Bi1

Question 1

Kuinka monta kertaa on mahdollista lukea yksi lähetti-RNA

Answer 1

MONTA

Question 2

Solun tukiranka =

Answer 2

Sytoskelon

Question 3

Solukalvo

Answer 3

Koostuu kahdesta fosfolipidikerroksesta. Hydrofiilinen pää ulkona ja hydrofobinen pää sisällä. Sisältää mm kalvoproteiineja, jotka auttavat solua kiinnittymään toiseen soluun ja tunnistavat aineita.

Question 4

Interfaasin S

Answer 4

Replikaatio. DNA-polymeraasi katsoo että ei tule virheitä

Question 5

Koodaava ja Mallijuoste

Answer 5

Koodaava on Transkriptiossa DNA-juoste ja Mallijuoste on rakentuva RNA-juoste

Question 6

Eliömaailman kunnat

Answer 6

Prokaryootit: Arkit & Bakteerit Eukaryootit: Alkueliöt (Protoktistit), Kasvit, Sienet ja Eläimet Virukset

Question 7

Ihmisen solumäärä n

Answer 7

60 000 miljardia

Question 8

Aineen kulkeutumiseen solukalvon läpi vaikuttaa:

Answer 8

1. Sähköinen varaus 2. Koko 3. Aineen pitoisuus

Question 9

Vakuoli eli solunesterakkula

Answer 9

Kasveilla. Pitää yllä nestejännitystä varastoimalla paljon vettä > luo suuren paineen solun sisään. Lysosomin korvike. Vanhoilla kasvisoluilla vakuoli valtaa lähes koko tilan.

Question 10

Operoni

Answer 10

Alue, joka sisältää yhden säätelyalueen, joka koodaa useampia geenejä.

Question 11

Lysosomi

Answer 11

Vain eläin- ja sienisolussa! Matala pH, <5. Tuhoaa entsyymeillään patogeenejä ja turhia solunosia

Question 12

Proteiinisynteesin vaiheet

Answer 12

1. Transkriptio 2. Translaatio

Question 13

Ihmisen vesimäärä

Answer 13

Miehellä 70% Naisella 60%

Question 14

Aktiiviset kuljetusmekansimit

Answer 14

1. Primaarinen aktiivinen kuljetus 2. Sekundaarinen aktiivinen kuljetus

Question 15

Soluseinä

Answer 15

Kasvi-, sieni-, bakteeri- ja leväsoluilla. Antaa solulle tarkan muodon ja suojaa. Auttaa myös pitoisuuserossa (kasvisoluilla on vakuoli). Kasveilla ja levillä rakentunut selluloosasta. Sienilä kitiinistä ja Bakteereilla mureiinista.

Question 16

Sienien lisääntymistapa

Answer 16

Suvuttomasti itiöiden avulla (myös suvullista). Itiö tippuu heltasta maahan ja alkaa kasvattaa sienirihmastoa. Mikäli vastakkaissukupuoliset sienirihmastot kohtaa niiden tumat yhdistyy ja syntyy uusi itiöemä.

Question 17

Välivaihe

Answer 17

Interfaasi. Koostuu G1, S ja G2 vaiheista

Question 18

Solusylkäisy

Answer 18

Eksosyteesi. Kalvorakkula sulautuu solukalvoon ja päästää aineen x pois. Vaatii energiaa

Question 19

Solulimakalvosto

Answer 19

Endoplasminen kalvosto. Karkeapintainen (sis ribosomeja, joissa tapahtuu solulimakalvostolle/solukavolle jäävien proteiinien translaatio) Sileä solulimakalvostoa.Kalsiumin varastoiminen, lipidisynteesi (pyrkii mm muuttamaan haitalliset rasva-aineet vesiliukoisiksi munuaisia varten)

Question 20

Sekundaarinen aktiivinen kuljetus

Answer 20

Pienemmän pitoisuuden puolelta suurempaan pitoisuuteen. Aktiivisessa kuljetuksessa tarvitaan aina kuljettajaproteiini sekä energiaa. Energiaa saadaan kun molekyyli B on kulkenut ensin passiivisesti > molekyyli A siirretään läpi.

Question 21

DNAn rakenne

Answer 21

Kaksi rinnakkaista vastakkaissuuntaista juostetta. juosteet kiinni toisissaan vetysidoksien avulla emäsparisäännön mukaisesti. juosteet koostuvat nukleotideistä. nukleotidit sitoutuneet toisiinsa fosfoesterisidoksin.

Question 22

Taksonomia

Answer 22

Eliöiden nimeäminen, kuvaus ja luokittelu.

Question 23

Vaihtoehtoinen silmikointi

Answer 23

Yhdestä geensitä voidaan saada useampia proteiineja silmukoimalla vähän eri tavalla esim enemmän eksoneita.

Question 24

Golgin laitetta kasvisolussa kutsutaan..

Answer 24

Diktysomiksi

Question 25

Interfaasin G1

Answer 25

Tilavuus kasvaa, solu tuottaa proteiineja ja RNAta. Tarkistetaan DNAn kunto

Question 26

Sienien tuntomerkit

Answer 26

Soluseinä kitiiniä, energiaa varastoidaan samoina sokeriyhdisteinä kuin eläinsolussa, toisenvaraisia, osa on mikrosieniä (hiivat, homeet). Koostuu ohuesta sienirihmastosta.

Question 27

Toistojaksojen käyttö

Answer 27

Isyystesti

Question 28

Transkriptio

Answer 28

Geenin koodaus lähetti-RNAsi. 1. Transkriptiotekijä säätelyproteiinit auttavat RNA-polymeraasia tarttumaan promoottoriin (aktivaattori tarttuu tehostajajaksoihin) 2. Kaksoiskierre avautuu pikkuhiljaa ja RNA-polymeraasi liittää nukleotidejä emäspariperiaatteen mukaisesti. 3. Valmiista esiaste-RNAta silmukoidaan pois intronit ja esiaste-RNA lähetetään tumasta ulos

Question 29

Riboosin ja deoksiriboosin ero

Answer 29

Riboosissa yksi ylimääräinen happiatomi

Question 30

Sytosoli

Answer 30

Sytoplasman nesteosa. Sisältää mm epäorgaanisia ioneja ja maksromolekyylejä. Moni solun entsuumireaktioista tapahtuu sytosolissa.

Question 31

Telofaasi

Answer 31

Kromosomin rakenne löystyy kromatiiniksi ja tumakotelot muodostuvat kromatiinien ympärille.

Question 32

Aluke

Answer 32

Primaasi-entsyymin syntentisoiam pätkä. Siitä alkaa replikaatio (ja sellainen tulee joakisen Okazakin fragmentin väliin)

Question 33

Bakteerien proteiinisynteesin ero aitotumalliseen

Answer 33

Ei silmukointia (ei introneja), kromosomi ja ribosomi molemmat solulimassa (transkriptio ja translaatio tapahtuvat samaa aikaa). Operonien takia luetaan monta geeniä. Ei tehostajajaksoja. Vahingot näkyvät heti koska perimä haploidinen

Question 34

Keskusjyvänen

Answer 34

Sentrioli. Koostuu mikrotubuluksista. Jokaisella kaksi \> sentrosomi. Jakautuu ennen tumanjakautumista ja osallistuu siihen oleellisesti muodostaen sukkularihmaston.

Question 35

Mihin kasvikunta jaetaan?

Answer 35

Sammalet, sanikkaiset ja siemenkasvit (paljassiemeniset ja koppisiemeniset)

Question 36

Ensimmäinen laboratoriossa valmistettu orgaaninen aine

Answer 36

Urea, 1800-luvulla.

Question 37

Sytoplasma

Answer 37

Kaikki solukalvon sisäpuolinen (sytosoli ja soluelimet) paisti tuma

Question 38

RNAn rakenne

Answer 38

Emäsosa (Adeniini, Urasiili, Guaniini ja Sytosiini), sokeriosa (riboosi) ja fosfaattiosa (PO4). Yleensä yksijuosteinen

Question 39

Profaasi

Answer 39

Tumakotelo hajoaa, kromatiini pakkautuu kromosomeiksi, Sentrolit liikkuvat ja alkavat kasvattamaan tumasukkulaa

Question 40

Kuka keksi nykyisen eliöiden luokittelujärjestelmän?

Answer 40

Carl von Linnen

Question 41

Ihmisen pienin solu

Answer 41

Punasolu ja siittiö

Question 42

Mihin kuntaan sinilevä kuuluu?

Answer 42

AKA syanobakteeri kuuluu bakteereihin.

Question 43

Tumajyvänen

Answer 43

Tuman pistemäiset tummemmat alueet. Siellä valmistuu ribosomaalista RNA:ta jota tarvitaan ribosomeissa

Question 44

DNAn oikea nimi

Answer 44

Deoksiribonukleiinihappo

Question 45

Pinosytoosi

Answer 45

Endosytoosi kun syödään nestettä, esim kudosnestettä.

Question 46

Translaation jälkeen

Answer 46

Valmis ketju laskostuu solulimassa muiden proteiinien auttaessa. Kuljetus Golgin laitteisiin/vapautus

Question 47

Mitokondrio

Answer 47

Sitruunahappokierto aj elektroninsiirtoketju. Solun energiantuotto. Kaksi kalvoa; ulompi sileä ja sisempi poimittunut. Poimut kristoja ja sen sisempi osa on matriksi. Matriksessa sitruunahappokierto aj sisemmällä kalvolla elektroninsiirtoketju. Omaa DNA:ta, ribosomeja ja jakautuu itsenäisesti. Periytyy AINA äidiltä!!!

Question 48

Kasvisolu vs Eläinsolu

Answer 48

Eläinsolulla EI vakuoli, soluseinä, viherhiukkanen kasvisoluilla EI lysosomi, sentrioli

Question 49

Golgin laite

Answer 49

Koostuu lautasmaisista kalvopusseista, sisternoista. Proteiinien loppumuokkaus (lisätään esim hiilihydraattiosia/kofaktoreita). Aineenvaihduntaosien muokkaus ja pakkaus.

Question 50

Sytoskelon mitä on

Answer 50

Kolmea eri kokoa: 1. Mikrofilamentit (pienoissäikeet) 2. Mikrotubulus (pienoisputki) 3. Välikokoinenn säie Pitää yllä solun muotoa, osallistuu solun liikuttamiseen ja sisäisten aineiden kuljettamiseen

Question 51

Replikaatiossa tarvittavat entsyymit

Answer 51

helikaasi-, primaasi-, DNA-polymeraasi- ja ligaasi-entsyymit

Question 52

Nukleosomi

Answer 52

Kromatiinin perusyksikkö. Koostuu 8 histoniproteiinin ympäröivästä kromatiinirihmasta

Question 53

Histoni

Answer 53

Proteiini, jonka ympärille DNA on pakkautunut kromatiinina

Question 54

Kaikille eliöille yhteiset ominaisuudet:

Answer 54

1. Järjestyneisyys 2. Samankaltaiset kemialliset ominaisuudet 3. DNA, perimä 4. Lisääntyminen 5. Elinkaari 6. Aineenvaihdunta 7. Itsesäätelykyky (kyky reagoida ympäristöön) 8. Evoluutio

Question 55

Etologia

Answer 55

Eläimen käyttäytymisen tutkimista

Question 56

Kukkien lisääntymiselimet

Answer 56

Naaras: Emi (Sikiäin, Vartalo, Luotti) Koiras: Hede (palho, Ponsi siitepölyn syntypaikka)

Question 57

Tehostajajaksot

Answer 57

Geenin luennan aloittava aktivaattori kiinnittyy

Question 58

Varren tehtävät

Answer 58

Kasvin tukeminen, Aineiden kuljetus

Question 59

Replikaation vaiheet

Answer 59

1. Helikaasi-entsyymi avaa kaksoiskierteen 2. DNA-polymeraasi tarttuu alukkeeseen ja syntentisoi juostettaan 5'-3' suuntaan. Siksi toinen juoste syntyy lyhyinä pätkinä Okazakin fragmentteina jonka jokaisen väliin tulee aluke. 3. Alukkeet korvataan DNAlla ja ligaasi-entsyymi katalysoi pätkät yhteen.

Question 60

Primaarinen aktiivinen kuljetus

Answer 60

Pienemmän pitoisuuden puolelta suurempaan pitoisuuteen. Aktiivisessa kuljetuksessa tarvitaan aina kuljettajaproteiini sekä energiaa. Energia saadaan ATP:n hydrolyysista. Esim Na-K-pumppu.

Question 61

Sekovartinen

Answer 61

Levä. Siitä ei voida erottaa vartta/lehtiä/juurta tms

Question 62

Eliöiden tieteellinen luokittelujärjestelmä

Answer 62

Kunta, Pääjakso (Kaari, kukilla ei päätä mutta en kaartuu aurinkoon päin), Luokka, Lahko, Heimo, Suku ja Laji Koulun Perinteisissä Luokan Lakkiaisissa Herrat Saa Lakin

Question 63

Solun elämänkierron vaiheet

Answer 63

Välivaihe (kasvu, aktiivinen toiminta, valmistautumien jakautumiseen), 90%. Mitoottinen vaihe (mitoosi, soluliman jakautuminen)

Question 64

Passiiviset kuljetusmekanismit

Answer 64

1. Diffuusio 2. Avustettu diffuusio 3. Osmoosi

Question 65

Bakteerisolun perimä

Answer 65

Haploidi, ei kovin tiukka, ei monta geeniä, ei geenien ulkopuolista aluetta, operonit, mutaatiot näkyvät helposti. Ei introneja

Question 66

Sienen ravinnonhankinta

Answer 66

Hajotus, loisiminen ja mutualistinen suhde

Question 67

Mitoosin muistisääntö

Answer 67

PROfessori METkutti ANAnasta TEidän FAASIksi

Question 68

Sienen toinen nimi (ylhäällä näkyvä osa)

Answer 68

Itiöemä

Question 69

Mikro-RNA

Answer 69

mi-RNA, säätelyproteiini. Voi estää translaation solulimassa ja haitallisten proteiinien synnyn.

Question 70

Siemenkasvien lisääntyminen

Answer 70

Pääasiassa suvullisesti, mutta myös suvuttomasti (rönsyt, juurimukulat ja pistokkaat)

Question 71

Diffuusio

Answer 71

Ei käytä energiaa. Suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Sitä käyttävät poolittomat, varauksettomat tai rasvaliukoiset pienet molekyylit

Question 72

Emäskolmikko

Answer 72

Kodoni

Question 73

Nukleotidin rakenne

Answer 73

Koostuu emäsosasta (adeniini, Tymiini, Sytosiini ja Guaniini), sokeriosasta (deoksiriboosi) ja fosfaattiosasta (PO4)

Question 74

Nukleosidi

Answer 74

Nukleotidi ilman fosfaattiryhmää

Question 75

Interfaasin G2.

Answer 75

Replikaation lopullinen tarkistus. Jos pahoja virheitä, solu tuhoutuu

Question 76

Anafaasi

Answer 76

Sukkularihmat repäisevät kromosomit halki ja syntyy tytärkromosomeja. Ne päätyvät vastakkaisille puolille solua

Question 77

Milloin aurinkokuntamme on syntynyt?

Answer 77

Noin 4,6 miljardia vuotta sitten

Question 78

Geenien ulkopuolinen alue

Answer 78

Toistojaksot (satelliitti-DNA), sammuneet geenit ja hyppivät geenit (transposonit)

Question 79

Hypoteesi

Answer 79

Tieteellinen arvaus

Question 80

Tuma

Answer 80

Solun säätelykeskus. Sisältää solun geenit kromatiinina. Sitä ympäröi kaksikerroksinen forfolipidikerros, tumakotelo. Siinä yhteen sulautuneita aukkoja kutsutaan tumahuokosiksi.

Question 81

Osmoosi

Answer 81

Veden siirtymistä puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta väkevämpään liuokseen. Siirtyvät akvaporiini -kanavaproteiinin läpi

Question 82

Peroksisomi

Answer 82

Hapettaa rasvahappoja \> syntyy vetyperoksiidia \> sisältämänsä entsyymin, katalaasientsyymin, avulla tuhoaa sen vedyksi ja hapeksi

Question 83

RNA-tyypit

Answer 83

l-RNA/m-RNA t-RNA (siirtäjä) r-RNA mikro-RNA (mi-RNA)

Question 84

Sammaleiden ja sanikkaisten lisääntymistapa

Answer 84

Sukupolvenvuorottelu. (vuorotellen suvuttomasti ja sukusolujen avulla suvullisesti)

Question 85

Promoottori

Answer 85

lähetti-RNAn valmistuksesta vastaava RNA polymeraasi kiinnittyy

Question 86

Juuren tehtävät

Answer 86

Veden ja ravinteiden otto, Kasvin kiinnittäminen alustaan

Question 87

Viherhiukkanen

Answer 87

Kloroplasti. Kasvi- ja leväsoluilla, siellä tapahtuu fotosynteesi. Kaksinkertainen kalvo, sisällä yhetyttämiskalvosto ja nestemäinen välitila strooma. Valoreaktiot yhteyttämiskalvolla ja stroomassa piemeänreaktiot. Omaa DNAta ja ribosomeja, jakautuu itsenäisesti.

Question 88

Lehden tehtävät

Answer 88

Yhteyttäminen, kaasujen vaihto, veden haihduttaminen

Question 89

Metafaasi

Answer 89

Kromosomit asettuvat tasoon keskelle solua. Sukkularihmat tarttuvat kromosomien sentromeerikohtiin

Question 90

Ihmisen pisin solu

Answer 90

Hermosolu

Question 91

Sieni-, kasvi- ja bakteerisolu jolla ei ole soluseinää

Answer 91

Protoplasti

Question 92

Ribosomi-RNA

Answer 92

r-RNA, tumajyväsen muodostama ribosomin rakenneosa

Question 93

G0-vaihe

Answer 93

Vaihe, jossa solu jää G1-vaiheeseen jopa moniksi vuosiksi. Ei siis jakaudu enään vaan toimii aktiivisesti. Esimerkiksi harvoin jakautuva hermosolu

Question 94

Kasvin yleiset solukot

Answer 94

Kasvu-, tuki-, johto-, pinta-, erite- ja perussolukko

Question 95

Alkueliöt

Answer 95

Kaikki ylijäämät. Yksi- ja monisoluisia, oma- ja toisenvaraisia. Esim levät, ameebat, malarialoiso, ... Useimmat ovat taudinaiheuttajia

Question 96

Geeni koostuu

Answer 96

Koodaavasta alueesta (sis informaatioin) Säätelyalueesta (Tehostajajaksot, Promoottori)

Question 97

Sienen mutualistinen suhde

Answer 97

Sieni antaa ravinteita ja vettä, ottaa sokeria

Question 98

lähetti-RNA

Answer 98

l/m-RNA. muodostuu tumassa ja kuljettaa kopioidun geenin solulimaan

Question 99

Tumallisen solun koodaava alue

Answer 99

Intronit + Eksonit (informaatio)

Question 100

Elämän esiintymiselle välttämättömät tekijät:

Answer 100

Lämö, valo, nestemäinen vesi ja oikeat alkuaineet

Question 101

Siirtäjä-RNA

Answer 101

t-RNA, Sisältää tarttumiskohdan sekä l-RNAhan ja ribosomiin. Siirtää kerralla yhden kodonin verran

Question 102

Translaatio

Answer 102

1. Lähetti-RNA tarttuu ribosomiin ja liukuu sen pinnalla samalla kun siirtäjä-RNA tuo sopivia kodoneita. 2. Ribosomi katalysoi kodonien välille peptidisidoksen ja siirtäjä-RNA irtoaa 3. Loppuu, kun ribosomi kohtaa lopetuskoodin. Polypeptidiketju vapautuu solulimaan

Question 103

Mitoottinen vaihe

Answer 103

M-vaihe. 1. Profaasi, esivaihe 2. Metafaasi, keskivaihe 3. Anafaasi, jälkivaihe 4. Telofaasi, loppuvaihe

Question 104

Maailmankaikkeuden (ja eliöiden) yleisimmät alkuaineet

Answer 104

Vety, (helium), happi, hiili, typpi ja fosfori

Question 105

Heltta

Answer 105

SIenen osa (lakin alapuoella) jossa syntyy itiöitä

Question 106

Avustettu diffuusio

Answer 106

Aineen siirtyminen suuremmasta pitoisuudesta pienempään kanava- tai kuljettajaproteiinin avulla. GLUT-kuljettajaproteiini auttaa glukoosia siirtymään. Isommat molekyylit (glukoosi, aminohapot). Noepampi kuin pelkkä diffuusio.

Question 107

Solusyönti

Answer 107

Endosytoosi. Ympäröi syötävän kappaleen. Vaatii energiaa

Question 108

Fagosytoosi

Answer 108

Endosytoosin osa kun syödään kiinteä kappale

Question 109

Milloin tapahtui alkuräjähdys? ja miten

Answer 109

Noin 12-15 miljardia vuotta sitten. Erittäin tiivis kasautuma levisi kaasuna ja pölynä maailmankaikkeudeksi. Tähdet aj planeetat syntyvät vähitellen ainepyörteiden tiivistyminä

Question 110

Vetysidosten määrä DNAssa

Answer 110

A-T 2x C-G 3x

Question 111

Nukleosiditrifosfaatti

Answer 111

Nukleotidi kolmella fosfaatista. DNAn perusrakenne; niiden liittyessä toisiinsa kaksi fosfaattiryhmää irtoaa ja syntyy nukleotidi

Question 112

DNA:n kahdentuminen =

Answer 112

Replikaatio

Question 113

Mitkä reaktiot kuuluvat fotosynteesiin ja missä en tapahtuvat?

Answer 113

Valoreaktiot (yhteyttämiskalvosto) ja pimeäreaktiot (strooma)

Question 114

Mitä tapahtuu valoreaktioissa?

Answer 114

- Auringonvalo imeytyy fotoneina ja virittää viherhiukkasen väriainemolekyylejä. - Viritys siirtyy värimolekyyliltä toiselle kunnes saavuttaa keskuklorofyllin - Siellä fotonin energia käytetään veden hajottamiseen hapeksi, vedyksi ja elektroneiksi. - Virittenyiden elektronien energiaa käytetään ATPn muodostamiseen ja vedynsiirtäjien pelkistämiseen (NADP+ \> NADPH) - Happi vapautuu pois solusta, vedynsiirtäjät ja ATP siirtyy pimeänreaktioihin

Question 115

Mitä tapahtuu pimeänreaktioissa?

Answer 115

- Energia saadaan valoreaktiossa syntyneestä ATP:sta - Hiilidioksidi ja vedynsiirtäjien vety reagoivat glukoosiksi - Glukoosin muodostuminen tapahtuu Kalvinin kierto -nimisessähapetus-pelkistys-sarjassa.

Question 116

Fotosynteesiin vaikuttavat tekijät

Answer 116

Valon aallonpituus, valon määrä, ravinteiden ja veden riittävä saanti, lämpötila, hiilidioksidin määrä

Question 117

Mistä tulee kemosynteesin energia?

Answer 117

Epäorgaanisia yhtesteitä hapettaessa (siitä syntyvä energia menee kemosynteesiin \> auringonvaloa ei tarvita)

Question 118

Soluhengityksen vaiheet ja tapahtumapaikat

Answer 118

1. Glykolyysi (solulima) 2. SItruunahappokierto (Krebsin sykli) (matriksi) 3. Oksidatiivinen fosforylaatio (Elektroninsiirtoketju + ATP-synteesi) (mitokondrion sisempi kalvo)

Question 119

Glykolyysi

Answer 119

Entsyymi hajottaa glukoosin kahdeksi palorypälehapoksi (puryvaatiksi). Vapautuu 2 ATP ja pelkistetään 2 vedynsiirtäjää, NADH

Question 120

Sitruunahappokierto eli Krebsin sykli

Answer 120

- Puryvaattimolekyyli \> Asetyyli-KoA \> Asetyyli-KoA + oksaloasetaatti \> 4 CO2 + 2 ATP + 8 vedynsiirtäjää pelkistetään

Question 121

Oksidatiivinen fosforylaatio

Answer 121

1. Elektroninsiirtoketju - Vedynsiirtäjät kuljettavat vetyionit ja elektronit mitokondrion sisäkalvon elektoninsiirtäjille - Elektroninsiirtäjät siirtävät elektroneja toiselle ja jokaisessa siirrossa vapautuu energiaa - Viimeisessä kompleksissa elektronit siirtyvät hapelle, jolloin siitä vedyn kanssa muodostuu vettä. - Vapautunut energia käytetään vedynsiirtäjien luovuttamien vetyionien pumppaamiseen mitokondrion sisä- ja ulkokalvon väliin. - Vetyionit pääsevät diffundoitumaan vain sisäkalvolla olevan ATP-syntaasin kautta takaisin matriksiin. Diffuusiossa vapautunut energia käytetään ADP:n fosforyloinnissa ATP:ksi. ATPtä syntyy max 34

Question 122

Maitohappokäyminen

Answer 122

Fermentaatio Puryvaattiin liittyy vetyä ja syntyy maitohappoa. puryvaatti + NADH + H+ \> laktaatti + NAD+ Punasolujen pääasiallinen energiantuotanto

Question 123

Alkoholikäyminen

Answer 123

Fermentaatioa Puryvaattimolekyyleistä irtoaa hiilidioksidia ja liittyy vetyä C6H12O6 \> 2 S2H6O + 2 CO2 + 2 ATP

Question 124

Entsyymi

Answer 124

Proteiini, joka madaltaa elimistön kemiallisten reaktioiden aktivaatioenergiaa muuttumatta itse

Question 125

Kofaktori

Answer 125

Jotkin entsyymit tarvitsevat tälläisen toiminnallisen osan toimiakseen. Voi olla esim metalli-ioni

Question 126

Katabolinen

Answer 126

Hajottava

Question 127

Anabolinen

Answer 127

Rakentava

Question 128

Inhibiittori

Answer 128

Estää entsyymin toiminnan 1. Kilpaileva eli kompetitiivinen inhibiittori, liittyy entsyymin aktiiviseen kohtaan 2. Kilpailematon eli nonkompetitiivinen inhibiittori, muuttaa entsyymin muotoa estäen substraatin liittymisen 3. Unkompetitiivinen inhibiittori, sitoutuu entsyymi-substraatti-kompleksiin ja estää katalysoinnin

Question 129

Reversiibeli ja irreversiibeli inhibiitio

Answer 129

Reversiibeli inhibitio voidaan kumota esim. lisäämällä substraattia, kunnes substraatin määrä syrjäyttää inhibiittorin määrän. Irreversiibeli inhibiittori sitoutuu puolestaan pysyvästi entsyymiin estäen entsyymin toiminnan lopullisesti.

Question 130

Positiivinen takaisinkytkentä

Answer 130

Siinä viimeisen entsyymireaktion lopputuote stimuloi ensimmäisen reaktion entsyymin toimintaa, jolloin lopputuotetta syntyy yhä enemmän ja enemmän.

Question 131

Miksi jäkälä on herkkä ilmansaasteille? Ja mikä on jäkälä?

Answer 131

Koska se ottaa useimmat tarvitsemansa aineet suoraan ilmasta. Sienen ja jonkin levän (yleensä sinilevä) mutualistinen suhde

Question 132

Kuinkamoneen pääjaksoon eläimet luokitellaan?

Answer 132

n 30

Question 133

Eläinten kudosten pääryhmät

Answer 133

Tuki-, lihas-, hermo- ja pintakudos

Question 134

Miksi virus ei ole varsinainen eliö?

Answer 134

Sillä ei ole aineenvaihduntaa, solurakennetta eikä se voi lisääntyä itsenäisesti

Question 135

Homologinen rakenne

Answer 135

Rakenne, joka on samansyntyinen (kehittynyt samasta kantamuodosta, mutta käyttötapa eri). Esim pyöriäisen evä ja linnun siipi

Question 136

Analoginen rakenne

Answer 136

Kaksi rakennetta, erisyntyistä, jotka ympäristön vuoksi kehittyneet samaan tarkoitukseen. Esim perhosen siipi ja linnun siipi.

Question 137

Ihmisapinoiden kromosomiluku

Answer 137

48

Question 138

Maapallolla on ollut elämää noin..

Answer 138

..3,5 miljardia vuotta

Question 139

Maapallon elämän monimuotoisuus

Answer 139

Biodiversiteetti

Question 140

Lajien ja lajien sisäinen monimuotoisuus

Answer 140

Geneettinen monimuotoisuus

Question 141

Ekosysteemi

Answer 141

Samassa paikassa elävät eliöt, niiden vuorovaikutussuhteet ja niiden eloton ympäristö

Question 142

Biotooppi

Answer 142

Elinympäristöt joilla on samankaltaiset ominaisuudet

Question 143

Monimuotoisuuden tasot

Answer 143

1. Ekosysteemien monimuotoisuus 2. Lajidiversiteetti 3. Geneettinen monimuotoisuus

Question 144

Lajidiversiteetti

Answer 144

Erilaisissa ympäristöissä elävien lajien määrä ja monimuotoisuus

Question 145

Biomi

Answer 145

Suurekosysteemi

Question 146

Populaatio

Answer 146

Tietyllä alueella tiettyyn aikaan saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään

Question 147

Evoluution kannalta tärkein mutaatiotyyppi

Answer 147

Geenimutaatio. Tarkoittaa vain yhden geenin muuttumista

Question 148

Somaattinen mutaatio

Answer 148

Vaikuttaa yksilöön, muttei periydy jälkeläiselle

Question 149

Suurin osa geenimutaatioista on..

Answer 149

Neutraaleja

Question 150

Suvuton lisääntymienn vaatii

Answer 150

Hyvää regeneraatiokykyä, eli kyky korvata menetetyt ruumiinosat toisella

Question 151

Yksisoluisten suvuttoman lisääntymisen tavat

Answer 151

Jakautuminen, monistuminen, Silmikointi (hiivasolut)

Question 152

Partenogeneesi

Answer 152

Lisääntyminen, jossa munasolusta kehittyy uusi yksilö ilman hedelmöittymistä.

Question 153

Luonnonvalinta

Answer 153

Parhaiten sopeutuneiden yksilöiden ominaisuudet alkavat yleistyä ja huonommin sopeutuneiden karistua

Question 154

Fitness(i)

Answer 154

Yksilön kelpoisuus (paras kyky säilyä elossa lisääntymisikään asti ja kyky tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä

Question 155

Kolme eri valintaa

Answer 155

1. Tasapainoittava valinta 2. Suuntaava valinta 3. Hajottava valinta

Question 156

Tasapainottava valinta

Answer 156

Kun ympäristö pysyy samana pitkän aikaa. Karsii poikkeavia äärityyppejä ja suorii keskivertotyyppejä

Question 157

Suuntaava valinta

Answer 157

Kun ympäristössä tapahtuu muutoksia/populaatio muuttaa uudelle alueelle. Suosii muuttuneisiin olosuhteisiin parhaiten sopeutuneita, karsii yksilöitä toisesta ääripäästä. Harvinaiset piirteet alkavat esiintyä

Question 158

Hajottava valinta

Answer 158

Kun olosuhteet muuttuvat kahteen eri suuntaan. Suosii kumpaakin ääripäätä ja lisää muuntelua. Edellytys kahden lajin syntymiseen yhdestä kantalajista

Question 159

Teollisuusmelanismi

Answer 159

Esimerkki suuntaavasta valinnasta. Tummien perhosten menestyminen kaupunkialueella.

Question 160

Mikro- ja makroevoluutioiden erot

Answer 160

Mikroevoluutio on lajin sisäistä muuttumista ja makroevoluutio on uuden lajin syntymistä

Question 161

Leikeri

Answer 161

Leijonauroksen ja naarastiikerin risteymä. Jotkut pystyvät saamaan jälkeläisiä

Question 162

Geenivirta

Answer 162

Kun laji vaeltaa/lentää uudelle alueelle

Question 163

Uuden lajin syntymisen edellytys

Answer 163

lisääntymiseste, joka estää geenivirran

Question 164

Isolaatiomekanismeja

Answer 164

1. Maantieteellinen isolaatio 2. Erilainen elinympäristö 3. Eri lisääntymisajat 4. Erilaiset soidinkäyttäytymiset 5. Sukuelinten rakenne-erot 6. Sukusolut eivät yhdisty 7. Hedelmöitys tapahtuu, mutta alkio ei kehity 8. Risteymä on steriili 9. Risteymän jälkeläisten lisääntymiskyky on alentunut

Question 165

Endeeminen laji

Answer 165

Kotoperäinen laji, laji jota ei tavata muualla

Question 166

Fennoskandian endeeminen laji

Answer 166

Tunturisopuli

Question 167

Geneettinen ajautuminen/satunnaisajautuminen

Answer 167

Luonnonmullistuksen takia lajista jää jäljelle vain pieni määrä eri geenejä. Laji saattaa muuttua yllättäväänkin suuntaan. Esim suomen hirvet

Question 168

Pullonkaulailmiö

Answer 168

Populaation yksilömäärä kutistuu tilapaisesti muutamaan yksilöön (luonnonkatastrofin/ihmisten takia)

Question 169

Perustajanvaikutus

Answer 169

Kun uudelle alueelle syntyvä populaatio alkaa vain muutamasta yksilöstä. Geneettinen perimä on samankaltainen ja joitakin geenejä puuttuu. Suomi

Question 170

Polyploidinen kromosomisto

Answer 170

Kaksin/moninkertaistunut kromosomisto. Kasveille tosi tärkeää. Tärkeä evoluutiotekijä kasveilla

Question 171

Uuden kasvilajin syntyminen ilman vähittäistä muutosta, valintaa ja isolaatiomekanismia

Answer 171

Kaksi lähisuvun lajia lisääntyvät ja jälkeläisistä tulee lisääntymiskykyisiä.

Question 172

Sopeutumislevittäytyminen

Answer 172

Nopeasti tapahtuva samaa alkuperää olevan lajin kehittyminen ja levittäytyminen. Pieni lajijoukko levittäytyy kokonaan uudelle alueelle, jossa runsaasti vapaita ekolokeroita eikä kilpailua. Hajottavan valinnan seurauksena kehittyy osapopulaatioita ja vähitellen uusia lajeja. Esim Darwinin sirkut

Question 173

Avainsopeuma

Answer 173

Antaa eliöryhmälle valintaedun ja edistää niiden leviämistä laajalle alueelle

Question 174

Maapallon ikä

Answer 174

4,6 miljardia vuotta

Question 175

Kemiallinen evoluutio

Answer 175

Maapallon synnyn ensimmäinen osa. Proteiinien ja nukleiinihappojen rakenneosien synty. Epäorgaanisista orgaanisia yhdisteitä.

Question 176

Maapallon synnyn toinen vaihe

Answer 176

Synty isoja jättimolekyylejä. Syntyi nukleiinihappoja ja ne ohjeistivat proteiinien valmistusta. Nukleiinihapot osasivat kopioida itsenään = lisääntymiskyky

Question 177

Maapallon synnyn kolmas vaihe

Answer 177

Jättimolekyylien ympärille alkoi muodostua kalvo.

Question 178

Ensimmäisen sukupuuttoaallon syy

Answer 178

Hapellinen ympäristö

Question 179

Endosymbioositeoria

Answer 179

Mitot ja viherhiukkaset ovat aiemmin olleet itsenäisiä bakteereja, mutta joutuneet solun sisään (Syy luulolle ribosomit, jakautumiskyky ja oma perimä ja kotelo)

Question 180

Koloni

Answer 180

Yhdyskunta. Esim sinilevät elävät isoissa rykelmissä; se koostuu itsenäisistä eliöistä, mutta niiden välillä on työnjakoa ja yhteistoimintaa

Question 181

Ensimmäiset monisoluiset eläimet

Answer 181

Sienieläimet

Question 182

Milloin alkoi eläinten kehitys?

Answer 182

Prekambrikaudella

Question 183

Kambrikauden räjähdys

Answer 183

Eläinlajien lukumäärän lisääntyminen valtavasti 550 miljoonaa vuotta sitten

Question 184

Sienieläimet

Answer 184

- Yleensä meressä, eism pesusieni. - Kaksi solukerrosta, ei kudoksia tai elimiä - Suvullinen ulkoinen hedelmöitys & suvuton - siivilöi ravinnon lävitsensä

Question 185

Polttiaiseläimet

Answer 185

- korallieläimet, meduusat - Kaksi solukerrosta, säteittäissymmetrisiä - Ruumiinaukko ravinnonottona - Hermoverkko, erilaistuneita soluja (polttiaissoluja) - Suvullinen ja suvuton lisääntyminen

Question 186

Laakamadot

Answer 186

- Kaksikylkisiä = jaokkeettomia matoja - Kaasujenvaihto ulkopinnan kautta. Ei hengitys- tai verenkiertoelimistöä - Kaksineuvoisia - Loisia (heisimato)

Question 187

Nilviäiset

Answer 187

- kotilot, simpukat (kalkkikuori), mustekalat - Avoin verenkierto - Suvullinen lisääntyminen, - Hyvin ekhittynyt hermosto

Question 188

Nivelmadot

Answer 188

- Kastelierot - Tikapuumainen hermosto, alkeelliset aivot - Suljettu verenkierto, hengityselimistö iho - Sisäinen hedelmöitys

Question 189

Niveljalkaiset

Answer 189

-Suurin pääjakso, hämähäkit - Kitiinikuori tukirankana - Tikapuuhermosto ja avoin verenkierto - Hengityselimistönä ilmaputkisto - Suvullinen lisääntyminen, muodonvaihdos. Vedessä elävillä keuhkot

Question 190

Piikkinahkaiset

Answer 190

- Merisiilit - Sisäinen tukiranka kalkkilevyistä - Säteittäinen hermosto ja säteittäissymmetrisiä - Suvullinen ja suvuton lisääntyminen

Question 191

Ensimmäiset selkäjänteiset

Answer 191

Leuattomat alkukalat

Question 192

Uimarakko

Answer 192

Kalan elin, jolla ne säätelevät uintisyvyyttä. Ilman sitä kalan on kokoajan pysyttävä liikkeessä

Question 193

Luukalat

Answer 193

- Luutunut tukiranka - Uimarakko - Ulkoinen hedelmöitys

Question 194

Rustokalat

Answer 194

- Tukiranka rustoinen - Ei uimarakkoa - Hammassuomujen peittämä - Sisäinen hedelmöitys

Question 195

Ensimmäinen maakasvi

Answer 195

Sammal

Question 196

Ensimmäiset varsinaiset maakasvit

Answer 196

Sanikkaiset

Question 197

Sanikkaiset

Answer 197

- liekokasvit, kortteet ja saniaiset - Juuri, varsi ja lehdet - Suvullinen ja suvuton lisääntyminen

Question 198

Sammalet

Answer 198

- Kosteiden kasvupaikkojen kasveja - Varsi ja lehdet - Sukupolvenvuorottelu

Question 199

Miksi kasveilla on juurikarvoja?

Answer 199

Lisäävät vedenottopinta-alaa

Question 200

Johtosolukko koostuu ... joka jakutuu ... ja ...

Answer 200

Johtojänteistä Puuosaan Nilaosaan

Question 201

Vesi ja ravinteet kulkevat kasvin..

Answer 201

... Puuosassa

Question 202

Nilaosan tehtävä

Answer 202

Kuljettaa yhteyttämistuotteita juurille

Question 203

Kapillari-ilmiö

Answer 203

Haihtumisimu. Kun yksi vesimolekyyli haihtuu, se saa vesimolekyylien välivoiman kanssa veden nousemaan versossa ja juuressa jonoon liittyy uusi vesimolekyyli

Question 204

Ensimmäiset maaeläimet

Answer 204

Selkärangattomia niveljalkaisia, tuhatjalkaiset

Question 205

Ensimmäiset selkärankaiset maaeläimet

Answer 205

Sammakot

Question 206

Sammakkoeläimet

Answer 206

- Vaihtolämpöisiä - Ulkoinen hedelmöitys - Hengittää ihon kautta ja keuhkoilla - Ihossa rauhasia, josta erittyy limaa ja toisinaan myrkkyä

Question 207

Miksi matelijat menestyivät sammakoita paremmin?

Answer 207

- Raajat ja tukiranka soveltui paremmin maalle - Iho kesti paremmin kuivuutta - Verenkierto- ja hengityselimistö kehittyneempi - Sisäinen siitos (alkionkehitys tehokkaampaa)

Question 208

Matelijat

Answer 208

- Käärmeet, kilpikonnat, liskot - Keuhkot - Sisäinen hedelmöitys - Vaihtolämpöisiä

Question 209

Paljassiemeniset kasvit

Answer 209

- Havupuut - Siemenaiheet kehittyvät siemeniksi emilehdne pinnalla (käpy) - Pölytys

Question 210

Alkunisäkkäät kehittyivät kolmeen muotoon:

Answer 210

Nokkaeläimet, pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät

Question 211

Nisäkkäät

Answer 211

- Tasalämpöisiä ja yleensä karvapeite - Nisät - Aineenvaihdunta tehokasta

Question 212

Linnut

Answer 212

- Luut onttoja ja kevyitä - Höyhenpeite - Munii - Värinäkö

Question 213

Koppisiemeniset

Answer 213

- Alkio kehittyy sikiäisessä - Leviäminen tehokasta, koska eläimet syövät mielellään niiden hedelmiä \> eläin ulostaa sulamattoman siemenen

Question 214

Koevoluutio

Answer 214

Rinnakkain kehittymistä. Esim koppisiemeniset ja hyönteiset niiden pölyttäjinä

Question 215

Maapallon neljä geologista maailmankautta

Answer 215

Prekambri, Elämän vanha aika (paleotsooinen), Elämän keskiaika (Mesotsooinen) ja elämän uusi aika (kenotsooinen)

Question 216

Elämän vanha aika (Paleotsooinen)

Answer 216

Kambri, Ordoviikki, Siluuri, Devoni, Kivihiili, Permi

Question 217

Elämän keskiaika (Mesotsooinen)

Answer 217

Trias, Jura, Liitu

Question 218

Elämän uusi aika (Kenotsooninen)

Answer 218

Tertiääri, Kvartääri

Question 219

Massasukupuuttojen määrä

Answer 219

12, joista 5 erityisen suuria. Tällähetkellä käynnissä kuudes

Question 220

Paleontologia

Answer 220

Tutkii muinaista eliömaailmaa fossiilien avulla

Question 221

Johtofossiili

Answer 221

Eliö, joita on elänyt runsaasti kaikkialla maapallolla tiettynä aikana

Question 222

Elävä fossiili

Answer 222

Hyvä jo syntyessään. On säilynyt kauan samanlaisena, esim siili

Question 223

Radiohiilimenetelmä

Answer 223

Tutkitaan fossiilin ikää hiili14-isotooååimäärän avulla. Eliön kuollessa hiili14 alkaa muuttua tavalliseksi hiileksi. Kaikilla eliöillä hiili14 ja hiili suhde ovat samanlaisia eläessä. Toimii alle 50000 vuotta vanhoilla fossiileilla.

Question 224

Molekyylikello, evoluutiokello

Answer 224

Kertoo missä vaiheessa mikin ryhmä/laji on lähtenyt kehittymään omaan suuntaansa. Tutkitaan DNAn ja proteiinien aminohappojärjestelmän avulla.

Question 225

Surkastuma

Answer 225

Todiste evoluutiosta. Tehtävänsä menettänyt elin(osa. Ihmisellä korvanliikuttajalihas, ruumiin karvapeite, vilkkuluomen jäänne, terävät kulmahampaat ja visurit, umpilisäke, jaokkeinen vatsalihas ja häntänikamat.

Question 226

Aluke

Answer 226

Pituudelta 15-50 nukleotidia. Oiekasti RNAta mutta geenitekniikassa voi olla myös DNA. Pariutuessaan toimii DNA-synteesin aloituspaikkana

Question 227

cDNA

Answer 227

Komplimentaarinen DNA. Muodostuu mRNAsta käänteiskopioijaentsyymin avulla. Sisältää vain eksonit.

Question 228

DNA-polymeraasi

Answer 228

Entsyymi, joka rakentaa DNAlle vastinjuosteen. Vaatii alukkeen toimiakseen

Question 229

Käänteiskopioijaentsyymi

Answer 229

Tekee yksijuosteisesta RNAsta kaksijuosteisin DNAn. Löytyy mm retro-RNA-viruksesta. Käytetään cDNAn tekoon

Question 230

Ligaasi

Answer 230

Entsyymi, joka kiinnittää DNA juosteita toisiinsa korjaamalla sokerifosfaattirunkoa syntentisoimalla fosfoesterisidoksen.

Question 231

Restriktioentsyymi

Answer 231

Spesifinen DNAn katkaisija. Katkaisee DNAn tietystä kohtaa jättäen "tarrapinnan"

Question 232

RNA-polymeraasi

Answer 232

Entsyymi, joka valmistaa DNAsta RNAta emäspariperiaatteen mukaisesti

Question 233

Protoplasti

Answer 233

Kasisolu, jolla ei ole soluseinää

Question 234

Heteroosi

Answer 234

Heterotsygootin yksilön paremmuus vs homotsygoottiin

Question 235

DNAn eristäminen (työvaiheet lyhyesti)

Answer 235

1. Solujen murskaus mekaanisesti 2. Proteiinien pilkkominen 3. Rasvojen ja proteiinien uutto fenolilla, sentrifiguiointi (jonka jälkeen pipetoi ne pois) 4. DNA erotetaan vedestä saostamalla etanolilla

Question 236

Geenikirjasto (ja sen teko lyhyesti)

Answer 236

Geeni talletettuna bakteerin plasmidiin 1. Katkaise pätkä haluttua geeniä ja Bakteerin plasmidia samalla restriktioentsyymillä 2. Liitä DNA plasmidiin (joka on aiemmin merkitty antibiottiresistenssigeenillä) ligaasilla 3. Pidä antibiottia maljassa \> epäonnistuneet bakteerit tuhoutuu ja jäljelle jää vain tavoitellut

Question 237

Genominen geenikirjasto

Answer 237

Sisältää KOKO DNAn (myös intronit aj geenien ulkopuolisen alueen)

Question 238

PCR (ja tövaiheet)

Answer 238

Tietyn geenipätkän monistaminen 1. Tarvikkeet: Alukkeet, kuumuuden kestävää DNA-polymeraasia, nukleotideja ja eristetty DNA 2. Kuumennus +95 (Kaksoiskierre avautuu 3. Jäähdytys +55, alukkeet pariutuvat 4. +72 Nukleotidit alkavat liittyä TOISTA

Question 239

Elektrofloreesi (ja työvaiheet)

Answer 239

Erimittaisten RNA/DNA-pätkien erotus 1. Pipetoi tutkittavat pätkät geenin negatiivisen navan kuoppiin 2. Kytke virta ja katso minne molekyylit vaeltavat (kytke virta pois lopuksi) 3. Katsominen onnistuu värjäämällä ja UV-valossa

Question 240

Sekvensointi (ja työvaiheet)

Answer 240

Selvitä DNAn emäsjärjestys 1. Laita PCRn DNA ja jokaista päättävää nukleotidiä 2. Elektrofloreesi laittaa pituusjärjestykseen 3. Tunnistajakone antaa emäsjärjestyksen

Question 241

Geenin siirtotavat bakteeriin

Answer 241

Plasmidi, bakterofagi, solukalvon kemiallinen käsittely, sähköshokki, kosmidi

Question 242

Geenin siirtämistavat eläinsoluun

Answer 242

Liposomi, Keinotekoinen kromosomi, Mikroinjektio, eläinsolujen virukset, sähköpulssi

Question 243

Geenin siirtämistavat kasvisoluun

Answer 243

Agrobakteeri, Geenipyssy. Protoplasteille: mikroinjektio, sähköpulssi, liposomi, ..

Question 244

Geenipyssy

Answer 244

Ammutaan kultahippuja, jotka on ympäröity DNAlla. Kohteena kasvisolu (ammutaan lehteen) Hiput niin painavia että pääsevät tumaan ja läpi solukalvon

Question 245

Mikroinjektio

Answer 245

Ruiskutetaan geeni suoraan soluun. Kun kohteena isompi solu, esim munasolu

Question 246

Keinokromosomi

Answer 246

Siirtää useita geenejä kerralla. Sisältää akiken saman mitä oikea kromosomi ja osaa jakautua tavallsiesti.

Question 247

Vektorit

Answer 247

Geeninkuljettaja. Esim plasmidi, virukset, agrobakteeri, kosmidi

Question 248

Agrobakteeri

Answer 248

Bakteeri, joka infektoi kasvisoluja. Siirtää osan plasmidistaan (T-DNAn) isäntäsolun DNAn.

Question 249

Kosmidi

Answer 249

Bakteerin ja viruksen "risteymä". Käytetään vektorina.

Question 250

Koetin

Answer 250

Yksijuosteinen, koostuu n 20-1000 nukleotidista. Yksijuosteinen DNA pariutuu koettimeen mikäli siitä löytyy kyseinen geeni. Koetin monesti merkitty fluorosoivalla aineella, jolloin yhdistyminen on nähtävissä. Mahd selvittää esim onko syöpägeeniä X

Question 251

DNA-siru/mikrosiru

Answer 251

Täynnä erilaisia koettimia. Erittäin kallis tehdä. laajat tulokset

Question 252

Kasvijalostusken eri tavat

Answer 252

Valinta ja risteytys (hitaampaa kuin geenin siirto) Mutaatiojalostus (kolkisiinikäsittely, ionisoiva säteily, ..) Geenimanipulaatio (geenin siirto)

Question 253

Kolkisiinikäsittely

Answer 253

Estää tumasukkulan muodostumisen solunjakautumisessa. Kromosomisto moninkertaistuu. Kolkisiini on alkaloidi (kasviemäs)

Question 254

Autopolyploidia

Answer 254

Monistunut kromosomisto samalta kasvilta

Question 255

Allopolyploidia

Answer 255

Monistunut kromosomisto kahdelta eri lajilta

Question 256

Eläinjalostus eri tavat

Answer 256

Valinta ja risteysjalostus (ja mm alkionsiirto \> huippuyksilön ei tarvitse tulla raskaaksi) Geenimanipulaatio

Question 257

Eläimen kloonaus (työvaiheet)

Answer 257

1. Ota kloonattavasta eläimestä munasolu ja somaattinen solu (voi olla myös muusta yksilöstä) 2. Poista munasolun tuma ja laita tilalle somaattisen solun tuma 3. Anna sähköimpulssi käynnistäen alkiokehitys 4. Siirrä munasolu kohtuun

Question 258

Koeputkihedelmöitys ihmisellä

Answer 258

1. Kerää naiselta kypsyneitä munasoluja munasarjoista 2. Koeputkessa hedelmöitä niihin siittiö 3. Siirrä naisen kohtuun kahdeksansoluvaiheessa

Question 259

Solukorvaushoito

Answer 259

Poista sairaan kudoksen solut ja siirrä tilalle tervettä kudosta. Esim luuydinsiirto

Question 260

Hoidollinen kloonaus

Answer 260

Ota munasolu potilaalta ja siirrä siihen somaattinen solu. Kasvutekijöillä ohjaa munasolua erikoistumaan halutuksi kudokseksi. Siirrä potilaaseen

Question 261

Geeniterapia

Answer 261

Siirrä sairaaseen kudokseen toimiva geeni vektorilla. Esim synnynnäisen immuunipuolustussairauden hoitoon, ADA

Question 262

Ekologia

Answer 262

Tiede, joka tutkii eliöiden suhdetta ympäristöönsä

Question 263

Ekologisen tutkimuksen tasot

Answer 263

Yksilö \> Populaatio \> Eliöyhteisö \> Ekosysteemi \> Biosfääri

Question 264

Bioottinen

Answer 264

Elollinen ympäristö

Question 265

Abioottinen

Answer 265

Eloton ympäristö

Question 266

Ekolokero

Answer 266

Kuvaa lajin toiminnallista asemaa ja tehtävää (koti ja työ)

Question 267

Bioindikaattori

Answer 267

Laji, jonka sietolaji on erittäin kapea/selvärajainen

Question 268

Minimitekijä

Answer 268

Fysikaalinen/Kemiallinen ympäristötekijä, joka voimakkaimmin rajoittaa jonkun eliön menestymistä

Question 269

Kasvien talvehtiminen (lehtipuiden)

Answer 269

Hajottaa lehtien lehtivihreän ja varastois en runkoon. Lehdet muuttuu keltaisenpunaisiksi ja varisee maahan.

Question 270

Miten ahvupuu selviää talven yli?

Answer 270

Sen neulasten pinta-ala on pieni, mikä vähentää haihtumista mikä suojaa sitä talven yli.

Question 271

Kylmänhorros

Answer 271

Elintoiminnot lähes pysähtynyt ja lämpötila voi alskea hieman alle 0. Tätä tekee vaihtolämpöiset läimet, hyönteiset, matelijat, sammakot

Question 272

Talvihorros

Answer 272

Tasalämpöisille eläimelle (siili, lepakko). Ennen talvea hankkinut rasvakerroksen koska talvihorroksen ylläpitäminen vaatii energiaa. Lämpötila säilyy parissa plusasteessa

Question 273

Talviuni

Answer 273

Esim karhu ja mäyrä. Lämpötila laskee vain vähän, eli heillä KUNNON rasvakerros

Question 274

Kasvien talvehtimistavat

Answer 274

1. Puut pensaat - varret ja silmut kestää pakkasta. Lehdet pudotetaan 2. Varpu, talvehtii lumen alla varsi kestää pakkasta 3. Silmut talvehtivat maassa karikkeen suojassa 4. Talvehtii maassa juurakkona, sipuleina, varsimukuloina 5. Siemenet talvehtivat

Question 275

Ympäristön kantokyky

Answer 275

Suurin mahodllinen tiheys, mitä ympäristö populaatiolta kestää

Question 276

Ikäpyramidit ja niiden ulkonäöt

Answer 276

Kasvava (alaspäin aukeneva kolmio), Vakaa (neliö pallomaisella päällä, puolipallo) ja Vähenevä (pallomainen)

Question 277

Eloonjäämiskuvaajan kolme päätyyppiä

Answer 277

Kupera (kalat), Suora (pikkunisäkkäät, kuolee tasaisesti) ja Kovera (isot petolinnut, kuolee vanhana)

Question 278

Kolme asiaa, jotka vaikuttavat populaation kokoon

Answer 278

Syntyvyys, kuolleisuus ja migraatio

Question 279

Populaatiossa yksilöiden jaukautumine jaetaan kolmeen eri luokkaan

Answer 279

Ryhmittäistä, säännöllistä tai satunnaista

Question 280

Populaation kasun käyrät

Answer 280

Eksponentaalisesti kasvava J-käyrä. Vs todellinen S-käyrä, logistinen käyrä

Question 281

Syrjäyttävä kilpailu

Answer 281

Kahden lajin välinen kilpailu, jossa heikompi syrjäytetään

Question 282

Laidunnus

Answer 282

Metsästys, jossa kasvinsyöjä syö kasvista vain osan

Question 283

Ravintospesialisti

Answer 283

Käyttää ravinnokseen lähinnä vain yhtä lajia

Question 284

Loissuhde

Answer 284

Isäntä ei kuole ainakaan heti - loinen pyrkii ensin kasvamaan ja lisääntymään. Yksi peto-saalissuhteista

Question 285

Symbioosi ja sen alalajit

Answer 285

kun kaksi eliötä elää kiinteässä vuorovaikutussuhteessa toistensa kanssa. Mutualismi yleensä ehdollista, ja molemmat hyötyy siitä. Amensalismista on haittaa toiselle, mutta toiselle ei vaikutusta. Kommensalismi eli pöytävierassuhde. Pöytävieras hyötyy, mutta toiselle ei mitään vaikutusta.

Question 286

Mimikry

Answer 286

Suojaava yhdennäköisyydne muoto. Esim kukkakärpäsen väritys

Question 287

Toisenvaraiset eliöt jaetaan kahteen:

Answer 287

Elävää biomassaa ravintona käyttäviin **kuluttajiin** ja kuollutta ainesta käyttäviin **hajottajiin**

Question 288

Detritus

Answer 288

Kuolleiden eliöiden muodostama aines

Question 289

Bruttoperustuotanto

Answer 289

Nettotuotanto - hengitys. Kertoo paljonko biomassaa kasvi saa siirrettyä eteenpäin

Question 290

Ekologinen tehokkuus

Answer 290

Hyötysuhde, jolla ekosysteemin eliö saa siirrettyä biomassaa eteenpäin syömästään ravinnosta. (Kasveilla n 50% ja muilla n 10%)

Question 291

Ohivirtaava energia

Answer 291

Eliön syödystä biomassasta energia, joka ei siirry seuraavalle kuluttajalle (yleensä 90%). Kuluu mm hengityksessä

Question 292

Jatkotuotanto

Answer 292

Kuluttajien tuottama biomassa

Question 293

Kuinka monta lenkkiä tavalliseen ravintoketjuun mahtuu (jos hajottajia ei lasketa)

Answer 293

Kolme tai neljä. Viidennelle ohivirtauksen takia energiaa ei oikein riitä.

Question 294

Trofiataso

Answer 294

Ekologisen pyramidin yksi taso

Question 295

Ekologinen sukkessio

Answer 295

Ekosysteemin paikallaan olevan lajiston vähittäistä muuttumista (eism metsän soistuminen, järven umpeenkasvaminen, metsäpalo)

Question 296

Metsän sekundaarisukkessio

Answer 296

1. heinikkovaihe 2. Pensaikkovaihe 3. Sekametsävaihe 4. Havumetsävaihe Alkaa uudelleen kliimaksitilassa olleen eliöyhteisön tuhouduttua

Question 297

Primaarisukkessio

Answer 297

Tapahtuu täysin uudelle alueelle. Esim tulivuorenpurkauksen jälkeen. Lajisto muuttuu kunne saavuttaa kliimaksin

Question 298

Pioneerilaji

Answer 298

Ensimmäisenä paikalle tuleva laji. lisääntyy ja leviää nopeasti, mutta huono kilpailija.

Question 299

Metsän ikääntyessä...

Answer 299

Nettotuotanto pienenee, mutta biomassan ja hajoavan puuaineksen määrä kasvaa

Question 300

Kliimaksivaihe

Answer 300

Lajit saapuvat hitaasti, mutta ikä on pitkä, muodostavat parhaat kilpailijat.

Question 301

Mikä on maapallon historian voimakkaimpia ympäristönmuutoksia?

Answer 301

Metsien häviäminen. Sitä häviää n jalkapallokentän kokoinen alue per sekunti.

Question 302

Uhanalaisimmat ekosysteemit

Answer 302

Metsät, korallit, kosteikot ja tulvivat jokisuistot

Question 303

Suomen uhanalaiset elimympäristöt

Answer 303

Vanhat metsät, rehevät lehdot ja ravinteikkaat lettosuot

Question 304

Millainen solu on suurin? (minkä eliöryhmän)

Answer 304

Kasvisolu (keskimäärin)

Question 305

Ihmisen pitkäikäisimmät solut

Answer 305

Hermo- ja lihassolut (voivta kestää koko ihmisen elämän)

Question 306

Ihmisen lyhytikäisimmät solut

Answer 306

Iho- ja verisolut

Question 307

Ihmisen yleisimmät alkuaineet

Answer 307

Hiili, Vety, Typpi ja Happi

Question 308

Multippeli alleeli

Answer 308

Yhdestä geensitä useampia alleeleja (esim ABO veriryhmä)

Question 309

Iturata

Answer 309

Sukusoluihin johtava solulinja

Question 310

Kytkeytyneet geenit

Answer 310

Kaksi eri geeniä samassa kromosomissa

Question 311

Homeoottiset geenit

Answer 311

Kokonaisen rakenteen ohjaamista ohjaava "isäntä"geeni. Sikiönkehityksessä. HOX-geeni

Question 312

Ihmisen kromsomimäärä

Answer 312

46 (Pareja 23)

Question 313

Meioosi

Answer 313

Solunjakautuminen , jossa syntyy sukusoluja (4) (tosin naisella vain 1 koska muut 3 kuolee). Koostuu kahdesta osasta: Vähennysjako ja Tasausjako

Question 314

Miten Meioosi I (vähennysjako) eroaa mitoosista=

Answer 314

Metafaasi 1:ssä vastinkromosomit asettuvat **pareittain** keskiriville. Anafaasi 1:ssä **vastinkromosomit** vedetään eri puolelle soluja. Mitoosissa kahdentuneet kromosomit asettuvat yksitellen, ja ne vedetään irti toisistaan niin että molemmille puolille jää yhdenkertainen kromosomi, mutta 46 kappaletta.

Question 315

Nondisjunktio

Answer 315

Kun vähennys/tasausjaossa tapahtuu virhe niin että sukkularihmat eivät pysty erottamana kromosomeja kunnolla \> sukusoluihin tulee yksi liikaa/liian vähän. Syntyy esim Down

Question 316

Downin syndrooma

Answer 316

Trisomnia kromosomissa 21.

Question 317

Turnerin syndrooma

Answer 317

Nainen, jolta puuttuu toinen X-kromosomi eli X0

Question 318

Esimerkki monosomiasta

Answer 318

Turnerin oireyhtymä

Question 319

Välimuotoinen periytyminen

Answer 319

Intermediaaninen periytyminen. Kumpikaan alleeli ei dominoi \> syntyy välimuoto, esim vaaleanpunainen kukka.

Question 320

Yhteisvallitseva periytyminen

Answer 320

Kodominantti. Molemmat alleelit dominoivat ja ilmenevät yksilössä. Esim ABO-veriryhmä.

Question 321

Punavihersokeus on...

Answer 321

X-kromosomissa periytyvä resessiivinen geeni

Question 322

Soveltavissa periytymistehtävissä voi olla myös..

Answer 322

Y-kromosomissa tai mitokondriossa periytyviä geenejä.

Question 323

Mendelistinen rekombinaatio

Answer 323

Kun geenit sijaitsevat eri kromosomeissa, en satuumanvaraisesti yhdistyvät \> sukusoluihin tulee alleeleista kaikkia eri yhdistelmiä

Question 324

Crossing over

Answer 324

Tekijänvaihdunta. Profaasi 1:ssä vastinkromosomien osat vaihtavat paikkaa, syntyy kiasmoihin. Erittäin tärkeää kytkeytyneien geenien rekombinaatiossa.

Question 325

Eri geenimutaatiot:

Answer 325

1. **Pistemutaatio**, yksi nukleotidi muuttuu. 2. **Nukleotidin poistuminen/lisääminen**

Question 326

Eri kromosomimutaatiot

Answer 326

Häviämä, kääntymä, kahdentuma, siirtymä, liittymä = Kromosomin muodon muutos, johon liittyy kromosomin katkeaminen (/tai transposoni)

Question 327

Kromosomimutaatiot

Answer 327

1. Monosomnia 2. Trisomnia 3. Polyploidia

Question 328

Fotosyntetisoivat eliöt

Answer 328

Kasvit, levät ja syanobakteerit

Question 329

Mistä löytyy viherhiukkasia eniten?

Answer 329

Lehtien yläpinnalla yhteyttämissolukosta

Question 330

Klorofylli

Answer 330

Lehtivihreä

Question 331

Ilmarako

Answer 331

Lehden alapinnalla oleva mikroskooppisen pieni aukko, jota ympäröi kaksi huulisolua. Kun niihin tulee vettä, ne turpoavat ja aukeavat \> vettä haihtuu aksvista ilmarakojen avulla. Hiilidioksidi tulee lehteen ilmarakojen kautta. Huulisoluissa viherhiukkasia \> sokeria \> vettä \> turpoaa

Question 332

Johtojänteen osat

Answer 332

Puuosa (vesi ja ravinteet), jälsi (paksuuskasu, kasvusolukkoa) ja nilaosa (yhteyttämistuotteet)

Question 333

Auksiini

Answer 333

kasvua säätelevä kasvihormoni. Saa kasvin kasvamaan valoa kohit. Huolehtii siis pituuskasvusta ja lehtien käännöstä kohti aurinkoa

Question 334

Kutikula

Answer 334

Kasvin pintakerroksne päällä oleva vahamainen kerros, joka estää liiallisen haihtumisen

Question 335

Kasvien varastosokerimuoto

Answer 335

Tärkkelys

Question 336

Näkyvän valon aallonpituusalue

Answer 336

380nm-750nm

Question 337

Viherhiukkasen yhteyttämisaineet sitovat parhaiten värejä...

Answer 337

Punaista ja sinistä

Question 338

Rikkibakteerin energiantuotto

Answer 338

Käyttää veden sijasta H2S:ää. Energiansitomisreaktiossa ei synny happea

Question 339

Ruokosokeri

Answer 339

AKA Sakkaroosi. Glukoosi + Fruktoosi

Question 340

Rypälesokeri

Answer 340

Glukoosi, monosakkaridi

Question 341

Eri monosakkarideja

Answer 341

Glukoosi, Fruktoosi

Question 342

Eri disakkarideja (ja rakenneosat)

Answer 342

Sakkaroosi (glukoosi + fruktoosi) Maltoosi (2x glukoosi), viljatuotteissa Laktoosi

Question 343

Eläinsolujen varastosokeri

Answer 343

Glykogeeni

Question 344

Kuinka paljon glukoosin energiasta käytetään soluhengityksessä?

Answer 344

n 40%

Question 345

Soluhengityksellä energiaa saadaan

Answer 345

Glyseroli + rasvahapot monosakkaridit Aminohapot

Question 346

Miten ruutana voi elää talvella hapettomassa lammenpohjassa?

Answer 346

Se saa energiaa alkoholikäymisellä

Question 347

Tyypillisimmät eliössä esiintyvät lipidit

Answer 347

Fosfolipidit, triglyseridit (rasvat), steroidit (esim kolestroli) ja karotenoidit (väriaineita)

Question 348

Kalvoproteiinien tehtäviä

Answer 348

Entsyymi, aineiden kuljettaja, ionikanava, viestien vastaanottaja tai reseptori

Question 349

PlasmolyysI

Answer 349

Kun kasvissa liian vähän vettä, solu soluseinän sisällä irtoilee soluseinästä ja kutistuu. Nestejännitys menetetään

Question 350

Eliöiden proteiinien rakennsuaineina käytetään ... aminohappoa

Answer 350

20 erilaista

Question 351

Erilaisia proteiineja

Answer 351

Entsyymit, varastoproteiinit, kuljetusproteiinit, supistuvat proteiinit (aktiini ja myosiini), suojaproteiinit (vasta-aineet), hormonit, rakenneproteiinit ja reseptoriproteiinit

Question 352

Kuinka monta erilaista emäskolmikkoa on?

Answer 352

64

Question 353

Proteiinin rakentamisen aloittava emäsyhdistelmä lähetti-RNAssa on

Answer 353

AUG

Question 354

Anabolinen ja Katabolinen

Answer 354

Anabolinen rakentaa, Katabolinen hajottaaa

Question 355

Koaguloituminen

Answer 355

Kananmunan valkuaisen saostumien, sen proteiinien kolmiulotteinen rakenne hajoaa

Question 356

Denaturoituminen

Answer 356

Proteiini menettää sen kolmiuloitteisen muotonsa ja aminohappo suoristuu.

Question 357

Pepsiinin optimaalipH

Answer 357

2

Question 358

Trypsiinin optimaalinen pH

Answer 358

8

Question 359

Mitoosi ja Meioosi

Answer 359

Meioosi lisääntyessä, mitoosi aina

Question 360

Sisarkromatidien yhdistymiskohta

Answer 360

Sentromeeri

Question 361

Profaasi

Answer 361

Mitoosin 1. vaihe. Kromatiini pakkautuu kromosomeiksi, tumakotelo ja -jyvänen häviää. Tumasukkula alkaa muodostua

Question 362

Metafaasi

Answer 362

Mitoosin 2. vaihe. Kromosomit ovat keskellä rivissä, ja tumasukkula tarttuu niiden sentromeerikohtiin

Question 363

Anafaasi

Answer 363

Mitoosin 3. vaihe. Sukkularihma lyhenee ja vetää tytärkromosomit toisille puolille solua.

Question 364

Telofaasi

Answer 364

Mitoosin 4. vaihe, loppuvaihe. Tumakotelo alkaa muodostua ksomosomien ympärille ja soluelimet jakautua. Tumasukkula hajoaa taas soluliaman.

Question 365

Iturata

Answer 365

Sukupuolirauhasessa sijaitseva solulinja, joka johtaa sukusoluihin.

Question 366

Autosomi

Answer 366

Kromosomit 1-22

Question 367

Meioosi jaetaanö...

Answer 367

Vähennysjako (Meioosi I) Tasausjako (Meioosi II)

Question 368

Kuinka monella eri tavalla ihmisen kromosomit voi asettau uuteen sukusoluun?

Answer 368

2^23

Question 369

Konjugoituminen

Answer 369

Kun Profaasi Issä kahdentuneet vastinkromosomit asettuvat rinnakkain \> ne konjugoituvat

Question 370

Tekijäinvaihdunta

Answer 370

Kun konjugoituneet vastinkromosomit muodostavat kiasmoja ja kromosomipalat vaihtavat paikkoja keskenään.

Question 371

Missä ihmisen veriryhmää aiheuttavan geenin lokus on?

Answer 371

Kromosomin 9 alaosassa

Question 372

Ihmisellä on geenejä

Answer 372

n 20 000

Question 373

Miten Mendel selvitti periytymisne pääperiaatteet?

Answer 373

Risteyttämällä herneitä

Question 374

Multippeli alleeli

Answer 374

Kun populaatiossa on samasta geenistä useampia eri muotoja

Question 375

Intermediaarinen peritytyminen

Answer 375

Välimuotoinen periytyminen. Kumpikin alleeli esiintyy \> kumpikaan ei dominoi.

Question 376

Yhteisvallitseva perityminen

Answer 376

Molemmat alleelit ilmenee itenäisenä \> moelmmat dominoi, esim ABO

Question 377

Mihin perustuu veriryhmän nimeäminen?

Answer 377

Punasolun pinnassa olevaan glykoproteiiniin, joka toimii antigeenina (saa aikaan vata-aine tuotannon). O:lla on A ja B vasta-ainetta, Alla B jne..

Question 378

Letaali alleeli

Answer 378

Homotsygoottina tappaa yksilön

Question 379

Kilpikonnien sukupuolen määritys

Answer 379

Ne munivat hiekkaan. Jos hiekka +27, syntyy vain koiraita, jos +30, syntyy vain naaraita. Jos siinä välillä molempia syntyy yhtä paljon

Question 380

Vuokkokalojen sukupuolen määritys

Answer 380

Isot ovat naaraita, ja niiden kanssa kulkee pienenmpi uros. Jos naaras kuolee, uros muuttuu naaraaksi ja saa rinnalleen pienemmän uroksen

Question 381

Lintujen (ja joidenkin kalojen ja perhosten) sukupuolen määritys

Answer 381

Naaraat XY ja koiraat XX

Question 382

Heinäsirkkojen sukupuolen määritys

Answer 382

Naaraat XX, koiraat X

Question 383

Pistiäisten (ampiaisten) sukupuolen määritys

Answer 383

``` Naaraat diploidisia (syntyvät hedelmöittyneestä munasolusta). Urokset haploidisia (syntyvät partenogeneettisesti) ```

Question 384

Punavihersokeus

Answer 384

Perityy resessiivisesti X-kromosomissa

Question 385

Hemofilia

Answer 385

Resessiivisesti X-kromosomista

Question 386

Testiristeytys

Answer 386

Risteytä dominoivaa ominaisuutta kantava yksilö resessiivisen kanssa. Mikäli jälkeläiset kaikki samanlaisia, molemmat heterotsygootteja. AKA takaisinristeytys

Question 387

Mendelistinen rekombinaatio

Answer 387

F2 polvessa syntyy uusia ominaisuusyhdistelmiä

Question 388

Geneettinen rekombinaatio

Answer 388

Tekijäinvaihdunta + mendelistinen rekombinaatio

Question 389

Kuinka monta crossing overia tapahtuu vastinkromosomien välillä jokaisessa meioosissa?

Answer 389

noin yhdestä kahteen jokaisen vastinkromosomin välillä

Question 390

Polygeeninen ominaisuus

Answer 390

Asia, johon vaikuttaa monet alleeliparit. Esim silmien väri ja pituus

Question 391

Homeoottinen geeni

Answer 391

Isäntägeeni, joka ohjaa yksilönkehityksen aikana muiden geenien toimintaa. Saavat esim kädet kasvamaan oikeaan paikkaan. Mutaatio johtaa siihen että käsi kasvaa esim silmien väliin. ihmisellä on niitä 39

Question 392

Ihmisne luokittelu

Answer 392

Kunta: Eläinkunta Pääjakso (eläimillä) / kaari (kasveilla): Selkäjänteiset Luokka: Nisäkkäät Lahko: Kädelliset Heimo: Isot ihmisapinat Suku: Ihmiset Homo Laji: sapiens

Question 393

Mendelin lait

Answer 393

1. Sääntö jälkeläisten yhdenmukaisuudesta 2. Erkanemissääntö 3. Sääntö geenien vapaasta yhdistymisestä meioosissa

Question 394

Adheesio

Answer 394

Kahden eri aineen välinen vetovoima, aiheuttaa kapillari-ilmiön

Question 395

Ekosysteemien ja eliölajien suojelukeinoja

Answer 395

Luonnonsojelualueet, lajien rauhoittaminen, Luonnonsuojelulait, suojeluohjelmat ja kansainväliset sopimukset Eläintarhat ja kasvitieteelliset puutarhat Siemen- ja geenipankit

Question 396

Kuinka suuri osuus Suomesta on järveä?

Answer 396

Noin 10%

Question 397

Suomen järvet ovat yleensä

Answer 397

Matalia ja karuja

Question 398

Kuinka iso osa Suomesta on metsiä?

Answer 398

N 70%, joista 5% luonnontilassa

Question 399

Kuikka

Answer 399

Puhtaan ja kirkkaan veden ilmentäjälaji

Question 400

Ekosysteemin vähittäistä lajikoostumuksen muutosta kutsutaan

Answer 400

Ekologiseksi sukkeksioksi

Question 401

Ekosysteemipalvelut

Answer 401

Ihmisen luonnosta saamat aineettomat ja aineelliset hyödyt. Tuotantopalvelut (ravinto, lääkeaineet) Ylläpitävät palvelut (fotosynteesi) Kulttuuripalvelut (esteettisyys) Säätelevä palvelu ( ilman ja veden puhdistaminen)

Question 402

Kasvukausi

Answer 402

Aika vuodesta, jolloin keskilämpötila on pysyvästi yli 5 astetta. Helsingin alueella n 180-170 ja pienimmillään 100

Question 403

Suomen kallioperän yleisin kivilaji

Answer 403

Hitaasti rapautuva Graniitti. Sen rapautuessa syntyy happamia kivennäismaalajeja

Question 404

Yleisin kivennäismaalaji

Answer 404

Moreeni

Question 405

Havumetsävyöhykkeen maannos

Answer 405

Hapan ja niukkaravinteinen podsoli

Question 406

Podsolin kerrokset

Answer 406

Question 407

Miksi kylmänhorroksessa levat eliöiden solut eivät jäädy?

Answer 407

Koska solut muodostavat glyserolia, joka laskee jäätymispistettä

Question 408

Taiga

Answer 408

Pohjoinen havumetsävyöhyke

Question 409

Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeet

Answer 409

Tunturikoivikko, Havumetsä, lehti- ja sekämetsä

Question 410

Lehtojen maannos

Answer 410

Ruskomaa. Se ei ole kerroksellista.

Question 411

Minkä ikäisinä hoitometsät hakataan?

Answer 411

Alle satavuotiaana, koska silloin niiden kasvu alkaa hidastua

Question 412

Turve

Answer 412

Eloperäinen maalaji, joka syntyy kun orgaaninen aines ei hajoa täydellisesti

Question 413

Suon turvekerroksen kasvunopeus

Answer 413

1-2mm/vuosi

Question 414

Suo elinympäristönä

Answer 414

Hapan, vähäravinteikas, vetinen ja vähähappinen.

Question 415

Suotyypit

Answer 415

Puulliset suot: Korpi ja Räme Puuttomat suot: neva, letto

Question 416

Räme

Answer 416

Suo, jossa kasvaa mäntyjä. Suomen yleisin suotyyppi

Question 417

Korpi

Answer 417

Suo, jossa kasvaa kuusia

Question 418

Neva

Answer 418

Suo, joka on puuton ja karu

Question 419

Letto

Answer 419

Suo, joka on puuton, mutta syntynyt runsasravinteiselle paikalle

Question 420

Keidassuo

Answer 420

AKA kohosuo. Suoyhdistelmätyyppi, jota löytyy erityisesti Etelä-Suomesta. Niukkaravinteisia, koska keskiosa korkealla \> ravinteita vain sadeveden mukana. Reunat reheviä

Question 421

Aapasuo

Answer 421

Pohjois-Suomessa erityisesti, alava suo. Reunat niukkaravinteisia, mutta keskiosat ravintorikkaita. Ravintorikkaampi suo kuin keidassuo

Question 422

Palsasuo

Answer 422

Tunturi-Lapissa. Syvällä turpeen sisällä on ikiroutaa, jonka vuoksi pinnan muodot ovat erikoisia.

Question 423

Suoyhdistelmätyypit

Answer 423

Keidas-, aapa- ja palsasuo

Question 424

Milloin suoekosysteemi on muuttunut metsäekosysteemiksi?

Answer 424

Kun kasvillisuuden pohjakerroksessa on alle neljännes rahkasammalia.

Question 425

Energian saaminen turpeesta

Answer 425

1. Suo ojitetaan 2. Annetaan kuivua monta vuotta 3. Turve leikataan tai rouhitaan irti 4. Metsitys

Question 426

Turpeenkäytön energiatuoton haittapuolet

Answer 426

Uusiutumaton polttoaine (ksova turpeen kasvu on hidasta), hiilidioksidin runsas vapautuminen ilmaan ja rikkidioksidin vapautuminen.

Question 427

Erilaisia kosteikkoja

Answer 427

Suo, tulvaniitty, järvien lahdet. Ne ovat maa- ja meriekosysteemin välimuotoja

Question 428

Eutrofinen järvi

Answer 428

Runsasravinteinen. Paljon typpeä ja fosforia. Kalkkipitoisilla alueilla. Hajakuormitus lisää ravinteisuutta. Vesi sameaa ja pH 7-8. Suuri perustuotanto, paljon kasvia, syanobakteereja ja kaloja ja lintuja.

Question 429

Niukkaravinteinen ruskeavetinen järvi

Answer 429

Suurin osa suomen järvistä. Samea vesi humuksen takia, pH 5-6. Niukka perustuotanto. Vesikasvillisuus harvaa, kaloja esim ahvenia.

Question 430

Niukkaravinteinen kirkasvetinen järvi

Answer 430

Harju- ja tunturiaueilla. Vesi kirkasta, vihertävää tai sinertävää, pH 6-7. Niukasti planktonia, perustuotanto tiukkaa. Kalat esim lohikaloja.

Question 431

Perustuotanto ja hapenmäärä virtaavissa vesissä

Answer 431

Yleensä vähäistä. Sekoittaa happea ilmasta tehokkaasti veden mukaan virratessa, ei ei yleensä happikatoa

Question 432

Suomen avainbiotoopit

Answer 432

Lehdot, lähteiden ja purojen ympäristöt, merenrantaniityt ja letot

Question 433

Kaupunkiekosysteemin erot asuinpaikkana.

Answer 433

- Enemmän sadetta, valoa ja melua - Lämpötila 1-3 astetta korkeampi - Ilmansaasteita enemmän - Talvisin vähemmän lunta (lisääntymisaika pidempi) - Koostuu pioneerilajeista -

Question 434

Miksi kaupunkien lämpötilat ovat korkeammat?

Answer 434

Tummat asfaltit ja kiinteät pienhiukkaset sitovat lämpöä

Question 435

Nopeakiertoinen hiili

Answer 435

Hiili, joka on ilmakehässä hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisina yhdisteinä

Question 436

Mitä on maaöljy ja -kaasu?

Answer 436

Aikoinana meressä eläneiden levien ja pieneliöiden orgaanista jäännöstä

Question 437

Sano esimerkki typensitojabakteerista?

Answer 437

Palkokasvien (herne, apila) juuren nystyrässä elävä *Rhizobium* - bakteeri

Question 438

Mitä hajottajat tekevät typelle?

Answer 438

Ne muuttavat orgaanisen typen ammoniakiksi (mikäli käytössä happea), joka siirtyy eteenpäin.

Question 439

Miten ekosysteemiin saadaan typpeä?

Answer 439

Salamoinnilla + typensitojabakteereilla

Question 440

Abioottinen typensidonta

Answer 440

Salamoinnin yhteydessä syntyvät typen oksidit muuttuu maaperässä nitraatiksi, joka siirtyy kasvien käyttöön

Question 441

Nitrifikaatiobakteerit

Answer 441

Hapettavat ammoniumtyppeä joko nitraatiksi tai nitriitiksi. Prosessi vaatii happea.

Question 442

Denitrifikaatiobakteerien tehtävä

Answer 442

Pelkistää nitriitti ja nitraatti anaerobisesti joko typpikaasuksi tai typen oksideiksi (NO, N2)

Question 443

Miten typpeä vapautuu luontoon ihmisen takia?

Answer 443

Teollisuuden ja liikenteen päästöistä

Question 444

Missä muodossa epäorgaanien fosfori on?

Answer 444

Maaperässä fosfaatteina PO43-

Question 445

Miten fosfaatti vapautuu kiertoon?

Answer 445

Kallioperästä rapautumalla ja pohjalietteestä vapautumalla hapettomissa olosuhteissa

Question 446

Luontaiset kasvihuonekaasut

Answer 446

Hiilidioksidi, metaani ja vesihöyry

Question 447

Tärkeimmät ihmisten takia syntyvät kasvihuoenkaasut?

Answer 447

Hiilidioksidi, CFC, metaani, dityppioksidi ja alailmakehään otsoni

Question 448

Mikä o tärkein syy hiilidioksidin määrän kasvuun ilmakehässä?

Answer 448

Fossiilisten polttoaineiden käyttö teollisuudessa ja liikenteessä

Question 449

Metaani kasvihuonekaasuna ja syntytapa?

Answer 449

Se absorboi lämpösäteilyä kymmeniä kertoja tehokkaammin kuin hiilidioksidi. Syntyy kun aine mätänee anaerobisesti (esim riisipelloilla) ja öljyn ja maakaasun tuotannossa

Question 450

Ilmakehän ala- ja yläosa

Answer 450

Troposfääri (kasvihuonekaasut) Stratosfääri (otsonikuori)

Question 451

Dityppioksidin pääsy kasvihuonekaasuksi

Answer 451

Syntyy denitrifikaatiossa hapettomissa oloissa. Nitraattilannotteiden käyttö, metsien hakkuut ja maan muokkaus lisää sen syntyä

Question 452

Miten syntyy troposfäärin otsoni?

Answer 452

Kun esim liikenteen pakokaasujen typenoksidit reagoivat auringon valossa hiilivetyjen kanssa. Se on myrkyllistä sekä kasveille että eläimille

Question 453

Mitkä asiat vähentävät lämpötilaa?

Answer 453

Pilvet ja aerosolit

Question 454

Hajakuormitus

Answer 454

Tulee monista eri lähteistä, esim maatalous. Ei siis mahdollista havaita "todellista lähdettä"

Question 455

Pistekuormitus

Answer 455

Päästö, joka voidaan selkeästi paikantaa. Esim jätevedenpuhdistamo, tehtaat, voimalat, sikalat ja kalanviljelylaitokset

Question 456

Rehevöitymisen vaiheet

Answer 456

Runsaasti planktoneita \> Kuolemia \> Hajottajat toimii \> Happi loppuu \> Fosforin määrä lisääntyy koska sitä irtoaa pohjallietteestä hapettomuuden seurauksena

Question 457

Itämeren suurin rehevöittäjä

Answer 457

Maatalous

Question 458

Suolavesipulssi

Answer 458

Pohjanmereltä tulevat vedet länsimyrskyjen mukana. Työntää hapekasta vettä myös itämeren pohjaan, jolloin sitäkin asutetaan.

Question 459

Itämeren kerrostuneisuus aj sekoittuminen

Answer 459

Alimmaisena suolavesi ja kylmä vesi. Lämpötilan kerrostuneisuus häviää syysmyrskyjen seurauksena

Question 460

Järvien vedenkierto

Answer 460

Vesi kiertää keväällä ja syksyllä. SIlloin hapekasta vettä tuele pohjallekkin. Perustuu siihen, että vesi on tiheintä neljässä asteessa, ja se on aina pohjalla

Question 461

Jäteveden puhdistus

Answer 461

Kolme vaihetta: Mekaaninen, biologinen ja kemiallinen. Mekaansiessa pienhiukkaset pois, biologisessa eloperäiset aineet hajoitetaan bakteereilla ja alkueläimillä ja Kemiallisessa fosfori aj typpi saostetaan pois kemikaalien avulla.

Question 462

Mikä aine on vaikein saada pois jätevedenpuhdistuksessa?

Answer 462

Typpi

Question 463

BHK

Answer 463

Biologinen Hapen Kulutus

Question 464

Suojavyöhyke

Answer 464

Ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Se on vesistön ja pellon välillä monivuotisen kasvillisuuden peittämä viljelemätön väli (vähintään 15m)

Question 465

Hoitokalastus

Answer 465

Kalastetaan taloudellisesti vähempiarvoisia kaloja. Esim särkiä. Toinen vaihtoehto petokalojen istutus

Question 466

Märkä- ja kuivalaskeuman erot

Answer 466

Märkälaskeuma sateen mukana, kuivalaskeuma painovoiman takia pölyhiukkasina

Question 467

Miksi korallieläimet eivät pärjää happamissa ympäristöissä?

Answer 467

Koska niillä on kalkkikuori, joka liukenee happamaan veteen.

Question 468

Puskurointikyky

Answer 468

Maaperän kyky neutraloida happoja

Question 469

Miksi suoemn maaperä on hapan?

Answer 469

Koska meillä on happamia kivilajeja, kuten graniittia, jonka rapautuessa maaperä hapettuu. Lisäksi hapan humuskerros edistää happamoitumista

Question 470

Kriittinen kuormitus

Answer 470

Suurin mahdollinen pitkäkestoinen laskeuma, jonka tietty ekosysteemi kestää ilman *merkittäviä* vaurioita. Esim kalkkienn maaperä nostaa sitä, mutta suomen heikosti puskuroiva maaperä ei kestä paljon mitään.

Question 471

Mitä seurataan puuston kuntoa mitatessa?

Answer 471

Sen kasvunopeutta ja harsuuntumista (neulas- ja lehtikato)

Question 472

Mitä seurauksia puille tulee happamuudesta?

Answer 472

Se vahingoittaa kuorta ja neulasia. Rikkidioksidi tuhoaa viherhiukkasia \> neulasten ikä lyhenee eli tapahtuu harsuuntumista. Saa metalleja liukoisemmaksi, mutta ravinteet huuhtoutuvat kauemmaksi. Mykorritsa vahingoittuu \> veden ja ravinteiden saanti heikkenee

Question 474

Milloin happamoituminen alkaa näkyä vesiekosysteemissä ja miten?

Answer 474

Kun pH \< 6. Planktonien ja pohjaeläinten määrä vähenee. Ensimmäisenä vaikuttaa rapuihin, kotiloihin ja simpukoihin, mätiin ja poikasiin. \> Vesistössä vain vanhoja kaloja

Question 475

Ensiapu happamoituneelle järvelle

Answer 475

Kalkitseminen, tosin kallis ja tehoton keino.

Question 476

Eliöille haitallisimmat raskasmetallit

Answer 476

Elohopea, Kadmium ja Lyijy

Question 477

Elohopea raskasmetallina

Answer 477

Bakteerit muuttavat sen metyylielohopeksi \> sitoutuu proteiineihin. Aiheuttaa myrkytysoireita ja hermostovaurioita. Paljon vesiekosysteemissä. Vapautuu klooritehtailta, kivihiiltä polttaessa ja puujalostusteollisuudesta.

Question 478

Kadmium raskasmetallina

Answer 478

Paristoissa, nikkeli-kadmiumakuissa, tupakassa ja PVC-muoveissa. Poistuu erittäin hitaasti. Kertyy maksaan ja munuaisiin \> aiheuttaa niissä vajaatoimintaa

Question 479

Lyihy raskasmetallina

Answer 479

Vapautuu teollisuudesta ja liikenteestä. Vaikuttaa keskushermostoon, aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja puolustusjärjestelmän heikentymistä. Lyijy sitoutuu maaperän humukseen. Nykyään Suomessa lyijypäästöt hyvin vähäiset.

Question 480

POP-yhdisteet

Answer 480

Pitkäikäiset, haitalliset orgaaniset yhdisteet. DDT, PCB ja Dioksiinit

Question 481

DDT

Answer 481

Hyönteismyrkky alunperin. Aiheuttaa lisääntymishäiriöitä, vaikuttaa maksaan, sukupuolihormoniin ja on karsinogeeni. Varastoituu rasvakudokseen. Suomessa kielletty, mutta ei kaikkialla.

Question 482

PCB-yhdisteet

Answer 482

Polyklooratut bifenyylit. Käytetty mm kondensaattoreissa ja muuntajissa. Rasvaliuokoinen, karsinogeeni, aiheuttaa lisääntymishäiriöitä ja norpilla kohdunkuroumaa.

Question 483

Supermyrkky

Answer 483

Osa ympäristömyrkyistä. Erittäin myrkyllinen yhdiste, joak syntyy sivutuotteena teollisuuden ja orgaanisen aineen poltossa alhaisessa lämpötilassa. Esim dioksiini

Question 484

Dioksiini

Answer 484

Supermyrkky, joka aiheuttaa maksa- ja haimavaurioita, syöpää, heikentää puolustusjärjestelmää ja hormonitoimintaa. Syntyy mm metallin- ja puunjalostuksessa.

Question 485

Öljy ympäristömyrkkynä

Answer 485

Sisältää mm PAH-yhdisteitä. Karsinogeeni. Päätyy eläinten karva/höyhenpeitteelle \> vie lämmöneristyskyvyn ja vedenhylkimisen

Question 486

PAH-Yhdisteet

Answer 486

Myrkyllinen polysyklinen aromaattinen hiilivety, jota löytyy mm raakaöljystä.

Question 487

Mitä auringosta tuleva säteily on?

Answer 487

Lämpö- eli infrapunasäteilyä

Question 488

Mistä tulee hiukkassäteilyä?

Answer 488

Radioaktiivisten aineiden ytimistä. Eli pysymätön aien hajoaa niin että se erittää hiukkasen, jolloin ydin muuttuu toiseksi ytimeksi ja vapautunut energia hiukkasen liike-energiaksi

Question 489

Sähkömagneettiset aallot pisimmästä lyhyimään

Answer 489

Radio, mikro, infrapuna, näkyvä, UV, röntgen ja gamma

Question 490

Ionisoivat säteilyt

Answer 490

Alfa, beeta, neutron, gamma, röntgen ja U(V)

Question 491

Miten läpäiseviä hiukkassäteilyt ja gammasäteily on?

Answer 491

Alfa ei läpäise ihoa, mutta voi tulla ruuan mukana. Beeta läpäisee ihon, muttei muita kudoksia. Gamma läpäisee ihon ja kudokset.

Question 492

Miten ionisoiva säteily aiheuttaa mutaation?

Answer 492

Se hajottaa vesimolekyylin hydroksidiksi ja vetyioniksi. Hydroksidi-ioni korvaa menetyksen ottamalla vetyatomin DNA-molekyyliltä

Question 493

Säteilysairauden oireet

Answer 493

Punasolujen määrän väheneminen, päänsärky, kuume, pahoinvointi, immuunijärjestelmän heikkeneminen, ihokarvojen lähtö, aivotoiminnan häiriöt, verenvuodot ja luuytimen tuhoutuminen.

Question 494

Kosminen säteily

Answer 494

Avaruudesta tuleva ionisoiva säteily

Question 495

Miten otsonia muodostuu?

Answer 495

Auringon UV säteily hajottaa happimolekyylin happiatomeiksi, jotka sitten yhdistyvät happimolekyyleihin.

Question 496

Eri UV-säteilyt

Answer 496

UV-C lyhytaaltoisinta, mutta ei pääse maanpinnalle. UV-A pitkäaaltoista, eikä siitä ole haittaa eliöille. Otsoni estää UV-Btä tulemasta maanpinnalle, mikä on erittäin haitallista eliöille.

Question 497

Biodiversiteetti ja sen tasot

Answer 497

Luonnon monimuotoisuus 1) Geneettinen monimuotoisuus (lajin sisäinen) 2) Lajimonimuotoisuus 3) Ekosysteemin monimuotoisuus

Question 498

Encyclopedia of life

Answer 498

Projekti, jonka tarkoituksena dokumentoida kaikki maapallon tunnistetut eliölajit. EOL

Question 499

Mitkä ovat kolme tärkeintä tekijää alueen biodiversiteetille?

Answer 499

Alueelle tuleva energian määrä, Abioottisten olojen monipuolisuus ja pysyvyys sekä alueen pinta-ala

Question 500

Reunavaikutus

Answer 500

Kahden ekosysteemin raja-alueella on enemmän yksilöitä ja lajeja kuin kummankaan niistä sisällä (koska monimuotoisuus suurempi)

Question 501

Tundra

Answer 501

Ei valoa eikä lämpöä \> lyhyt kasvukausi ja ikirouta. Ei juurikaan puita (koska mitä korkeampi kasvi, sitä enemmän tuuli aiheuttaa vedenhaihtumista). Pedot kulkevat pitkiä matkoja ruuan perässä

Question 502

Arot

Answer 502

Paksu ravinteika smultakerros, mutta vedenpuutetta. Paljon ruohoa, heinää ja tulipaloja

Question 503

Pohjoinen havumetsä

Answer 503

Lämmin kesä ja kylmä talvi. Maannos hapan ja niukkaravinteinen. Pitkälti ikivihreitä havupuita

Question 504

Lehtimetsävyöhyke

Answer 504

Lehdet pudotetaan talven ajaksi. Eläimet vaipuvat talvilepoon tai muuttavat. Ravinteikas maaperä

Question 505

Välimeren kasvillisuus

Answer 505

Kuumat ja kuivat kesät, talvet leutoja ja sateisia. Kasvillisuus nahkealehtistä ja ainavihantia (auttaa sietämään kuivuutta). Piikkipensaikkoa

Question 506

Trooppinen sademetsä

Answer 506

Ympäri vuoden kasvukausi, lämpö +25. Paljon sadetta ympäri vuoden. Maannos tiilenpunainen latosoli. Kasvillisuus kerroksellista

Question 507

Savannit

Answer 507

Heinäkasveja ja puita, aksvinsyöjäeläimiä. Kuiva- ja sadekaudet. Isot eläimet vaeltavat etsien vettä ja ravintoa.

Question 508

Aavikko

Answer 508

Vedenpuutetta. Kasveilla kuivuuden kestämistä parantavia kykyjä (piiiitkät juuret, siemenet itämiskykyisiä kymmeniä vuosia ja solukot varastoivat vettä). Eläimet liikkuvat yöaikaan

Question 509

Monimuotoisuuskeskus

Answer 509

Alue, jossa elää poikkeuksellinen monta eliölajia. Maapallolla noin 30

Question 510

Mikä on lajin kriittinen alaraja?

Answer 510

500 lisääntymisiässä olevaa yksilöä

Question 511

Sukupuuttovelka

Answer 511

Laji ei reagoi heti elimympäristön muutoksiin, vaan myöhemmin vaikka muuttuminen olisi jo pysähtynyt

Question 512

Mitkä tekijät tekevät lajista helposti vaaraantuvan?

Answer 512

- Endeemisyys (elää vain tietyllä alueella) - Iso koko - Hidas lisääntymisnopeus - Elinympäristövaatimuksiltaan kapea-alainen - Ravintoketjussa korkea sijainti - Ihmisiä houkutteleva osa/ulkonäkö

Question 513

Kestävä kehitys

Answer 513

Pyrkimys taata tuleville sukupolville vähintään yhtäläiset elämisen mahdollisuudet ja hyvinvointi kuin meillä

Question 514

Kestävä kehitys jaetaan..

Answer 514

Ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaalsieen ulottuvuuteen

Question 515

Ekologinen jalanjälki

Answer 515

Mittaaa, kuinka suuri ekologisesti tuottava maa- ja vesialue tarvitaan yhden maapallon asukkaan asumiseen, liikkumiseen ja elämiseen. Suurin osa on hiilijalanjälki

Question 516

Ihmisen eri kudostyypit

Question 517

Epiteelikudoksen päätyypit

Answer 517

Pinta- ja rauhaskudos

Question 518

Mitä on varsinainen sidekudos?

Answer 518

Nivelsiteet ja jänteet

Question 519

Esimerkkejä side- ja tukikudoksesta

Answer 519

Varsinainen sidekudos, rustokudos, luukudos, rasvakudos sekä veri ja imuneste

Question 520

Mitä tapahtuu solulle joka ei saa viestiä?

Answer 520

Se kuolee

Question 521

Eri viestiaineet

Answer 521

Kasvutekijät, välittäjäaineet (hermosoluilla), kudoshormonit ja hormonit

Question 522

Keskushermosoton kuuluu

Answer 522

Aivot ja selkäydin

Question 523

Hermoston jako (kokonaisuudessa)

Answer 523

Keskushermosto Ääreishermosto 1. Sensorinen hermosto 2. Somaattinen hermosto 3. Autonominen hermosto (parasympaattinen ja sympaattinen)

Question 524

Somaattinen hermosto

Answer 524

Motorinen hermosto. Tuo keskushermostosta lihaksiin viestejä vievät hermosolut

Question 525

Hermosolun rakenne

Answer 525

Dendriitti eli tuojahaarake (lyhyt haaroittunut) Solukeskus, sooma Aksoni eli viejähaarake (pitkä) Myeliinituppi, eristävä kerros aksonin päällä (nopeuttaa viestinkulkua ja auttaa solua uusiutumaan) Hermotukisolut eli gliasolut (muodostavat moelyynitupen) Hermopääte

Question 526

Nimeä

Answer 526

Viejähaarake, sidekudos, hermotukisolu, verisuoni

Question 527

Lepotilassa olevan hermosolun varaukset

Answer 527

Sisällä negatiivinen ja ulkona positiivinen. Se jännite-ero on lepojännite

Question 528

Miksi lepojännitteessä solun sisäpuoli on negatiivinen?

Answer 528

Koska siellä on runsaasti negatiivisesti varautuneita molekyylejä, esim proteiineja, aminohappoja ja fosfaatteja JA koska positiiviset kaliumionit siirtyvät ulos kaliumkanavista

Question 529

Lepotilassa, kumpi on sisällä, Kalium vai natrium?

Answer 529

Kalium sisällä, Natrium ulkona

Question 530

Aktiopotentiaalin synty ja siirtyminen hermosolussa

Answer 530

1. Hermosolun ärsytyksen takia Na-kanavat aukeaa ja Natriumia tuele solun sisälle \> Toimintajännite, aktiopotentiaali, koska sisäpuoli nyt positiivisesti varautunut 2. Sisäinen positiivinen varaus saa viereiset Na-kanavat aukeamaan ja näin impulssi etenee 3. Kaliumia virtaa ulos solusta \> solun sisäpuoli negatiivinen \> Na-K-pumppu palauttaa tasapainon ja seuraava impulssi mahdollinen

Question 531

Hermosolut - Mistä riippuu kuinka voimakkaan reaktion tietty ärsyke saa aikaan?

Answer 531

Etenevän impulssin taajuudesta

Question 532

Siittiön koostumus

Answer 532

1. Pää (Tuma ja akrosomi, joak sisältää entsyymit) 2. Keskikappale (mitokondriot) 3. Häntä

Question 533

Siittiöiden synty ja niiden säilömispaikka

Answer 533

Kivesten siementiehyt. Varastoituvat lisäkiveksissä.

Question 534

Munasolujen kehittyminen

Answer 534

Sikiöaikana alkaa, mutta pysähtyy meioosi II profaasiin. Jatkuu murrosiässä niin että yksi kehittyy loppuuna asti (mikäli hedelmöittyy)

Question 535

Missä hedelmöitys tapahtuu?

Answer 535

Mumanjohtimen alkupäässä

Question 536

Tsygootti

Answer 536

Hedelmöittynyt munasolu

Question 537

Geneettinen leimautuminen

Answer 537

Geenin aktiivisuuden riippuminen siitä, kummalta se on peritty

Question 538

Raskauden vaiheet

Answer 538

Solunjakautumisvaihe, viikot 1-2 Alkiovaihe, viikot 3-8 Sikiövaihe, viikot 9-38

Question 539

Neljä perusvaihetta, jotka mahdollistavat tsygootin kehityksen yksilöksi.

Answer 539

1. Solujen määrän kasvu 2. Solujen erilaistuminen 3. Kaavoittuminen 4. Muotoutuminen

Question 540

Solujen erilaistumien

Answer 540

Morulan solut totipotentteja (kaikkikykyisiä) Alkiorakkulan sisämassan sisäsolut pluripotentteja (voivat kehittyä miksi vain ihmisen soluksi)

Question 541

Solunjakautumisvaihe raskaudessa

Answer 541

Tsygootti \> Morula (matka munanjohtimessa kohti kohtua) \> Blastokysti (alkiorakkula, jossa sisäsolumassa ja joka kiinnittyy kohdun seinämään). Päivä 8-9

Question 542

Alkiokauden ensimmäinen tapahtuma

Answer 542

Sisäsolumassa \> Alkiolevy \> Alkiokerrokset (Endodermi, Mesodermi ja Ektodermi) Kaavoittumien käynnissä jo

Question 543

Mitä tulee alkiokerroksista?

Answer 543

Endodermi: ruuansulatuselimet ja hengityselimistö Mesodermi: luusto, lihakset, luuydin, verenkiertoelimistö Ektodermi: Iho, hermosto

Question 544

Gastrulaatio

Answer 544

Alkiolevyjen muodostuminen

Question 545

Sikiökalvot ja niiden kehitys

Answer 545

Muodostuvat alkiolevyjen kanssa samaan aikaan. Uloin Suonikalvo, sitten Vesikalvo ja sitten rakkokalvo. Suonikalvo muodostuu ulkosoluista ja muut sisäsolumassasta. Lopulta rakkokalvo ja suonikalvo yhtyvät ravitsemuskalvoksi, joka muodostaa sikiönpuoleisen osan istukkaan.

Question 546

Ruskuaispussi

Answer 546

Rakentuu sisä- ja ulkosoluista. Yhdistyy sikiön suoleen ja napanuoraan. Ituradan solut vaeltavat sinne ennen gastrulaatiota. Häviää myöhemmin

Question 547

Sikiön ravinnonsaanti

Answer 547

Aluksi diffuusiolla, viikon 3 jälkeen istukan kautta. Sikiö yhdistyy istukkaan napanuoralla.

Question 548

Sikiöviahe

Answer 548

Alkaa viikolla 8-9. Silloin suurin osa elimistä on jo kehittynyt, ja nyt alkaa kasvu. Sikiön liikkeet mahdollista tuntea viikosta 16, ja sikiöllä selviytymismahdollisuuksia viikosta 24.

Question 549

Millainen on sikiön verenkierto?

Answer 549

Koska keuhkot eivät vielä toimi, kaasujen vaihto tapahtuu istukassa. Tämän takia keuhkoverenkierto pyritään ohittamaan soikealla aukolla (eteisten välillä) ja valtimotiehyllä (keuhkovaltimon ja aortan välissä)

Question 550

Minä päivinä voi munasolu ajkautua niin että saadaan samanmunainen kaksonen?

Answer 550

1-15. Päivät 13-15 niin myöhään, että monesti kaksoset jakavat osia, ihoa, raajoja tms.

Question 551

Teratogeeni

Answer 551

Tekijä/aine, joak voi aiheuttaa sikiölle epämuodostumia. Kulkee siis äidin verenkierrosta sikiöön. Esim alkoholi, tupakka, lääkkeet. Niiden vaikutus haitallisinta sikiölle n viikoilla 1-8.

Question 552

Keskonen

Answer 552

Sikiö painaa alle 2500g tai syntyy ennen raskausviikkoa 37 (eli hedelmöityksestä 35 viikkoa)

Question 553

Synnytyksen vaiheet

Answer 553

1. Avautumisvaihe (kohdunkaula avautuu n 10cm ja lapsivesikalvo puhkeaa) 2. Ponnistusviahe 3. Jälkivaihe (ponnistetaan kaikki kalvot ja istukka, joka myös irtoaa kohdunseinämästä)

Question 554

Miten synnytys käynnistyy?

Answer 554

1. Istukka alkaa rappeutua ja progesteronin tuotto vähenee 2. Aivolisäkkeen takalohko alkaa erittää oksitosiinia, mikä saa kohdun supistumaan

Question 555

Totippotentti solu

Answer 555

Kaikkikykyinen. Morulan solut

Question 556

Pluripotentti solu

Answer 556

Blastokystin sisämassa. Pystyvät erilaistumaan miksi tahansa aikuisen ihmisen soluksi

Question 557

Multipotentti solu

Answer 557

Pystyy erilaistumaan useaksi eri kudostyypiksi, mutta ei kaikiksi. Esim luuytimen hematopoieettiset kantasolut

Question 558

Unipotentti kantasolu

Answer 558

Pystyy erilaistumana vaan muutamiksi eri solutyypiksi, yhden solulinjan soluiksi, esim ihon kantasolu.

Question 559

MIkä on syöpä?

Answer 559

Sairaus, jossa solut jakautuvat ja leviävät hallitsemattomasti kuuntelematta muiden solujen viestejä

Question 560

Syövälle kriittiset geenit

Answer 560

Proto-onkogeenit (kasvua ja mitoosia edistävät geenit) ja tuumorisupressiogeenit (kasvua rajoittavat geenit)

Question 561

Miten syöpäsolu eroaa tavallisesta geenistä

Answer 561

Syöpäsolu.. Ei kuuntele viestejä, ei mene apoptoosiin, ei erilaistu tai vanhene, sillä on telomeraasientsyymiä, saa aikaan verisuonten muodostumista ympärillensä, lähettää etäpesäkkeitä ja hankkii energian glykolyysillä/maitohappokäymisellä

Question 562

Miten hyvälaatuinen ja huonolaatuinen kasvain eroaa toisistaan

Answer 562

Hyvälaatuinen.. - Ei tunkeudu ympäröiviin kudoksiin - Hyvin erilaistunut - Tarkat ääriviivat - Hidaskasvuinen eikä lähetä etäpesäkkeitä

Question 563

Mitä menetelmiä käytetään syövän hoitoon?

Answer 563

Leikkaus, sytostaatit, sädehoito, hormonit, interferonit

Question 564

Interferonit

Answer 564

Lääke jota käytetään syövän hoitoon. Vaihvistaa omaa immunipuolustusta.

Question 565

Kemoterapia

Answer 565

Sytostaatti- ja hormonihoito yhdistettynä

Question 566

Miten impulssi siirtyy solusta toiseen?

Answer 566

Kemiallisesti synapsin kautta

Question 567

p53-proteiini

Answer 567

p53 on samannimisen geenin tuottama solusykliä säätelevä proteiini. Se estää soluja jakautumasta, jos solun DNA on vaurioitunut. Lisäksi se voi korjata vaurioituneen DNA:n, tai jos vaurio on liian suuri korjattavaksi, se voi ajaa solun apoptoosiin. p53 on siis tuumorisupressorigeeni, joka aktivoituu karsinogeenien vaikutuksesta. Sillä on tärkeä rooli syövän ehkäisyssä ja p53 mutaatio, joka johtaa sen toimimattomuuteen havaitaankin yli puolissa kaikista ihmisillä todetuista syöpätapauksista.

Question 568

Dopamiini ja Serotoniini

Answer 568

Keskushermoston välittäjäaineita

Question 569

Miksi synapsissa viesti välittyy kemiallisestI?

Answer 569

Koska synapsirako on liian leveä sähköiseen välitykseen

Question 570

Synapsin toiminta

Answer 570

1. Toimintajännite saa hermopäätteen kalsiumkanavat aukeamaan ja kalsiumioneja solun sisään 2. Kalsium saa välittäjäainerakkulat solukalvolle vapauttaen välittäjäainetta synapsirakoon 3. Välittäjäaine sitoutuu solukalvon reseptoreihin, mikä saa natriumkanavat aukeamaan (mikäli riittävästi) 4. Natrium menee solun sisään ja saa aikaan aktiopotentiaalin synnyn. 5. Välittäjäaine otetaan takaisin solun sisään/hajotetaan.

Question 571

Miten välittäjäaineet voidaan jakaa?

Answer 571

Kiihdyttäviin (eksitoiviin) ja estäviin (inhiboiviin)

Question 572

Mikä on parasympaattisen hermoston tärkein välittäjäaine?

Answer 572

Asetyylikoliini

Question 573

Sympaattisen hermoston välittäjäaine

Answer 573

Noradrennaliini

Question 574

Refleksin reitti

Answer 574

Tuntohermo \> Selkäydin \> Liikehermo & Liike, Viesti aivoille samana aikaan

Question 575

Ojennusheijaste

Answer 575

Refleksi, jonka takia muutamme kokoajan asentoamme

Question 576

Harmaa aines

Answer 576

Aivojen moelyynitupettomat tuojahaarakkeet ja solukeskukset. On mm aivokuoressa, pikkuaivoissa, tumakkeissa ja selkäytimessä

Question 577

Valkea aines

Answer 577

Aivojen eri osia yhdistävät hermoradat, ja aivokuorelle tulevat ja lähtevät hermoradat

Question 578

Isoaivot

Answer 578

Jakautuu oikeaan ja vasempaan puoleen, joita yhdistää aivokurkiaisen hermoradat. Sen päällä on poimuttunut 3mm paksu aivokuori

Question 579

Aivokuori

Answer 579

Jakautuu neljään lohkoon; otsalohko, päälaenlohko, ohimolohko ja takaraivolohko

Question 580

Otsalohko

Answer 580

Säätelee puhetta, ajatuksia, tietoisuutta, tunteita ja persoonallisuutta

Question 581

Päälaenlohko

Answer 581

Kosketus-, lämpö-, paine- ja kipuärsykkeet

Question 582

Ohimolohko

Answer 582

Äänien tunnistaminen ja tulkinta, muistin muodostus (hakee ja järjestää otsalohkoon tallennettuja tietoja)

Question 583

Takaraivolohko

Answer 583

Vastaanottaa ja käsittelee näköaistista tulevia impulsseja

Question 584

Primaarinen aistinalue

Answer 584

Aivokuorella olevia alueita, joihin tulevat ärsykkeet saavat aikaan tiettyjä, yksinkertaisia reaktioita. Näköalue, Kuuloalue, tuntoaistialue ja liikealue

Question 585

Assosiaatioalue

Answer 585

Aivokuoren alueet, joilla tapahtuu eri asioiden yhdistämistä. Tärkeä esim pitkäkestoisessa muistissa

Question 586

AIvorunko

Answer 586

Ydinjatke, aivosilta, keskiaivot ja (väliaivot), Yhdistää aivot selkäytimeen. Säätelee mm sydämen sykettä, hengitystä ja ruuansulatusta. Evolutiivisesti aivojen vanhin osa.

Question 587

Väliaivot

Answer 587

Luokitellaan joskus aivorunkoon kuuluviksi. Siihen kuuluu mm talamus, hypotalamus ja aivolisäke

Question 588

Tyvitumakkeet

Answer 588

Harmaata ainesta, joka sijaitsee aivojen sisäosassa. Siellä käsitellään aivokuorelta lähtenyt tahdonalainen liikekäsky ennen sen toteuttamista. Aktivoituvat hiuman ennen näkyvää liikettä

Question 589

Ydinjatke

Answer 589

Aivorungon alin osa. Säätelee elämälle välttämättömiä toimintoja; sydämen pumppaaman veren määrää, verenpainetta, hengitystä ja ruuansulatusta

Question 590

Pikkuaivot

Answer 590

Vastaavat liikkeen tarkkuudesta. Huolehtii liikkeiden hienosäädöstä ja koordinaatiosta ja tasapainosta. Aktivoituvat ihmisen oppiessa uusia liikesarjoja

Question 592

Keskiaivot

Answer 592

Ohjaavat ydinjatkene kanssa silmien ja pään automaattisia liikkeitä (esim katseen siirtäminen näkökentässä liikkuvaa kohdetta kohti)

Question 593

Aivokurkiainen

Answer 593

Yhdistää aivopuoliskoja aksonikimppujen välityksellä. Naisilla suurempi kuin miehillä

Question 594

Limbinen järjestelmä

Answer 594

Siihen kuuluu mm hippokampus, hypotalamus ja mantelitumake. Niitä yhditää hermoradat. Limbinen järjestelmä vaikuttaa mm tunteiden ja riippuvuuksien syntyyn

Question 595

Hypotalamus

Answer 595

Autonomisen hermoston ja umpieritysjärjestelmän säätelykeskus. Ihmisne janokeskus. Siellä on myös suprakiasmaattinen tumake, joka havannoi valonmäärää ja infoaa käpyrauhasta. Osallistuu siis vuorokausirytmin säätelyyn

Question 596

Selkäydin

Answer 596

Välittää informaatiota aivojen ja muiden elinten välillä. Keskellä on harmaa aines ja uloinna valkea aines (eri puolille elimistöä johtavia aksoneja)

Question 597

Mantelitumake

Answer 597

Tunteiden prosessointi ja seksuaalitoimintojen säätely

Question 598

Hippokampus

Answer 598

Sijaitsee ohimolohkon pohjassa. Harmaata ainesta. Tärkeä uusien asioiden oppimisessa ja informaation siirtämisessä lyhytkestoisetsa pitkäkestoiseen muistiin.

Question 599

Aivoverkosto

Answer 599

Säätelyjärjestelmä, joka kattaa koko aivorungon. Se vastaanottaa impulsseja aistinelimistä ja lähettää isoaivokuorelle. Se säätelee vireystilaa. Unessa valvetilaan siirtyminen perustuu siihen, että aivoverkosto aktivoi aivokuoren.

Question 601

Aivokalvot

Answer 601

1. Kallon luut 2. Kovakalvo 3. Lukinkalvo 4. Pehmeäkalvo

Question 602

Aivo-selkäydinneste

Answer 602

Muodostuu aivokammioissa. Tukee aivoja, toimii iskunvaimentajana ja huolehtii keskushermoston solujen ravinnonsaannista ja vaikeuttaa haitallisten aineiden pääsyä keskushermostoon.

Question 603

Mihin muisti jaetaan?

Answer 603

Sensoriseen (hyvin lyhytaikainen), työmuisti ja säilömuisti

Question 604

Sensorinen muisti

Answer 604

Muutaman sekunnin pitkä. Jaetaan ikoniseen (näköaisti) ja kaikumuistiin (kuuloaisti). Pitää aistimusta yllä niin kauan että ahdimme tulkita sen.

Question 605

Työmuisti

Answer 605

Lyhytikäinen muisti. Varastona on otsalohko. Kestää vain muutaman minuutin

Question 606

Säilömuisti

Answer 606

Jaetaan elämänkerralliseen ja tietomuistiin. Hippokampus on tärkeä, ja sen tuottama tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin aivokuoren assosiaatioalueelle. Säilömuistin kapasiteetti on suuri

Question 607

Ihmisen umpirauhaset

Answer 607

Kilpirauhanen. lisäkilpirauhanen, sukurauhaset, haiman saarakkeet, lisämunuaiset, käpyrauhanen, hypotalamus ja aivolisäke

Question 608

Hormonivaste

Answer 608

Hormonin aiheuttama muutos solun toiminnassa

Question 609

Rasvaliukoisen hormonin matka soluun

Answer 609

Se pääsee suoraan solun sisään solukalvon läpi. Siellä se kiinnittyy reseptoriinsa tumassa/solulimassa ja vaikuttaa geenien aktiivisuuteen \> ohjaa proteiinisynteesiä. Vaikuttaa hitaammin kuin vesiliukoinen, mutta vaikutus pidempikestoinen.

Question 610

Vesiliukoisen hormonin matka soluun

Answer 610

Tarttuu solukalvon pinnalla olevaan respetoriinsa, joka aiheuttaa toisiolähetin synnyn. Toisiolähetti on mm cAMP ja kalsiumioni. Ne aiheuttavat muutoksen solun aineenvaihdunnassa, ja voi aktivoida muita proteineja. Jos ne aktivoivat transkriptiofaktoreita, voi hormoni näin vaikuttaa myös geenien aktiivisuuteen.

Question 611

Rasvaliukoisia hormoneja

Answer 611

Sukupuolihormonit, kilpirauhashormoni, A-vitamiinin hromoni. Kulkee veressä plasman proteiineihin sitoutuneena.

Question 612

Aivolisäke

Answer 612

Etu- ja takalohko. Etulohko on umpieritteinen osa. Takalohko on osa keskushermostoa. Takalohkon hormonit (ADH ja oksitosiini) valmistuu hypotalamuksessa

Question 613

Aivolisäkkeen etulohkon erittämät hormonit

Answer 613

Muihin umpirauhasiin vaikuttavat: Tyreotropiini, adrenokortikotropiini, lutropiini, FSH. Muita: Somatotropiini ja endorfiinit

Question 614

Endorfiinit

Answer 614

Aivolisäkkeen etulohkon erittämmiä hormoneja. luonnon omat opiaatit; parantavat kivunsietokykyä. Erittyy mm liikuntasuorituksen aikana

Question 615

Kasvuhormoni

Answer 615

Somatotropiini. Aivolisäkkeen etulohkon tuottama hormoni. Vaikuttaa mm sokeritaspainoon ja aineenvaihduntaan. Saa muut elimet tuottamaan kasvukudoshormonia, tehostaa solujen kykyä ottaa verenkierrosta aminohappoja. Lisää rasvojen pilkkoutumista, vähentää glukoosin otoa soluun, saa ruston luutumaan, lisää kasvutekijöiden tuottoa jne..

Question 616

Parakiininen viestintä

Answer 616

Viestimolekyylin siirtyminen solulta läheiselle solulle kudosnesteen välityksellä. Kudoshormonit (?)

Question 617

Endokriininen viestintä

Answer 617

Umpieritysrauhasten erittämien hormonien eritys verenkiertoon

Question 618

Sekarauhanen

Answer 618

Rauhanen, jossa sekä avo- että umpieritteinen osa.

Question 619

Avorauhasen toiminta

Answer 619

Aine erittyy tiehyttä pitkin suoraan kohteeseensa

Question 620

Hypotalamuksen vapauttaja- ja estäjähormonit

Answer 620

Liberiinit (vapauttavat) ja statiinit (estäjät

Question 621

Hypotalamuksen erittämät hormonit, jotka vaikuttavat aivolisäkkeen etulohkoon

Answer 621

Somatostattiini ja -liberiini(kasvuhormoni. Gonadoliberiini (FSH ja LH eritys) Kortikoliberiini (vapauttaa kortikotropiinia) Tyreoliberiini ( edistää tyreotropiinien eritystä)

Question 622

FSHn vaikutus

Answer 622

Munasolujen kypsyminen ja estrogeenituotanto. Siittiöiden kehittyminen

Question 623

Lutropiini

Answer 623

Testosteronin eritys kiveksissä Munasolun irtoaminen Keltarauhasen synty ja progesteronituotannon alku

Question 624

Antidiureettisen hormonin tehtävät

Answer 624

Lisää veden takaisinimeytymistä munuaisissa, supistaa verisuonia

Question 625

Oksitosiini

Answer 625

Kohdun seinämien lihasten supistuminen (synnytys) ja maitorauhasten lihasten supistuminen

Question 626

Käpyrauhanen (Käpylisäke)

Answer 626

Väliaivojen yläpuolella oleva biologista rytmiä säätelevä umpirauhanen. Erittää **melatoniinia**, joka helpottaa nukahtamista ja säätelee muiden hormonien eritystä ja tahdistaa niiden kanssa elintoimintoja. Lisää väsymystä. Serotoniini (aivojen välittäjäaine) on melatoniinin esiaste. Melatoniinituotanto riippuu suprakiasmaattisne tumakkeen lähettämsitä hermoimpulsseista.

Question 627

Kilpirauhasen hormonituotanto

Answer 627

Erittää **tyroksiinia** (T4) ja **trijodityroniinia** (T3). T4 on pysyvämpi muoto ja sitä eritetään enemmän, mutta se muutetaan maksassa T3n. Nämä aikaansaavat aineenvaihdunnan kiihtymistä ja niiden valmistus edellyttää jodia. Ne lisää energiaravintoaineiden aineenvaihduntaa, edistää kasvua ja kehitystä ja lisää NaK-pumppujen määrää. Se erittää myös **Kalsitosiinia**, joka vähentää veren kalsiumpitoisuutta edistäen osteoblastien toimintaa ja lisäämällä kalsiumin eritystä virtsaan. \> kilpirauhanen on rakentava (lisää aineenvaihduntaa ja luun rakennusta)

Question 628

Lisäkilpirauhaset ja niidne hormonit

Answer 628

Niitä on neljä kilpirauhasten takapinnalla. Erittää **parathormonia**, kalsitosiinin vastavaikuttajaa. Se saa kalsiumia ja fosfaattia vapautumaan vereen. Lisää kalsiumin takaisinottoa munuaisissa ja fosfaattien eritystä virtsaan (koska silloin kalsiumin pitoisuus veressä nousee). Aktivoi osteoklasteja

Question 629

Haiman endokriininen osa

Answer 629

Langerhansin saarakkeet. Alfasolut erittävät **glukagonia** ja beetasolut **insuliinia**. Insuliini lisää glukoosin ottoa soluun ja laskee verensokeria. Glukagoni lisää maksan glykogeenivarastojen pilkkoutumista glukogeeniksi. Lisää glukoosin siirtymistä vereen

Question 630

Diabetes

Answer 630

Tyyppi 1 Autoimmuunisauraus, jossa insuliinituotanto vähenee/loppuu. Tämä koska elimistön oma immunijärjestelmä tuhoaa beetasolut. Tyyppi 2 Solujen reseptorit eivät reagoi insuliiniin.: insuliiniresistenssi. Solut kärsivät energianpuutoksesta, koska glukoosi ei siirry niihin. Oire mm jano

Question 631

Lisämunuaiskuoren hormonit

Answer 631

Erittää steroidihormoneja (rasvaliukoisia, valmistettu kolestrolista). Niiden eritystä säätelee aivolisäkkeen kortikotropiini. Erittää **Kortisolia** (glykogeenivarastojen pilkkoutuminen glukoosiksi, rasvahappojen ja proteiinien käyttö energiatuotantoon), **Aldosteronia** (lisää Na-ionien takaisinottoa vereen munuaisissa. Erittää H+ ja K+ virtsaan. Säätelee RAA järjestelmää alhaiseen verenpaineeseen), **Kortikosteronia** (Kortisolin kaltainen) ja **androgeenejä** (mieshormonit) ja **estrogeenejä**.

Question 632

Mikä on sydämen ja verenkiertoelimistön päätehtävä?

Answer 632

Homeostasian ylläpito

Question 633

Sydämen sijainti

Answer 633

Sydän sijaitsee rintaontelon välikarsinassa pallean yläpuolella ja keuhkojen välissä hieman rintalastan vasemmalle puolelle kääntyneenä.

Question 634

Sinussolmukkeen vauhti ilman muita tekijöitä

Answer 634

100 kertaa minuutissa

Question 635

Aktiopotentiaalin eteneminen sydämenssä

Answer 635

Sinussolmuke \> 3 eteisjohtorataa pitkin eteiskammiosolmukkeeseen \> (impulssi etenee myös tavallisiin sydänlihassoluihin, mikä aiheuttaa eteisten depolaroitumisen) \> Eteiskammiokimppu (hisin kimppu) \> Kimput haarautuvat purkinjen säikeiksi, säikeet läpäisevät lihasmassan ja impulssi leviää muihinkin sydänlihassoluihin \> Kammiot supistuu, veri virtaa keuhkovaltimoon ja aorttaan \> Kammioiden repolarisaatio

Question 636

EKG-käyrät

Answer 636

P \> QRS \> T

Question 637

Systole ja diastole

Answer 637

Systole on supistumisvaihe ja diastole lepovaihe. Diastole: Veri valuu eteisistä kammioihin. Lopussa eteiset puristuvat ja veri virtaa kammioihin. Systole: Eteiskammioläpät sulkeutuvat, paine kammioissa kasvaa. Sen ylittäessä aortan paineen kammio-valtimoläpät aukeavat ja veri virtaa ulos kammioista. Veri alkaa valua eteisiin. Sykkeen nopeutuessa diastole lyhenee ja systole pysyy about samana

Question 638

Sydämen hapen saanti

Answer 638

Sepelvaltimoiden kautta. Ne haarautuvat aortasta oikeaan aj vasempaan sepelvaltimoon. Sepellaskimot laskevat oikeaan eteiseen. Virtaus runsaita diastolen aikana, koska systolen aikana sepelvaltimot puristuneina

Question 639

Sydämen toiminnan säätely

Answer 639

Autonominen hermosto ja adrennaliini. Adrennaliini vahvistaa sympaattisen hermoston vaikutusta sydämessä aj muualla supistaa/laajentaa verisuonia

Question 640

Valtimoiden ja laskimoiden kerrokset

Answer 640

Kolme. Sisältä ulos. Endoteeli \> sileä lihas \> sidekudos

Question 641

Valtimot vs laskimot

Answer 641

Valtimot: - Korkea verenpaine, paksu kerros (erityisesti sileä lihaskerros) - Pieni läpimitta \> nopea virtaus (Q = Av) Laskimot: - Matala verenpaine, ohut kerros - Suuri läpimitta \> hidas virtaus - Laskimoläpät ohjaavat veren virtauksen oikeaan suuntaan

Question 642

Asiat, jotka auttavat verta virtaamaan oikeaan suuntaan laskimoissa

Answer 642

- Laskimoläpät - Luustolihakset (supistuvat) - Sisäänhengityksen aiheuttama alipaine - Gravitaatio (lähinnä aivoista)

Question 643

Imusuonisto ja sen erityisominaisuudet

Answer 643

Imuneste kulkee kudoksista imusuonissa solislaskimon kautta vereen. Erityisominaisuudet: Seinämät läpäiseviä, ei tyvikalvoa, läppiä, risteyskohdissa imusolmukkeita, olennainen immunipuolustuskessa ja rasvojen kuljetuksessa

Question 644

Veri

Answer 644

Nestemäistä sidekudosta, jonka kaikki solut erilaistuneet luuytimen kantasoluista. Koostuu verisoluista ja plasmasta. 90% verisoluista punasoluja

Question 645

Erytrosyytit

Answer 645

Kaksoiskoveria, ikä n 120vrk, munuaisten EPO saa ne muodostumaan, ei mitään soluelimiä, tehtävä ainoastaan hapen kuljetus. Täynnä hemoglobiinia, joka sitoo neljä hemirautaa

Question 646

Veren hyytyminen

Answer 646

1. Verisuoni vaurioituu ja suoni supistuu 2. Verisolut osuvat seinämään ja tuottavat ADP:tä \> ne liimautuvat toisiinsa ja muodostavat primaarin kuplan 3. Ne erittävät hyytymistekijöihin vaikuttavia aineita, jotka saa protrombiinin trombiiniksi joka vaikuttaa tekien fibrinogeenin liukenemattomaksi fibriiniksi 4. Veren soluja tarttuu fibrinosäikeisiin ja muodostuu sekundaarinen tulppa. 5. Samalla liuotus alkaa, joka estää hyytymän leviämistä.

Question 647

Valkosolut

Answer 647

Granulosyytit, monosyytit ja lymfosyytit. Monosyytit erilaistuvat kudoksessa makrofageiksi. Granulosyyttejä on neutrofiileja, eosinofiileja ja basofiileja. Lymfosyyttejä on T- ja B-muotoja

Question 648

Lisämunuaisytimen erittämät hormonit

Answer 648

**Adrennaliini** ja **noradrennaliin**i. Erittyvät stressitilanteissa, ja hormonit ovat myös sympaattisen hermoston välittäjäaineita ääreis- ja keskushermostossa. Ne kiihdyttävät verenkiertoa ja sydämen sykettä. Nostavat veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuutta

Question 649

Munuaisten tuottamat hormonit

Answer 649

Erytropoietiini, vaikuttaa luuytimeen ja lisää punasolujen tuotantoa Kalsiumtrioli (Eli muuttaa D-vitamiinia aktiiviseen muotoon). Se lisää kalsiumin imeytymistä ohutsuolesta, sen sitoutumista luustoon ja vähentää sne eritystä virtsaan.

Question 650

Reniini

Answer 650

Munuaisten erittämä entsyymi. ALoittaa ketjureaktion, jossa maksan valmistama angiotensinogeeni hajoaa angiotensiiniksi, joka lisää aldosteronin eritystä lisämunuaisten kuorikerroksesta. Nostaa siis plasman vesipitoisuutta RAA-järjestelmällä (reniini-angiotensiini-aldosteroni)

Question 651

D-vitamiini aineenvaihdunta

Answer 651

1. Kolekalsiferoli, D-vitamiinin esiaste, valmistuu iholla UV-säteilyn vaikutuksetsa 2. Maksa muuttaa sen aktiivisempaan muotoon, Kalsidioliksi (D-vitamiinin varastomuoto, valmistetaan maksassa ja rasvakudoksessa) 3. Munuaiset muuttavat sen kalsitrioliksi, kaikista aktiivisempaan muotoon.

Question 652

Estrogeenit (niiden ominaisuudet)

Answer 652

Eirttyy munasarjoista ja rasvakudoksesta. Saa aikaan sekundääriset sukupuoliominaisuudet ja osallistuu kuukautiskierron säätelyyn. Munarakkula siis erittää sitä ja se samalla stimuloi munarakkulan kasvua. Vaikuttaa takaisinsäätelyn kautta LH ja FSH eritykseen.

Question 653

LH

Answer 653

Naisilla: munasolun irtoaminen ja keltarauhasen syntyminen. Miehillä: testosteronin eritys kiveksissä, Leydigen soluista

Question 654

FSH

Answer 654

Naisilla: Munasolujen kypsyminen ja estrogeenituotanto Miehillä: Siittiöiden kehittyminen, Sertolin solut

Question 655

Progesteroni

Answer 655

Erittyy keltarauhasesta. Raskauden aikana myös kohtu erittää sitä. Saa aikaan kohdun limakalvon paksuuntumisen ja ylläpitää raskautta. Keltarauhashormonin erityksen ylläpidosta huoelhtivat LH ja prolaktiini. Saa siis aikaan kuukautisvuodon

Question 656

Kivesten hormonituotanto

Answer 656

Niidne välisolut, Leydigin solut, tuottavat testosteronia LHn vaikutuksesta. Testosteroni vaikuttaa siittiöiden tuotantoon, sekundäärisiin sukupuoliominaisuuksiin, kiihdyttää lihasten kasvua ja vaikuttaa mielialaan ja sukupuoliviettiin. FSH vaikuttaa kivesten Sertolin soluihin, jotk aruokkivat siittiöitä

Question 657

Istukan hormonituotanto

Answer 657

Raskauden aikana: **Istukkagonadotropiini** (estää keltarauhasen surkastumisen, ylläpitää progesteroni ja estrogeenituotantoa) * *Progesteroni** (ylläpitää kohdun limakalvoa) * *Estrogeeni** (edistää kohdun ja maitorauhasten kasvua)

Question 658

Miten hengitystiet voidana jakaa?

Answer 658

Ala- ja ylähengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluu nenäontelo sivuonteloineen, nielu ja kurkunpää. Alahengitysteihin taas kuuluvat henkitorvi ja keuhkoputket

Question 659

Ylähengitysteiden tehtävä

Answer 659

Ilman kostutus ja lämmitys

Question 660

Pleura

Answer 660

Keuhkopussi. Ympäröi molempia keuhkoja. Sisempi lehti verhoaa keuhkon pintaa ja ulompi rintaontelon seinämää. Niiden välissä on alipaineinen keuhkopussinontelo.

Question 661

Keuhkojen lohkoitus

Answer 661

Oikeassa kolem ja vasemmassa kaksi (sydämen takia vasemmassa ei tilaa kolmelle)

Question 662

SIsäänhengitys

Answer 662

Pallea supistuu ja painuu alaspäin. Lisäksi ulommat kylkivälilihakset supistuvat ja nostavat kylkiluita ylöspäin antaen enemmän tilaa keuhkoille. Paine laskee keuhkoissa mikä saa ilman virtaamaan sinne.

Question 663

Uloshengitys

Answer 663

Normaalisti passiivista, palleakin vain rentoutuu ja nousee. Mutta raskaassa hengityksessä voidaan käyttää sisempiä kylkivälilihaksia, vatsalihaksia ja hengenahdostuksessa vielä apuhengityslihaksia jotka kaulalla.

Question 664

Hapen kuljetus veressä

Answer 664

1,5% plasmassa ja loput hemoglobiiniin sitoutuneena

Question 665

Hiilidioksidin kuljetus veressä

Answer 665

Hemoglobiiniin sitoutuneena 30%, plasmassa 5% ja bikarbonaatti-ioneina 65%

Question 666

Hengityksen säätely

Answer 666

1. Humoraalinen (elimistön nesteisiin perustuva) - CO2 lisääntyminen, pH lasku, hapenpuute 2. Neuraalinen (hermostollinen) - Keuhkot ja keuhkoputket reagoivat venytykseen. - Lihastyö ja sen suunnittelu kiihdyttää - Elimistön lämpeneminen kiihdyttää - Tahdonalaisten lihasten säätely

Question 667

Miten tupakointi vaikuttaa?

Answer 667

Tupakansavun ainesosat vahingoittavat hengitysteitä: - lisäävät limakalvojen läpäisevyyttä - saavat aikaan kroonisia keuhkoputkien tulehdusmuutoksia - tuhoavat värekarvoja - lisäävät limaneritystä - huonontavat maku- ja hajuaisteja

Question 668

Kuinka kauan kestää että veri pystyy kuljettamaan elimistöön tulleen asian x kaikkialle elimistöön?

Answer 668

Alle minuutti

Question 669

Sydämen koko ja paino

Answer 669

Noin oman nyrkin kokoinen, paino 300g-350g

Question 670

Miksi sydämessä vasen kammion sienämä on paksumpi kuin oikean?

Answer 670

Koska isossa verenkierrossa on suurempi paine \> tarvitaan enemmän voimaa että saadaan pumpattua sinne verta

Question 671

Miten eteiskammioläpät?

Answer 671

Trikuspidaali oikealla puolella ja mitraali vasemmalla (koska vasemmalla puolella ei ole tilaa kolmelle liuskalle)

Question 672

Aikuisen minuuttitilavuus?

Answer 672

Syke x iskutilavuus. Noin 5 litraa

Question 673

Kuinka kauan yksi sydämen toimintakierto kestää?

Answer 673

Noin 0,8 sekuntia. Siitä puolet diastolea ja 0,1s eteisten supistumista. Loput kammioiden supistumista

Question 674

Hiussuonten yhteenlaskettu pinta-ala aikuisella?

Answer 674

N 6000m^2

Question 675

Miksi voi tuntea huimausta jos seisoo kauan paikoillaan?

Answer 675

Koska lihakset on about työttömiä eivätkä siis auta laskimoita puristamana vettä sydämeen \> sydän saa verta liian hitaasti

Question 676

Yleisin anemiatyyppi?

Answer 676

Raudanpuutosanemia

Question 677

mikä on pienten imusuonien ja hiussuonien ero?

Answer 677

Imusuonissa aukkoja. Tämä että isommat molekyylit pääsevät sinne kätevästi (proteiinit)

Question 678

Miksi imusuonia kutsutaan maitiaissuoniksi?

Answer 678

Koska ohutsuolesta imeytyneet rasvat värjäävät sen valkoiseksi

Question 679

Mistä imusuonisto alkaa ja mihin se päättyy?

Answer 679

Alkaa hiusverisuonten läheltä (ne on päistään umpinaiisa), ja päättyy rintatiehyeksi, jota pitkin suurin osa imunesteestä laskee solislaskimoon

Question 680

Veren koostumus

Answer 680

55% plasmaa ja 45% verisoluja.

Question 681

Granulosyyttien elinikä

Answer 681

4-5 vuorokautta, luuytimestä poistuttua pari tuntia veressä

Question 682

Monosyyttien ja lymfosyyttien elinikä

Answer 682

Useita vuosia

Question 683

Hemofilian periytyminen

Answer 683

Resessiivinen alleeli X-kromosomissa. Se on tietyn hyytymistekijän puute

Question 684

Hengityksen vaiheet

Answer 684

1) **Ilman kuljetus** ulkoilman ja keuhkorakkuloiden välillä eli keuhkotuuletus 2) **Kaasujen vaihto** keuhkorakkuloiden ja veren välillä 3) **Kaasujen kuljetus** veressä 4) **Kaasujen vaihto** veren ja solujen välillä 5) **Soluhengitys**

Question 685

Hengitysteiden pinta

Answer 685

Nielua lukuunottamatta peittynyt pienillä värekarvoilla ja limaa tuottavilla soluilla. Mikrobit tarttuvat limaan, värekarvat työntävät mahaan ja siellä ne tuhotaan.

Question 686

Miksi poikien ääni madaltuu murrosiässä?

Answer 686

Koska kurkunpää kasvaa \> äänihuulet pitenevät ja paksunevat

Question 687

Henkitorven rakenne

Answer 687

10-12cm pitkä, 2,5cm paksu. Sen päällä on C-kirjaimen muotoisia rustorenkaita, jotka estävät henkitorvea painumasta kasaan paineenvaihtelun vaikutuksesta. Sen takaosa on sileää lihaskudosta ja sidekudosta. Kurkunpäätä taas suojaa kilpirusto, aataminomena

Question 688

Kuinka paljon meillä on alvioleja?

Answer 688

150 miljoonaa per keuhko, n 80m^2

Question 689

Hengitystahti ja määrä

Answer 689

12-14/minuutti. Hengitämme levossa noin puol litraa ilmaa per henkäys

Question 690

Kuoleman vyöhyke

Answer 690

8000m

Question 691

Vitamiinit, joita elimistömme pystyy itse tehdä

Answer 691

D-, K- ja B12-vitamiinit

Question 692

C-vitamiinin tehtävät

Answer 692

Elimistön hapetus-pelkistys -reaktiot, kollageenin ja entsyymien muodostaminen, parantaa raudan imeytymistä, tehokas antioksidantti

Question 693

Kivennäis- ja hivenaineiden erot

Answer 693

Pieninä määrinä tarvittavat kivennäisaineet ovat hivenaineita

Question 694

Esimerkkejä hivenaineista

Answer 694

Rauta, Jodi, Sinkki ja Kupari

Question 695

Ruuansulatuselimistö

Answer 695

Sylkirauhaset, hiama, maksa, sappirakko ja ruuansulatuskanava (

Question 696

Hampaiden määrä

Answer 696

32

Question 697

Nimeä

Answer 697

kiille, hammasydin, ien, hammasluu, leukaluu, hammas-sementti, hermo, verisuonia

Question 698

Syljen rakenne

Answer 698

99% vettä, musiinia (limaa) ja amylaasia, kasvutekijöitä ja bakteeria tuhoavia entsyymejä.

Question 699

Mahan osat (ylhäältä alas)

Answer 699

Mahansuu, mahanpohjukka, mahan runko-osa ja mahanportin soppi

Question 700

Mahan tilavuus kun se on täynnä

Answer 700

1-3 litraa

Question 701

Kauanko ruoka viipyy mahassa?

Answer 701

3-4 tuntia

Question 702

Rasvaliukoiset vitamiinit

Answer 702

ADEK

Question 703

Ruuansulatuskanava

Answer 703

Suu, hampaat, ruokatorvi, nielu, mahalaukku, ohutsuoli, paksusuoli ja peräsuoli

Question 704

Gastriini

Answer 704

Erittyy mahanportin sopesta ja pohjukaissuolesta. Se kiihdyttää suolahapon eritystä katesoluista ja mahalaukun seinämän kasvua. Suolahappo taas muuttaaa pepsinogeeniä pepsiiniksi, joka katkaisee peptidisidoksia. Sen eritystä säätelee mahalaukun ja pohjukaissuolen seinämän venytys

Question 705

Sekretiini

Answer 705

Erittyy pohjukaissuolesta ja eritystä säätelee happaman ruokasulan saapuminen pohjukaissuoleen. Lisää haiman natriumvetykarbonaatti-eritystä ja sapen eritystä maksasta. Vähentää gastriinin ja suolahapon eritystä

Question 706

Kolekystokiniini

Answer 706

Erittyy pohjukaissuolesta ja sitä säätelee rasvojen ja proteiinien pilkkoutumistuotteet. Lisää haiman ruuansulatusentsyymien eritystä rauahssoluista. Supistaa sappirakkoa \> sappea valuu ohutsuoleen.

Question 707

Kylläisyyden tunne

Answer 707

Lyhyellä aikavälillä verensokeri, jota hypotalamuksen reseptorit mittaavat. Sen lasku saa aikaan nälän tunteen. Mahalaukun venyminen vaikuttaa myös kylläisyyden tunteeseen.

Question 708

Suuret sylkirauhaset ja syljen määrä

Answer 708

Leuanalussylkirauhanen, kielenalussylkirauhanen ja korvanalussylkirauhanen (pareja). Erittyy n 1,5l / vrk

Question 709

Nieleminen

Answer 709

Sitä voidaan säädellä tahdonalaisesti, mutta sen käynnistyessä siitä tulee tahdosta riippumatonta = nielemisrefleksi.

Question 710

Mahansuu

Answer 710

Ruokatorven ja mahalaukun yhtymäkohta

Question 711

Mahalaukun sijainti

Answer 711

Kylkiluiden suojaamana vatsaontelossa

Question 712

Katesolut ja pääsolut

Answer 712

Mahalaukun rauhaskuopakkeen soluja. Katesoluista erittyy suolahappoa ja pääsoluista pepsinogeeniä (pepsiinin esiastetta)

Question 714

Mitä ruokamassalle tapahtuu mahalaukussa?

Answer 714

Se sekoittuu ja lämpenee. Alhaisen pHn vaikutuksesta bakteerit ja mikrobit tuhoutuu. Pepsiini-entsyymi pilkkoo proteiinit polypeptideiksi

Question 715

Haimaneste

Answer 715

Erittyy haimasta n 1,5l / vuorokausi. Sisältää natriumvetykarbonaattia ja ahiman entsyymejä (lipaasi, amylaasi, trypsiini ja kymotrypsiini, nukleaasi ja trypsiininestäjä

Question 716

Haiman entsyymit ja niiden tehtävät

Answer 716

Lipaasi (hajotata rasvat glyseroliksi ja rasvahapoiksi) Amylaasi (hajottaa tärkkelystä disakkarideiksi) Trypsiini ja kymotrypsiini (pilkkoo proteiineja peptideiksi ja sitten aminohapoiksi) Nukleaasi (pilkkoo nukleiinihappoja)

Question 717

Sappineste

Answer 717

Syntyy amksassa, n 0,5-1l/vrk. Sisältää bikarbonaatti-ioneja, sappisuoloja, kolestrolia ja bilirubiinia. Varastoituu sappirakossa ja erittyy sappitiehyttä pitkin pohjukaissuoleen (pohjukaissuolinysty). Sappineste saa aikaan rasvapisaroita, joiden avulla rasvahapot pääsevät imeytymään paremmin limakalvojen soluja, jossa ne muodostavat proteiinien kanssa kylomikroneja.

Question 718

Ohutsuolen entsyymit ja niiden tehtävät

Answer 718

Maltaasi, sakkaraasi ja laktaasi (pilkkoo disakkarideja monosakkarideiksi) Peptidaasi (pilkkoo peptideitä aminohapoiksi)

Question 719

Ohutsuolen osat

Answer 719

Pohjukaissuoli, tyhjäsuoli ja sykkyräsuoli

Question 720

Ohutsuolen seinämän rakenne

Answer 720

1) Limakalvo 2) Sidekudoskerros 3) Sileät lihakset 4) Sidekudoskerros, joka jatkuu suoliliepeenä, joka kiinnittyy vatsaontelon seinämään.

Question 721

Miten taataan ohutsuolen runsas imeytymispinta-ala?

Answer 721

Sisin epiteelikerros on voimakkaasti poimittunut nukkalisäkkeiksi, joka on vielä poimittunut mikrovilluksiksi

Question 722

Aineiden imeytyminen ohutsuolesta

Answer 722

Aminohapot ja monosakkaridit pääsevät aktiivisella kuljetuksella mikrovillusten seinämän soluihin aj siitä hiussuoniin avustetulla diffuusiolla. Rasvahapot ja monoglyseridit pääsevät mikrovillusten seinämän soluihin diffuusiolla, sitten ne yhdistyvät triglyserideiksi ja vielä proteiinien kanssa kylomikroneiksi. Siitä imusuoniin koska liian isoja hiussuoniin. Sappihapot imeytyvät sykkyräsuolesta verenkiertoon ja sieltä maksaan.

Question 723

Paksusuolen osat

Answer 723

Umpisuoli, varsinainen paksusuoli ja peräsuoli

Question 724

Paksusuolen tehtävä

Answer 724

Sinne tulee sulamaton osa(esim kuidut), josta suurin osa vettä. Siellä otetaan talteen vettä ja verenkiertoon imeytyy ioneja. Paksusuolen bakteerit tuottavat K ja B12 vitamiineja. Varastoi sulamatonta ainesta lyhyitä aikoja. Paljon kuolleita bakteereja, kuolleita soluja, limaa bilirubiinia (syntyy punasolujen hajotessa, tulee sappinesteen mukana).

Question 725

Ruuansulatuskanavan hiussuonten yhdistymispaikka

Answer 725

Maksan porttilaskimo.

Question 726

Tärkeimmät luutyypit

Answer 726

Putkiluu (lihasten vipuvarret), Kuutioluu (ranteessa ja nilkoissa) ja litteä luu(kylkiluu).

Question 727

Ylimmän kaulanikaman nimi + siitä alempi

Answer 727

Atlasnikama, kiertäjänikama

Question 728

Eri luusolut

Answer 728

Osteoblastis, osteoklastit ja osteosyytit

Question 729

Putkiluun rakenne ulkoa sisälle

Answer 729

Luukalvo, tiivis luukudos, hohkaluu, ydinontelot/luuydin (siellä rasvaa ja tuotetaan uusia verisoluja)

Question 730

Mistä luukudos muodostuu?

Answer 730

Kollageenisäikeistä, mineraaliaineksesta ja luusoluista

Question 731

Miten luumassamme uusiutuu?

Answer 731

Siitä n 10% uusiutuu vuosittain

Question 732

Miksi osteoporoosi on naisilla yleisempi?

Answer 732

Koska estrogeenituotannon vähentyessä vaihdevuosien aikana luukudoksen hajoaminen kiihtyy

Question 733

Lihaskudoksen tyypit

Answer 733

Sileä lihaskudos, poikkijuovainen luustolihaskudos ja poikkijuovainen sydänlihaskudos

Question 734

Sileä lihaskudos

Answer 734

Ihossa, rauhasissa, elimissä, .... Lyhyt, sukkulamainen, supistuu hitaasti mutta väsymättä. Toiminata säätelee hormonit ja autonominen hermosto

Question 735

Sydänlihaskudos

Answer 735

Poikkijuovainne, haaroittunut, yksitumainen, lieriömäinen ja lyhyt. Nopeita ja väsymättömiä. Ohjaa autonominen hermosto ja hormonit.

Question 736

Poikkijuovainen luustolihaskudos

Answer 736

Poikkijuovaisia, pitkiä, lieriömäisiä, monitumaisia. Supistuvat nopeasti ja väsyvät. Reagoivat kemiallisiin ja sähköisiin viesteihin. tahdonalaisesti ja tahdotta.

Question 737

Luustolihasten määrä

Answer 737

Yli 400

Question 738

Nivel ja niidne päätyypit

Answer 738

Luiden välinen liitos. 1) Pallomainen nivel (olkanivel) 2) Ratasnivel (kyynärluun ja värttinäluun välissä) 3) Sarananivel (kyynärluun ja olkaluun välissä) 4) Satulanivel (peukalossa) 5) Lieriönivel (kaularangassa) 6) Munamainen nivel (ranteessa) 7) Tasonivel (Jalan luissa)

Question 739

Nivelen rakenne ulkoa sisälle (vasemmalta oikealle)

Answer 739

Nivelside, nivelpussi, nivelontelo, nivelrusto, limapussi

Question 740

Motorinen yksikkö

Answer 740

Liikehermo ja sen säätelemät lihassolut

Question 741

Mikä saa luustolihassolun supistumaan?

Answer 741

Asetyylikoliini vapautuu synapsirakoon ja se kiinnittyy lihassolun solukalvon reseptoreihin. Se saa aikaan impulssin lihassolussa, joka saa kalsiumin vapautumaan lihassolun solulimakalvostosta (johon se on varastoituneena), ja kalsium saa aikaan proteiinisäikeiden liikkeet.

Question 742

Nopeat ja hitaat lihassolut

Answer 742

Punaiset on hitaita (tuottaa energian mitokondriossa) ja valkoiset ovat nopeita (tuotata energian maitohappokäymisen avulla)

Question 743

Kumpi aktiini ja kumpi myosiini?

Answer 743

Aktiini on se levy tikuilla. Myosiini liukuu aktiinin väliin

Question 744

Munuaisten tehtävä

Answer 744

Pitää vedenmäärän vakiona, epäorgaanisten ionine määrä, kuona-aineiden poisto, pH tasapainon ylläpito, verenpaineen säätely. Lisäksi se valmistaa EPOa ja muuttaa D-vitamiinia aktiiviseen muotoon

Question 745

Nefronin toimintakierron kolme vaihetta

Answer 745

Suodattuminen, takaisin imeytyminen ja aktiivinen eritys

Question 746

virtsa ja sen määrä per vuorokausi

Answer 746

Hiussuonikeräsestä suodattuva veriplasma, joka tulee nefronin koteloon. Noin 180l/vrk

Question 747

Virtsan esittymisen takaisin ihmeytyminen

Answer 747

Tapahtuu munuaistiehyissä. Silloin takaisin imeytyy 99% alkuvirtsasta. Mm glukoosi, aminohapot, vesi Na+ ja K+, lisäksi alkoholi ja ympäristömyrkyt palautuvat takaisin vereen (rasvaliukoisia). Henlen lingon laskevassa osassa erityisesti vettä ja nousevassa ioneja.

Question 748

Virtsan erittymisen aktiivinen eritys

Answer 748

Kiemuratiehyen loppuosassa, sitä säätelee hormonit. Verestä siirtyy virtsaan mm lääkeaineita, hormoneita, elintarvikkeiden lisäaineita, ioneja. Kokoojaputkessa voi imeytyä vielä vettä takaisin elimistöön.

Question 749

Virtsatiet

Answer 749

Valmiin virtsan kulkureitti, jossa se ei enää muutu. Munuaisaltaat \> Virtsanjohtimet \> virtsarakko \> virtsaputki

Question 750

Virtsarakon tilavuus

Answer 750

Täynnä n 400-500ml

Question 751

Virtsan syntymäärä / vrk

Answer 751

1-2l

Question 752

Maksassa kiertävä verimäärä / minuutti

Answer 752

Noin 1,5l, 70% siitä tulee ruuansulatuskanavasta porttilaskimoa pitkin

Question 753

Mikä on maksakirroosi?

Answer 753

Normaali maksakudos korvautuu sidekudoksella \> maksan toiminta heikkenee. Tulee ihmiselle, jotka käyttävät pitkään paljon alkoholia

Question 754

Kolestrolit

Answer 754

HDL Hyvä LDL paha

Question 755

Maksan rakenne

Answer 755

Koostuu pikkulohkoissa, jossa veri sekoittuu pienissä kapillaareissa (sinusoideissa), joiden seinämät läpäiseviä. Veri on siis hapellisen ja vähähappisen sekoitus. Pikkulohkoista veri kerätään keskuslaskimoihin joista se menee maksalaskimoon ja siitä alaonttolaskimoon.

Question 756

Maksan tehtävät

Answer 756

Poistaa verestä haitallisia aineita ja varastoi niitä, muuttaa aineita aktiiviseen muotoon. Muutata myös ruuansulatuskessa saatuja aineita varastomuotoon ja varastoi niitä (glykogeeni, rasvaliukoiset vitamiinit, rauta), verivarasto

Question 757

Mitä maksa tuottaa?

Answer 757

Hormoneja, plasman proteiineja (mm fibrinogeeni), sappisuoloja, kolestrolia

Question 758

Mitä maksa säätelee?

Answer 758

Veren kolestroli-, aminohappo-, sokeripitoisuuksia.

Question 759

Hermosoluille tyypillisiä piirteitä

Answer 759

- Rajallinen jakautumiskyky - Vain yksi aksoni - Useita lyhyitä dendriittejä - Pitkiälle erilaistunut

Question 760

Myeliinituppi ääreis- vs keskushermostossa

Answer 760

Schwannin solu, Oligodendrosyytti. Niiden välinen kohta Ranvierin kurouma

Question 761

Hermotukisolu AKA ja sen tehtävä

Answer 761

Gliasolu. - Myeliinitupen muodostus, kemiallinen tasapaino - Hermosolun suojaaminen ja korjaaminen, jätteiden poisto

Question 762

Solun lepopotentiaali

Answer 762

Jännite solun sisällä -70mV. Aukinaiset kanavat: passiivinen K+-vuotokanava ja Na-K-ATPaasi. SIsäpuoli negatiivinen koska ulos virtaa positiivisia ioneja

Question 763

Aktiopotentiaali hermosoluissa

Answer 763

Jänniteherkkä Na+-kanava aukeaa ja solun sisäpuoli muuttuu positiivisemmaksi (depolarisaatio). Mikäli jännite ylittää kynnysarvon, myös viereiset Na+-kanavat aukeaa = depolarisaatio.

Question 764

Repolarisaatio

Answer 764

Depolarisaation jälkeen jänniteherkät K+-kanavat aukeavat ja Kaliumia virtaa ulos. Solun sisäpuolinen varaus laskee, ja muuttuu yli negatiiviseksi, josta seuraa hyperpolarisaatio

Question 765

Hyperpolarisaatio

Answer 765

Repolarisaation johdosta lepojännitettä negatiivisempi vaihe

Question 766

Impulssin eteneminen synapsissa

Answer 766

Aktiopotentiaali saapuu hermon päähän, mikä saa jänniteherkät Ca+-kanavat aukeamaan ja kalsiumia virtaa hermosolun sisään. Tämä saa välittäjäainerakkuloiden avautumisen synapsirakoon. Siellä välittäjäaineet sitoutuvat seuraavan solun reseptoreihin ja tarpeeksi voimakkaana aiheuttaa aktiopotentiaalin.

Question 767

Tärkeimmät välittäjäaineet

Answer 767

Asetyylikoliini (luustolihaksissa, hermolihasliitokset) Noradrennaliini (sympaattisen hermoston) Dopamiini ja Glutamiini (stimuloiva keskushermostossa) GABA (inhiboiva keskushermostossa)

Question 768

Puhealueet aivokuorella

Answer 768

Broccan (otsalohkon takana) ja Wernicken (ohimolohkon takana). Brocca: puheen ymmärtäminen, kyllä, ei pysty muodostamaan sanoja. Wernicken: ymmärtää puhetta, muodostaa sanoja mutta ei mitään järkevää

Question 769

Aistinrata

Answer 769

Reitti aistisolusta keskushermoston aistimuskeskukseen

Question 770

Mihin aistit reagoivat erityisesti?

Answer 770

Ärsykevoimakkuudne muutoksiin. Eli jos aistimus pysyy tasaisena, totumme eli adaptoidumme siihen,

Question 771

Millaisiin ärsykkeisiin aistinsolut reagoivat?

Answer 771

Valoon (silmät), Mekaaniseen ärsykkeeseen (iho, korvat, lihakset, jänteet, verisuonet), lämpöön (iho, aivot), kemialliseen (nenä, suu) ja kipuun (suurin osa kehon osista)

Question 772

Aistimuksen kolme vaihetta

Answer 772

1) Aistimuksen vastaanotto 2) Viestin kuljetus 3) Aistimus

Question 773

Aistimuskeskuksen sijainti, aistimuksen syntypaikka

Answer 773

Isoaivojen kuorikerros

Question 774

Missä sijaitsee suurin osa elimistön kaikista aistinsoluista?

Answer 774

Silmän verkkokalvolla. Niitä on 70% kaikista aistinsoluista

Question 775

Ripustinsäikeet ja sädelihas kauas ja lähelle katsottaessa

Answer 775

Lähelle: Ripustinsäikeet löystyy, sädelihas supistuu ja linssi on siis pyöreämpi. (koska sen pitää taittaa enemmän eli saada pienempi f, jolloin saadaan taitto tarpeeksi pieneksi.) Kauas: Kiristyneet ripustinsäikeet, veltostunut sädelihas, linssi littanampi. Yritetään saada mahd vähän taittumista ja pieni f, jotta saadaan tarkennettua kauas. Silmä lepää kauas katsoessa

Question 776

Ikänäkö

Answer 776

Iän myötä linssin kimmoisuus ja mukautumiskyky vähenee. Emme saa tarkkaa pistettä niin lähelle, ja tarkka piste syntyy kovakalvon taakse. Tarvitsee kuperat plus-lasit.

Question 777

Kyynelnesteen tehtävät

Answer 777

Puhdistaa ja kosteuttaa silmää, estää silmää paleltumasta ja tappaa nakteereita. Myös ripset ja kulmakarvat suojaavat pölyltä ja roskilta.

Question 778

Likitaittoinen silmä

Answer 778

Linssi on liian pyöreä, tarkka kuva muodostuu ennen verkkokalvoa. Tarvitaan koverat miinus-lasit.. Kaukotaittoinen silmä on toisin päin.

Question 779

Verkkokalvon aistinsolut, määrä ja toimintaympäristö

Answer 779

Sauvat (120 miljoonaa), Tapit (6-7 miljoonaa). Tapit vaativat kirkkaan valon ja niitä on kolmea erilaistunutta: sinisiä, vihreitä ja punaisia. Niitä on eniten keltatäplässä. Sauvojen näköpigmentti hajoaa valossa

Question 780

Mitä tapahtuu sauvoille valossa?

Answer 780

Sen näköpigmentti eli rodopsiini eli näköpurppura hajoaa opsiiniksi (proteiini) ja retinaaliksi (A-vitamiinin johdannaninen). Niiden rakentuminen hämärässä kestää n 20-30 min

Question 781

Tappien kolme eri tyyppiä

Answer 781

Vihreä, punainen ja sininen

Question 782

Mitä ääni on?

Answer 782

Ilmassa eteneviä paineaaltoja

Question 783

Määrittele ulko-, väli- ja sisäkorva

Answer 783

Ulkokorva on korvalehti ja korvakäytävä. Välikorva on tärykalvo, vasara, alasin ja jalustin. Sisäkorva simpukka jne

Question 784

Kuuloluut järjestyksessä

Answer 784

Vasara, alasin, jalustin

Question 785

Korvatorven tehtävä

Answer 785

Pitää paine korvassa samanlaisena kuin ulkona (johtaa nenänieluun)

Question 786

Simpukan pituus oikaistuna

Answer 786

2,5cm

Question 787

Simpukan käytävät ylhäältä alas ja äänen reitti

Answer 787

Eteiskäytävä, Simpukkatiehyt ja kuulokäytävä ÄÄni eteiskäytävästä kuulokäytävään

Question 788

Äänet, jota kuulemme

Answer 788

20-20000 Hz

Question 789

Korvan aistinsolut (sijainti ja toiminta)

Answer 789

SIjaitsee Simpukkatiehyen tyvilevyllä. Nimeltään karvasoluja. Äänen takia tyvilevy taipuu ja saa karvasolun karvat osumaan katekalvoon, jolloin karvasolut ärtyvät. Impulssi siirtyy kuulohermoon

Question 790

Miten korkeiden ja matalien äänten erottaminen simpukassa toimii?

Answer 790

Korkeiden äänten aaltoliike on korkeimmillaan lähellä simpukan tyveä. Matalien äänien lähellä simpukan kärkeä

Question 791

Korvan osat, jotka osallistuvat tasapainoaistimukseen

Answer 791

3 kaarikäytävää (pään liikkeet) Soikea ja pyöreä rakkula (pään asennot pystytasoon verrattuna ja suoraviivainen liike). Soikeassa ja pyöreässä rakkulassa on hyytelökekoja, joissa on kalkkikiteitä. Kaarikäytävissä vain hyytelökekoja karvasoluineen

Question 792

Kemialliset aistit ja niiden toiminta

Answer 792

Maku- ja hajuaisti. Molekyyli tarttuu aistinsolun reseptoriin, mikä aiheuttaa ionikanavien aukeutumisen ja toimintajännitteen.

Question 793

Viisi perusmakua

Answer 793

Suolainen, makea, hapan, karvas ja umami

Question 794

Millainen maku umami on? Tarkalleen

Answer 794

Lihaliemimäinen, natriumglutamaatti

Question 795

Mille maulle olemme erityisen herkkiä? Ja miksi?

Answer 795

Karvaalle. koska kasvimyrkkyjen maku on karvas

Question 796

Missä hajusolut sijaitsevat?

Answer 796

Nenäontelon katossa, n postimerkin kokoisessa hajuepiteelissä

Question 797

Miksi hajusolu on ainutlaatuinen hermosolu?

Answer 797

Koska ne uusiutuvat kahden kuukauden välein

Question 798

Miksi parfyymit ovat niin suosittuja?

Answer 798

Koska isoaivojen hajualue on kiinni limbisessä järjestelmässä \> moniin hajuihin liittyy tunteita

Question 799

Miten haju vaikuttaa kumppanin valintaan?

Answer 799

Naiset tykästyvät eniten miehiin, joiden perimä mahdollisimman eri ja miehet ovuloiviin naisiin

Question 800

Answer 800

Hajukäämi, seulaluu, hajusolun viejähaarake, limaa erittävä rauhanen, hajusolu, hajuepiteeli, limaa

Question 801

Millaisia ovat kipureseptorit?

Answer 801

Vapaita hermopäätteitä

Question 802

Ihon tehtävät

Answer 802

Säätelee lämpöä, aistin- ja erityselin, varastoi rasvaa ja nestettä. Osallistuu immunipuolustukseen. Suojaa

Question 803

Ihon pH, miksi?

Answer 803

3-6, johtuu ihon eritteistä ja pinnan bakteerien aineenvaihduntatuotteista

Question 804

Millaisia ovat kosketusta aistivat solut?

Answer 804

Hermopäätteet, joita ympäröi sidekudoksesta muodostunut kapseli

Question 805

Millaiset solut aistivat lämpötilaa? Ja millainen lämpötila tunnetaan kipuna?

Answer 805

Vapaat hermopäätteet. Alle 15 astetta ja yli 45 astetta

Question 806

Miksi nopea lämpötilannousu saattaa aiheuttaa kylmän tunteen?

Answer 806

Koska kylmää aistivia reseptoreita on reippaasti enemmän

Question 807

Minne ihon talirauhanen avautuu?

Answer 807

Karvatuppeen

Question 808

Millainen erite tali on?

Answer 808

Rasvapitoista, ja se sisältää bakteerien kasvua estäviä rasvahappoja ja entsyymejä. Tekee ihosta hylkivän ja notkean

Question 809

Mitä hikirauhasen erite sisältää?

Answer 809

Vettä, siihen liuonneita suoloja, ammoniakkia, ureaa.

Question 810

Missä sijaitsee ihmisen suuret hikirauhaset?

Answer 810

Kasvoissa, kainaloissa, peräaukon ja sukupuolielinten ympärillä

Question 811

Mistä maitorauhaset kehittyvät?

Answer 811

Suurista hikirauhasista

Question 812

Ihon pinta-ala, paino ja paksuus?

Answer 812

Jopa 2m^2, 5% painosta, paksuudelta 1-4mm

Question 813

Ihon kerrokset

Answer 813

Orvaskesi, verinahka (ja ihonalaiskerros)

Question 814

Orvaskeden koostumus

Answer 814

Koostuu kerrostuneesta, levymäisestä epiteelikudoksesta. Pinnan kerros on on marraskesi, ja se sisältää paljon sarveisainetta ja hilseilee. Pintakerroksen kuluessa orvaskeden tyvikerros muodostaa uusia soluja. Karvat ja kynnet ovat orvaskeden sarveistumia

Question 815

Mikä elin säätelee elimistön lämpötilaa? Ja miten?

Answer 815

Hypotalamus. Kylmässä elimistö supistaa ihon pikkuvaltimoita \> vähemmän virtaa kiertää iholla \> lämpöä haihtuu vähemmän. Karvankohottajalihakset aktivoituvat (pyritään luoda eristävää ilmakerrosta iholle. Myös rasvakerros ihon alla vähentää lämmönhukkaa

Question 816

Missä lämpöä syntyy eniten ja miksi?

Answer 816

Aivoissa, maksassa ja lihaksissa. Koska energiankulutus on suurinta siellä

Question 817

Miten afrikkalaiset ovat ulkonäönsä perusteella sopeutuneet lämpöiseen ilmastoon?

Answer 817

Iho tumma: siinä UV säteilyltä suojaavaa melaniinia. He ovat pitkiä (pitkät raajat), mikä lisää haihdutuspinta-alaa

Question 818

Miksi sydämen syke kiihtyy lämpöisessä?

Answer 818

Koska ihon pinnan pikkuvaltimot laajenee \> enemmän verta iholle \> enemmän haihtumista ja lämpösäteilyä. Myös aivot tarvitsevat energiaa \> sydämen tulee pumpata verta enemmän \> syke kiihtyy

Question 819

Miten ihmisen solut suojautuvat UV säteilyltä?

Answer 819

Orvaskeden melanosyyttisolut aktivoituvat ja alkavat tuottamaan suojaavaa pigmenttiä, melaniinia (ruskettuminen)

Question 820

Mitä UV säteily aiheuttaa iholla?

Answer 820

Melaniinin muodostumista. Kolestrolista D-vitamiinin esiastetta (muokataan maksassa ja munuaisessa lopulta lisäkilpirauhasten erittämäksi parathormoniksi)

Question 821

Riisitauti

Answer 821

Tila, jossa kalsiumia ei imeydy tarpeeksi suolistosta. Luista tulee hauraat ja ne vääntyvät

Question 822

Miten käpyrauhanen liittyy biologiseen kelloon?

Answer 822

Se erittää pimeässä melatoniini-hormonia, joka saa ihmiset väsyneiksi ja uneliaaksi. Melatoniini rytmittää myös monia muista kasvuun ja kehitykseen vaikuttavaa hormonia, esim kasvuhormonia.

Question 823

aista vuorokausirytmiä ihmisen sisäinen kello pyrkii noudattamaan ilman auringonvaloa?

Answer 823

25 tunnin. Eli se mielellään jätättää

Question 824

Mitkä eliöt kuuluvat mikrobeihin?

Answer 824

Virukset, alkueliöt, bakteerit ja sienet (hiivat homeet)

Question 825

Mihin bakteerin vahingollinen vaikutus elimistössä yleensä perustuu?

Answer 825

Niiden erittämiin myrkyllisiin aineisiin

Question 826

Mekaaninen suoja mikrobeja vastaan

Answer 826

Iho ja limakalvot

Question 827

Miten iho suojaa mikrobeilta?

Answer 827

Niidne on vaikea läpäistä tiivistä orvaskettä. Lisäksi tali- ja hikirauhaset erittävät mikrobeille haitallisia entsyymejä. Ja ihollamme elää oma bakteerikunat (syrjäyttävä kilpailu). Ne myös tuhoavat talirauhasen erittämiä aineita ja saa aikaan rasvahappoja \> pH liian matala haitallisille bakteereille

Question 828

Kuvaile limakalvoa

Answer 828

Ohut solukerros, jonka päällä sitkeää limaa. Lima suojaa solukerrosta halkeamita ja repeämiltä

Question 829

Ihmisen ulkoinen puolustus

Answer 829

Iho, kyynelneste, nenän limakalvo, sylki, värekarvat, hiki, ruuansulatusneste ja emättimen happamuus

Question 830

Millainen virustyyppi aiheuttaa epidemioita

Answer 830

A-tyypin virus

Question 831

Immuunivaste

Answer 831

Valkosolujen reaktio taudinaiheuttajaa vastaan

Question 832

Synnynnäinen immuniteetti

Answer 832

Valkosolut, jotka on peritty. Ne ovat syöjäsoluja. Käsittelevät kaikkia taudinaiheuttajia samalla tavalla. Niitä on kahta tyyppiä: neutrofiilejä ja makrofageja (monosyytti, joka kudoksissa muuttuu suureksi syöjäsoluksi, makrofagiksi)

Question 833

Monosyyttien toiminta

Answer 833

1. Siirtyy kudokseen ja muuttuu makrofagiksi 2. Muodostaa puolustuksen ensimmäisen linjan. Alkaa syödä mikrobeja (montakin kerralla), syö myös kuolleita ja vahingoittuneita soluja sekä erilaisia hiukkasia 3. Hoitaa immunipuolustuksen ensimmäisen tunnin ajan 4. Parin päivän pääsät määrä taas roimasti lisääntynyt (tuotanto luuytimessä vilkastunut) ja makrofagit huolehtivat pääasiassa puolustuksesta imusolujen kanssa

Question 834

Neutrofiilien funktio mikrobi-infektiossa

Answer 834

Tulehdusalueen verisuonet ovat laajentuneet \> paikalle virtaa enemmän verta ja veren mukana neutrofiilejä. Ne lisääntyvät nopeasti ja syövät epäspesifisti. Vastaa immuunipuolustuksesta pari ekaa päivää

Question 835

Mikä lisää verisuonen läpäisevyyttä infektioalueella (ei valkosolu)

Answer 835

Siellä sijaitsevat avustavat proteiinit. Niiden koskiessa mikrobiin ne aktivoituvat ja alkavat aktivoida muita proteiineja. Syntyvät aineet parantavat hiussuonten läpäisevyyttä

Question 836

Mitä komplementtijärjestelmä tekee?

Answer 836

Se koostuu eri maksassa valmistetuista proteiineista. yksi koskettaa mikrobia ja muuttuu aktiiviseksi. Tämä aktivoi muita proteiineja. Tuloksena parantunut läpäisevyys hiussuonissa, ne houkuttelevat syöjäsoluja ja tehostavat solusyöntiä.

Question 837

Antigeeni

Answer 837

Molekyyli, joka kykenee käynnistämään spesifisen immuunireaktion. Se voi olla bakteerin/vruksen pintarakenne tai oman elimistön haitallisen solun pintarakenne. Imusolut osallistuvat immunipuolustukseen kun antigeeni löytää juuri sille sopivan imusolun.

Question 838

Imusolujen kypsymispaikka

Answer 838

B-imusolu kypsyy punaisessa luuytimessä, Bonemarrow. T-imusolut kateenkorvassa (thymus). Siitä ne matkaavat imukudoksiin ja jatkavat jakautumista. Valmis imusolu lähtee vereen kiertämään etsien omaa antigeeniään.

Question 839

Missä sijaitsee suurin osa elimistön imusoluista ja makrofageista?

Answer 839

Imusolmukkeissa

Question 840

Interferoni

Answer 840

Valkuaisaine, jota aletaan tuottaa viruksen infektoimassa solussa. Se kiinnittyy läheisiin soluihin, jotka alkavat tuottamaan tälle virukselle vasta-ainetta \> virus ei voi infektoida näitä soluja

Question 841

Answer 841

Sidekudos kotelo, imusolmukkeen kuoriosa keräsineen, vievä imusuoni, läppä, imukeränen jossa syntyy uusia imusoluja, tuova imusuoni, sidekudosväliseinä

Question 842

Mitä B-imusolulle käy kun se kohtaa taudinaiheuttajan?

Answer 842

Se jakautuu B-muistisoluksi ja plasmasoluksi. Plasmasolut tuottavat hirveästi vasta-aineita mikrobiia vastaan. Vasta-aine voi tarttua komplementtijärjestelmän proteiineihin voiden tunkeutua bakteerin solukalvoon tehden siihen reikiä. Voi myös sitoutua bakteerimyrkkyyn tehden siitä vaaratonta.

Question 843

Rokotuksen toiminta

Answer 843

Perustuu immunologiseen muistiin. Rokotteessa on tapettua/heikennettyä taudinaiheuttajaa/sen osaa, jonka B-solut tunnistavat vieraaksi antigeeniksi ja alkavat muodostaa B-muistisoluja. Näin varmistamme sen, että kohdatessamme kyseisen tauhdinaiheuttajan elimistömme reagoi nopeasti.

Question 844

Seerumihoidon toiminta

Answer 844

Elimistöön ruiskutetaan eläimissä tuotettuja vasta-aineita. Tapahtuu silloin kun henkilöä ei ole rokotettu/rokotetta ei ole olemassa ja hän kohtaa taudin. Tästä ei jää muistisoluja, eli uudelleen sairastuttaessa sama toistetaan.

Question 845

T-imusolujen toiminta

Answer 845

Soluvälitteinen spesifinen immuunivaste. Tehoavat erityisesti syöpäsoluihin ja viruksiin. Kohdatessaan oikean antigeenin T-solu jakautuu T-tappajiin, T-auttajiin ja T-muistisoluihin. Tappaja-T:t rikkovat viruksen saastuttaman solun kalvon ja sitoutuvat viruksen antigeeneihin \> makrofagit tulevat ja syövät sen. Tappajat tunnistavat infektoidut solut kudostyyppimolekyylien, MHCn avulla. Auttaja-T:t infon saatuaan alkavat tuottamaan paljon sytokiineja, tärkeitä viestiaineita jotka lisäävät imusolujen jakautumista aj erilaistumista, tehostavat makrofagien syöntiä.

Question 846

Mistää osista elimistön puolustusjärjestelmä koostuu?

Answer 846

1. Ulkoinen puolustus 2. Synnynnäinen immuniteetti 3. Hankittu immuniteetti

Question 847

Mikä tekee HI-viruksesta erityisen vaarallisen?

Answer 847

Se että se käyttää isäntänään auttaja-T-soluja. Niiden tuhoutuminen heikentää sekä muidne imusolujen että syöjäsolujen toimintaa \> immunivaste heikentyy roimasti. Se saattaa lepäillä isäntäsolussa vuosia ennenkuin aktivoituu. Sen aktivoituessa T-auttajat tuhoutuu ja syntyy AIDS. AIDS-potilaat yleensä kuolevat esim tavalliseen flunssaan

Question 848

I-viruksen voi havaita verikokeella vaikka se olisi inaktiivisena?

Answer 848

Ekojen kuukausien aikana B-solut alkavat tuottamaan sille vasta-aineita, jotka voidaan nähdä verikokeessa

Question 849

ADA-potilas

Answer 849

Hnekilö, jolla on immuunikato virheellisen perimän takia. Varttuu steriilissä kuplassa kunnes saa geenihoidon. Perimän virhe on tapahtunut ADA-entsyymiä koodaavassa geenissä.

Question 850

Autoimmuunisairaus

Answer 850

Sairaus, jossa ihmisen T- ja B-imusolut tuhoavat elimistön omia kudoksia. Voi johtua siitä että bakteerin antigeeni on liian samankaltainen omien solujen antigeenien kanssa. Myös virusinfektio ja lääkeaineet voivat muuttaa antigeeneja. Autoimmuunisairaudet ovat periytyviä, mutta ne laukaisee vasta ympäristö.

Question 851

Sano esimerkki autoimmuunisairaudesta

Answer 851

Nuoruusiän diabetes. Siinä Tappaja-T:t hyökkäävät haiman insuliinia erittäviin soluihin (beeta-soluihin)

Question 852

Allergia

Answer 852

Elimistön immunireaktio, joak syntyy elimistön reagoidessa liian voimakkaasti aineeseen, joka on tavallisesti vaaraton. Allergeeniin. B-solujen allergia on välitön, se puhkeaa heti. Aiheuttaa suuren histamiinin erityksen joka aiheuttaa tulehdusreaktion. T-solujen aiheuttama allergia on viivästynyt allergia. Näkyy siis vasta useamman päivän päästä esim ison kutinana tai kipuna.

Question 853

Allergeeni

Answer 853

Allergiaa aiheuttava aine

Question 854

Syöttösolut

Answer 854

Kudosten soluja. Elimistön ensikosketus allergeeniin saa sne tuottamaan lgE-vasta-ainetta. Vasta-aine tarttuu syöttösolujen pintaan ja saa ne alkamaan erittää histamiinia \> allergiareaktio. Syöttösolut osallistuvat myös loisten torjuntaan.

Question 855

Mitkä kaksi ominaisuutta veriryhmän tekevät alleelit saa aikaan?

Answer 855

Punasolujen pintaan tietyn rakenteen ja verinesteeseen tietyn vasta-aineen.

Question 856

Mitä verisolujen vasta-aineet saavat aikaan kohdatessaan kohdesolunsa?

Answer 856

Vasta-aineet liimaavat kohdepunasolut toisiinsa saaden aikaan kasaumia, jotka voivat mm tukkia sydämen.

Question 857

Rh-tekijä

Answer 857

Ihminen voi ola joko Rh-positiivinen (dominoiva) tai Rh-negatiivinen. Jos on positiivinen, punasolun pinnalla on D-antigeeni. Rh-neg ei kestä kyseistä antigeenia, vaan alkaa tuottaa vasta-aineita sitä vastaan (haittana esim verensiirroissa tai raskauksissa). Rh+ kestää negatiivista.

Question 858

Miten vaaratilanteet estetään eri Rh-raskauksissa?

Answer 858

Mikäli äiti on Rh-, häneen ruiskutetaan heti synnytyksen jälkeen anti-D-vasta-ainetta joka estää D-antigeenin vasta-aienen tuotannon.

Question 859

Eosinofiilien tehtävä

Answer 859

Tuottaa aineita, jotka tuhoavat loisia ja mikrobeja

Question 860

Basofiilien tehtävä

Answer 860

Tuottaa histamiinia allergisessa reaktiossa. Muistuttaa syöttösolua toiminnaltaan ja rakenteeltaan.

Question 861

Verihiutaleet

Answer 861

Megakaryosyytin osia. Osallistuvat mm veren hyytymiseen

Question 862

Kuinka kauan siittiön kypsyminen kestää?

Answer 862

Noin 10 viikkoa

Question 863

FSH:n vaikutus miehillä

Answer 863

Sertolin soluihin (tukisoluihin), jotka huolehtivat siittiöiden ravinnonsaannista ja säätelevät kypsymistä

Question 864

LHn vaikutus miehillä

Answer 864

Leydigen soluihin, välisoluihin, jotka tuottavat testosteronia.

Question 865

Siittiöiden matka

Answer 865

Kypsyminen kiveksissä, säilöminen lisäkiveksissä ja ulos siemenjohdinta pitkin

Question 866

Siemennesteen rakenne

Answer 866

Siittiöitä, eturauhasen eritteitä (limaa, sokereita)

Question 867

Miehen sisäiset ja ulkoiset sukupuolielimet

Answer 867

Ulkoiset: Siitin aj kivespussit. Sisäiset: kivekset, lisäkivekset, siemenjohtimet.

Question 868

Answer 868

Peräsuoli, rakkularauhanen, eturauhanen, lisäkives, kives, kivespussi. Siemenjohdin, Siittimen paisuvaiset, Virtsaputki, esinahka, terska

Question 869

Miten kivekset voidaan jakaa pienempään?

Answer 869

Ne voidaan jakaa n 200 kiveksen liuskaa, joiden sisällä olevista siementiehyissä siittiösolut kypsyvät. Tukisolut ja siittiöiden kantasolut sijaitsevat tyvikalvon päällä. Välisolu(tuotata hormoneja) sijaitsee siementiehyiden välissä

Question 870

Naisen ulkoiset ja sisäiset sukupuolielimet

Answer 870

Ulkoiset: Isot ja pienet häpyhuulet, klitoris. Sisäiset: Munasarjat, munanjohtimet, kohtu, emätin

Question 871

Kuukautiskierron kolme eri vaihetta

Answer 871

Munarakkulavaihe, ovulaatio ja keltarauhasvaihe

Question 872

Mikä saa aikaan ovulaation?

Answer 872

14. päivän jälkeen estrogeenin eritys nouse,e mikä saa aikaan LH ja FSH piikin (erityisesti LH), mikä saa aikaan munasolun irtoamisen, ovulaation.

Question 873

Mikä erittää estrogeeniä ja mikä progesteronia?

Answer 873

Munarakkula estrogeeniä. Siksi sen kehittyessä ovulaation kohdilla on estrogeenihuippu. Keltarauhanen erittää progesteronia ja estrogeenia.

Question 874

Milloin munasolun meioosin toinen jakautuminen etenee päätökseen?

Answer 874

Kun se hedelmöitetään.

Question 875

Milloin alkion sydän alkaa sykkiä?

Answer 875

Noin 22 päivää hedelmöityksen jälkeen

Question 876

Milloin alkaa sikiönkehitys ja miksi?

Answer 876

Noin viikolla 10, silloin kehittyvä alkio on pienihminen. Sillä on kaikki eri elimet elimistöineen.

Question 877

Milloin sikiö kääntyy synnytystä varten?

Answer 877

Raskausviikolla 32

Question 878

Miksi ihmisillä on pitkä lapsuusikä?

Answer 878

Se takaa aivojen kehittymisen, sosiaalisten taitojen oppimisen ja vähentää lapsikuolleisuutta.

Question 879

Mihin perustuu vauvojen kyky sukeltaa?

Answer 879

SYntyessä vauvojen kurkunpää on yhtä ylhäällä kuin muilla kädellisillä. Se laskeutuu n 1,5 vuoden iässä, josta alkaen puhetaito vasta voi kehittyä

Question 880

Miksi tunteet kuohoo murrosiässä?

Answer 880

Koska sukupuolihormonien määrä lisääntyy reippaasti ja hermosolut aivoissa uudelleenjärjestäytyy

Question 881

Miten äidin diabetes voi vaikuttaa sikiöön?

Answer 881

Liian nopeaa kasvua. Lapset ovat myös syntyessään tavallista suurempia

Question 882

Mitä kasvuhormonin erityksen väheneminen aiheuttaa?

Answer 882

Lihasmassan vähenemistä ja rasvakudos lisääntyy. Myös tukikudos menettää kimmoisuutta, koska sen väliaine, kollageenisäikeet paksunevat ja jäykistyvät \> ryppyjä, nivelten liikkuvuus vähenee

Question 883

Mitä vaihdevuosien alkaessa tapahtuu, ja milloins e on?

Answer 883

n 45-55 vuoden iässä. Munasarjojen toiminta vähenee \> estrogeenin ja progesteronin tuotanto loppuu \> FSHn eritys kasvaa reilusti

Question 884

Progeria

Answer 884

Geenimutaatiosta johtuva sairaus. Siinä lapso vanhenee kymmenkertaisella nopudella, jää lyhytkasvuideksi eikä saa mm hiuksia. Kärsii vanhojen ihmisten sairauksista ja kuolee keskimäärin 13 vuotiaana sydänpysähdykseen.

Question 885

Kolme vanhenemisteoriaa:

Answer 885

Vähäkalorinen ruokavalio pidentää elinikää. Vapaat radikaalit vaurioittavat DNAta. Syntyvät solujen aineenvaihduntatuotteina. Antioksidantit estävät niiden syntymisen. Telomeerien lyhentyminen \> solut eivät pysty enää jakautumaan.

Question 886

Monologinen ominaisuus

Answer 886

Yhden geenin tulos

Question 887

Monitekijäinen ominaisuus

Answer 887

Usean geenin ja ympäristön yhteisvaikutus (polygeeninen ominaisuus + ympäristö)

Question 888

Kromosomit, joissa tapahtuu trisomniaa

Answer 888

13, 18, 21

Question 889

Kromosomimutaatioita

Answer 889

Kääntymä, häviämä, siirtymä, monistuma

Question 890

Teollistuneiden maiden yleisimmät kuolinsyyt

Answer 890

1. Sydän ja verenpainetaudit 2. Syöpä

Question 891

Pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen stressin avikutus ja ero

Answer 891

Lyhytaikainen: erittyy adrennaliinia ja endorfiineja. Mielihyvän tunnetta, kipu poistuu. Pitkäaikainen: lisämunuaisen kuori erittää kortisolia. Edistää energiavarastojen käyttöönottoa pilkkomalla maksan glykogeenivarastoja ja saaden lihakset pilkkomaan proteiineja. Estää valkosolujen pääsyä kudoksiin \> vastustuskyky heikkenee. Aiheuttaa laihtumista, yleiskunnon heikentymistä, masentuneisuutta, uneliaisuutta, huonomuistisuutta.

Question 893

Kulttuurievoluutio

Answer 893

Kyky siirtää opitut tiedot, taidot ja asenteet seuraavalle sukupolvelle.