Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Medical 18 > Ke1 > Flashcards

Ke1 Flashcards

You may prefer our related Brainscape-certified flashcards:
USMLE® Step 1 flashcards
1
Q

Heterogeeninen seos

A

Seoksen koostumus ja ominaisuudet eivät ole täysin samanlaiset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Homogeeninen aine

A

Tasakoosteinen seos. esim ilma, rauta, vesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Homogeeninen seos

A

Rakenneosat voidaan erottaa toisistaan fysikaalisin menetelmin. Esim Ilma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Kemiallinen yhdiste

A

Puhdas aine, koostuu kahdesta/useammasta alkuaineesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kemiallisen ja fysikaalisen muutoksen ero

A

Kemiallisessa muutoksessa syntyy uusi aine, fysikaalisessa ei (siinä esim olomuoto muuttuu)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Olomuodonmuutokset

A

Sulaminen, höyrystyminen (Sublimoituminen)

Tiivistyminen, Jähmettyminen (Härmistyminen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Järjestysluku

A

Protoniluku, Z

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Protonit + Neutronit

A

Nukleonit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Massaluku

A

A, protonien aj neutronien yhteinen lukumäärä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Alkuaineen merkintä massaluvun ja protoniluvun kanssa

A

Massaluku ylös ja protoniluku alas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Vedyn isotooppien nimet

A

Tavallinen vety H
Deuterium D
Tritium T
Muista isotoopeista poiketen nämä eroavat kemiallisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Atomimassa

A

u, hiili-12-isotoopin massa on tasan 12u

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Elektronien maksimimäärä energiatasolla

A

2n^2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Atomimallit vanhin > uusin

A

Dalton, Thomson (positiiviset ja negatiiviset varaukset), Rutherford (ydin), Bohr (energiatasot, kuoret), Schrödinger (elektronipilvimalli)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Valenssielektronit

A

Ulkoelektronit, sij valenssikuorella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Okteetti

A

Kahdeksan ulkoelektronin joukko. Kaikki pyrkivät siihen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Ryhmät ja jaksot alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä

A

Ryhmät kertovat ulkoelektonien määrän.

Jaksot kertovat kuorien määrän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Pääryhmien nimet

A

Alkaalimetallit, Maa-alkalimetallit, Booriryhmä, Hiiliryhmä, Typpiryhmä, Happiryhmä, Halogeenit ja Jalokaasut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Puolimetallit

A

B, Si, As, Te, At, Ge, Sb

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Sidokset

A

Vahvat sidokset selittävät, miten alkuaineista syntyy yhdisteitä.
Heikot sidokset syntyvät molekyylien tai molekyylien ja ionien välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Elektronegatiivisin alkuaine

A

Fluori, 4,0

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Vahvat sidokset

A

Ionisidos, kovalenttinen sidos ja metallisidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Ionisidos

A

Syntyy metallin ja epämetallin välille. EN on suuri, elektronit siirtyvät metallilta epämetallille. Elektronegatiivisuusero on yli 1,7

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kovalenttinen sidos

A

Syntyy kahden epämetallin välille. Syntyy molekyyli. Elektronegatiivisuusero on pieni, alle 1,7.
Sidoselektronit jaetaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Ioniyhdisteiden kaavan kirjoittaminen

A

Kationi ENNEN anionia. Varaukset menee nollille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Kovalenttisestä sidoksesta syntyy

A

Molekyyli. Eli molekyylissä jaetaan elektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Kaksi asiaa jotka tekevät hiilestä erityisen

A
  1. Kyky muodostaa yksin-, kaksin- tai kolminkertaisia sidoksia
  2. Kyky muodostaa pitkiä ketjuja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Orgaanisen kemian tavalliset alkuaineet

A

C, H, O, N, P, S ja halogeenit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Yksinkertaisin hiilivety

A

Metaani, CH4

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Luettele alkaanit 1-10

A

Metaani, Etaani, Propaani, Butaani, Pentaani, Heksaani, Heptaani, Nonaani, Dekaani

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Propaanin käyttönimi

A

Nestekaasu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Butaanin käyttötarkoitus

A

Retkikeittimen ja sytkärin kaasu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Maa- eli raakaöljy koostumus

A

Tuhansien eri hiilivetyjen seos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Hiilen tetraedrinen sidoskulma ja muoto

A

109,5 astetta. Kaksi tasossa, yksi edessä ja yksi takana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Hiilirungot

A

Ketjurakenteiset (avoketjuiset), Sykliset (rengasrakenteinen), Aromaattiset hiilivedyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Syklisen hiilivedyn etuliite

A

Syklo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Syklopentaanin käyttö

A

Lämmönsiirtoneste kylmälaitteissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Armoaattisissa hiilivedyissä ylimääräiset elektronit ovat

A

Dekalisoituneet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Rasvaliukoiset vitamiinit

A

ADEK

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Metyylibentseenin toimen nimi

A

Tolueeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Vinyylibentseenin toinen nimi

A

Styreeni. Bentseenirengas + kaksi hiiltä kaksoissidoksella, siitä valmistetaan polystyreeniä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Tyydyttynyt hiiliyhdiste

A

hiilirungossa VAIN yksinkertaisia hiili-hiili-sidoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Tyydyttymätön hiiliyhdiste

A

Hiilirungossa vähintään yksi kaksois-/kolmoissidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Yhdisteryhmän nimet yksöis-, kaksois- ja kolmoissidoksille

A

Alkaani, Alkeeni, Alkyyni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Metaanista

A

CH4, maakaasun pääkomponentti. Syntyy eloperäisten aineiden mädäntyessä hapettomissa olosuhteissa. Biokaasu metaania. Metaanin osuus kasvihuoneilmiössä 10-20%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Eteeni

A

Käytetään muoveissa, polyeteeni. Kypsyvät hedelmät erittävät sitä ja voi lakastuttaa kasveja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

beeta-karoteeni

A

Oranssia, kaikissa yhteyttävissä kasvisoluissa. Aiheuttaa puiden oranssin värin aj porkkanan värin. Elimistössä muuttuu A-vitamiiniksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Toiminnallienn eli funktionaalinen ryhmä

A

Hiiliyhdisteen kohta, jossa reaktio tapahtuu erityisen helposti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Luettele yhdisteryhmien nimet

A

Alkeenit, Alkyynit, Alkoholit, eetterit, amiinit, aldehydit, ketonit, karboksyylihapot, esterit, amidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Funktionaalisen ryhmän nimet

A

Kaksoissidos, Kolmoissidos, Hydroksyyliryhmä, eetterihappi, Aminoryhmä, Aldehydiryhmä, Ketoniryhmä, karboksyylihapporyhmä, esteriryhmä, amidiryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Yhdisteryhmän nimen ja funktionaalisen ryhmän nimen ero

A

Yhdisteryhmä kertoo yhdisteen nimen.

Funktionaalinen ryhmän nimi on sidoksen nimi / yhdisteryhmän nimi + ryhmä (aminoryhmä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

C-vitamiinille toinen nimi

A

Askorbiinihappo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Triviaalinimi

A

Yhdisteen arkinimi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Systemaattinen nimi

A

Rakenteesta väännetty nimi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Pooliton yhdiste

A

Kovalenttisellä sidoksella sitoutunut molekyyli, jonka atomit ovat samanlaisia > ei elektronegatiivisuuseroa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Poolinen kovalenttinen yhdiste

A

Yhdiste, jonka elektronegatiivisuusero on yli 0,4

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Osittaisvaraus molekyylissä

A

Elektronegatiivisempi saa negatiivisen osittaisvarauksen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Moolin määritelmä

A

Yksi mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joak sisältää yhtä monta rakenneosaa kuin niitä on tasan 12g hiili-12-isotooppia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Avogardon vakio

A

Na, 12g hiili-12-isotooppia JA 1 mooli mitä tapansa puhdasta ainetta sisältää avogardon vakion verran rakenneosia. Na= 6,022*10^23 1/mol

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

riisi (mitta)

A

500 paperiarkkia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Ainemäärä

A

n = N/Na n= m/M

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Moolimassa

A

M, g/mol. Kertoo montako grammaa yksi mooli ainetta on

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Konsentraatio

A

c = n/V mol/l

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Heikot sidokset

A

Pitävät yllä olomuotoja, monta samaa molekyyliä yhdessä.

ioni-sipoli-sidos, vetysidos, dipoli-dipoli-sidos ja dispersiovoimat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Dipoli-dipoli-sidos

A

Poolisten molekyylien välillä. Vetovoimat osittaisvarauksien välissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Vetysidos

A

Kun vety on sitoutunut typpeen, happeen tai Fluoriin, FOHN

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Dispersiovoimat

A

Kaikkien atomien, ionien ja molekyylien välillä. Poolittomilla vain dispersiovoimat. Aiheutuu kun elektronin liike atomissa tekee siitä hetkeksi dipolin, jolloin poolinen molekyyli saa naapurinsakin hetkellisesti poolisesksi.
Sitä vahvempia, mitä enemmän molekyylissä on elektroneja ja mitä suurempi on moolimassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Liukoisuus ilmastaan yleensä

A

g/l tai g/100g

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Liukenemisen edellytys

A

Liukenevan aineen ja liuottimen välille muodostuvat sidokset ovat about yhtä vahvoja kuin liukenevaa ainetta koossa pitävät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

Kylläinen liuos

A

Kun tietyssä lämpötilassa siihen ei liukene enempää tiettyä ainetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

Tavalliset poolittomat liuottimet

A

Bensiini, tärpätti, tolueeni ja dietyylieetteri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

Tavalliset pooliset liuottimet

A

Vesi, metanoli ja etanoli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

Uutto

A

Esim. kun teepussista liukenee pieniä molekyylejä, mutta suurmolekyylit jäävät liukenematta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

Ioniyhdisteet liukenevat…

A

Ainoastaan poolisiin liuottimiin ja syntyy ioni-dipoli-sidoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

Alkoholit

A

Hiilivety hydroksyyliryhmällä. Pääte -anoli. Sivuryhmänä liite hydroksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

Alkoholien luokittelu

A

Yhdenarvoinen alkoholi, kahenarvoinen alkoholi, …
Kuinka monta alkoholia OH yhdisteessä on.
Primäärinen, sekundäärinen ja tertiäärinen alkoholi kertoo, montako hiiliatomia on sitoutunut hydroksyyliryhmään yhdistyneeseen hiileen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

Fenoli

A

OH ryhmä on kiinnittynyt suoraan bentseenirenkaan hiiliatomiin. Heikko happo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

Glykoli

A

OHCH2CH2OH.

Käyttö mm jäähdytysnesteenä. Ei jäädy tai kiehu helposti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

Glyseroli

A

Kolmen OH ryhmän propaani. Syntyy elimistössä rasvojen hajoamistuotteena

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

Etanolin triiaalinimet

A

Etyylialkoholi ja Sprii

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

Etanolin valmistus

A

Glukoosista alkoholikäymisen avulla. Käytetään hiivaa ja syntyy etanolia + hiilidioksidia. Hapeton tapahtuma. Käyminen lakkaa kun alkoholipitoisuus 8-15 tilavuusprosenttia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

Miksi absoluuttinen alkoholi on juomakelvotonta?

A

Koska denaturointiaineet tekevät etanolin kanssa atseotrooppisen seoksen, ei voi tislata pois

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

Tislaamalla saatu maksimialkoholiprosentti

A

95,6 m-%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

Eetteri

A

Kaksi hiilivetyketjua liittyneet samaan happeen. Keskelle jää happisilta. Perusosan nimi on -eetteri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

Eetterin liukoisuus veteen

A

Vedessä eetterihappi (pienen molekyylin) voi tehdä sidoksia hapen vedyn kanssa. Liukenee jonkin verran veteen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

Amiinit

A

Hiilivety-yhdisteessä oleva N, aminoryhmä. Perusosa -amiini. SIvuryhmän nimi on amino.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

Amiinien ryhmitys

A

Primäärinen, sekundäärinen ja tertiäärinen amiini. Riippuu montako hiiltä amiiniin on sitoutunut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

Amiinien tunnusmerkki

A

Haisee pahalta. varoittaa ihmisiä käyttämästä pilaantuneita ruokia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

Karbonyyliryhmä

A

Hiilen ja hapen välinen kaksoissidos.

Aldehydit, Ketonit, Karboksyylihapot, Esterit ja Amidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

Metanaalin triviaalinimi ja käyttö

A

Formaldehydi. Tuhoaa tehokkaasti bakteereja ja viruksia. Reagoi proteiinien kanssa saaden niiden biologisen toimintakyvyn häviämään. Käytetään kudosnäytteiden säilöntään ja desinfiointiaineena.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
91
Q

Propanonin triviaalinimi ja käyttö

A

Asetoni. Kynsilakanpoistoaine ja maali- ja pinnoiteteollisuudessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
92
Q

Luonnon aldehydit….

A

Merkittäviä maku- ja aromiaineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
93
Q

Steroidirunkoisia ketoneja ovat esim

A

Sukupuolihormonit Progesteroni ja Testosteroni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
94
Q

Primaarisen OH-ryhmän hapettuminen

A

Metanoli, Metanaali, Metaanihappo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
95
Q

Sekundäärisen OH-ryhmän hapettuminen

A

Alkoholi > Ketoni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
96
Q

Miksi metanoli on etanolia myrkyllisempää?

A

Alkoholi hapettuu maksassa

  1. Välituote formaldehydi on asetaldehydiä myrkyllisempi
  2. Muurahaishappo poistuu elimistöstä hitaammin kuin etikkahappo
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
97
Q

Hiiliyhdisteiden pelkistämiseen käytettäviä katalyyttejä

A

H2 ja katalyytti, Metallihydridejä (LiAlH4)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
98
Q

Pelkistävät aineet ovat..

A

Antioksidantteja eli hapettumisenestoaineita (esim C- ja E-vitamiini)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
99
Q

Ovatko pesu- ja puhdistusaineet yleensä happamia vai emäksisiä?

A

Emäksisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
100
Q

Miten aine toimii happona/emäksenä?

A

Happo luovuttaa protonin (H+) ja emäs ottaa vastaan protonin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
101
Q

Millaisia ovat metallihydroksidit? Mitä niille tapahtuu kun ne liukenee veteen?

A

Ne ovat kiinteitä. Rakenne purkautuu metalli- ja hydroksidi-ioneiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
102
Q

Amfolyytti

A

Voi toimia sekä emäksenä että protonina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
103
Q

Miten aminohappo esiintyy neutraalissa liuoksessa?

A

Kahtaisionina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
104
Q

Aminohappojen muoto ja yhdistyminen toisiinsa

A

Kiinteitä, sitoutuvat toisiinsa ionisidoksin. Sulamispisteet erittäin korkeita (esim 314 ja 53)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
105
Q

Kvanttimekaaninen atomimalli

A

Elektroni on sekä hiukkanen että aalto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
106
Q

Mitä tarkoittaa se, että energia on kvanttiutunut?

A

Elektroneilla on tiettyjä portaittain muuttuvia energioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
107
Q

Pääkvanttiluku

A

Ilmoittaa elektronin energian ja keskimääräisen etäisyyden ytimestä. Mitä kauempana se on ytimestä, sitä suurempi energia sillä on
n = 1,2,3,..

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
108
Q

Sivukvanttiluku

A

Kertoo minkä muotoisella, suuntaisella orbitaalilla elektroni on
l = 0, 1, 2, …, n - 1
0 = s, 1=p, 2=d, 3=f

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
109
Q

Kuinka monta on mitäkin orbitaalia

A

s x1 p x3 d x5 ja f x7

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
110
Q

Magneettinen kvanttiluku

A

Ilmaisee samanenergiset orbitaalit, esim px, py ja pz
-l - l
esim -2, -1, 0, 1, 2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
111
Q

Spinkvanttiluku

A

Kuvaa elektronin pyörimistä akselinsa ympäri.

s, voi olla -1/2 tai +1/2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
112
Q

Täyttymissäännöt

A
  1. Minimienergiaperiaate
  2. Hundin sääntö
  3. Paulin kieltosääntö
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
113
Q

Minimienergiaperiaate

A

Elektronit sijoitetaan atomiorbitaalille kasvavan energian mukaisessa järjestyksessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
114
Q

Paulin kieltosääntö

A

Jokaisella orbitaalilla max 2 elektronia, ja niillä tulee olla eri spinit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
115
Q

Hundin sääntö

A

Orbitaalit täytetään niin että parittomien luku on mahd suuri.
Suomalaisten bussisääntö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
116
Q

Atomisäde jaksollisella järjestelmällä

A

Pienenee yös oikealle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
117
Q

Ionisäde jaksollisella järjestelmällä

A

Kasvaa vasemmalle alas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
118
Q

Ionisaatioenergia

A

Pienin energia, joka tarvitaan irroittamaan atomin uloin elektroni. Aina positiivinen
Kasvaa ylös oikealle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
119
Q

Elektroniaffiniteetti

A

Energia, joka vapautuu/sitoutuu kun kaasumaiseen atomiin lisätään elektroni
Pienenee (negativisoituu) oikealle ylöspäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
120
Q

Elektronegatiivisuus jaksollisessa järjestelmässä

A

Kasva aoikealle ylöspäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
121
Q

Kvantitatiivinen analyysi

A

Selvitys aineesta, paljonko siinä on mitäkin alkuainetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
122
Q

Kvalitatiivinen analyysi

A

Selvitys, mistä alkuaineista yhdiste koostuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
123
Q

Empiirinen kaava

A

Kemiallisista kaavoista yksinkertaisin. Kertoo yhdisteessä olevien alkuaineiden ainemäärän suhteen, moolisuhteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
124
Q

Polttoanalyysi

A

Tarkkaan punnittu yhdiste poltetaan ja siinä syntyvä hiilidioksidi ja happi mitataan tarkasti. Kertoo näytteessä olevian aineiden suhteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
125
Q

Molekyylikaava

A

Alkuaineiden todelliset lukumäärät yhdisteissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
126
Q

Röntgenkristallografia

A

Saa selville kiteisten aineiden tarkan avaruusrakenteen röntgensäteiden avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
127
Q

Metallisidos

A

Syntyy kun alkuaineella ei ole tarpeeksi elektroneja ja se jakaa kaikki ulkoelektroninsa > elektronipilvi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
128
Q

Hybridisaatio

A

Matemaattienn malli, joka kertoo minkä muotoinen kovalenttisesta sidoksesta tulee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
129
Q

Heterosyklinen yhdiste

A

Bentseenirengas, jossa yksi hiili on korvattu muulla (esim N)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
130
Q

Naftaleeni

A

Kaksi bentseenirengasta kiinnittynyt toisiinsa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
131
Q

Aniliini

A

NH2 ryhmä kiinnittynyt bentseenirenkaaseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
132
Q

Typpeä sisältävän heterosyklisen yhdisteen happamuus

A

Toimii heikkona emäksenä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
133
Q

Pyridiini

A

Bentseenirengas, jossa yksi hiili korvattu N:llä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
134
Q

Alkeiskopio

A

Pienin yksikkö, jota monistamalla saadaan koko kiderakenne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
135
Q

Nitraatti-ioni

A

NO3-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
136
Q

Vetysulfaatti-ioni ja sulfaatti-ioni

A

HSO4- ja (SO4)2-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
137
Q

Rikkihappo

A

H2SO4

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
138
Q

Hiilihappo

A

H2CO3

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
139
Q

Vetykarbonaatti ja karbonaatti

A

HCO3- ja (CO3)2-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
140
Q

Oksaalihappo

A

(COOH)2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
141
Q

Miten suolat syntyy?

A

Happojen ja emästen välisessä neutraloitumisreaktiossa. Kun vesi haihdutetaan pois, syntyy suolakide

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
142
Q

Perkloraatti-ioni

A

ClO4-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
143
Q

Hapetusluku

A

Varaus, joka atomilla olisi jos sidoselektronit laskettaisiin kuuluvaksi elektronegatiivisemmalle ionille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
144
Q

Hapen hapetusluvun poikkeukset

A

OF2 (+11) ja H2O2 (-1)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
145
Q

Vedun hapetusluvun poikkeukset

A

Ionihydridit esim NaH (-1)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
146
Q

Salmiakki

A

NH4Cl

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
147
Q

Yksiatomisten anionien pääte ja moniatomisten pääte

A

-idi, useimmiten -aatti

148
Q

Nimeä NO3- ja NO2-

A

Nitraatti, Nitriitti

149
Q

Moninkertaistavat etuliitteet

A

mono-, di-, tri-, tetra-, penta-, heksa-, hepta-, okta-, nona-, deka-

150
Q

Lejeerinki

A

Metalliseos

151
Q

Raakarauta

A

Sisältää paljon hiiltä : seos kovaa mutta haurasta

152
Q

Ruostumaton teräs koostuu..

A

Fe 73%, Cr 18%, Ni 8%

153
Q

Kultakorujen kultapitoisuus, yleensä

A

75%

154
Q

Uushopea

A

Alpakka, ei sisällä lainkaan hopeaa

155
Q

Messinki koostuu

A

Kuparista ja sinkistä

156
Q

Pronssi koostuu

A

Kuparista ja tinasta

157
Q

Kiinteät puhtaat aineet jaetaan kahteen luokkaan:

A

Kiteiset ja amorfiset

158
Q

Kiteinen aine

A

Rakenneosilla tietty järjestys, muodostaa kidehilan. Tietty, tarkka sulamispiste

159
Q

Amorfinen aine

A

Rakenneosat epäjärjestyksessä, eikä tarkkaa sulamispistettä. Esim lasi, muovit, kiinteä rasva

160
Q

Hilatyypit ja niitä koossapitävät sidokset

A
  1. ionihila (ionisidos)
  2. Atomihila (kovalenttsiet)
  3. Metallihila (metallisidos)
  4. Molekyylihila (poolinen, vety, dipoli-dipoli)
    (pooliton, dispersiovoimat)
161
Q

Molekyyliyhdisteen sähkönjohtokyky

A

Ei johda sähköä

162
Q

Aineet jaetaan sähkönjohtokyvyn mukaan…

A

Johteisiin, puolijohteisiin ja eristeisiin

163
Q

Tavallisen lasin valmistus

A

Kuumaan uuniin kvartsihiekkaa (SiO2), natriumkarbonaattia (Na2CO3) ja kalsiumkarbonaattia (CaCO3)

164
Q

Mikä on vahvin heikko sidos?

A

Ioni-dipoli-sidos

165
Q

Miten ioni-dipoli-sidos syntyy?

A

Kun ioniyhdiste liukenee pooliseen liuottimeen

166
Q

Tetrakloorimetaanin poolisuus

A

Pooliton. Symmetrinen tetraedri rakenne kumoaa poolisuuden

167
Q

Hydraatti

A

Ioni, jota ympäröi vesimolekyylit

168
Q

Hydrataatio

A

Hydraatin muodostuminen (vesimolekyylit ympäröivät ionin)

169
Q

Millaiseen ioniin vesimolekyylit sitoutuvat yleensä paremmin?

A

Kationiin

170
Q

Miksi niukkaliukoinen suola ei liukene veteen?

A

Koska sitä koossapitävät ionisidokset ovat niin paljon vahvempia

171
Q

Kidevedellinen suola

A

Syntyy kun ioniyhdisteen laimeasta vesiliuoksesta haihdutetaan vettä. Jotkut ioni-dipolisidokset eivät katkea, vaan jäävät ionien kidehilaan

172
Q

Hygroskooppinen yhdiste

A

Aine, jolla on taipumusta sitoa vettä ympäristöstään (esim jauhe)

173
Q

Liuos

A

Homogeeninen seos

174
Q

OH -ryhmä perusosan sivuryhmänä

A

hydroksi

175
Q

Onko fenoli/alkoholi hapan?

A

Fenoli onheikko happo, alkoholi on neutraali

176
Q

Esimerkkejä moniarvoisista alkoholeista

A

Ksylitoli (viidenarvoinen), glyseroli (kolmenarvoinen) ja glykoli (kahdenarvoinen)

177
Q

Selitä käsite sekundaarinen alkoholi

A

Alkoholi on liittynyt hiileen, johon on liittynyt kaksi muuta hiiltä.

178
Q

Mitä erikoista glyserolilla on muihin alkoholeihin verrattuna?

A

Se ei ole myrkyllinen niinkuin muut

179
Q

Mitkä asiat vaikuttaa liukoisuuteen?

A

Poolisuus, lämpötila (YLEENSÄ lämpötilan noustessa kiinteiden aineiden liukoisuus kasvaa ja kaasujen pienenee), paine (kaasut liukenee helpommin kun paine kasvaa).

180
Q

Kiteytyminen

A

Saostumista. Eli liukenemiselle käänteinen reaktio. Tapahtuu kun liuos on kylläinen. Aineen kidehila rakentuu samanlaiseksi kun se oli ennen.

181
Q

Mistä veden pintajännitys johtuu?

A

Veden pintakerroksen vesimolekyylit muodostavat toistensa kanssa vahvojen vetysidoksia vs ilman ja veden välisiin dispersiovoimiin.

182
Q

Miksi poolinen likakaan ei välttämättä liukene pesuveteen?

A

Koska sen pintajännitys on niin suuri

183
Q

Tensidi

A

Saippua&Pesuaine. Pienentää pintajännitystä. Sisältää pitkän poolittoman osan ja pienen ionisen/erittäin poolisen pään

184
Q

Miselli

A

Kokonaisuus jonka tensidi(t) muodostavat lian kanssa.Tensidien pooliton pää tarttuu likaan ja vesimolekyylit tarttuvat tensidin pooliseen päähän.

185
Q

Kova vesi

A

Vesi, jossa on liuenneena Magnesium ja kalsium-ioneja

186
Q

Isomeeri

A

Jso kahdella molekyylillä on eri sidosrakenne, mutta sama molekyylikaava

187
Q

Isomerian luokittelu

A

1) Rakenneisomeerit
- Runko-, funktio- ja paikkaisomeria
2) Stereoisomeria
- cis-trans-isomeria, konformaatioisomeria, enantiomeria

188
Q

Runkoisomeria

A

Isomeria, jossa hiilirunko eri tavoin. Esim syklinen/suora/haaroittunut

189
Q

Mistä koostuu bensiini? (ja millainen on hyvä bensiini)

A

Se on hiilivetyjen ja etterien seos. Suositeltavaa käyttää mahdollisimman haarautuneita hiilivetyjä (joissa oktaaniluku on 100, esim iso-oktaani). Suoraketjuisen hiiliketjun oktaaniluku on 0 (heptaani). Se syttyy helpommin ja nakuttaa.

190
Q

Paikkaisomeria

A

Sama funktionaalinen ryhmä, sama hiilivetyrunko, mutta eri paikka. (1-pentanoli / 2-pentanoli)

191
Q

Funktionaalisten yhdisteiden tärkeysjärjestys

A

1) Karboksyylihappo
2) ketoni- tai aldehydi
3) Alkoholi
4) Amiini

192
Q

Toiset nimet cis-trans-isomerialle

A 
Trans = E (entgegen)
Cis = Z (zusammen)
193
Q

Cis-Trans-Isomeria

A

Kaksoissidokseen kiinnittyneet ryhmät voivat olla joko vierekkäisillä tai vastakkaisilla puolilla. (Esiintyy moleilla, jossa kaksoissidoksiin on kiinnittynyt keskenään erilaiset atomit/atomiryhmät). Toimii myös rengasrakenteisilla yhdisteillä (ei bentseeni)

194
Q

Tyydyttymätön / tyydyttynyt rasvahappo

A

Tyydyttymättömässä on yksi/useampi kaksoissidos. Ns pehmeämpi kasvirasva (reagoi herkemmin kaksoissidoksiensa takia). Lähes poikkeuksetta cis-isomeerejä > eivät voi asettua toistensa lomaan tiukaksi systeemiksi > juoksevia.
Tyydyttynyt sis yksinkertaisia sidoksia, kova eläinrasva.

195
Q

Miten eroaa cis-rasvahappo ja trans-rasvahappo?

A

Trans-rasva käyttäytyy kuin tyydyttynyt rasvahappo elimistössä.

196
Q

Enantiomeria

A

Peilikuvaisomeria. Kiraalinen hiili. Polaarisuus. Kaksi moelkyyliä, jotka ovat toistensa peilikuvia! Kiraalinen yhdiste/Optisesti aktiivinen yhdiste/enantiomeeri.
Kiraalinen molekyyli tunnistettavissa asymmetrisestä hiiliatomista (4 erilaista sidosta)

197
Q

Enantomeerien fysikaaliset ominaisuudet ovat…

A

Täsmälleen samat (kiehumispiste, liukoisuus, ..)

198
Q

Raseeminen seos

A

Seos, jossa kahta enantiomeeriä yhtä paljon. Ei oel optisesti aktiivinen

199
Q

Polarisoituminen

A

Pinnan läpi päässyt valo värähtelee vain yhdessä tasossa

200
Q

Kaksi eri enantimeeriä (niiden toiminta)

A

Vasemmalle kiertävä (-) l-isomeeri, laevo = vasen

Oikealle kiertävä (+) d-isomeeri, dextro = oikea

201
Q

Konformaatioisomeria

A

Molekyylin sidokset asettuneet erilailla. (glukoosin suosituin muoton on tulikonformaatio)

202
Q

KAIKKIEN ioniyhdisteiden olomuoto (huoneenlämmössä)

A

s

203
Q

Palamisreaktiossa syntynyt H20 on olomuodossa

A

g

204
Q

Ideaalikaasujen tilanyhtälö

A

pV = nRT

205
Q

Laske kaasun aienmäärä NTP-olosuhteissa

A

n = V/Vm

206
Q

Rajoittava tekijä

A

Lähtöaineista yksi, joka loppuu ennen muita > osa lähtöaineista ei reagoi

207
Q

Reaktiosarja

A

Kun haluttu tuote syntyy useamman kemiallisen reaktion lopputuotteena. Yhdistä.

208
Q

Seos

A

Sama tila, kaksi ainetta, kaksi reaktiota. ÄLÄ YHDISTÄ

209
Q

Reaktioiden luokittelu

A

Palaminen, hapettuminen ja pelkistyminen, saostuminen, hajoaminen, protolysoituminen, neutraloituminen

210
Q

Orgaanisille yhdisteille tyypilliset reaktiot:

A

Substituutioreaktio, Additioreaktio, Kondensaatioreaktio, Hydrolyysireaktio, eliminaatioreaktio

211
Q

Hapettumienn

A

Atomi luovuttaa yhden/useamman ulkoelektronin > siitä tulee negatiivisempi

212
Q

Antioksidantti

A

Hapettumisen estoaine

213
Q

Palaminen

A

Hyvin nopea hapettumisreaktio. Täydellisessä palamisessa syntyy vain hiilidioksidia ja vesihöyryä. Epätäydellisessä sntyy myös häkää tai nokea C(s)

214
Q

Noki

A

C (s)

215
Q

Milloin palamisen yhteydessä on likaisenkeltainen, nokeava liekki?

A

Kun hiiliyhdisteet palavat saaden hapen ainoastaan ilmasta. Eli runsaasti hiiliatomeja suhteessa vetyatomeihin. Syntyy nokea, PAH-yhdisteitä. Havaittavissa yhdisteissä joissa on bentseenirenkaita, esim polystyreeni

216
Q

Puolireaktio

A

Näkyy elektronin/ien luovutus/vastaanotto.

Al > Al3+ + 3e-

217
Q

Pelkistin & hapetin

A

Pelkistyvä aine on hapetin ja hapettuva aine on pelkistin

218
Q

Saostuminen

A

Muodostuu suola aineiden vesiliuokseen

219
Q

Millainen suola on hopeakloridi? AgCl

A

Niukkaliukoinen

220
Q

Millainen suola on natriumnitraatti NaNO3

A

Runsaasti liukeneva

221
Q

Helposti hajoavia yhdisteitä

A

vetykarbonaatit, nitraatit ja peroksidit

222
Q

Räjähdysaineiden toimintaperiaate

A

Typpiyhdisteiden hajoamisreaktio. Typpiyhdisteet hajoavat tuottaen runsaasti kaasumaisia reaktiotuotteita (vaatii paljon lämpöenergiaa). Kaasut laajenevat nopeasti mikä saa aikaan painevaikutuksen.

223
Q

Turvatyynyjen reaktio

A

2 NaN3 (s) > 2 Na (s) + 3 N2 (g)

224
Q

Natriumatsidi

A

NaN3

225
Q

Synamiitti sisältää..

A

Nitroglyseriiniä C3H5N3O9

226
Q

Halotaani

A

Nukutusaine, jossa etaanin vetyatomeja on korvattu halogeeneillä

227
Q

Substituutioreaktio

A

Hiilivetymolekyylin vetyatomeja korvautuu toisilla atomieilla/atomiryhmillä. Muodostuu lisäksi pieni molekyyli (esim vetykloridi)
Alkaani (+ Cl2) + UV > Halogenoitu hiilivety > Amiini (NH3 ylimäärin)
Halogenoitu hiilivety + NaOH > Alkoholi
Alkoholi + HCl (hapan)> Halogenoitu hiilivety + vesi

228
Q

Hydraus

A

Vety liittyy hiiliatomien väliseen kaksois/kolmoissidokseen. Ei muita reaktiotuotteita

229
Q

Hydrataatio

A

Vesi rikkoo kaksoissidoksen, veden additio

230
Q

Additioreaktio

A

Kaksois- tai kolmoissidos aukeaa.
Alkeeni (happo) + H20 > Alkoholi
Alkeeni + HCl/Cl2 (Ni/Pd) > Halogenoitu hiilivety
Alkeeni + H2 > Alkaani

Muista markovnikin sääntö!

231
Q

Markovnikin sääntö

A

Additioreaktiossa kaksoissidokseen liitetty vety liittyy hiiliatomiin, jossa enemmän vetyatomeja kiinni.

232
Q

Kondensaatioreaktio

A 
Kaksi yhdistettä yhdistyy toisiinsa happisillalla ja vettä lohkeaa
OH + OH (H2SO4) > Eetteri + H20
OOH + OH (H2SO4) >< Esteri + H20
OOH + N (lämö) > Amidi + H20
2x monosakkaridi >< disakkaridi + H20
233
Q

Glykosidisidos

A

Glykogeenissä glukooseja yhdistävä happisilta (eetterisidos)

234
Q

Esteröitymisreaktio

A

Kondensaatioreaktio jossa syntyy esteri (OH + OOH)

235
Q

Esterihydrolyysi

A

Esteröitymisreaktion käänteisreaktio

esteri + H20 >< OOH + OH

236
Q

Emäshydrolyysi

A

Esterihydrolyysi, jota on tehostettu emäksen vesiliuoksella (KOH, NaOH). Syntyy alkoholi ja suolaksi neutralisoitu karboksyylihappo

237
Q

Rasva on…

A

Glyserolin ja rasvahappojen esteri

238
Q

Saippuoitumisreaktio

A

Rasvahappo neutraloituu emäksen ansiosta ja syntyy rasvahappojen suoloja ja glyseroli

239
Q

Eliminaatioreaktio

A

Additioreaktiolle käänteinen. Syntyy alkeeni, kaksoissidos
Alkoholi +(kuumennus/H2SO4) > eteeni + H20
Halogenoitu hiilivety + (NaOH) >Alkeeni + NaCl + H20

240
Q

Kaliumnitraatin triviaalinimi KNO3

A

Mustaruuti

241
Q

Lyijyoksidin käyttä PbO2

A

Lyijyakku

242
Q

Otsonin käyttö

A

Raakaveden desinfiointi

243
Q

Mihin on aineiden potentiaali ja kineettinenenergia varastoitu?

A

Potentiaalienergia on kemiallisissa sidoksissa ja kineettinen energia on hiukkasten liike-energiassa (lämpöliike, sidosten taipuminen)

244
Q

Eksoterminen reaktio

A

Energiaa vapautuu ympäristöön lämpönä. Palaminen. Sidosten muodostaminen

245
Q

Endoterminen reaktio

A

Sitoo enrgiaa ympäristöstä. Sidosten katkeaminen

246
Q

Entalpia

A

H(reaktio) = H(reaktiotuotteet) - H(lähtöaineet)
Eksotermisellä reaktiolla neg entalpiamuutos
Endotermisellä reaktiolla pos entalpiamuutos

247
Q

Reaktioentalpian laskeminen

A

H = cmT

248
Q

Sidosenergia

A

Energiamäärä, joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavaa sidosta

249
Q

Sidosenergialaskuissa

A

Lähtöaineet positiivisena (koska ne sidokset katkeaa) ja reaktiotuotteet negatiivisina (koska ne sidokset muodostuu)

250
Q

Standardiolosuhteet

A

p 101325

T 298,15K (25 astetta)

251
Q

Muodostumisentalpia/Muodostumislämpö tarkoittaa

A

Entalpiamuutos joka liittyy reaktioon kun ykis mooli yhdistettä syntyy alkuaineistaan. (sidosten muodostuminen > eksoterminen reaktio > neg)

252
Q

Liukenemislämpö

A

Liuetessa ionihila hajoaa (endotermistä) ja ionit hydratoituvat vesimolekyyleillä (eksotermistä). Liukenemislämpö on niiden entalpiamuutosten summa.

253
Q

Heissin laki

A

Samaan lopputuotteeseen päästään eri reittejä pitkin. Entalpiamuutosten summa pysyy samana. kuvataan heissin syklillä.
H4 = H1 + H2 - H3

254
Q

Miksi rasvat ovat hyviä energiavarastoja?

A

Ne eivät liukene veteen, niiden energiamäärä on suuri. (mutta ne palavat hitaammin kuin glukoosi, siksi glukoosi pääenergialähde)

255
Q

Entropian kaava

A 
S = k*lnW
k = Bolzmannin vakio
W = luku, joak kuvaa systeemin mahdollisia järjestäytymistapoja
256
Q

Reaktionopeuden kaava

A

v = c/t

257
Q

Siirtymäkompleksi

A

Hiukkasten törmätessä syntyvä lyhytikäinen runsasenerginen välituote Tarvitsee muodostuakseen aktivoitumisenergian Ea

258
Q

Aktivoitumisenergia Ea

A

Tarvitaan muodostamaan siirtymäkompleksi. Energia lähtöaineista siirtmäkompleksiin (endotermisillä reaktioilla suuri)

259
Q

Katalyytin toiminat kaavalla

A

A + K > AK
AK + B > AB + K
K katalyytti AB reaktiotuote

260
Q

Homogeeninen katalyytti

A

Katalyytti reaktion lähtöaineiden kanssa samassa olomuodossa

261
Q

Heterogeeninen katalyytti

A

Katalyytti eri olomuodossa kuin lähtöaineet

262
Q

Reaktionopeuteen vaikuttaa…

A

Lämpötila (mitä suurempi lämpötila, sitä enemmän liikettä > törmäyksiä), konsentraatio (mitä suurempi konsentraatio > törmäyksiä) Pinta-ala, katalyytti, inhibiittori

263
Q

V2O5

A

Vanadiinioksidi, yleinen katalyytti rikkidioksidin hapettaminen

264
Q

Keraami

A

Materia, joka valmistetaan kuumentamalla epäorgaanisia lähtöaineita korkeassa lämpötilassa. Voidana korvata mm luuta

265
Q

Suprajohde

A

Johtaa alhaisessa lämpötilassa sähkövirtaa ilman vastusta.

266
Q

Metallien jännitesarja

A

Metallit on järjestetty pienenevän hapettumiskykynsä mukaisesti. Epäjalot metalli > H > Jalot metallit

267
Q

jalot metallit

A

Cu, Hg, Ag, Au (Ei hapetu kuin hapettavilla hapoilla, pelkistyy mielummin)

268
Q

Miten metallien hapettumiskyky esiintyy luonnossa?

A

Epäjalot metallit löytyy yhdisteinä ja jalot puhtaina alkuaineina

269
Q

Miten alkali- ja maa-alkaalimetallit reagoivat veden kanssa?

A

Vetykaasua vapauttaen. Vety pelkistyy ja metalli hapettuu

270
Q

Mikä on normaalipotentiaalitaulukon paras hapetin?

A

Fluorimolekyyli

271
Q

Mikä on normaalipotentiaalitaulukon paras pelkistin?

A

Litium metalli

272
Q

Jos hapetusluku kasvaa, niin alkuaine…

A

Hapettuu

273
Q

Jos hapetusluku pienenee, niin alkuaine…

A

Pelkistyy

274
Q

Korroosio

A

Metallin syöpyminen ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta

275
Q

Mikä on yksinkertainen keino estää raudan ruostuminen?

A

Päällystämällä se metallilla, joka reagoi herkemmin ilman hapen kanssa, jolloin “uhrimetalli” muodostaa oksidikerroksne suojaamaan. Uhrimetallin tulee olla rautaa epäjalompi, esim sinkki

276
Q

Galvaaninen kenno

A

Spontaanisti tapahtuvan hapetus-pelkistysreaktio, josta otetaan talteen vapautunut energia. Esim Daniellin pari

277
Q

Normaalivetyelektrodi

A

Platinaelektrodi, jonka pinta-ala mahdollisimman suuri. Sen avulla eri aineille on mitattu normaalipotentiaaliarvot

278
Q

Kuivapari

A

Sauvaparisto. Sisältää graffitisauvan, MnO2 jotka ovat sinkkihylsyssä. Nykyään alkalipari on syrjäyttänyt sen

279
Q

Sydämentahdistimessa käytetty virtalähde

A

Litiumpari, kestää jopa 10 vuotta

280
Q

Elektrolyysi

A

Pakotettu hapettumis-pelkistysreaktio. Ei tapahdu spontaanisti ja tarvitsee siis virtaa. PANK

281
Q

Elektrolyysin kaava

A

It = nzF

282
Q

Sekundaarinen virtalähde

A

Uudelleen ladattava, esim akku. Eli elektrodireaktiot saadaan tapahtumaan kumpaankin suuntaan

283
Q

Alumiinin hapetusluku

A

+3

284
Q

Kalsiitti ja Magnesiitti

A

CaCO3 ja MgCO3

285
Q

Maankuoren kolme yleisintä alkuainetta

A

Happi, Pii ja Alumiini

286
Q

Mitkä ionit ovat solun sähkötasapainon yläpitäjiä?

A

K+ ja Na+

287
Q

Malmi

A

Sellainen kiviaines, jonka louhinta on taloudellisesti kannattavaa, minkä määrittää mineraalipitoisuus

288
Q

Siirtymäalkuaine

A

Sellainen ioni, joka muodostaa ainakin yhden ionin, jonka d-orbitaali on puoliksi täyttynyt.

289
Q

Siirtymäalkuaineille ominaista?

A

Niiden suolojen vesiliuokset ovat värikkäitä, koska ne virittyvät niin helposti että näkyvä valo riittää. Monet ovat tärkeitä katalyyttejä. Niillä on myös kompleksinmuodostuskyky

290
Q

Ligandi

A

Koordinaatiosidoksessa ne atomit, jotka eivät ole keskusatomina. Ne ovat ioneja/molekyylejä, joilla yksi tai useampi vapaa elektronipari

291
Q

Koordinaatioluku

A

Metalli-ionin taipumus sitoa tietty määrä ligandeja. Koordinaatioluku = ligandien määrä

292
Q

Koordinaatiosidosten muodot (ja ligandien määrä)

A

Lineaarinen (2)
Tasoneliö/Tetraedri (4)
Oktaedri (6)

293
Q

Ammoniakin valmistus

A

Haber-Bosch-menetelmällä typpi- ja vetykaasusta. Tasapainoreaktio.

294
Q

Mistä salaman valoilmiö syntyy?

A

Salaman energia saa typpimolekyylien kolmoissidoksen katkeamaan, ja keltainen väri syntyy kun vapaat typen muodostavat uusia molekyylejä ja energiaa vapautuu

295
Q

Typpihapon valmistus

A

Ostwaldin menetelmällä ammoniakista. Siinä on 3 reaktioyhtälöä. Lähtöaineina ammoniakki (1), typpimonoksidi (2) ja typpidioksidi (3) ja niihin lisätään happea.

296
Q

Mitä aiheuttaa typen oksidit?

A

Happamia laskeumia ja fotokemiallista sumua sopivissa sääolosuhteissa.

297
Q

Typpimonoksidi ihmiskehossa

A

Toimii keskushermoston välittäjäaineena. Se rentouttaa verisuonia ympäröiviä lihaksia, jolloin veren virtaus voimistuu

298
Q

Ihmiset käyttävät otsonia…

A

Desinfiointiaineena (koska se on niin hyvä hapetin). Juoma- ja jäteveden yksi puhdistusvaihe on otsonikäsittely.

299
Q

Hapen valmistus labratoriossa

A

Vetyperoksidia hajottamalla.

Tai Hoffmanin laitteistolla vettä hajottaen elektrolyyttisesti

300
Q

Rasvojen hydraus

A

Rasvojen kovetus. Eli kaksoissidokset katkaistaan vedyn avulla

301
Q

Alkuainefosforin allotrooppiset muodot

A

Valkoinen ja punainen

302
Q

Rikin tavallisin allotrooppinen muoto

A

Rengasrakenteinen S8

303
Q

Rikkihapoke

A

H2SO3

304
Q

Rikkihappo

A

H2SO4

305
Q

Rikkihapon valmistus

A

Kontaktiprosessi. Kolem vaihetta. Lähtöaineina S + O2 (1), SO2 + O2 (2) ja SO3 + H2O (3)

306
Q

Fluorin vaikutus hammastahnassa

A

Muodostaa Fluoriapatiittia hampaan pinnalla, joka kestää happohyökkäystä hydroksiapatiittia paremmin.

307
Q

Kloorin, Bromin ja Jodin muodot ja värit

A

Kloori on kellanvihreää kaasua, Bromi punaruskeaa nestettä ja Jodi tummanharmaata kiinteää ainetta (helposti sublimoituva)

308
Q

Dityppimonoksidin käyttö

A

Nukutusaine, ponneaine esim kermavaahtopurkissa ja kilpa-autojen tehojen lisäämiseksi.

309
Q

Monomeeri

A

Polymeerin pienin rakenneyksikkö

310
Q

Polymeerien jakotavat

A

1) Synteettiset ja luonnon polymeerit

2) Additio- ja kondensaatiopolymeerit

311
Q

Muovi

A

Synteettinen polymeeri. Sisältää peruspolymeeria ja lisäainesta (väriaine, pehmite tms mikä tahansa muu). Jaetaan kesto- ja kertamuoveihin.

312
Q

Kestomuovi

A

Amorfinen aine. Pystytään muotoilemana yhä uudestaan ja uudestaan käytön jälkeen.

313
Q

Synteettiset kumit

A

Elastomeerejä. Tärkein on vulkanoitu kumi

314
Q

Vulkanointi

A

Reaktio, jossa kumia käsitellään rikillä

315
Q

Luonnonkumi

A

Kautsu. Valmistetaan polymeroimalla isopreeniä

316
Q

Neopreeni

A

Täysin synteettinen kumi

317
Q

Annan pidemmät nimet kumeille

PET, PE, PVC, PP ja PS

A

Polyeteenitereftalaatti, Polyeteeni, Polyvinyylikloridi, Polypropeeni ja polystyreeni

318
Q

Tekokuidut ovat

A

Ohuita, lankamaisia polymeerejä. Suuri vetolujuus ja kestävyys. Yleensä polyamideja ja polyestereitä

319
Q

Sano esimerkkejä additiopolymeereista

A

PE, PP, PVC, PS, teflon

320
Q

Sano esimerkkejä kondensaatiopolymeereista

A

Polyesteri, Polyamidit (nailon), polyuretaani, PET

321
Q

Biopolymeeri

A

Kasveissa ja eläimissä esiintyvä polymeeri. Kolme ryhmää

Polysakkaridit, Polypeptidit ja Polynukleotidit

322
Q

Sidos kahden monosakkaridin välillä

A

Glykosidisidos

323
Q

Ihmisten varastopolysakkaridin sidos

A

Glykogeenissä on alfa-1,6-sidoksia. Hyvin haaroittuneita. Sidoksen välinen happi on alas päin suuntautunut.

324
Q

Selluloosan väliset sidokset

A

Beeta-1,4-sidoksia. Hyvin suora, saman tyylinen kuin alfa-1,4-sidokset, mutta beetassa sidoshiili on ylös päin suuntautunut.

325
Q

Tertiaarirakenteisessa proteiinissa olevat kemialliset sidokset

A

Koostuu peptidisidoksista, mutta sivuketjujen välillä on: Rikkisiltoja, vetysidoksia, dispersiovoimia ja ionisidoksia.

326
Q

Nukleiinihapon monomeeri

A

Nukleotidi. Sitoutuu toiseen fosfodiesterisidoksella

327
Q

Sidosten lukumäärät emästen välillä nukleiinihapossa

A

T - A kaksi

G - C kolme

328
Q

Asiat, jotka lisäävät reaktionopeutta

A

Aineiden konsentraatio, lämpötila, pinta-ala (kiinteillä), katalyytti, sekoittaminen

329
Q

Edellytykset että tapahtuu tasapainoreaktio

A

Pieni aktivoitumisenergia, ja ei saa olla liian ekso-/endoterminen

330
Q

Kemiallinen tasapaino, jossa reaktiot eivät ole pysähtyneet on

A

Dynaaminen tasapaino

331
Q

Tasapainovakio kirjoitettuna nopeusvakioilla

A

k1/k2 = K
Tulee siitä että v1=v2
v1= k1[C][D] v2= k2[A][B]

332
Q

Massavaikutuksen laki

A

Tasapainovakion lauseke

K = [C]/[B]

333
Q

La Chatelierin periaate

A

Kun systeemiin kohdistuu ulkoinen pakote, systeemi pyrkii minimoimaan pakotteen vaikutuksen ja siirtyy uuteen tasapainotilaan

334
Q

Millaiset aineet ovat happoja/emäksiä?

A

Vety on sitoutunut elektronegatiiviseen atomiiin (on poolinen sidos)
Vastinemäksen koko. Mitä suuremi koko, sitä ehikompi emäs

335
Q

Happihapon vahvuus

A

Mitä elektronegatiivisempi keskusatomi on, sitä happamampi happihappo on.

336
Q

Fosfiini

A

PH3

337
Q

Emäksinen oksidi

A

Alkali- ja maa-alkalimetallien oksidit. Ne on emäksisiä oksideja koska ne reagoi veden kanssa tuottaen emäksisen liuoksen

338
Q

Ionisoitumisaste

A

Alfa = [H3O+]/[HA] * 100%

Kuvaa heikon hapon protonin luovutuksen astetta. Kertoo siis kuinka iso prosentti on luovuttanut protonin

339
Q

polyproottinen happo

A

Moniarvoinen happo. Voi siis luovuttaa useita protoneja (mutta ainoastaan ensimmäisen täydellisesti)

340
Q

Veden ionitulo

A 
Kw = 1,008 *10^-14
x = [H3O+] = [OH-] = 1,0*10^-7
341
Q

Oksoniumionikonsentraation lasku kun pH tunnetaan

A

[H3O+] = 10^-pH

342
Q

pHn lasku kun tiedetään oksoniumkonsentraatio

A

pH = -lg[H3O+]

343
Q

Happovakion selvitys kun emäsvakio tiedetään

A

Kw=Ka*Kb

344
Q

pH anturi Eli

A

lasielektrodi. Koostuu pH-herkästä elektrodista ja vertailuelektrodista

345
Q

pH-indikaattori

A

Happo-emäs-indikaattori. Koostuu heikosta haposta/emäksestä jonka happo- ja emäsmuodot ovat erivärisiä

346
Q

Puskuriliuos

A

Vastustaa pHn muutosta.

347
Q

Henderson-Hasselbalch-yhtälö

A

pH = pKa + lg[A-]/[HA]

348
Q

Kahtaisioni

A

Aminohappo on sekä luovuttanut että vastaanottanut protonin

349
Q

Aminohappojen esiintyminen ihmiskehossa (fysiologisessa pHssa)

A

Kahtaisionimuodossa

350
Q

Fysiologinen pH

A

7,4

351
Q

Missä muodossa aminohappo on kun liuos on neutraali?

A

Kahtaisionimuodossa

352
Q

Neutralointireaktiossa syntyy…

A

Aina vettä ja suolaa

353
Q

Puskuriliuoksen koostumus

A

Likipitäen sama määrä heikkoa happoa ja sen suolaa tai heikkoa emästä ja sen suolaa

354
Q

Milloin HH toimii

A

Kun [A-]/[HA] on 0,1-10, jolloin se muuttaa pHta +-1 (puskurialue)

355
Q

Veren pH

A

7,35-7,45

356
Q

Asidoosi

A

Kun veren pH laskee alle 7,35

357
Q

Veren puskurisysteemi

A

Vetykarbonaatti-ioni ja hiilihappo

358
Q

Ekvivalenttikohta

A

Titrauksen kohta, jossa liuos on täysin neutraloitunut > ph nousee/laskee TOSI reippaasti pienestäkin lisäyksestä.

359
Q

Titraus

A

Menetelmä, jolla tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu määrä titrausliuosta, jonka konsentraatio tunnetaan.

360
Q

Puskurialue

A

Syntyy kun heikkoa happoa titrataan vahvalla emäksellä. pH siis nousee alussa hieman reippaammin. pKa löydettävissä puskurialueen keskeltä.

361
Q

Mitä tiedetään kun puskuriliuos on ekvivalenttikohdassa hieman emäksinen?

A

Heikkoa happoa on titrattu vahvalla emäksellä

362
Q

Heterogeenien tasapaino

A

Tasapaino, jossa aineet eri faaseissa

363
Q

Hammasluun pääkomponentti

A

Hydroksiapatiitti Ca5(PO4)3OH

364
Q

Liukoisuustulo

A

Liukoisuustasapainon tasapainovakio Ks (huomio vain liuenneet aineet, ei kiinteää)

365
Q

Mihin emäksiset oksidit liukenevat hyvin?

A

Happamiin liuoksiin

366
Q

Ionitulo

A

Hetkellinen konsentraatioiden tulo

367
Q

Saostuman ennustaminen

A

Q>Ks ylikylläien liuos ja suola saostuu
Q=Ks heterogeenien tasapaino
Q

Medical 18 (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions