k1*[C][D] v2= k2*[A][B]
332
Massavaikutuksen laki
Tasapainovakion lauseke
| K = [C]/[B]
333
La Chatelierin periaate
Kun systeemiin kohdistuu ulkoinen pakote, systeemi pyrkii minimoimaan pakotteen vaikutuksen ja siirtyy uuteen tasapainotilaan
334
Millaiset aineet ovat happoja/emäksiä?
Vety on sitoutunut elektronegatiiviseen atomiiin (on poolinen sidos)
Vastinemäksen koko. Mitä suuremi koko, sitä ehikompi emäs
335
Happihapon vahvuus
Mitä elektronegatiivisempi keskusatomi on, sitä happamampi happihappo on.
336
Fosfiini
PH3
337
Emäksinen oksidi
Alkali- ja maa-alkalimetallien oksidit. Ne on emäksisiä oksideja koska ne reagoi veden kanssa tuottaen emäksisen liuoksen
338
Ionisoitumisaste
Alfa = [H3O+]/[HA] * 100%
| Kuvaa heikon hapon protonin luovutuksen astetta. Kertoo siis kuinka iso prosentti on luovuttanut protonin
339
polyproottinen happo
Moniarvoinen happo. Voi siis luovuttaa useita protoneja (mutta ainoastaan ensimmäisen täydellisesti)
340
Veden ionitulo
```
Kw = 1,008 *10^-14
x = [H3O+] = [OH-] = 1,0*10^-7
```
341
Oksoniumionikonsentraation lasku kun pH tunnetaan
[H3O+] = 10^-pH
342
pHn lasku kun tiedetään oksoniumkonsentraatio
pH = -lg[H3O+]
343
Happovakion selvitys kun emäsvakio tiedetään
Kw=Ka*Kb
344
pH anturi Eli
lasielektrodi. Koostuu pH-herkästä elektrodista ja vertailuelektrodista
345
pH-indikaattori
Happo-emäs-indikaattori. Koostuu heikosta haposta/emäksestä jonka happo- ja emäsmuodot ovat erivärisiä
346
Puskuriliuos
Vastustaa pHn muutosta.
347
Henderson-Hasselbalch-yhtälö
pH = pKa + lg[A-]/[HA]
348
Kahtaisioni
Aminohappo on sekä luovuttanut että vastaanottanut protonin
349
Aminohappojen esiintyminen ihmiskehossa (fysiologisessa pHssa)
Kahtaisionimuodossa
350
Fysiologinen pH
7,4
351
Missä muodossa aminohappo on kun liuos on neutraali?
Kahtaisionimuodossa
352
Neutralointireaktiossa syntyy...
Aina vettä ja suolaa
353
Puskuriliuoksen koostumus
Likipitäen sama määrä heikkoa happoa ja sen suolaa tai heikkoa emästä ja sen suolaa
354
Milloin HH toimii
Kun [A-]/[HA] on 0,1-10, jolloin se muuttaa pHta +-1 (puskurialue)
355
Veren pH
7,35-7,45
356
Asidoosi
Kun veren pH laskee alle 7,35
357
Veren puskurisysteemi
Vetykarbonaatti-ioni ja hiilihappo
358
Ekvivalenttikohta
Titrauksen kohta, jossa liuos on täysin neutraloitunut > ph nousee/laskee TOSI reippaasti pienestäkin lisäyksestä.
359
Titraus
Menetelmä, jolla tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu määrä titrausliuosta, jonka konsentraatio tunnetaan.
360
Puskurialue
Syntyy kun heikkoa happoa titrataan vahvalla emäksellä. pH siis nousee alussa hieman reippaammin. pKa löydettävissä puskurialueen keskeltä.
361
Mitä tiedetään kun puskuriliuos on ekvivalenttikohdassa hieman emäksinen?
Heikkoa happoa on titrattu vahvalla emäksellä
362
Heterogeenien tasapaino
Tasapaino, jossa aineet eri faaseissa
363
Hammasluun pääkomponentti
Hydroksiapatiitti Ca5(PO4)3OH
364
Liukoisuustulo
Liukoisuustasapainon tasapainovakio Ks (huomio vain liuenneet aineet, ei kiinteää)
365
Mihin emäksiset oksidit liukenevat hyvin?
Happamiin liuoksiin
366
Ionitulo
Hetkellinen konsentraatioiden tulo
367
Saostuman ennustaminen
Q>Ks ylikylläien liuos ja suola saostuu
Q=Ks heterogeenien tasapaino
Q
