Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Medical 18 > Bi1 > Flashcards

Bi1 Flashcards

You may prefer our related Brainscape-certified flashcards:
USMLE® Step 1 flashcards
1
Q

Kuinka monta kertaa on mahdollista lukea yksi lähetti-RNA

A

MONTA

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Solun tukiranka =

A

Sytoskelon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Solukalvo

A

Koostuu kahdesta fosfolipidikerroksesta. Hydrofiilinen pää ulkona ja hydrofobinen pää sisällä. Sisältää mm kalvoproteiineja, jotka auttavat solua kiinnittymään toiseen soluun ja tunnistavat aineita.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Interfaasin S

A

Replikaatio. DNA-polymeraasi katsoo että ei tule virheitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Koodaava ja Mallijuoste

A

Koodaava on Transkriptiossa DNA-juoste ja Mallijuoste on rakentuva RNA-juoste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Eliömaailman kunnat

A

Prokaryootit: Arkit & Bakteerit Eukaryootit: Alkueliöt (Protoktistit), Kasvit, Sienet ja Eläimet Virukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Ihmisen solumäärä n

A

60 000 miljardia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Aineen kulkeutumiseen solukalvon läpi vaikuttaa:

A
  1. Sähköinen varaus 2. Koko 3. Aineen pitoisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Vakuoli eli solunesterakkula

A

Kasveilla. Pitää yllä nestejännitystä varastoimalla paljon vettä > luo suuren paineen solun sisään. Lysosomin korvike. Vanhoilla kasvisoluilla vakuoli valtaa lähes koko tilan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Operoni

A

Alue, joka sisältää yhden säätelyalueen, joka koodaa useampia geenejä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Lysosomi

A

Vain eläin- ja sienisolussa! Matala pH, <5. Tuhoaa entsyymeillään patogeenejä ja turhia solunosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Proteiinisynteesin vaiheet

A
  1. Transkriptio 2. Translaatio
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Ihmisen vesimäärä

A

Miehellä 70% Naisella 60%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Aktiiviset kuljetusmekansimit

A
  1. Primaarinen aktiivinen kuljetus 2. Sekundaarinen aktiivinen kuljetus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Soluseinä

A

Kasvi-, sieni-, bakteeri- ja leväsoluilla. Antaa solulle tarkan muodon ja suojaa. Auttaa myös pitoisuuserossa (kasvisoluilla on vakuoli). Kasveilla ja levillä rakentunut selluloosasta. Sienilä kitiinistä ja Bakteereilla mureiinista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Sienien lisääntymistapa

A

Suvuttomasti itiöiden avulla (myös suvullista). Itiö tippuu heltasta maahan ja alkaa kasvattaa sienirihmastoa. Mikäli vastakkaissukupuoliset sienirihmastot kohtaa niiden tumat yhdistyy ja syntyy uusi itiöemä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Välivaihe

A

Interfaasi. Koostuu G1, S ja G2 vaiheista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Solusylkäisy

A

Eksosyteesi. Kalvorakkula sulautuu solukalvoon ja päästää aineen x pois. Vaatii energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Solulimakalvosto

A

Endoplasminen kalvosto. Karkeapintainen (sis ribosomeja, joissa tapahtuu solulimakalvostolle/solukavolle jäävien proteiinien translaatio) Sileä solulimakalvostoa.Kalsiumin varastoiminen, lipidisynteesi (pyrkii mm muuttamaan haitalliset rasva-aineet vesiliukoisiksi munuaisia varten)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Sekundaarinen aktiivinen kuljetus

A

Pienemmän pitoisuuden puolelta suurempaan pitoisuuteen. Aktiivisessa kuljetuksessa tarvitaan aina kuljettajaproteiini sekä energiaa. Energiaa saadaan kun molekyyli B on kulkenut ensin passiivisesti > molekyyli A siirretään läpi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

DNAn rakenne

A

Kaksi rinnakkaista vastakkaissuuntaista juostetta. juosteet kiinni toisissaan vetysidoksien avulla emäsparisäännön mukaisesti. juosteet koostuvat nukleotideistä. nukleotidit sitoutuneet toisiinsa fosfoesterisidoksin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Taksonomia

A

Eliöiden nimeäminen, kuvaus ja luokittelu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Vaihtoehtoinen silmikointi

A

Yhdestä geensitä voidaan saada useampia proteiineja silmukoimalla vähän eri tavalla esim enemmän eksoneita.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Golgin laitetta kasvisolussa kutsutaan..

A

Diktysomiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Interfaasin G1

A

Tilavuus kasvaa, solu tuottaa proteiineja ja RNAta. Tarkistetaan DNAn kunto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Sienien tuntomerkit

A

Soluseinä kitiiniä, energiaa varastoidaan samoina sokeriyhdisteinä kuin eläinsolussa, toisenvaraisia, osa on mikrosieniä (hiivat, homeet). Koostuu ohuesta sienirihmastosta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Toistojaksojen käyttö

A

Isyystesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Transkriptio

A

Geenin koodaus lähetti-RNAsi. 1. Transkriptiotekijä säätelyproteiinit auttavat RNA-polymeraasia tarttumaan promoottoriin (aktivaattori tarttuu tehostajajaksoihin) 2. Kaksoiskierre avautuu pikkuhiljaa ja RNA-polymeraasi liittää nukleotidejä emäspariperiaatteen mukaisesti. 3. Valmiista esiaste-RNAta silmukoidaan pois intronit ja esiaste-RNA lähetetään tumasta ulos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Riboosin ja deoksiriboosin ero

A

Riboosissa yksi ylimääräinen happiatomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Sytosoli

A

Sytoplasman nesteosa. Sisältää mm epäorgaanisia ioneja ja maksromolekyylejä. Moni solun entsuumireaktioista tapahtuu sytosolissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Telofaasi

A

Kromosomin rakenne löystyy kromatiiniksi ja tumakotelot muodostuvat kromatiinien ympärille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Aluke

A

Primaasi-entsyymin syntentisoiam pätkä. Siitä alkaa replikaatio (ja sellainen tulee joakisen Okazakin fragmentin väliin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Bakteerien proteiinisynteesin ero aitotumalliseen

A

Ei silmukointia (ei introneja), kromosomi ja ribosomi molemmat solulimassa (transkriptio ja translaatio tapahtuvat samaa aikaa). Operonien takia luetaan monta geeniä. Ei tehostajajaksoja. Vahingot näkyvät heti koska perimä haploidinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Keskusjyvänen

A

Sentrioli. Koostuu mikrotubuluksista. Jokaisella kaksi > sentrosomi. Jakautuu ennen tumanjakautumista ja osallistuu siihen oleellisesti muodostaen sukkularihmaston.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Mihin kasvikunta jaetaan?

A

Sammalet, sanikkaiset ja siemenkasvit (paljassiemeniset ja koppisiemeniset)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Ensimmäinen laboratoriossa valmistettu orgaaninen aine

A

Urea, 1800-luvulla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Sytoplasma

A

Kaikki solukalvon sisäpuolinen (sytosoli ja soluelimet) paisti tuma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

RNAn rakenne

A

Emäsosa (Adeniini, Urasiili, Guaniini ja Sytosiini), sokeriosa (riboosi) ja fosfaattiosa (PO4). Yleensä yksijuosteinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Profaasi

A

Tumakotelo hajoaa, kromatiini pakkautuu kromosomeiksi, Sentrolit liikkuvat ja alkavat kasvattamaan tumasukkulaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Kuka keksi nykyisen eliöiden luokittelujärjestelmän?

A

Carl von Linnen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Ihmisen pienin solu

A

Punasolu ja siittiö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Mihin kuntaan sinilevä kuuluu?

A

AKA syanobakteeri kuuluu bakteereihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Tumajyvänen

A

Tuman pistemäiset tummemmat alueet. Siellä valmistuu ribosomaalista RNA:ta jota tarvitaan ribosomeissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

DNAn oikea nimi

A

Deoksiribonukleiinihappo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Pinosytoosi

A

Endosytoosi kun syödään nestettä, esim kudosnestettä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Translaation jälkeen

A

Valmis ketju laskostuu solulimassa muiden proteiinien auttaessa. Kuljetus Golgin laitteisiin/vapautus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Mitokondrio

A

Sitruunahappokierto aj elektroninsiirtoketju. Solun energiantuotto. Kaksi kalvoa; ulompi sileä ja sisempi poimittunut. Poimut kristoja ja sen sisempi osa on matriksi. Matriksessa sitruunahappokierto aj sisemmällä kalvolla elektroninsiirtoketju. Omaa DNA:ta, ribosomeja ja jakautuu itsenäisesti. Periytyy AINA äidiltä!!!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Kasvisolu vs Eläinsolu

A

Eläinsolulla EI vakuoli, soluseinä, viherhiukkanen kasvisoluilla EI lysosomi, sentrioli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Golgin laite

A

Koostuu lautasmaisista kalvopusseista, sisternoista. Proteiinien loppumuokkaus (lisätään esim hiilihydraattiosia/kofaktoreita). Aineenvaihduntaosien muokkaus ja pakkaus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Sytoskelon mitä on

A

Kolmea eri kokoa: 1. Mikrofilamentit (pienoissäikeet) 2. Mikrotubulus (pienoisputki) 3. Välikokoinenn säie Pitää yllä solun muotoa, osallistuu solun liikuttamiseen ja sisäisten aineiden kuljettamiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Replikaatiossa tarvittavat entsyymit

A

helikaasi-, primaasi-, DNA-polymeraasi- ja ligaasi-entsyymit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Nukleosomi

A

Kromatiinin perusyksikkö. Koostuu 8 histoniproteiinin ympäröivästä kromatiinirihmasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Histoni

A

Proteiini, jonka ympärille DNA on pakkautunut kromatiinina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Kaikille eliöille yhteiset ominaisuudet:

A
  1. Järjestyneisyys 2. Samankaltaiset kemialliset ominaisuudet 3. DNA, perimä 4. Lisääntyminen 5. Elinkaari 6. Aineenvaihdunta 7. Itsesäätelykyky (kyky reagoida ympäristöön) 8. Evoluutio
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Etologia

A

Eläimen käyttäytymisen tutkimista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Kukkien lisääntymiselimet

A

Naaras: Emi (Sikiäin, Vartalo, Luotti) Koiras: Hede (palho, Ponsi siitepölyn syntypaikka)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Tehostajajaksot

A

Geenin luennan aloittava aktivaattori kiinnittyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Varren tehtävät

A

Kasvin tukeminen, Aineiden kuljetus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Replikaation vaiheet

A
  1. Helikaasi-entsyymi avaa kaksoiskierteen 2. DNA-polymeraasi tarttuu alukkeeseen ja syntentisoi juostettaan 5’-3’ suuntaan. Siksi toinen juoste syntyy lyhyinä pätkinä Okazakin fragmentteina jonka jokaisen väliin tulee aluke. 3. Alukkeet korvataan DNAlla ja ligaasi-entsyymi katalysoi pätkät yhteen.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Primaarinen aktiivinen kuljetus

A

Pienemmän pitoisuuden puolelta suurempaan pitoisuuteen. Aktiivisessa kuljetuksessa tarvitaan aina kuljettajaproteiini sekä energiaa. Energia saadaan ATP:n hydrolyysista. Esim Na-K-pumppu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Sekovartinen

A

Levä. Siitä ei voida erottaa vartta/lehtiä/juurta tms

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Eliöiden tieteellinen luokittelujärjestelmä

A

Kunta, Pääjakso (Kaari, kukilla ei päätä mutta en kaartuu aurinkoon päin), Luokka, Lahko, Heimo, Suku ja Laji Koulun Perinteisissä Luokan Lakkiaisissa Herrat Saa Lakin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Solun elämänkierron vaiheet

A

Välivaihe (kasvu, aktiivinen toiminta, valmistautumien jakautumiseen), 90%. Mitoottinen vaihe (mitoosi, soluliman jakautuminen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Passiiviset kuljetusmekanismit

A
  1. Diffuusio 2. Avustettu diffuusio 3. Osmoosi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Bakteerisolun perimä

A

Haploidi, ei kovin tiukka, ei monta geeniä, ei geenien ulkopuolista aluetta, operonit, mutaatiot näkyvät helposti. Ei introneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Sienen ravinnonhankinta

A

Hajotus, loisiminen ja mutualistinen suhde

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Mitoosin muistisääntö

A

PROfessori METkutti ANAnasta TEidän FAASIksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Sienen toinen nimi (ylhäällä näkyvä osa)

A

Itiöemä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Mikro-RNA

A

mi-RNA, säätelyproteiini. Voi estää translaation solulimassa ja haitallisten proteiinien synnyn.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

Siemenkasvien lisääntyminen

A

Pääasiassa suvullisesti, mutta myös suvuttomasti (rönsyt, juurimukulat ja pistokkaat)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

Diffuusio

A

Ei käytä energiaa. Suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Sitä käyttävät poolittomat, varauksettomat tai rasvaliukoiset pienet molekyylit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

Emäskolmikko

A

Kodoni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

Nukleotidin rakenne

A

Koostuu emäsosasta (adeniini, Tymiini, Sytosiini ja Guaniini), sokeriosasta (deoksiriboosi) ja fosfaattiosasta (PO4)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

Nukleosidi

A

Nukleotidi ilman fosfaattiryhmää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

Interfaasin G2.

A

Replikaation lopullinen tarkistus. Jos pahoja virheitä, solu tuhoutuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

Anafaasi

A

Sukkularihmat repäisevät kromosomit halki ja syntyy tytärkromosomeja. Ne päätyvät vastakkaisille puolille solua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

Milloin aurinkokuntamme on syntynyt?

A

Noin 4,6 miljardia vuotta sitten

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

Geenien ulkopuolinen alue

A

Toistojaksot (satelliitti-DNA), sammuneet geenit ja hyppivät geenit (transposonit)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

Hypoteesi

A

Tieteellinen arvaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

Tuma

A

Solun säätelykeskus. Sisältää solun geenit kromatiinina. Sitä ympäröi kaksikerroksinen forfolipidikerros, tumakotelo. Siinä yhteen sulautuneita aukkoja kutsutaan tumahuokosiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

Osmoosi

A

Veden siirtymistä puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta väkevämpään liuokseen. Siirtyvät akvaporiini -kanavaproteiinin läpi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

Peroksisomi

A

Hapettaa rasvahappoja > syntyy vetyperoksiidia > sisältämänsä entsyymin, katalaasientsyymin, avulla tuhoaa sen vedyksi ja hapeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

RNA-tyypit

A

l-RNA/m-RNA t-RNA (siirtäjä) r-RNA mikro-RNA (mi-RNA)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

Sammaleiden ja sanikkaisten lisääntymistapa

A

Sukupolvenvuorottelu. (vuorotellen suvuttomasti ja sukusolujen avulla suvullisesti)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

Promoottori

A

lähetti-RNAn valmistuksesta vastaava RNA polymeraasi kiinnittyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

Juuren tehtävät

A

Veden ja ravinteiden otto, Kasvin kiinnittäminen alustaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

Viherhiukkanen

A

Kloroplasti. Kasvi- ja leväsoluilla, siellä tapahtuu fotosynteesi. Kaksinkertainen kalvo, sisällä yhetyttämiskalvosto ja nestemäinen välitila strooma. Valoreaktiot yhteyttämiskalvolla ja stroomassa piemeänreaktiot. Omaa DNAta ja ribosomeja, jakautuu itsenäisesti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

Lehden tehtävät

A

Yhteyttäminen, kaasujen vaihto, veden haihduttaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

Metafaasi

A

Kromosomit asettuvat tasoon keskelle solua. Sukkularihmat tarttuvat kromosomien sentromeerikohtiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

Ihmisen pisin solu

A

Hermosolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
91
Q

Sieni-, kasvi- ja bakteerisolu jolla ei ole soluseinää

A

Protoplasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
92
Q

Ribosomi-RNA

A

r-RNA, tumajyväsen muodostama ribosomin rakenneosa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
93
Q

G0-vaihe

A

Vaihe, jossa solu jää G1-vaiheeseen jopa moniksi vuosiksi. Ei siis jakaudu enään vaan toimii aktiivisesti. Esimerkiksi harvoin jakautuva hermosolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
94
Q

Kasvin yleiset solukot

A

Kasvu-, tuki-, johto-, pinta-, erite- ja perussolukko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
95
Q

Alkueliöt

A

Kaikki ylijäämät. Yksi- ja monisoluisia, oma- ja toisenvaraisia. Esim levät, ameebat, malarialoiso, … Useimmat ovat taudinaiheuttajia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
96
Q

Geeni koostuu

A

Koodaavasta alueesta (sis informaatioin) Säätelyalueesta (Tehostajajaksot, Promoottori)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
97
Q

Sienen mutualistinen suhde

A

Sieni antaa ravinteita ja vettä, ottaa sokeria

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
98
Q

lähetti-RNA

A

l/m-RNA. muodostuu tumassa ja kuljettaa kopioidun geenin solulimaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
99
Q

Tumallisen solun koodaava alue

A

Intronit + Eksonit (informaatio)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
100
Q

Elämän esiintymiselle välttämättömät tekijät:

A

Lämö, valo, nestemäinen vesi ja oikeat alkuaineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
101
Q

Siirtäjä-RNA

A

t-RNA, Sisältää tarttumiskohdan sekä l-RNAhan ja ribosomiin. Siirtää kerralla yhden kodonin verran

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
102
Q

Translaatio

A
  1. Lähetti-RNA tarttuu ribosomiin ja liukuu sen pinnalla samalla kun siirtäjä-RNA tuo sopivia kodoneita. 2. Ribosomi katalysoi kodonien välille peptidisidoksen ja siirtäjä-RNA irtoaa 3. Loppuu, kun ribosomi kohtaa lopetuskoodin. Polypeptidiketju vapautuu solulimaan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
103
Q

Mitoottinen vaihe

A

M-vaihe. 1. Profaasi, esivaihe 2. Metafaasi, keskivaihe 3. Anafaasi, jälkivaihe 4. Telofaasi, loppuvaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
104
Q

Maailmankaikkeuden (ja eliöiden) yleisimmät alkuaineet

A

Vety, (helium), happi, hiili, typpi ja fosfori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
105
Q

Heltta

A

SIenen osa (lakin alapuoella) jossa syntyy itiöitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
106
Q

Avustettu diffuusio

A

Aineen siirtyminen suuremmasta pitoisuudesta pienempään kanava- tai kuljettajaproteiinin avulla. GLUT-kuljettajaproteiini auttaa glukoosia siirtymään. Isommat molekyylit (glukoosi, aminohapot). Noepampi kuin pelkkä diffuusio.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
107
Q

Solusyönti

A

Endosytoosi. Ympäröi syötävän kappaleen. Vaatii energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
108
Q

Fagosytoosi

A

Endosytoosin osa kun syödään kiinteä kappale

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
109
Q

Milloin tapahtui alkuräjähdys? ja miten

A

Noin 12-15 miljardia vuotta sitten. Erittäin tiivis kasautuma levisi kaasuna ja pölynä maailmankaikkeudeksi. Tähdet aj planeetat syntyvät vähitellen ainepyörteiden tiivistyminä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
110
Q

Vetysidosten määrä DNAssa

A

A-T 2x C-G 3x

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
111
Q

Nukleosiditrifosfaatti

A

Nukleotidi kolmella fosfaatista. DNAn perusrakenne; niiden liittyessä toisiinsa kaksi fosfaattiryhmää irtoaa ja syntyy nukleotidi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
112
Q

DNA:n kahdentuminen =

A

Replikaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
113
Q

Mitkä reaktiot kuuluvat fotosynteesiin ja missä en tapahtuvat?

A

Valoreaktiot (yhteyttämiskalvosto) ja pimeäreaktiot (strooma)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
114
Q

Mitä tapahtuu valoreaktioissa?

A
  • Auringonvalo imeytyy fotoneina ja virittää viherhiukkasen väriainemolekyylejä. - Viritys siirtyy värimolekyyliltä toiselle kunnes saavuttaa keskuklorofyllin - Siellä fotonin energia käytetään veden hajottamiseen hapeksi, vedyksi ja elektroneiksi. - Virittenyiden elektronien energiaa käytetään ATPn muodostamiseen ja vedynsiirtäjien pelkistämiseen (NADP+ > NADPH) - Happi vapautuu pois solusta, vedynsiirtäjät ja ATP siirtyy pimeänreaktioihin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
115
Q

Mitä tapahtuu pimeänreaktioissa?

A
  • Energia saadaan valoreaktiossa syntyneestä ATP:sta - Hiilidioksidi ja vedynsiirtäjien vety reagoivat glukoosiksi - Glukoosin muodostuminen tapahtuu Kalvinin kierto -nimisessähapetus-pelkistys-sarjassa.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
116
Q

Fotosynteesiin vaikuttavat tekijät

A

Valon aallonpituus, valon määrä, ravinteiden ja veden riittävä saanti, lämpötila, hiilidioksidin määrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
117
Q

Mistä tulee kemosynteesin energia?

A

Epäorgaanisia yhtesteitä hapettaessa (siitä syntyvä energia menee kemosynteesiin > auringonvaloa ei tarvita)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
118
Q

Soluhengityksen vaiheet ja tapahtumapaikat

A
  1. Glykolyysi (solulima) 2. SItruunahappokierto (Krebsin sykli) (matriksi) 3. Oksidatiivinen fosforylaatio (Elektroninsiirtoketju + ATP-synteesi) (mitokondrion sisempi kalvo)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
119
Q

Glykolyysi

A

Entsyymi hajottaa glukoosin kahdeksi palorypälehapoksi (puryvaatiksi). Vapautuu 2 ATP ja pelkistetään 2 vedynsiirtäjää, NADH

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
120
Q

Sitruunahappokierto eli Krebsin sykli

A
  • Puryvaattimolekyyli > Asetyyli-KoA > Asetyyli-KoA + oksaloasetaatti > 4 CO2 + 2 ATP + 8 vedynsiirtäjää pelkistetään
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
121
Q

Oksidatiivinen fosforylaatio

A
  1. Elektroninsiirtoketju - Vedynsiirtäjät kuljettavat vetyionit ja elektronit mitokondrion sisäkalvon elektoninsiirtäjille - Elektroninsiirtäjät siirtävät elektroneja toiselle ja jokaisessa siirrossa vapautuu energiaa - Viimeisessä kompleksissa elektronit siirtyvät hapelle, jolloin siitä vedyn kanssa muodostuu vettä. - Vapautunut energia käytetään vedynsiirtäjien luovuttamien vetyionien pumppaamiseen mitokondrion sisä- ja ulkokalvon väliin. - Vetyionit pääsevät diffundoitumaan vain sisäkalvolla olevan ATP-syntaasin kautta takaisin matriksiin. Diffuusiossa vapautunut energia käytetään ADP:n fosforyloinnissa ATP:ksi. ATPtä syntyy max 34
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
122
Q

Maitohappokäyminen

A

Fermentaatio Puryvaattiin liittyy vetyä ja syntyy maitohappoa. puryvaatti + NADH + H+ > laktaatti + NAD+ Punasolujen pääasiallinen energiantuotanto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
123
Q

Alkoholikäyminen

A

Fermentaatioa Puryvaattimolekyyleistä irtoaa hiilidioksidia ja liittyy vetyä C6H12O6 > 2 S2H6O + 2 CO2 + 2 ATP

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
124
Q

Entsyymi

A

Proteiini, joka madaltaa elimistön kemiallisten reaktioiden aktivaatioenergiaa muuttumatta itse

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
125
Q

Kofaktori

A

Jotkin entsyymit tarvitsevat tälläisen toiminnallisen osan toimiakseen. Voi olla esim metalli-ioni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
126
Q

Katabolinen

A

Hajottava

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
127
Q

Anabolinen

A

Rakentava

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
128
Q

Inhibiittori

A

Estää entsyymin toiminnan 1. Kilpaileva eli kompetitiivinen inhibiittori, liittyy entsyymin aktiiviseen kohtaan 2. Kilpailematon eli nonkompetitiivinen inhibiittori, muuttaa entsyymin muotoa estäen substraatin liittymisen 3. Unkompetitiivinen inhibiittori, sitoutuu entsyymi-substraatti-kompleksiin ja estää katalysoinnin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
129
Q

Reversiibeli ja irreversiibeli inhibiitio

A

Reversiibeli inhibitio voidaan kumota esim. lisäämällä substraattia, kunnes substraatin määrä syrjäyttää inhibiittorin määrän. Irreversiibeli inhibiittori sitoutuu puolestaan pysyvästi entsyymiin estäen entsyymin toiminnan lopullisesti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
130
Q

Positiivinen takaisinkytkentä

A

Siinä viimeisen entsyymireaktion lopputuote stimuloi ensimmäisen reaktion entsyymin toimintaa, jolloin lopputuotetta syntyy yhä enemmän ja enemmän.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
131
Q

Miksi jäkälä on herkkä ilmansaasteille? Ja mikä on jäkälä?

A

Koska se ottaa useimmat tarvitsemansa aineet suoraan ilmasta. Sienen ja jonkin levän (yleensä sinilevä) mutualistinen suhde

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
132
Q

Kuinkamoneen pääjaksoon eläimet luokitellaan?

A

n 30

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
133
Q

Eläinten kudosten pääryhmät

A

Tuki-, lihas-, hermo- ja pintakudos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
134
Q

Miksi virus ei ole varsinainen eliö?

A

Sillä ei ole aineenvaihduntaa, solurakennetta eikä se voi lisääntyä itsenäisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
135
Q

Homologinen rakenne

A

Rakenne, joka on samansyntyinen (kehittynyt samasta kantamuodosta, mutta käyttötapa eri). Esim pyöriäisen evä ja linnun siipi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
136
Q

Analoginen rakenne

A

Kaksi rakennetta, erisyntyistä, jotka ympäristön vuoksi kehittyneet samaan tarkoitukseen. Esim perhosen siipi ja linnun siipi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
137
Q

Ihmisapinoiden kromosomiluku

A

48

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
138
Q

Maapallolla on ollut elämää noin..

A

..3,5 miljardia vuotta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
139
Q

Maapallon elämän monimuotoisuus

A

Biodiversiteetti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
140
Q

Lajien ja lajien sisäinen monimuotoisuus

A

Geneettinen monimuotoisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
141
Q

Ekosysteemi

A

Samassa paikassa elävät eliöt, niiden vuorovaikutussuhteet ja niiden eloton ympäristö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
142
Q

Biotooppi

A

Elinympäristöt joilla on samankaltaiset ominaisuudet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
143
Q

Monimuotoisuuden tasot

A
  1. Ekosysteemien monimuotoisuus 2. Lajidiversiteetti 3. Geneettinen monimuotoisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
144
Q

Lajidiversiteetti

A

Erilaisissa ympäristöissä elävien lajien määrä ja monimuotoisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
145
Q

Biomi

A

Suurekosysteemi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
146
Q

Populaatio

A

Tietyllä alueella tiettyyn aikaan saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
147
Q

Evoluution kannalta tärkein mutaatiotyyppi

A

Geenimutaatio. Tarkoittaa vain yhden geenin muuttumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
148
Q

Somaattinen mutaatio

A

Vaikuttaa yksilöön, muttei periydy jälkeläiselle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
149
Q

Suurin osa geenimutaatioista on..

A

Neutraaleja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
150
Q

Suvuton lisääntymienn vaatii

A

Hyvää regeneraatiokykyä, eli kyky korvata menetetyt ruumiinosat toisella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
151
Q

Yksisoluisten suvuttoman lisääntymisen tavat

A

Jakautuminen, monistuminen, Silmikointi (hiivasolut)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
152
Q

Partenogeneesi

A

Lisääntyminen, jossa munasolusta kehittyy uusi yksilö ilman hedelmöittymistä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
153
Q

Luonnonvalinta

A

Parhaiten sopeutuneiden yksilöiden ominaisuudet alkavat yleistyä ja huonommin sopeutuneiden karistua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
154
Q

Fitness(i)

A

Yksilön kelpoisuus (paras kyky säilyä elossa lisääntymisikään asti ja kyky tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
155
Q

Kolme eri valintaa

A
  1. Tasapainoittava valinta 2. Suuntaava valinta 3. Hajottava valinta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
156
Q

Tasapainottava valinta

A

Kun ympäristö pysyy samana pitkän aikaa. Karsii poikkeavia äärityyppejä ja suorii keskivertotyyppejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
157
Q

Suuntaava valinta

A

Kun ympäristössä tapahtuu muutoksia/populaatio muuttaa uudelle alueelle. Suosii muuttuneisiin olosuhteisiin parhaiten sopeutuneita, karsii yksilöitä toisesta ääripäästä. Harvinaiset piirteet alkavat esiintyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
158
Q

Hajottava valinta

A

Kun olosuhteet muuttuvat kahteen eri suuntaan. Suosii kumpaakin ääripäätä ja lisää muuntelua. Edellytys kahden lajin syntymiseen yhdestä kantalajista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
159
Q

Teollisuusmelanismi

A

Esimerkki suuntaavasta valinnasta. Tummien perhosten menestyminen kaupunkialueella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
160
Q

Mikro- ja makroevoluutioiden erot

A

Mikroevoluutio on lajin sisäistä muuttumista ja makroevoluutio on uuden lajin syntymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
161
Q

Leikeri

A

Leijonauroksen ja naarastiikerin risteymä. Jotkut pystyvät saamaan jälkeläisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
162
Q

Geenivirta

A

Kun laji vaeltaa/lentää uudelle alueelle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
163
Q

Uuden lajin syntymisen edellytys

A

lisääntymiseste, joka estää geenivirran

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
164
Q

Isolaatiomekanismeja

A
  1. Maantieteellinen isolaatio 2. Erilainen elinympäristö 3. Eri lisääntymisajat 4. Erilaiset soidinkäyttäytymiset 5. Sukuelinten rakenne-erot 6. Sukusolut eivät yhdisty 7. Hedelmöitys tapahtuu, mutta alkio ei kehity 8. Risteymä on steriili 9. Risteymän jälkeläisten lisääntymiskyky on alentunut
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
165
Q

Endeeminen laji

A

Kotoperäinen laji, laji jota ei tavata muualla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
166
Q

Fennoskandian endeeminen laji

A

Tunturisopuli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
167
Q

Geneettinen ajautuminen/satunnaisajautuminen

A

Luonnonmullistuksen takia lajista jää jäljelle vain pieni määrä eri geenejä. Laji saattaa muuttua yllättäväänkin suuntaan. Esim suomen hirvet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
168
Q

Pullonkaulailmiö

A

Populaation yksilömäärä kutistuu tilapaisesti muutamaan yksilöön (luonnonkatastrofin/ihmisten takia)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
169
Q

Perustajanvaikutus

A

Kun uudelle alueelle syntyvä populaatio alkaa vain muutamasta yksilöstä. Geneettinen perimä on samankaltainen ja joitakin geenejä puuttuu. Suomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
170
Q

Polyploidinen kromosomisto

A

Kaksin/moninkertaistunut kromosomisto. Kasveille tosi tärkeää. Tärkeä evoluutiotekijä kasveilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
171
Q

Uuden kasvilajin syntyminen ilman vähittäistä muutosta, valintaa ja isolaatiomekanismia

A

Kaksi lähisuvun lajia lisääntyvät ja jälkeläisistä tulee lisääntymiskykyisiä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
172
Q

Sopeutumislevittäytyminen

A

Nopeasti tapahtuva samaa alkuperää olevan lajin kehittyminen ja levittäytyminen. Pieni lajijoukko levittäytyy kokonaan uudelle alueelle, jossa runsaasti vapaita ekolokeroita eikä kilpailua. Hajottavan valinnan seurauksena kehittyy osapopulaatioita ja vähitellen uusia lajeja. Esim Darwinin sirkut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
173
Q

Avainsopeuma

A

Antaa eliöryhmälle valintaedun ja edistää niiden leviämistä laajalle alueelle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
174
Q

Maapallon ikä

A

4,6 miljardia vuotta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
175
Q

Kemiallinen evoluutio

A

Maapallon synnyn ensimmäinen osa. Proteiinien ja nukleiinihappojen rakenneosien synty. Epäorgaanisista orgaanisia yhdisteitä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
176
Q

Maapallon synnyn toinen vaihe

A

Synty isoja jättimolekyylejä. Syntyi nukleiinihappoja ja ne ohjeistivat proteiinien valmistusta. Nukleiinihapot osasivat kopioida itsenään = lisääntymiskyky

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
177
Q

Maapallon synnyn kolmas vaihe

A

Jättimolekyylien ympärille alkoi muodostua kalvo.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
178
Q

Ensimmäisen sukupuuttoaallon syy

A

Hapellinen ympäristö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
179
Q

Endosymbioositeoria

A

Mitot ja viherhiukkaset ovat aiemmin olleet itsenäisiä bakteereja, mutta joutuneet solun sisään (Syy luulolle ribosomit, jakautumiskyky ja oma perimä ja kotelo)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
180
Q

Koloni

A

Yhdyskunta. Esim sinilevät elävät isoissa rykelmissä; se koostuu itsenäisistä eliöistä, mutta niiden välillä on työnjakoa ja yhteistoimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
181
Q

Ensimmäiset monisoluiset eläimet

A

Sienieläimet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
182
Q

Milloin alkoi eläinten kehitys?

A

Prekambrikaudella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
183
Q

Kambrikauden räjähdys

A

Eläinlajien lukumäärän lisääntyminen valtavasti 550 miljoonaa vuotta sitten

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
184
Q

Sienieläimet

A
  • Yleensä meressä, eism pesusieni. - Kaksi solukerrosta, ei kudoksia tai elimiä - Suvullinen ulkoinen hedelmöitys & suvuton - siivilöi ravinnon lävitsensä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
185
Q

Polttiaiseläimet

A
  • korallieläimet, meduusat - Kaksi solukerrosta, säteittäissymmetrisiä - Ruumiinaukko ravinnonottona - Hermoverkko, erilaistuneita soluja (polttiaissoluja) - Suvullinen ja suvuton lisääntyminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
186
Q

Laakamadot

A
  • Kaksikylkisiä = jaokkeettomia matoja - Kaasujenvaihto ulkopinnan kautta. Ei hengitys- tai verenkiertoelimistöä - Kaksineuvoisia - Loisia (heisimato)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
187
Q

Nilviäiset

A
  • kotilot, simpukat (kalkkikuori), mustekalat - Avoin verenkierto - Suvullinen lisääntyminen,
  • Hyvin ekhittynyt hermosto
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
188
Q

Nivelmadot

A
  • Kastelierot - Tikapuumainen hermosto, alkeelliset aivot - Suljettu verenkierto, hengityselimistö iho - Sisäinen hedelmöitys
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
189
Q

Niveljalkaiset

A

-Suurin pääjakso, hämähäkit - Kitiinikuori tukirankana - Tikapuuhermosto ja avoin verenkierto - Hengityselimistönä ilmaputkisto - Suvullinen lisääntyminen, muodonvaihdos. Vedessä elävillä keuhkot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
190
Q

Piikkinahkaiset

A
  • Merisiilit - Sisäinen tukiranka kalkkilevyistä - Säteittäinen hermosto ja säteittäissymmetrisiä - Suvullinen ja suvuton lisääntyminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
191
Q

Ensimmäiset selkäjänteiset

A

Leuattomat alkukalat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
192
Q

Uimarakko

A

Kalan elin, jolla ne säätelevät uintisyvyyttä. Ilman sitä kalan on kokoajan pysyttävä liikkeessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
193
Q

Luukalat

A
  • Luutunut tukiranka - Uimarakko - Ulkoinen hedelmöitys
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
194
Q

Rustokalat

A
  • Tukiranka rustoinen - Ei uimarakkoa - Hammassuomujen peittämä - Sisäinen hedelmöitys
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
195
Q

Ensimmäinen maakasvi

A

Sammal

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
196
Q

Ensimmäiset varsinaiset maakasvit

A

Sanikkaiset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
197
Q

Sanikkaiset

A
  • liekokasvit, kortteet ja saniaiset - Juuri, varsi ja lehdet - Suvullinen ja suvuton lisääntyminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
198
Q

Sammalet

A
  • Kosteiden kasvupaikkojen kasveja - Varsi ja lehdet - Sukupolvenvuorottelu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
199
Q

Miksi kasveilla on juurikarvoja?

A

Lisäävät vedenottopinta-alaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
200
Q

Johtosolukko koostuu … joka jakutuu … ja …

A

Johtojänteistä Puuosaan Nilaosaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
201
Q

Vesi ja ravinteet kulkevat kasvin..

A

… Puuosassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
202
Q

Nilaosan tehtävä

A

Kuljettaa yhteyttämistuotteita juurille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
203
Q

Kapillari-ilmiö

A

Haihtumisimu. Kun yksi vesimolekyyli haihtuu, se saa vesimolekyylien välivoiman kanssa veden nousemaan versossa ja juuressa jonoon liittyy uusi vesimolekyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
204
Q

Ensimmäiset maaeläimet

A

Selkärangattomia niveljalkaisia, tuhatjalkaiset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
205
Q

Ensimmäiset selkärankaiset maaeläimet

A

Sammakot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
206
Q

Sammakkoeläimet

A
  • Vaihtolämpöisiä - Ulkoinen hedelmöitys - Hengittää ihon kautta ja keuhkoilla - Ihossa rauhasia, josta erittyy limaa ja toisinaan myrkkyä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
207
Q

Miksi matelijat menestyivät sammakoita paremmin?

A
  • Raajat ja tukiranka soveltui paremmin maalle - Iho kesti paremmin kuivuutta - Verenkierto- ja hengityselimistö kehittyneempi - Sisäinen siitos (alkionkehitys tehokkaampaa)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
208
Q

Matelijat

A
  • Käärmeet, kilpikonnat, liskot - Keuhkot - Sisäinen hedelmöitys - Vaihtolämpöisiä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
209
Q

Paljassiemeniset kasvit

A
  • Havupuut - Siemenaiheet kehittyvät siemeniksi emilehdne pinnalla (käpy) - Pölytys
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
210
Q

Alkunisäkkäät kehittyivät kolmeen muotoon:

A

Nokkaeläimet, pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
211
Q

Nisäkkäät

A
  • Tasalämpöisiä ja yleensä karvapeite - Nisät - Aineenvaihdunta tehokasta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
212
Q

Linnut

A
  • Luut onttoja ja kevyitä - Höyhenpeite - Munii - Värinäkö
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
213
Q

Koppisiemeniset

A
  • Alkio kehittyy sikiäisessä - Leviäminen tehokasta, koska eläimet syövät mielellään niiden hedelmiä > eläin ulostaa sulamattoman siemenen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
214
Q

Koevoluutio

A

Rinnakkain kehittymistä. Esim koppisiemeniset ja hyönteiset niiden pölyttäjinä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
215
Q

Maapallon neljä geologista maailmankautta

A

Prekambri, Elämän vanha aika (paleotsooinen), Elämän keskiaika (Mesotsooinen) ja elämän uusi aika (kenotsooinen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
216
Q

Elämän vanha aika (Paleotsooinen)

A

Kambri, Ordoviikki, Siluuri, Devoni, Kivihiili, Permi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
217
Q

Elämän keskiaika (Mesotsooinen)

A

Trias, Jura, Liitu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
218
Q

Elämän uusi aika (Kenotsooninen)

A

Tertiääri, Kvartääri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
219
Q

Massasukupuuttojen määrä

A

12, joista 5 erityisen suuria. Tällähetkellä käynnissä kuudes

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
220
Q

Paleontologia

A

Tutkii muinaista eliömaailmaa fossiilien avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
221
Q

Johtofossiili

A

Eliö, joita on elänyt runsaasti kaikkialla maapallolla tiettynä aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
222
Q

Elävä fossiili

A

Hyvä jo syntyessään. On säilynyt kauan samanlaisena, esim siili

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
223
Q

Radiohiilimenetelmä

A

Tutkitaan fossiilin ikää hiili14-isotooååimäärän avulla. Eliön kuollessa hiili14 alkaa muuttua tavalliseksi hiileksi. Kaikilla eliöillä hiili14 ja hiili suhde ovat samanlaisia eläessä. Toimii alle 50000 vuotta vanhoilla fossiileilla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
224
Q

Molekyylikello, evoluutiokello

A

Kertoo missä vaiheessa mikin ryhmä/laji on lähtenyt kehittymään omaan suuntaansa. Tutkitaan DNAn ja proteiinien aminohappojärjestelmän avulla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
225
Q

Surkastuma

A

Todiste evoluutiosta. Tehtävänsä menettänyt elin(osa. Ihmisellä korvanliikuttajalihas, ruumiin karvapeite, vilkkuluomen jäänne, terävät kulmahampaat ja visurit, umpilisäke, jaokkeinen vatsalihas ja häntänikamat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
226
Q

Aluke

A

Pituudelta 15-50 nukleotidia. Oiekasti RNAta mutta geenitekniikassa voi olla myös DNA. Pariutuessaan toimii DNA-synteesin aloituspaikkana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
227
Q

cDNA

A

Komplimentaarinen DNA. Muodostuu mRNAsta käänteiskopioijaentsyymin avulla. Sisältää vain eksonit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
228
Q

DNA-polymeraasi

A

Entsyymi, joka rakentaa DNAlle vastinjuosteen. Vaatii alukkeen toimiakseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
229
Q

Käänteiskopioijaentsyymi

A

Tekee yksijuosteisesta RNAsta kaksijuosteisin DNAn. Löytyy mm retro-RNA-viruksesta. Käytetään cDNAn tekoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
230
Q

Ligaasi

A

Entsyymi, joka kiinnittää DNA juosteita toisiinsa korjaamalla sokerifosfaattirunkoa syntentisoimalla fosfoesterisidoksen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
231
Q

Restriktioentsyymi

A

Spesifinen DNAn katkaisija. Katkaisee DNAn tietystä kohtaa jättäen “tarrapinnan”

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
232
Q

RNA-polymeraasi

A

Entsyymi, joka valmistaa DNAsta RNAta emäspariperiaatteen mukaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
233
Q

Protoplasti

A

Kasisolu, jolla ei ole soluseinää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
234
Q

Heteroosi

A

Heterotsygootin yksilön paremmuus vs homotsygoottiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
235
Q

DNAn eristäminen (työvaiheet lyhyesti)

A
  1. Solujen murskaus mekaanisesti 2. Proteiinien pilkkominen 3. Rasvojen ja proteiinien uutto fenolilla, sentrifiguiointi (jonka jälkeen pipetoi ne pois) 4. DNA erotetaan vedestä saostamalla etanolilla
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
236
Q

Geenikirjasto (ja sen teko lyhyesti)

A

Geeni talletettuna bakteerin plasmidiin 1. Katkaise pätkä haluttua geeniä ja Bakteerin plasmidia samalla restriktioentsyymillä 2. Liitä DNA plasmidiin (joka on aiemmin merkitty antibiottiresistenssigeenillä) ligaasilla 3. Pidä antibiottia maljassa > epäonnistuneet bakteerit tuhoutuu ja jäljelle jää vain tavoitellut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
237
Q

Genominen geenikirjasto

A

Sisältää KOKO DNAn (myös intronit aj geenien ulkopuolisen alueen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
238
Q

PCR (ja tövaiheet)

A

Tietyn geenipätkän monistaminen 1. Tarvikkeet: Alukkeet, kuumuuden kestävää DNA-polymeraasia, nukleotideja ja eristetty DNA 2. Kuumennus +95 (Kaksoiskierre avautuu 3. Jäähdytys +55, alukkeet pariutuvat 4. +72 Nukleotidit alkavat liittyä TOISTA

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
239
Q

Elektrofloreesi (ja työvaiheet)

A

Erimittaisten RNA/DNA-pätkien erotus 1. Pipetoi tutkittavat pätkät geenin negatiivisen navan kuoppiin 2. Kytke virta ja katso minne molekyylit vaeltavat (kytke virta pois lopuksi) 3. Katsominen onnistuu värjäämällä ja UV-valossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
240
Q

Sekvensointi (ja työvaiheet)

A

Selvitä DNAn emäsjärjestys 1. Laita PCRn DNA ja jokaista päättävää nukleotidiä 2. Elektrofloreesi laittaa pituusjärjestykseen 3. Tunnistajakone antaa emäsjärjestyksen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
241
Q

Geenin siirtotavat bakteeriin

A

Plasmidi, bakterofagi, solukalvon kemiallinen käsittely, sähköshokki, kosmidi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
242
Q

Geenin siirtämistavat eläinsoluun

A

Liposomi, Keinotekoinen kromosomi, Mikroinjektio, eläinsolujen virukset, sähköpulssi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
243
Q

Geenin siirtämistavat kasvisoluun

A

Agrobakteeri, Geenipyssy. Protoplasteille: mikroinjektio, sähköpulssi, liposomi, ..

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
244
Q

Geenipyssy

A

Ammutaan kultahippuja, jotka on ympäröity DNAlla. Kohteena kasvisolu (ammutaan lehteen) Hiput niin painavia että pääsevät tumaan ja läpi solukalvon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
245
Q

Mikroinjektio

A

Ruiskutetaan geeni suoraan soluun. Kun kohteena isompi solu, esim munasolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
246
Q

Keinokromosomi

A

Siirtää useita geenejä kerralla. Sisältää akiken saman mitä oikea kromosomi ja osaa jakautua tavallsiesti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
247
Q

Vektorit

A

Geeninkuljettaja. Esim plasmidi, virukset, agrobakteeri, kosmidi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
248
Q

Agrobakteeri

A

Bakteeri, joka infektoi kasvisoluja. Siirtää osan plasmidistaan (T-DNAn) isäntäsolun DNAn.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
249
Q

Kosmidi

A

Bakteerin ja viruksen “risteymä”. Käytetään vektorina.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
250
Q

Koetin

A

Yksijuosteinen, koostuu n 20-1000 nukleotidista. Yksijuosteinen DNA pariutuu koettimeen mikäli siitä löytyy kyseinen geeni. Koetin monesti merkitty fluorosoivalla aineella, jolloin yhdistyminen on nähtävissä. Mahd selvittää esim onko syöpägeeniä X

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
251
Q

DNA-siru/mikrosiru

A

Täynnä erilaisia koettimia. Erittäin kallis tehdä. laajat tulokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
252
Q

Kasvijalostusken eri tavat

A

Valinta ja risteytys (hitaampaa kuin geenin siirto) Mutaatiojalostus (kolkisiinikäsittely, ionisoiva säteily, ..) Geenimanipulaatio (geenin siirto)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
253
Q

Kolkisiinikäsittely

A

Estää tumasukkulan muodostumisen solunjakautumisessa. Kromosomisto moninkertaistuu. Kolkisiini on alkaloidi (kasviemäs)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
254
Q

Autopolyploidia

A

Monistunut kromosomisto samalta kasvilta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
255
Q

Allopolyploidia

A

Monistunut kromosomisto kahdelta eri lajilta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
256
Q

Eläinjalostus eri tavat

A

Valinta ja risteysjalostus (ja mm alkionsiirto > huippuyksilön ei tarvitse tulla raskaaksi) Geenimanipulaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
257
Q

Eläimen kloonaus (työvaiheet)

A
  1. Ota kloonattavasta eläimestä munasolu ja somaattinen solu (voi olla myös muusta yksilöstä) 2. Poista munasolun tuma ja laita tilalle somaattisen solun tuma 3. Anna sähköimpulssi käynnistäen alkiokehitys 4. Siirrä munasolu kohtuun
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
258
Q

Koeputkihedelmöitys ihmisellä

A
  1. Kerää naiselta kypsyneitä munasoluja munasarjoista 2. Koeputkessa hedelmöitä niihin siittiö 3. Siirrä naisen kohtuun kahdeksansoluvaiheessa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
259
Q

Solukorvaushoito

A

Poista sairaan kudoksen solut ja siirrä tilalle tervettä kudosta. Esim luuydinsiirto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
260
Q

Hoidollinen kloonaus

A

Ota munasolu potilaalta ja siirrä siihen somaattinen solu. Kasvutekijöillä ohjaa munasolua erikoistumaan halutuksi kudokseksi. Siirrä potilaaseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
261
Q

Geeniterapia

A

Siirrä sairaaseen kudokseen toimiva geeni vektorilla. Esim synnynnäisen immuunipuolustussairauden hoitoon, ADA

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
262
Q

Ekologia

A

Tiede, joka tutkii eliöiden suhdetta ympäristöönsä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
263
Q

Ekologisen tutkimuksen tasot

A

Yksilö > Populaatio > Eliöyhteisö > Ekosysteemi > Biosfääri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
264
Q

Bioottinen

A

Elollinen ympäristö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
265
Q

Abioottinen

A

Eloton ympäristö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
266
Q

Ekolokero

A

Kuvaa lajin toiminnallista asemaa ja tehtävää (koti ja työ)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
267
Q

Bioindikaattori

A

Laji, jonka sietolaji on erittäin kapea/selvärajainen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
268
Q

Minimitekijä

A

Fysikaalinen/Kemiallinen ympäristötekijä, joka voimakkaimmin rajoittaa jonkun eliön menestymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
269
Q

Kasvien talvehtiminen (lehtipuiden)

A

Hajottaa lehtien lehtivihreän ja varastois en runkoon. Lehdet muuttuu keltaisenpunaisiksi ja varisee maahan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
270
Q

Miten ahvupuu selviää talven yli?

A

Sen neulasten pinta-ala on pieni, mikä vähentää haihtumista mikä suojaa sitä talven yli.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
271
Q

Kylmänhorros

A

Elintoiminnot lähes pysähtynyt ja lämpötila voi alskea hieman alle 0. Tätä tekee vaihtolämpöiset läimet, hyönteiset, matelijat, sammakot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
272
Q

Talvihorros

A

Tasalämpöisille eläimelle (siili, lepakko). Ennen talvea hankkinut rasvakerroksen koska talvihorroksen ylläpitäminen vaatii energiaa. Lämpötila säilyy parissa plusasteessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
273
Q

Talviuni

A

Esim karhu ja mäyrä. Lämpötila laskee vain vähän, eli heillä KUNNON rasvakerros

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
274
Q

Kasvien talvehtimistavat

A
  1. Puut pensaat - varret ja silmut kestää pakkasta. Lehdet pudotetaan 2. Varpu, talvehtii lumen alla varsi kestää pakkasta 3. Silmut talvehtivat maassa karikkeen suojassa 4. Talvehtii maassa juurakkona, sipuleina, varsimukuloina 5. Siemenet talvehtivat
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
275
Q

Ympäristön kantokyky

A

Suurin mahodllinen tiheys, mitä ympäristö populaatiolta kestää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
276
Q

Ikäpyramidit ja niiden ulkonäöt

A

Kasvava (alaspäin aukeneva kolmio), Vakaa (neliö pallomaisella päällä, puolipallo) ja Vähenevä (pallomainen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
277
Q

Eloonjäämiskuvaajan kolme päätyyppiä

A

Kupera (kalat), Suora (pikkunisäkkäät, kuolee tasaisesti) ja Kovera (isot petolinnut, kuolee vanhana)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
278
Q

Kolme asiaa, jotka vaikuttavat populaation kokoon

A

Syntyvyys, kuolleisuus ja migraatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
279
Q

Populaatiossa yksilöiden jaukautumine jaetaan kolmeen eri luokkaan

A

Ryhmittäistä, säännöllistä tai satunnaista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
280
Q

Populaation kasun käyrät

A

Eksponentaalisesti kasvava J-käyrä. Vs todellinen S-käyrä, logistinen käyrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
281
Q

Syrjäyttävä kilpailu

A

Kahden lajin välinen kilpailu, jossa heikompi syrjäytetään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
282
Q

Laidunnus

A

Metsästys, jossa kasvinsyöjä syö kasvista vain osan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
283
Q

Ravintospesialisti

A

Käyttää ravinnokseen lähinnä vain yhtä lajia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
284
Q

Loissuhde

A

Isäntä ei kuole ainakaan heti - loinen pyrkii ensin kasvamaan ja lisääntymään. Yksi peto-saalissuhteista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
285
Q

Symbioosi ja sen alalajit

A

kun kaksi eliötä elää kiinteässä vuorovaikutussuhteessa toistensa kanssa.

Mutualismi yleensä ehdollista, ja molemmat hyötyy siitä.

Amensalismista on haittaa toiselle, mutta toiselle ei vaikutusta.

Kommensalismi eli pöytävierassuhde. Pöytävieras hyötyy, mutta toiselle ei mitään vaikutusta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
286
Q

Mimikry

A

Suojaava yhdennäköisyydne muoto. Esim kukkakärpäsen väritys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
287
Q

Toisenvaraiset eliöt jaetaan kahteen:

A

Elävää biomassaa ravintona käyttäviin kuluttajiin ja kuollutta ainesta käyttäviin hajottajiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
288
Q

Detritus

A

Kuolleiden eliöiden muodostama aines

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
289
Q

Bruttoperustuotanto

A

Nettotuotanto - hengitys. Kertoo paljonko biomassaa kasvi saa siirrettyä eteenpäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
290
Q

Ekologinen tehokkuus

A

Hyötysuhde, jolla ekosysteemin eliö saa siirrettyä biomassaa eteenpäin syömästään ravinnosta. (Kasveilla n 50% ja muilla n 10%)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
291
Q

Ohivirtaava energia

A

Eliön syödystä biomassasta energia, joka ei siirry seuraavalle kuluttajalle (yleensä 90%). Kuluu mm hengityksessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
292
Q

Jatkotuotanto

A

Kuluttajien tuottama biomassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
293
Q

Kuinka monta lenkkiä tavalliseen ravintoketjuun mahtuu (jos hajottajia ei lasketa)

A

Kolme tai neljä. Viidennelle ohivirtauksen takia energiaa ei oikein riitä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
294
Q

Trofiataso

A

Ekologisen pyramidin yksi taso

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
295
Q

Ekologinen sukkessio

A

Ekosysteemin paikallaan olevan lajiston vähittäistä muuttumista (eism metsän soistuminen, järven umpeenkasvaminen, metsäpalo)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
296
Q

Metsän sekundaarisukkessio

A
  1. heinikkovaihe
  2. Pensaikkovaihe
  3. Sekametsävaihe
  4. Havumetsävaihe
    Alkaa uudelleen kliimaksitilassa olleen eliöyhteisön tuhouduttua
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
297
Q

Primaarisukkessio

A

Tapahtuu täysin uudelle alueelle. Esim tulivuorenpurkauksen jälkeen. Lajisto muuttuu kunne saavuttaa kliimaksin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
298
Q

Pioneerilaji

A

Ensimmäisenä paikalle tuleva laji. lisääntyy ja leviää nopeasti, mutta huono kilpailija.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
299
Q

Metsän ikääntyessä…

A

Nettotuotanto pienenee, mutta biomassan ja hajoavan puuaineksen määrä kasvaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
300
Q

Kliimaksivaihe

A

Lajit saapuvat hitaasti, mutta ikä on pitkä, muodostavat parhaat kilpailijat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
301
Q

Mikä on maapallon historian voimakkaimpia ympäristönmuutoksia?

A

Metsien häviäminen. Sitä häviää n jalkapallokentän kokoinen alue per sekunti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
302
Q

Uhanalaisimmat ekosysteemit

A

Metsät, korallit, kosteikot ja tulvivat jokisuistot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
303
Q

Suomen uhanalaiset elimympäristöt

A

Vanhat metsät, rehevät lehdot ja ravinteikkaat lettosuot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
304
Q

Millainen solu on suurin? (minkä eliöryhmän)

A

Kasvisolu (keskimäärin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
305
Q

Ihmisen pitkäikäisimmät solut

A

Hermo- ja lihassolut (voivta kestää koko ihmisen elämän)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
306
Q

Ihmisen lyhytikäisimmät solut

A

Iho- ja verisolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
307
Q

Ihmisen yleisimmät alkuaineet

A

Hiili, Vety, Typpi ja Happi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
308
Q

Multippeli alleeli

A

Yhdestä geensitä useampia alleeleja (esim ABO veriryhmä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
309
Q

Iturata

A

Sukusoluihin johtava solulinja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
310
Q

Kytkeytyneet geenit

A

Kaksi eri geeniä samassa kromosomissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
311
Q

Homeoottiset geenit

A

Kokonaisen rakenteen ohjaamista ohjaava “isäntä”geeni. Sikiönkehityksessä. HOX-geeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
312
Q

Ihmisen kromsomimäärä

A

46 (Pareja 23)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
313
Q

Meioosi

A

Solunjakautuminen , jossa syntyy sukusoluja (4) (tosin naisella vain 1 koska muut 3 kuolee).

Koostuu kahdesta osasta: Vähennysjako ja Tasausjako

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
314
Q

Miten Meioosi I (vähennysjako) eroaa mitoosista=

A

Metafaasi 1:ssä vastinkromosomit asettuvat pareittain keskiriville.
Anafaasi 1:ssä vastinkromosomit vedetään eri puolelle soluja.
Mitoosissa kahdentuneet kromosomit asettuvat yksitellen, ja ne vedetään irti toisistaan niin että molemmille puolille jää yhdenkertainen kromosomi, mutta 46 kappaletta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
315
Q

Nondisjunktio

A

Kun vähennys/tasausjaossa tapahtuu virhe niin että sukkularihmat eivät pysty erottamana kromosomeja kunnolla > sukusoluihin tulee yksi liikaa/liian vähän. Syntyy esim Down

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
316
Q

Downin syndrooma

A

Trisomnia kromosomissa 21.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
317
Q

Turnerin syndrooma

A

Nainen, jolta puuttuu toinen X-kromosomi eli X0

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
318
Q

Esimerkki monosomiasta

A

Turnerin oireyhtymä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
319
Q

Välimuotoinen periytyminen

A

Intermediaaninen periytyminen. Kumpikaan alleeli ei dominoi > syntyy välimuoto, esim vaaleanpunainen kukka.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
320
Q

Yhteisvallitseva periytyminen

A

Kodominantti. Molemmat alleelit dominoivat ja ilmenevät yksilössä. Esim ABO-veriryhmä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
321
Q

Punavihersokeus on…

A

X-kromosomissa periytyvä resessiivinen geeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
322
Q

Soveltavissa periytymistehtävissä voi olla myös..

A

Y-kromosomissa tai mitokondriossa periytyviä geenejä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
323
Q

Mendelistinen rekombinaatio

A

Kun geenit sijaitsevat eri kromosomeissa, en satuumanvaraisesti yhdistyvät > sukusoluihin tulee alleeleista kaikkia eri yhdistelmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
324
Q

Crossing over

A

Tekijänvaihdunta. Profaasi 1:ssä vastinkromosomien osat vaihtavat paikkaa, syntyy kiasmoihin. Erittäin tärkeää kytkeytyneien geenien rekombinaatiossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
325
Q

Eri geenimutaatiot:

A
  1. Pistemutaatio, yksi nukleotidi muuttuu.
  2. Nukleotidin poistuminen/lisääminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
326
Q

Eri kromosomimutaatiot

A

Häviämä, kääntymä, kahdentuma, siirtymä, liittymä

= Kromosomin muodon muutos, johon liittyy kromosomin katkeaminen (/tai transposoni)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
327
Q

Kromosomimutaatiot

A
  1. Monosomnia
  2. Trisomnia
  3. Polyploidia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
328
Q

Fotosyntetisoivat eliöt

A

Kasvit, levät ja syanobakteerit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
329
Q

Mistä löytyy viherhiukkasia eniten?

A

Lehtien yläpinnalla yhteyttämissolukosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
330
Q

Klorofylli

A

Lehtivihreä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
331
Q

Ilmarako

A

Lehden alapinnalla oleva mikroskooppisen pieni aukko, jota ympäröi kaksi huulisolua. Kun niihin tulee vettä, ne turpoavat ja aukeavat > vettä haihtuu aksvista ilmarakojen avulla. Hiilidioksidi tulee lehteen ilmarakojen kautta. Huulisoluissa viherhiukkasia > sokeria > vettä > turpoaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
332
Q

Johtojänteen osat

A

Puuosa (vesi ja ravinteet), jälsi (paksuuskasu, kasvusolukkoa) ja nilaosa (yhteyttämistuotteet)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
333
Q

Auksiini

A

kasvua säätelevä kasvihormoni. Saa kasvin kasvamaan valoa kohit. Huolehtii siis pituuskasvusta ja lehtien käännöstä kohti aurinkoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
334
Q

Kutikula

A

Kasvin pintakerroksne päällä oleva vahamainen kerros, joka estää liiallisen haihtumisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
335
Q

Kasvien varastosokerimuoto

A

Tärkkelys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
336
Q

Näkyvän valon aallonpituusalue

A

380nm-750nm

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
337
Q

Viherhiukkasen yhteyttämisaineet sitovat parhaiten värejä…

A

Punaista ja sinistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
338
Q

Rikkibakteerin energiantuotto

A

Käyttää veden sijasta H2S:ää. Energiansitomisreaktiossa ei synny happea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
339
Q

Ruokosokeri

A

AKA Sakkaroosi. Glukoosi + Fruktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
340
Q

Rypälesokeri

A

Glukoosi, monosakkaridi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
341
Q

Eri monosakkarideja

A

Glukoosi, Fruktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
342
Q

Eri disakkarideja (ja rakenneosat)

A

Sakkaroosi (glukoosi + fruktoosi)
Maltoosi (2x glukoosi), viljatuotteissa
Laktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
343
Q

Eläinsolujen varastosokeri

A

Glykogeeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
344
Q

Kuinka paljon glukoosin energiasta käytetään soluhengityksessä?

A

n 40%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
345
Q

Soluhengityksellä energiaa saadaan

A

Glyseroli + rasvahapot
monosakkaridit
Aminohapot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
346
Q

Miten ruutana voi elää talvella hapettomassa lammenpohjassa?

A

Se saa energiaa alkoholikäymisellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
347
Q

Tyypillisimmät eliössä esiintyvät lipidit

A

Fosfolipidit, triglyseridit (rasvat), steroidit (esim kolestroli) ja karotenoidit (väriaineita)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
348
Q

Kalvoproteiinien tehtäviä

A

Entsyymi, aineiden kuljettaja, ionikanava, viestien vastaanottaja tai reseptori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
349
Q

PlasmolyysI

A

Kun kasvissa liian vähän vettä, solu soluseinän sisällä irtoilee soluseinästä ja kutistuu. Nestejännitys menetetään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
350
Q

Eliöiden proteiinien rakennsuaineina käytetään … aminohappoa

A

20 erilaista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
351
Q

Erilaisia proteiineja

A

Entsyymit, varastoproteiinit, kuljetusproteiinit, supistuvat proteiinit (aktiini ja myosiini), suojaproteiinit (vasta-aineet), hormonit, rakenneproteiinit ja reseptoriproteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
352
Q

Kuinka monta erilaista emäskolmikkoa on?

A

64

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
353
Q

Proteiinin rakentamisen aloittava emäsyhdistelmä lähetti-RNAssa on

A

AUG

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
354
Q

Anabolinen ja Katabolinen

A

Anabolinen rakentaa, Katabolinen hajottaaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
355
Q

Koaguloituminen

A

Kananmunan valkuaisen saostumien, sen proteiinien kolmiulotteinen rakenne hajoaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
356
Q

Denaturoituminen

A

Proteiini menettää sen kolmiuloitteisen muotonsa ja aminohappo suoristuu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
357
Q

Pepsiinin optimaalipH

A

2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
358
Q

Trypsiinin optimaalinen pH

A

8

359
Q

Mitoosi ja Meioosi

A

Meioosi lisääntyessä, mitoosi aina

360
Q

Sisarkromatidien yhdistymiskohta

A

Sentromeeri

361
Q

Profaasi

A

Mitoosin 1. vaihe.
Kromatiini pakkautuu kromosomeiksi, tumakotelo ja -jyvänen häviää. Tumasukkula alkaa muodostua

362
Q

Metafaasi

A

Mitoosin 2. vaihe.
Kromosomit ovat keskellä rivissä, ja tumasukkula tarttuu niiden sentromeerikohtiin

363
Q

Anafaasi

A

Mitoosin 3. vaihe.
Sukkularihma lyhenee ja vetää tytärkromosomit toisille puolille solua.

364
Q

Telofaasi

A

Mitoosin 4. vaihe, loppuvaihe.
Tumakotelo alkaa muodostua ksomosomien ympärille ja soluelimet jakautua. Tumasukkula hajoaa taas soluliaman.

365
Q

Iturata

A

Sukupuolirauhasessa sijaitseva solulinja, joka johtaa sukusoluihin.

366
Q

Autosomi

A

Kromosomit 1-22

367
Q

Meioosi jaetaanö…

A

Vähennysjako (Meioosi I)

Tasausjako (Meioosi II)

368
Q

Kuinka monella eri tavalla ihmisen kromosomit voi asettau uuteen sukusoluun?

A

2^23

369
Q

Konjugoituminen

A

Kun Profaasi Issä kahdentuneet vastinkromosomit asettuvat rinnakkain > ne konjugoituvat

370
Q

Tekijäinvaihdunta

A

Kun konjugoituneet vastinkromosomit muodostavat kiasmoja ja kromosomipalat vaihtavat paikkoja keskenään.

371
Q

Missä ihmisen veriryhmää aiheuttavan geenin lokus on?

A

Kromosomin 9 alaosassa

372
Q

Ihmisellä on geenejä

A

n 20 000

373
Q

Miten Mendel selvitti periytymisne pääperiaatteet?

A

Risteyttämällä herneitä

374
Q

Multippeli alleeli

A

Kun populaatiossa on samasta geenistä useampia eri muotoja

375
Q

Intermediaarinen peritytyminen

A

Välimuotoinen periytyminen. Kumpikin alleeli esiintyy > kumpikaan ei dominoi.

376
Q

Yhteisvallitseva perityminen

A

Molemmat alleelit ilmenee itenäisenä > moelmmat dominoi, esim ABO

377
Q

Mihin perustuu veriryhmän nimeäminen?

A

Punasolun pinnassa olevaan glykoproteiiniin, joka toimii antigeenina (saa aikaan vata-aine tuotannon). O:lla on A ja B vasta-ainetta, Alla B jne..

378
Q

Letaali alleeli

A

Homotsygoottina tappaa yksilön

379
Q

Kilpikonnien sukupuolen määritys

A

Ne munivat hiekkaan. Jos hiekka +27, syntyy vain koiraita, jos +30, syntyy vain naaraita. Jos siinä välillä molempia syntyy yhtä paljon

380
Q

Vuokkokalojen sukupuolen määritys

A

Isot ovat naaraita, ja niiden kanssa kulkee pienenmpi uros. Jos naaras kuolee, uros muuttuu naaraaksi ja saa rinnalleen pienemmän uroksen

381
Q

Lintujen (ja joidenkin kalojen ja perhosten) sukupuolen määritys

A

Naaraat XY ja koiraat XX

382
Q

Heinäsirkkojen sukupuolen määritys

A

Naaraat XX, koiraat X

383
Q

Pistiäisten (ampiaisten) sukupuolen määritys

A 
Naaraat diploidisia (syntyvät hedelmöittyneestä munasolusta).
Urokset haploidisia (syntyvät partenogeneettisesti)
384
Q

Punavihersokeus

A

Perityy resessiivisesti X-kromosomissa

385
Q

Hemofilia

A

Resessiivisesti X-kromosomista

386
Q

Testiristeytys

A

Risteytä dominoivaa ominaisuutta kantava yksilö resessiivisen kanssa. Mikäli jälkeläiset kaikki samanlaisia, molemmat heterotsygootteja.

AKA takaisinristeytys

387
Q

Mendelistinen rekombinaatio

A

F2 polvessa syntyy uusia ominaisuusyhdistelmiä

388
Q

Geneettinen rekombinaatio

A

Tekijäinvaihdunta + mendelistinen rekombinaatio

389
Q

Kuinka monta crossing overia tapahtuu vastinkromosomien välillä jokaisessa meioosissa?

A

noin yhdestä kahteen jokaisen vastinkromosomin välillä

390
Q

Polygeeninen ominaisuus

A

Asia, johon vaikuttaa monet alleeliparit. Esim silmien väri ja pituus

391
Q

Homeoottinen geeni

A

Isäntägeeni, joka ohjaa yksilönkehityksen aikana muiden geenien toimintaa. Saavat esim kädet kasvamaan oikeaan paikkaan. Mutaatio johtaa siihen että käsi kasvaa esim silmien väliin. ihmisellä on niitä 39

392
Q

Ihmisne luokittelu

A

Kunta: Eläinkunta

Pääjakso (eläimillä) / kaari (kasveilla): Selkäjänteiset

Luokka: Nisäkkäät

Lahko: Kädelliset

Heimo: Isot ihmisapinat

Suku: Ihmiset Homo

Laji: sapiens

393
Q

Mendelin lait

A
  1. Sääntö jälkeläisten yhdenmukaisuudesta
  2. Erkanemissääntö
  3. Sääntö geenien vapaasta yhdistymisestä meioosissa
394
Q

Adheesio

A

Kahden eri aineen välinen vetovoima, aiheuttaa kapillari-ilmiön

395
Q

Ekosysteemien ja eliölajien suojelukeinoja

A

Luonnonsojelualueet, lajien rauhoittaminen, Luonnonsuojelulait, suojeluohjelmat ja kansainväliset sopimukset
Eläintarhat ja kasvitieteelliset puutarhat
Siemen- ja geenipankit

396
Q

Kuinka suuri osuus Suomesta on järveä?

A

Noin 10%

397
Q

Suomen järvet ovat yleensä

A

Matalia ja karuja

398
Q

Kuinka iso osa Suomesta on metsiä?

A

N 70%, joista 5% luonnontilassa

399
Q

Kuikka

A

Puhtaan ja kirkkaan veden ilmentäjälaji

400
Q

Ekosysteemin vähittäistä lajikoostumuksen muutosta kutsutaan

A

Ekologiseksi sukkeksioksi

401
Q

Ekosysteemipalvelut

A

Ihmisen luonnosta saamat aineettomat ja aineelliset hyödyt.
Tuotantopalvelut (ravinto, lääkeaineet)
Ylläpitävät palvelut (fotosynteesi)
Kulttuuripalvelut (esteettisyys)
Säätelevä palvelu ( ilman ja veden puhdistaminen)

402
Q

Kasvukausi

A

Aika vuodesta, jolloin keskilämpötila on pysyvästi yli 5 astetta. Helsingin alueella n 180-170 ja pienimmillään 100

403
Q

Suomen kallioperän yleisin kivilaji

A

Hitaasti rapautuva Graniitti. Sen rapautuessa syntyy happamia kivennäismaalajeja

404
Q

Yleisin kivennäismaalaji

A

Moreeni

405
Q

Havumetsävyöhykkeen maannos

A

Hapan ja niukkaravinteinen podsoli

406
Q

Podsolin kerrokset

A
407
Q

Miksi kylmänhorroksessa levat eliöiden solut eivät jäädy?

A

Koska solut muodostavat glyserolia, joka laskee jäätymispistettä

408
Q

Taiga

A

Pohjoinen havumetsävyöhyke

409
Q

Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeet

A

Tunturikoivikko, Havumetsä, lehti- ja sekämetsä

410
Q

Lehtojen maannos

A

Ruskomaa. Se ei ole kerroksellista.

411
Q

Minkä ikäisinä hoitometsät hakataan?

A

Alle satavuotiaana, koska silloin niiden kasvu alkaa hidastua

412
Q

Turve

A

Eloperäinen maalaji, joka syntyy kun orgaaninen aines ei hajoa täydellisesti

413
Q

Suon turvekerroksen kasvunopeus

A

1-2mm/vuosi

414
Q

Suo elinympäristönä

A

Hapan, vähäravinteikas, vetinen ja vähähappinen.

415
Q

Suotyypit

A

Puulliset suot: Korpi ja Räme
Puuttomat suot: neva, letto

416
Q

Räme

A

Suo, jossa kasvaa mäntyjä. Suomen yleisin suotyyppi

417
Q

Korpi

A

Suo, jossa kasvaa kuusia

418
Q

Neva

A

Suo, joka on puuton ja karu

419
Q

Letto

A

Suo, joka on puuton, mutta syntynyt runsasravinteiselle paikalle

420
Q

Keidassuo

A

AKA kohosuo. Suoyhdistelmätyyppi, jota löytyy erityisesti Etelä-Suomesta. Niukkaravinteisia, koska keskiosa korkealla > ravinteita vain sadeveden mukana. Reunat reheviä

421
Q

Aapasuo

A

Pohjois-Suomessa erityisesti, alava suo. Reunat niukkaravinteisia, mutta keskiosat ravintorikkaita. Ravintorikkaampi suo kuin keidassuo

422
Q

Palsasuo

A

Tunturi-Lapissa. Syvällä turpeen sisällä on ikiroutaa, jonka vuoksi pinnan muodot ovat erikoisia.

423
Q

Suoyhdistelmätyypit

A

Keidas-, aapa- ja palsasuo

424
Q

Milloin suoekosysteemi on muuttunut metsäekosysteemiksi?

A

Kun kasvillisuuden pohjakerroksessa on alle neljännes rahkasammalia.

425
Q

Energian saaminen turpeesta

A
  1. Suo ojitetaan
  2. Annetaan kuivua monta vuotta
  3. Turve leikataan tai rouhitaan irti
  4. Metsitys
426
Q

Turpeenkäytön energiatuoton haittapuolet

A

Uusiutumaton polttoaine (ksova turpeen kasvu on hidasta), hiilidioksidin runsas vapautuminen ilmaan ja rikkidioksidin vapautuminen.

427
Q

Erilaisia kosteikkoja

A

Suo, tulvaniitty, järvien lahdet. Ne ovat maa- ja meriekosysteemin välimuotoja

428
Q

Eutrofinen järvi

A

Runsasravinteinen. Paljon typpeä ja fosforia. Kalkkipitoisilla alueilla. Hajakuormitus lisää ravinteisuutta. Vesi sameaa ja pH 7-8. Suuri perustuotanto, paljon kasvia, syanobakteereja ja kaloja ja lintuja.

429
Q

Niukkaravinteinen ruskeavetinen järvi

A

Suurin osa suomen järvistä. Samea vesi humuksen takia, pH 5-6. Niukka perustuotanto. Vesikasvillisuus harvaa, kaloja esim ahvenia.

430
Q

Niukkaravinteinen kirkasvetinen järvi

A

Harju- ja tunturiaueilla. Vesi kirkasta, vihertävää tai sinertävää, pH 6-7. Niukasti planktonia, perustuotanto tiukkaa. Kalat esim lohikaloja.

431
Q

Perustuotanto ja hapenmäärä virtaavissa vesissä

A

Yleensä vähäistä. Sekoittaa happea ilmasta tehokkaasti veden mukaan virratessa, ei ei yleensä happikatoa

432
Q

Suomen avainbiotoopit

A

Lehdot, lähteiden ja purojen ympäristöt, merenrantaniityt ja letot

433
Q

Kaupunkiekosysteemin erot asuinpaikkana.

A
  • Enemmän sadetta, valoa ja melua
  • Lämpötila 1-3 astetta korkeampi
  • Ilmansaasteita enemmän
  • Talvisin vähemmän lunta (lisääntymisaika pidempi)
  • ## Koostuu pioneerilajeista
434
Q

Miksi kaupunkien lämpötilat ovat korkeammat?

A

Tummat asfaltit ja kiinteät pienhiukkaset sitovat lämpöä

435
Q

Nopeakiertoinen hiili

A

Hiili, joka on ilmakehässä hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisina yhdisteinä

436
Q

Mitä on maaöljy ja -kaasu?

A

Aikoinana meressä eläneiden levien ja pieneliöiden orgaanista jäännöstä

437
Q

Sano esimerkki typensitojabakteerista?

A

Palkokasvien (herne, apila) juuren nystyrässä elävä Rhizobium - bakteeri

438
Q

Mitä hajottajat tekevät typelle?

A

Ne muuttavat orgaanisen typen ammoniakiksi (mikäli käytössä happea), joka siirtyy eteenpäin.

439
Q

Miten ekosysteemiin saadaan typpeä?

A

Salamoinnilla + typensitojabakteereilla

440
Q

Abioottinen typensidonta

A

Salamoinnin yhteydessä syntyvät typen oksidit muuttuu maaperässä nitraatiksi, joka siirtyy kasvien käyttöön

441
Q

Nitrifikaatiobakteerit

A

Hapettavat ammoniumtyppeä joko nitraatiksi tai nitriitiksi. Prosessi vaatii happea.

442
Q

Denitrifikaatiobakteerien tehtävä

A

Pelkistää nitriitti ja nitraatti anaerobisesti joko typpikaasuksi tai typen oksideiksi (NO, N2)

443
Q

Miten typpeä vapautuu luontoon ihmisen takia?

A

Teollisuuden ja liikenteen päästöistä

444
Q

Missä muodossa epäorgaanien fosfori on?

A

Maaperässä fosfaatteina PO43-

445
Q

Miten fosfaatti vapautuu kiertoon?

A

Kallioperästä rapautumalla ja pohjalietteestä vapautumalla hapettomissa olosuhteissa

446
Q

Luontaiset kasvihuonekaasut

A

Hiilidioksidi, metaani ja vesihöyry

447
Q

Tärkeimmät ihmisten takia syntyvät kasvihuoenkaasut?

A

Hiilidioksidi, CFC, metaani, dityppioksidi ja alailmakehään otsoni

448
Q

Mikä o tärkein syy hiilidioksidin määrän kasvuun ilmakehässä?

A

Fossiilisten polttoaineiden käyttö teollisuudessa ja liikenteessä

449
Q

Metaani kasvihuonekaasuna ja syntytapa?

A

Se absorboi lämpösäteilyä kymmeniä kertoja tehokkaammin kuin hiilidioksidi. Syntyy kun aine mätänee anaerobisesti (esim riisipelloilla) ja öljyn ja maakaasun tuotannossa

450
Q

Ilmakehän ala- ja yläosa

A

Troposfääri (kasvihuonekaasut)
Stratosfääri (otsonikuori)

451
Q

Dityppioksidin pääsy kasvihuonekaasuksi

A

Syntyy denitrifikaatiossa hapettomissa oloissa. Nitraattilannotteiden käyttö, metsien hakkuut ja maan muokkaus lisää sen syntyä

452
Q

Miten syntyy troposfäärin otsoni?

A

Kun esim liikenteen pakokaasujen typenoksidit reagoivat auringon valossa hiilivetyjen kanssa. Se on myrkyllistä sekä kasveille että eläimille

453
Q

Mitkä asiat vähentävät lämpötilaa?

A

Pilvet ja aerosolit

454
Q

Hajakuormitus

A

Tulee monista eri lähteistä, esim maatalous. Ei siis mahdollista havaita “todellista lähdettä”

455
Q

Pistekuormitus

A

Päästö, joka voidaan selkeästi paikantaa. Esim jätevedenpuhdistamo, tehtaat, voimalat, sikalat ja kalanviljelylaitokset

456
Q

Rehevöitymisen vaiheet

A

Runsaasti planktoneita > Kuolemia > Hajottajat toimii > Happi loppuu > Fosforin määrä lisääntyy koska sitä irtoaa pohjallietteestä hapettomuuden seurauksena

457
Q

Itämeren suurin rehevöittäjä

A

Maatalous

458
Q

Suolavesipulssi

A

Pohjanmereltä tulevat vedet länsimyrskyjen mukana. Työntää hapekasta vettä myös itämeren pohjaan, jolloin sitäkin asutetaan.

459
Q

Itämeren kerrostuneisuus aj sekoittuminen

A

Alimmaisena suolavesi ja kylmä vesi. Lämpötilan kerrostuneisuus häviää syysmyrskyjen seurauksena

460
Q

Järvien vedenkierto

A

Vesi kiertää keväällä ja syksyllä. SIlloin hapekasta vettä tuele pohjallekkin. Perustuu siihen, että vesi on tiheintä neljässä asteessa, ja se on aina pohjalla

461
Q

Jäteveden puhdistus

A

Kolme vaihetta: Mekaaninen, biologinen ja kemiallinen. Mekaansiessa pienhiukkaset pois, biologisessa eloperäiset aineet hajoitetaan bakteereilla ja alkueläimillä ja Kemiallisessa fosfori aj typpi saostetaan pois kemikaalien avulla.

462
Q

Mikä aine on vaikein saada pois jätevedenpuhdistuksessa?

A

Typpi

463
Q

BHK

A

Biologinen Hapen Kulutus

464
Q

Suojavyöhyke

A

Ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Se on vesistön ja pellon välillä monivuotisen kasvillisuuden peittämä viljelemätön väli (vähintään 15m)

465
Q

Hoitokalastus

A

Kalastetaan taloudellisesti vähempiarvoisia kaloja. Esim särkiä. Toinen vaihtoehto petokalojen istutus

466
Q

Märkä- ja kuivalaskeuman erot

A

Märkälaskeuma sateen mukana, kuivalaskeuma painovoiman takia pölyhiukkasina

467
Q

Miksi korallieläimet eivät pärjää happamissa ympäristöissä?

A

Koska niillä on kalkkikuori, joka liukenee happamaan veteen.

468
Q

Puskurointikyky

A

Maaperän kyky neutraloida happoja

469
Q

Miksi suoemn maaperä on hapan?

A

Koska meillä on happamia kivilajeja, kuten graniittia, jonka rapautuessa maaperä hapettuu. Lisäksi hapan humuskerros edistää happamoitumista

470
Q

Kriittinen kuormitus

A

Suurin mahdollinen pitkäkestoinen laskeuma, jonka tietty ekosysteemi kestää ilman merkittäviä vaurioita. Esim kalkkienn maaperä nostaa sitä, mutta suomen heikosti puskuroiva maaperä ei kestä paljon mitään.

471
Q

Mitä seurataan puuston kuntoa mitatessa?

A

Sen kasvunopeutta ja harsuuntumista (neulas- ja lehtikato)

472
Q

Mitä seurauksia puille tulee happamuudesta?

A

Se vahingoittaa kuorta ja neulasia. Rikkidioksidi tuhoaa viherhiukkasia > neulasten ikä lyhenee eli tapahtuu harsuuntumista. Saa metalleja liukoisemmaksi, mutta ravinteet huuhtoutuvat kauemmaksi. Mykorritsa vahingoittuu > veden ja ravinteiden saanti heikkenee

473
Q
A
474
Q

Milloin happamoituminen alkaa näkyä vesiekosysteemissä ja miten?

A

Kun pH < 6. Planktonien ja pohjaeläinten määrä vähenee. Ensimmäisenä vaikuttaa rapuihin, kotiloihin ja simpukoihin, mätiin ja poikasiin. > Vesistössä vain vanhoja kaloja

475
Q

Ensiapu happamoituneelle järvelle

A

Kalkitseminen, tosin kallis ja tehoton keino.

476
Q

Eliöille haitallisimmat raskasmetallit

A

Elohopea, Kadmium ja Lyijy

477
Q

Elohopea raskasmetallina

A

Bakteerit muuttavat sen metyylielohopeksi > sitoutuu proteiineihin. Aiheuttaa myrkytysoireita ja hermostovaurioita. Paljon vesiekosysteemissä. Vapautuu klooritehtailta, kivihiiltä polttaessa ja puujalostusteollisuudesta.

478
Q

Kadmium raskasmetallina

A

Paristoissa, nikkeli-kadmiumakuissa, tupakassa ja PVC-muoveissa. Poistuu erittäin hitaasti. Kertyy maksaan ja munuaisiin > aiheuttaa niissä vajaatoimintaa

479
Q

Lyihy raskasmetallina

A

Vapautuu teollisuudesta ja liikenteestä. Vaikuttaa keskushermostoon, aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja puolustusjärjestelmän heikentymistä. Lyijy sitoutuu maaperän humukseen. Nykyään Suomessa lyijypäästöt hyvin vähäiset.

480
Q

POP-yhdisteet

A

Pitkäikäiset, haitalliset orgaaniset yhdisteet.

DDT, PCB ja Dioksiinit

481
Q

DDT

A

Hyönteismyrkky alunperin. Aiheuttaa lisääntymishäiriöitä, vaikuttaa maksaan, sukupuolihormoniin ja on karsinogeeni. Varastoituu rasvakudokseen. Suomessa kielletty, mutta ei kaikkialla.

482
Q

PCB-yhdisteet

A

Polyklooratut bifenyylit. Käytetty mm kondensaattoreissa ja muuntajissa. Rasvaliuokoinen, karsinogeeni, aiheuttaa lisääntymishäiriöitä ja norpilla kohdunkuroumaa.

483
Q

Supermyrkky

A

Osa ympäristömyrkyistä. Erittäin myrkyllinen yhdiste, joak syntyy sivutuotteena teollisuuden ja orgaanisen aineen poltossa alhaisessa lämpötilassa. Esim dioksiini

484
Q

Dioksiini

A

Supermyrkky, joka aiheuttaa maksa- ja haimavaurioita, syöpää, heikentää puolustusjärjestelmää ja hormonitoimintaa. Syntyy mm metallin- ja puunjalostuksessa.

485
Q

Öljy ympäristömyrkkynä

A

Sisältää mm PAH-yhdisteitä. Karsinogeeni. Päätyy eläinten karva/höyhenpeitteelle > vie lämmöneristyskyvyn ja vedenhylkimisen

486
Q

PAH-Yhdisteet

A

Myrkyllinen polysyklinen aromaattinen hiilivety, jota löytyy mm raakaöljystä.

487
Q

Mitä auringosta tuleva säteily on?

A

Lämpö- eli infrapunasäteilyä

488
Q

Mistä tulee hiukkassäteilyä?

A

Radioaktiivisten aineiden ytimistä. Eli pysymätön aien hajoaa niin että se erittää hiukkasen, jolloin ydin muuttuu toiseksi ytimeksi ja vapautunut energia hiukkasen liike-energiaksi

489
Q

Sähkömagneettiset aallot pisimmästä lyhyimään

A

Radio, mikro, infrapuna, näkyvä, UV, röntgen ja gamma

490
Q

Ionisoivat säteilyt

A

Alfa, beeta, neutron, gamma, röntgen ja U(V)

491
Q

Miten läpäiseviä hiukkassäteilyt ja gammasäteily on?

A

Alfa ei läpäise ihoa, mutta voi tulla ruuan mukana.
Beeta läpäisee ihon, muttei muita kudoksia.
Gamma läpäisee ihon ja kudokset.

492
Q

Miten ionisoiva säteily aiheuttaa mutaation?

A

Se hajottaa vesimolekyylin hydroksidiksi ja vetyioniksi. Hydroksidi-ioni korvaa menetyksen ottamalla vetyatomin DNA-molekyyliltä

493
Q

Säteilysairauden oireet

A

Punasolujen määrän väheneminen, päänsärky, kuume, pahoinvointi, immuunijärjestelmän heikkeneminen, ihokarvojen lähtö, aivotoiminnan häiriöt, verenvuodot ja luuytimen tuhoutuminen.

494
Q

Kosminen säteily

A

Avaruudesta tuleva ionisoiva säteily

495
Q

Miten otsonia muodostuu?

A

Auringon UV säteily hajottaa happimolekyylin happiatomeiksi, jotka sitten yhdistyvät happimolekyyleihin.

496
Q

Eri UV-säteilyt

A

UV-C lyhytaaltoisinta, mutta ei pääse maanpinnalle.
UV-A pitkäaaltoista, eikä siitä ole haittaa eliöille. Otsoni estää UV-Btä tulemasta maanpinnalle, mikä on erittäin haitallista eliöille.

497
Q

Biodiversiteetti ja sen tasot

A

Luonnon monimuotoisuus

1) Geneettinen monimuotoisuus (lajin sisäinen)
2) Lajimonimuotoisuus
3) Ekosysteemin monimuotoisuus

498
Q

Encyclopedia of life

A

Projekti, jonka tarkoituksena dokumentoida kaikki maapallon tunnistetut eliölajit. EOL

499
Q

Mitkä ovat kolme tärkeintä tekijää alueen biodiversiteetille?

A

Alueelle tuleva energian määrä, Abioottisten olojen monipuolisuus ja pysyvyys sekä alueen pinta-ala

500
Q

Reunavaikutus

A

Kahden ekosysteemin raja-alueella on enemmän yksilöitä ja lajeja kuin kummankaan niistä sisällä (koska monimuotoisuus suurempi)

501
Q

Tundra

A

Ei valoa eikä lämpöä > lyhyt kasvukausi ja ikirouta. Ei juurikaan puita (koska mitä korkeampi kasvi, sitä enemmän tuuli aiheuttaa vedenhaihtumista). Pedot kulkevat pitkiä matkoja ruuan perässä

502
Q

Arot

A

Paksu ravinteika smultakerros, mutta vedenpuutetta. Paljon ruohoa, heinää ja tulipaloja

503
Q

Pohjoinen havumetsä

A

Lämmin kesä ja kylmä talvi. Maannos hapan ja niukkaravinteinen. Pitkälti ikivihreitä havupuita

504
Q

Lehtimetsävyöhyke

A

Lehdet pudotetaan talven ajaksi. Eläimet vaipuvat talvilepoon tai muuttavat. Ravinteikas maaperä

505
Q

Välimeren kasvillisuus

A

Kuumat ja kuivat kesät, talvet leutoja ja sateisia. Kasvillisuus nahkealehtistä ja ainavihantia (auttaa sietämään kuivuutta). Piikkipensaikkoa

506
Q

Trooppinen sademetsä

A

Ympäri vuoden kasvukausi, lämpö +25. Paljon sadetta ympäri vuoden. Maannos tiilenpunainen latosoli. Kasvillisuus kerroksellista

507
Q

Savannit

A

Heinäkasveja ja puita, aksvinsyöjäeläimiä. Kuiva- ja sadekaudet. Isot eläimet vaeltavat etsien vettä ja ravintoa.

508
Q

Aavikko

A

Vedenpuutetta. Kasveilla kuivuuden kestämistä parantavia kykyjä (piiiitkät juuret, siemenet itämiskykyisiä kymmeniä vuosia ja solukot varastoivat vettä). Eläimet liikkuvat yöaikaan

509
Q

Monimuotoisuuskeskus

A

Alue, jossa elää poikkeuksellinen monta eliölajia. Maapallolla noin 30

510
Q

Mikä on lajin kriittinen alaraja?

A

500 lisääntymisiässä olevaa yksilöä

511
Q

Sukupuuttovelka

A

Laji ei reagoi heti elimympäristön muutoksiin, vaan myöhemmin vaikka muuttuminen olisi jo pysähtynyt

512
Q

Mitkä tekijät tekevät lajista helposti vaaraantuvan?

A
  • Endeemisyys (elää vain tietyllä alueella)
  • Iso koko
  • Hidas lisääntymisnopeus
  • Elinympäristövaatimuksiltaan kapea-alainen
  • Ravintoketjussa korkea sijainti
  • Ihmisiä houkutteleva osa/ulkonäkö
513
Q

Kestävä kehitys

A

Pyrkimys taata tuleville sukupolville vähintään yhtäläiset elämisen mahdollisuudet ja hyvinvointi kuin meillä

514
Q

Kestävä kehitys jaetaan..

A

Ekologiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaalsieen ulottuvuuteen

515
Q

Ekologinen jalanjälki

A

Mittaaa, kuinka suuri ekologisesti tuottava maa- ja vesialue tarvitaan yhden maapallon asukkaan asumiseen, liikkumiseen ja elämiseen. Suurin osa on hiilijalanjälki

516
Q

Ihmisen eri kudostyypit

A
517
Q

Epiteelikudoksen päätyypit

A

Pinta- ja rauhaskudos

518
Q

Mitä on varsinainen sidekudos?

A

Nivelsiteet ja jänteet

519
Q

Esimerkkejä side- ja tukikudoksesta

A

Varsinainen sidekudos, rustokudos, luukudos, rasvakudos sekä veri ja imuneste

520
Q

Mitä tapahtuu solulle joka ei saa viestiä?

A

Se kuolee

521
Q

Eri viestiaineet

A

Kasvutekijät, välittäjäaineet (hermosoluilla), kudoshormonit ja hormonit

522
Q

Keskushermosoton kuuluu

A

Aivot ja selkäydin

523
Q

Hermoston jako (kokonaisuudessa)

A

Keskushermosto
Ääreishermosto
1. Sensorinen hermosto
2. Somaattinen hermosto
3. Autonominen hermosto (parasympaattinen ja sympaattinen)

524
Q

Somaattinen hermosto

A

Motorinen hermosto. Tuo keskushermostosta lihaksiin viestejä vievät hermosolut

525
Q

Hermosolun rakenne

A

Dendriitti eli tuojahaarake (lyhyt haaroittunut)
Solukeskus, sooma
Aksoni eli viejähaarake (pitkä)
Myeliinituppi, eristävä kerros aksonin päällä (nopeuttaa viestinkulkua ja auttaa solua uusiutumaan)
Hermotukisolut eli gliasolut (muodostavat moelyynitupen)
Hermopääte

526
Q

Nimeä

A

Viejähaarake, sidekudos, hermotukisolu, verisuoni

527
Q

Lepotilassa olevan hermosolun varaukset

A

Sisällä negatiivinen ja ulkona positiivinen. Se jännite-ero on lepojännite

528
Q

Miksi lepojännitteessä solun sisäpuoli on negatiivinen?

A

Koska siellä on runsaasti negatiivisesti varautuneita molekyylejä, esim proteiineja, aminohappoja ja fosfaatteja JA koska positiiviset kaliumionit siirtyvät ulos kaliumkanavista

529
Q

Lepotilassa, kumpi on sisällä, Kalium vai natrium?

A

Kalium sisällä, Natrium ulkona

530
Q

Aktiopotentiaalin synty ja siirtyminen hermosolussa

A
  1. Hermosolun ärsytyksen takia Na-kanavat aukeaa ja Natriumia tuele solun sisälle > Toimintajännite, aktiopotentiaali, koska sisäpuoli nyt positiivisesti varautunut
  2. Sisäinen positiivinen varaus saa viereiset Na-kanavat aukeamaan ja näin impulssi etenee
  3. Kaliumia virtaa ulos solusta > solun sisäpuoli negatiivinen > Na-K-pumppu palauttaa tasapainon ja seuraava impulssi mahdollinen
531
Q

Hermosolut - Mistä riippuu kuinka voimakkaan reaktion tietty ärsyke saa aikaan?

A

Etenevän impulssin taajuudesta

532
Q

Siittiön koostumus

A
  1. Pää (Tuma ja akrosomi, joak sisältää entsyymit)
  2. Keskikappale (mitokondriot)
  3. Häntä
533
Q

Siittiöiden synty ja niiden säilömispaikka

A

Kivesten siementiehyt. Varastoituvat lisäkiveksissä.

534
Q

Munasolujen kehittyminen

A

Sikiöaikana alkaa, mutta pysähtyy meioosi II profaasiin. Jatkuu murrosiässä niin että yksi kehittyy loppuuna asti (mikäli hedelmöittyy)

535
Q

Missä hedelmöitys tapahtuu?

A

Mumanjohtimen alkupäässä

536
Q

Tsygootti

A

Hedelmöittynyt munasolu

537
Q

Geneettinen leimautuminen

A

Geenin aktiivisuuden riippuminen siitä, kummalta se on peritty

538
Q

Raskauden vaiheet

A

Solunjakautumisvaihe, viikot 1-2
Alkiovaihe, viikot 3-8
Sikiövaihe, viikot 9-38

539
Q

Neljä perusvaihetta, jotka mahdollistavat tsygootin kehityksen yksilöksi.

A
  1. Solujen määrän kasvu
  2. Solujen erilaistuminen
  3. Kaavoittuminen
  4. Muotoutuminen
540
Q

Solujen erilaistumien

A

Morulan solut totipotentteja (kaikkikykyisiä)
Alkiorakkulan sisämassan sisäsolut pluripotentteja (voivat kehittyä miksi vain ihmisen soluksi)

541
Q

Solunjakautumisvaihe raskaudessa

A

Tsygootti > Morula (matka munanjohtimessa kohti kohtua) > Blastokysti (alkiorakkula, jossa sisäsolumassa ja joka kiinnittyy kohdun seinämään). Päivä 8-9

542
Q

Alkiokauden ensimmäinen tapahtuma

A

Sisäsolumassa > Alkiolevy > Alkiokerrokset (Endodermi, Mesodermi ja Ektodermi) Kaavoittumien käynnissä jo

543
Q

Mitä tulee alkiokerroksista?

A

Endodermi: ruuansulatuselimet ja hengityselimistö
Mesodermi: luusto, lihakset, luuydin, verenkiertoelimistö
Ektodermi: Iho, hermosto

544
Q

Gastrulaatio

A

Alkiolevyjen muodostuminen

545
Q

Sikiökalvot ja niiden kehitys

A

Muodostuvat alkiolevyjen kanssa samaan aikaan. Uloin Suonikalvo, sitten Vesikalvo ja sitten rakkokalvo. Suonikalvo muodostuu ulkosoluista ja muut sisäsolumassasta. Lopulta rakkokalvo ja suonikalvo yhtyvät ravitsemuskalvoksi, joka muodostaa sikiönpuoleisen osan istukkaan.

546
Q

Ruskuaispussi

A

Rakentuu sisä- ja ulkosoluista. Yhdistyy sikiön suoleen ja napanuoraan. Ituradan solut vaeltavat sinne ennen gastrulaatiota. Häviää myöhemmin

547
Q

Sikiön ravinnonsaanti

A

Aluksi diffuusiolla, viikon 3 jälkeen istukan kautta. Sikiö yhdistyy istukkaan napanuoralla.

548
Q

Sikiöviahe

A

Alkaa viikolla 8-9. Silloin suurin osa elimistä on jo kehittynyt, ja nyt alkaa kasvu. Sikiön liikkeet mahdollista tuntea viikosta 16, ja sikiöllä selviytymismahdollisuuksia viikosta 24.

549
Q

Millainen on sikiön verenkierto?

A

Koska keuhkot eivät vielä toimi, kaasujen vaihto tapahtuu istukassa. Tämän takia keuhkoverenkierto pyritään ohittamaan soikealla aukolla (eteisten välillä) ja valtimotiehyllä (keuhkovaltimon ja aortan välissä)

550
Q

Minä päivinä voi munasolu ajkautua niin että saadaan samanmunainen kaksonen?

A

1-15. Päivät 13-15 niin myöhään, että monesti kaksoset jakavat osia, ihoa, raajoja tms.

551
Q

Teratogeeni

A

Tekijä/aine, joak voi aiheuttaa sikiölle epämuodostumia. Kulkee siis äidin verenkierrosta sikiöön. Esim alkoholi, tupakka, lääkkeet. Niiden vaikutus haitallisinta sikiölle n viikoilla 1-8.

552
Q

Keskonen

A

Sikiö painaa alle 2500g tai syntyy ennen raskausviikkoa 37 (eli hedelmöityksestä 35 viikkoa)

553
Q

Synnytyksen vaiheet

A
  1. Avautumisvaihe (kohdunkaula avautuu n 10cm ja lapsivesikalvo puhkeaa)
  2. Ponnistusviahe
  3. Jälkivaihe (ponnistetaan kaikki kalvot ja istukka, joka myös irtoaa kohdunseinämästä)
554
Q

Miten synnytys käynnistyy?

A
  1. Istukka alkaa rappeutua ja progesteronin tuotto vähenee
  2. Aivolisäkkeen takalohko alkaa erittää oksitosiinia, mikä saa kohdun supistumaan
555
Q

Totippotentti solu

A

Kaikkikykyinen. Morulan solut

556
Q

Pluripotentti solu

A

Blastokystin sisämassa. Pystyvät erilaistumaan miksi tahansa aikuisen ihmisen soluksi

557
Q

Multipotentti solu

A

Pystyy erilaistumaan useaksi eri kudostyypiksi, mutta ei kaikiksi. Esim luuytimen hematopoieettiset kantasolut

558
Q

Unipotentti kantasolu

A

Pystyy erilaistumana vaan muutamiksi eri solutyypiksi, yhden solulinjan soluiksi, esim ihon kantasolu.

559
Q

MIkä on syöpä?

A

Sairaus, jossa solut jakautuvat ja leviävät hallitsemattomasti kuuntelematta muiden solujen viestejä

560
Q

Syövälle kriittiset geenit

A

Proto-onkogeenit (kasvua ja mitoosia edistävät geenit) ja tuumorisupressiogeenit (kasvua rajoittavat geenit)

561
Q

Miten syöpäsolu eroaa tavallisesta geenistä

A

Syöpäsolu..
Ei kuuntele viestejä, ei mene apoptoosiin, ei erilaistu tai vanhene, sillä on telomeraasientsyymiä, saa aikaan verisuonten muodostumista ympärillensä, lähettää etäpesäkkeitä ja hankkii energian glykolyysillä/maitohappokäymisellä

562
Q

Miten hyvälaatuinen ja huonolaatuinen kasvain eroaa toisistaan

A

Hyvälaatuinen..

  • Ei tunkeudu ympäröiviin kudoksiin
  • Hyvin erilaistunut
  • Tarkat ääriviivat
  • Hidaskasvuinen eikä lähetä etäpesäkkeitä
563
Q

Mitä menetelmiä käytetään syövän hoitoon?

A

Leikkaus, sytostaatit, sädehoito, hormonit, interferonit

564
Q

Interferonit

A

Lääke jota käytetään syövän hoitoon. Vaihvistaa omaa immunipuolustusta.

565
Q

Kemoterapia

A

Sytostaatti- ja hormonihoito yhdistettynä

566
Q

Miten impulssi siirtyy solusta toiseen?

A

Kemiallisesti synapsin kautta

567
Q

p53-proteiini

A

p53 on samannimisen geenin tuottama solusykliä säätelevä proteiini. Se estää soluja jakautumasta, jos solun DNA on vaurioitunut. Lisäksi se voi korjata vaurioituneen DNA:n, tai jos vaurio on liian suuri korjattavaksi, se voi ajaa solun apoptoosiin. p53 on siis tuumorisupressorigeeni, joka aktivoituu karsinogeenien vaikutuksesta. Sillä on tärkeä rooli syövän ehkäisyssä ja p53 mutaatio, joka johtaa sen toimimattomuuteen havaitaankin yli puolissa kaikista ihmisillä todetuista syöpätapauksista.

568
Q

Dopamiini ja Serotoniini

A

Keskushermoston välittäjäaineita

569
Q

Miksi synapsissa viesti välittyy kemiallisestI?

A

Koska synapsirako on liian leveä sähköiseen välitykseen

570
Q

Synapsin toiminta

A
  1. Toimintajännite saa hermopäätteen kalsiumkanavat aukeamaan ja kalsiumioneja solun sisään
  2. Kalsium saa välittäjäainerakkulat solukalvolle vapauttaen välittäjäainetta synapsirakoon
  3. Välittäjäaine sitoutuu solukalvon reseptoreihin, mikä saa natriumkanavat aukeamaan (mikäli riittävästi)
  4. Natrium menee solun sisään ja saa aikaan aktiopotentiaalin synnyn.
  5. Välittäjäaine otetaan takaisin solun sisään/hajotetaan.
571
Q

Miten välittäjäaineet voidaan jakaa?

A

Kiihdyttäviin (eksitoiviin) ja estäviin (inhiboiviin)

572
Q

Mikä on parasympaattisen hermoston tärkein välittäjäaine?

A

Asetyylikoliini

573
Q

Sympaattisen hermoston välittäjäaine

A

Noradrennaliini

574
Q

Refleksin reitti

A

Tuntohermo > Selkäydin > Liikehermo & Liike, Viesti aivoille samana aikaan

575
Q

Ojennusheijaste

A

Refleksi, jonka takia muutamme kokoajan asentoamme

576
Q

Harmaa aines

A

Aivojen moelyynitupettomat tuojahaarakkeet ja solukeskukset. On mm aivokuoressa, pikkuaivoissa, tumakkeissa ja selkäytimessä

577
Q

Valkea aines

A

Aivojen eri osia yhdistävät hermoradat, ja aivokuorelle tulevat ja lähtevät hermoradat

578
Q

Isoaivot

A

Jakautuu oikeaan ja vasempaan puoleen, joita yhdistää aivokurkiaisen hermoradat. Sen päällä on poimuttunut 3mm paksu aivokuori

579
Q

Aivokuori

A

Jakautuu neljään lohkoon; otsalohko, päälaenlohko, ohimolohko ja takaraivolohko

580
Q

Otsalohko

A

Säätelee puhetta, ajatuksia, tietoisuutta, tunteita ja persoonallisuutta

581
Q

Päälaenlohko

A

Kosketus-, lämpö-, paine- ja kipuärsykkeet

582
Q

Ohimolohko

A

Äänien tunnistaminen ja tulkinta, muistin muodostus (hakee ja järjestää otsalohkoon tallennettuja tietoja)

583
Q

Takaraivolohko

A

Vastaanottaa ja käsittelee näköaistista tulevia impulsseja

584
Q

Primaarinen aistinalue

A

Aivokuorella olevia alueita, joihin tulevat ärsykkeet saavat aikaan tiettyjä, yksinkertaisia reaktioita. Näköalue, Kuuloalue, tuntoaistialue ja liikealue

585
Q

Assosiaatioalue

A

Aivokuoren alueet, joilla tapahtuu eri asioiden yhdistämistä. Tärkeä esim pitkäkestoisessa muistissa

586
Q

AIvorunko

A

Ydinjatke, aivosilta, keskiaivot ja (väliaivot),
Yhdistää aivot selkäytimeen. Säätelee mm sydämen sykettä, hengitystä ja ruuansulatusta. Evolutiivisesti aivojen vanhin osa.

587
Q

Väliaivot

A

Luokitellaan joskus aivorunkoon kuuluviksi. Siihen kuuluu mm talamus, hypotalamus ja aivolisäke

588
Q

Tyvitumakkeet

A

Harmaata ainesta, joka sijaitsee aivojen sisäosassa. Siellä käsitellään aivokuorelta lähtenyt tahdonalainen liikekäsky ennen sen toteuttamista. Aktivoituvat hiuman ennen näkyvää liikettä

589
Q

Ydinjatke

A

Aivorungon alin osa. Säätelee elämälle välttämättömiä toimintoja; sydämen pumppaaman veren määrää, verenpainetta, hengitystä ja ruuansulatusta

590
Q

Pikkuaivot

A

Vastaavat liikkeen tarkkuudesta. Huolehtii liikkeiden hienosäädöstä ja koordinaatiosta ja tasapainosta. Aktivoituvat ihmisen oppiessa uusia liikesarjoja

591
Q
A
592
Q

Keskiaivot

A

Ohjaavat ydinjatkene kanssa silmien ja pään automaattisia liikkeitä (esim katseen siirtäminen näkökentässä liikkuvaa kohdetta kohti)

593
Q

Aivokurkiainen

A

Yhdistää aivopuoliskoja aksonikimppujen välityksellä. Naisilla suurempi kuin miehillä

594
Q

Limbinen järjestelmä

A

Siihen kuuluu mm hippokampus, hypotalamus ja mantelitumake. Niitä yhditää hermoradat. Limbinen järjestelmä vaikuttaa mm tunteiden ja riippuvuuksien syntyyn

595
Q

Hypotalamus

A

Autonomisen hermoston ja umpieritysjärjestelmän säätelykeskus. Ihmisne janokeskus. Siellä on myös suprakiasmaattinen tumake, joka havannoi valonmäärää ja infoaa käpyrauhasta. Osallistuu siis vuorokausirytmin säätelyyn

596
Q

Selkäydin

A

Välittää informaatiota aivojen ja muiden elinten välillä. Keskellä on harmaa aines ja uloinna valkea aines (eri puolille elimistöä johtavia aksoneja)

597
Q

Mantelitumake

A

Tunteiden prosessointi ja seksuaalitoimintojen säätely

598
Q

Hippokampus

A

Sijaitsee ohimolohkon pohjassa. Harmaata ainesta. Tärkeä uusien asioiden oppimisessa ja informaation siirtämisessä lyhytkestoisetsa pitkäkestoiseen muistiin.

599
Q

Aivoverkosto

A

Säätelyjärjestelmä, joka kattaa koko aivorungon. Se vastaanottaa impulsseja aistinelimistä ja lähettää isoaivokuorelle. Se säätelee vireystilaa. Unessa valvetilaan siirtyminen perustuu siihen, että aivoverkosto aktivoi aivokuoren.

600
Q
A
601
Q

Aivokalvot

A
  1. Kallon luut
  2. Kovakalvo
  3. Lukinkalvo
  4. Pehmeäkalvo
602
Q

Aivo-selkäydinneste

A

Muodostuu aivokammioissa. Tukee aivoja, toimii iskunvaimentajana ja huolehtii keskushermoston solujen ravinnonsaannista ja vaikeuttaa haitallisten aineiden pääsyä keskushermostoon.

603
Q

Mihin muisti jaetaan?

A

Sensoriseen (hyvin lyhytaikainen), työmuisti ja säilömuisti

604
Q

Sensorinen muisti

A

Muutaman sekunnin pitkä. Jaetaan ikoniseen (näköaisti) ja kaikumuistiin (kuuloaisti). Pitää aistimusta yllä niin kauan että ahdimme tulkita sen.

605
Q

Työmuisti

A

Lyhytikäinen muisti. Varastona on otsalohko. Kestää vain muutaman minuutin

606
Q

Säilömuisti

A

Jaetaan elämänkerralliseen ja tietomuistiin. Hippokampus on tärkeä, ja sen tuottama tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin aivokuoren assosiaatioalueelle. Säilömuistin kapasiteetti on suuri

607
Q

Ihmisen umpirauhaset

A

Kilpirauhanen. lisäkilpirauhanen, sukurauhaset, haiman saarakkeet, lisämunuaiset, käpyrauhanen, hypotalamus ja aivolisäke

608
Q

Hormonivaste

A

Hormonin aiheuttama muutos solun toiminnassa

609
Q

Rasvaliukoisen hormonin matka soluun

A

Se pääsee suoraan solun sisään solukalvon läpi. Siellä se kiinnittyy reseptoriinsa tumassa/solulimassa ja vaikuttaa geenien aktiivisuuteen > ohjaa proteiinisynteesiä. Vaikuttaa hitaammin kuin vesiliukoinen, mutta vaikutus pidempikestoinen.

610
Q

Vesiliukoisen hormonin matka soluun

A

Tarttuu solukalvon pinnalla olevaan respetoriinsa, joka aiheuttaa toisiolähetin synnyn. Toisiolähetti on mm cAMP ja kalsiumioni. Ne aiheuttavat muutoksen solun aineenvaihdunnassa, ja voi aktivoida muita proteineja. Jos ne aktivoivat transkriptiofaktoreita, voi hormoni näin vaikuttaa myös geenien aktiivisuuteen.

611
Q

Rasvaliukoisia hormoneja

A

Sukupuolihormonit, kilpirauhashormoni, A-vitamiinin hromoni. Kulkee veressä plasman proteiineihin sitoutuneena.

612
Q

Aivolisäke

A

Etu- ja takalohko. Etulohko on umpieritteinen osa. Takalohko on osa keskushermostoa. Takalohkon hormonit (ADH ja oksitosiini) valmistuu hypotalamuksessa

613
Q

Aivolisäkkeen etulohkon erittämät hormonit

A

Muihin umpirauhasiin vaikuttavat:
Tyreotropiini, adrenokortikotropiini, lutropiini, FSH.
Muita:
Somatotropiini ja endorfiinit

614
Q

Endorfiinit

A

Aivolisäkkeen etulohkon erittämmiä hormoneja. luonnon omat opiaatit; parantavat kivunsietokykyä. Erittyy mm liikuntasuorituksen aikana

615
Q

Kasvuhormoni

A

Somatotropiini. Aivolisäkkeen etulohkon tuottama hormoni. Vaikuttaa mm sokeritaspainoon ja aineenvaihduntaan. Saa muut elimet tuottamaan kasvukudoshormonia, tehostaa solujen kykyä ottaa verenkierrosta aminohappoja. Lisää rasvojen pilkkoutumista, vähentää glukoosin otoa soluun, saa ruston luutumaan, lisää kasvutekijöiden tuottoa jne..

616
Q

Parakiininen viestintä

A

Viestimolekyylin siirtyminen solulta läheiselle solulle kudosnesteen välityksellä. Kudoshormonit (?)

617
Q

Endokriininen viestintä

A

Umpieritysrauhasten erittämien hormonien eritys verenkiertoon

618
Q

Sekarauhanen

A

Rauhanen, jossa sekä avo- että umpieritteinen osa.

619
Q

Avorauhasen toiminta

A

Aine erittyy tiehyttä pitkin suoraan kohteeseensa

620
Q

Hypotalamuksen vapauttaja- ja estäjähormonit

A

Liberiinit (vapauttavat) ja statiinit (estäjät

621
Q

Hypotalamuksen erittämät hormonit, jotka vaikuttavat aivolisäkkeen etulohkoon

A

Somatostattiini ja -liberiini(kasvuhormoni.
Gonadoliberiini (FSH ja LH eritys)
Kortikoliberiini (vapauttaa kortikotropiinia)
Tyreoliberiini ( edistää tyreotropiinien eritystä)

622
Q

FSHn vaikutus

A

Munasolujen kypsyminen ja estrogeenituotanto. Siittiöiden kehittyminen

623
Q

Lutropiini

A

Testosteronin eritys kiveksissä
Munasolun irtoaminen
Keltarauhasen synty ja progesteronituotannon alku

624
Q

Antidiureettisen hormonin tehtävät

A

Lisää veden takaisinimeytymistä munuaisissa, supistaa verisuonia

625
Q

Oksitosiini

A

Kohdun seinämien lihasten supistuminen (synnytys) ja maitorauhasten lihasten supistuminen

626
Q

Käpyrauhanen (Käpylisäke)

A

Väliaivojen yläpuolella oleva biologista rytmiä säätelevä umpirauhanen. Erittää melatoniinia, joka helpottaa nukahtamista ja säätelee muiden hormonien eritystä ja tahdistaa niiden kanssa elintoimintoja. Lisää väsymystä. Serotoniini (aivojen välittäjäaine) on melatoniinin esiaste. Melatoniinituotanto riippuu suprakiasmaattisne tumakkeen lähettämsitä hermoimpulsseista.

627
Q

Kilpirauhasen hormonituotanto

A

Erittää tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3). T4 on pysyvämpi muoto ja sitä eritetään enemmän, mutta se muutetaan maksassa T3n. Nämä aikaansaavat aineenvaihdunnan kiihtymistä ja niiden valmistus edellyttää jodia. Ne lisää energiaravintoaineiden aineenvaihduntaa, edistää kasvua ja kehitystä ja lisää NaK-pumppujen määrää.
Se erittää myös Kalsitosiinia, joka vähentää veren kalsiumpitoisuutta edistäen osteoblastien toimintaa ja lisäämällä kalsiumin eritystä virtsaan.
> kilpirauhanen on rakentava (lisää aineenvaihduntaa ja luun rakennusta)

628
Q

Lisäkilpirauhaset ja niidne hormonit

A

Niitä on neljä kilpirauhasten takapinnalla. Erittää parathormonia, kalsitosiinin vastavaikuttajaa. Se saa kalsiumia ja fosfaattia vapautumaan vereen. Lisää kalsiumin takaisinottoa munuaisissa ja fosfaattien eritystä virtsaan (koska silloin kalsiumin pitoisuus veressä nousee). Aktivoi osteoklasteja

629
Q

Haiman endokriininen osa

A

Langerhansin saarakkeet. Alfasolut erittävät glukagonia ja beetasolut insuliinia. Insuliini lisää glukoosin ottoa soluun ja laskee verensokeria. Glukagoni lisää maksan glykogeenivarastojen pilkkoutumista glukogeeniksi. Lisää glukoosin siirtymistä vereen

630
Q

Diabetes

A

Tyyppi 1
Autoimmuunisauraus, jossa insuliinituotanto vähenee/loppuu. Tämä koska elimistön oma immunijärjestelmä tuhoaa beetasolut.
Tyyppi 2
Solujen reseptorit eivät reagoi insuliiniin.: insuliiniresistenssi.

Solut kärsivät energianpuutoksesta, koska glukoosi ei siirry niihin. Oire mm jano

631
Q

Lisämunuaiskuoren hormonit

A

Erittää steroidihormoneja (rasvaliukoisia, valmistettu kolestrolista). Niiden eritystä säätelee aivolisäkkeen kortikotropiini. Erittää Kortisolia (glykogeenivarastojen pilkkoutuminen glukoosiksi, rasvahappojen ja proteiinien käyttö energiatuotantoon), Aldosteronia (lisää Na-ionien takaisinottoa vereen munuaisissa. Erittää H+ ja K+ virtsaan. Säätelee RAA järjestelmää alhaiseen verenpaineeseen), Kortikosteronia (Kortisolin kaltainen) ja androgeenejä (mieshormonit) ja estrogeenejä.

632
Q

Mikä on sydämen ja verenkiertoelimistön päätehtävä?

A

Homeostasian ylläpito

633
Q

Sydämen sijainti

A

Sydän sijaitsee rintaontelon välikarsinassa pallean yläpuolella ja keuhkojen välissä hieman rintalastan vasemmalle puolelle kääntyneenä.

634
Q

Sinussolmukkeen vauhti ilman muita tekijöitä

A

100 kertaa minuutissa

635
Q

Aktiopotentiaalin eteneminen sydämenssä

A

Sinussolmuke > 3 eteisjohtorataa pitkin eteiskammiosolmukkeeseen > (impulssi etenee myös tavallisiin sydänlihassoluihin, mikä aiheuttaa eteisten depolaroitumisen) > Eteiskammiokimppu (hisin kimppu) > Kimput haarautuvat purkinjen säikeiksi, säikeet läpäisevät lihasmassan ja impulssi leviää muihinkin sydänlihassoluihin > Kammiot supistuu, veri virtaa keuhkovaltimoon ja aorttaan > Kammioiden repolarisaatio

636
Q

EKG-käyrät

A

P > QRS > T

637
Q

Systole ja diastole

A

Systole on supistumisvaihe ja diastole lepovaihe.
Diastole: Veri valuu eteisistä kammioihin. Lopussa eteiset puristuvat ja veri virtaa kammioihin.
Systole: Eteiskammioläpät sulkeutuvat, paine kammioissa kasvaa. Sen ylittäessä aortan paineen kammio-valtimoläpät aukeavat ja veri virtaa ulos kammioista. Veri alkaa valua eteisiin.

Sykkeen nopeutuessa diastole lyhenee ja systole pysyy about samana

638
Q

Sydämen hapen saanti

A

Sepelvaltimoiden kautta. Ne haarautuvat aortasta oikeaan aj vasempaan sepelvaltimoon. Sepellaskimot laskevat oikeaan eteiseen. Virtaus runsaita diastolen aikana, koska systolen aikana sepelvaltimot puristuneina

639
Q

Sydämen toiminnan säätely

A

Autonominen hermosto ja adrennaliini. Adrennaliini vahvistaa sympaattisen hermoston vaikutusta sydämessä aj muualla supistaa/laajentaa verisuonia

640
Q

Valtimoiden ja laskimoiden kerrokset

A

Kolme. Sisältä ulos.
Endoteeli > sileä lihas > sidekudos

641
Q

Valtimot vs laskimot

A

Valtimot:
- Korkea verenpaine, paksu kerros (erityisesti sileä lihaskerros)
- Pieni läpimitta > nopea virtaus (Q = Av)
Laskimot:
- Matala verenpaine, ohut kerros
- Suuri läpimitta > hidas virtaus
- Laskimoläpät ohjaavat veren virtauksen oikeaan suuntaan

642
Q

Asiat, jotka auttavat verta virtaamaan oikeaan suuntaan laskimoissa

A
  • Laskimoläpät
  • Luustolihakset (supistuvat)
  • Sisäänhengityksen aiheuttama alipaine
  • Gravitaatio (lähinnä aivoista)
643
Q

Imusuonisto ja sen erityisominaisuudet

A

Imuneste kulkee kudoksista imusuonissa solislaskimon kautta vereen.
Erityisominaisuudet:
Seinämät läpäiseviä, ei tyvikalvoa, läppiä, risteyskohdissa imusolmukkeita, olennainen immunipuolustuskessa ja rasvojen kuljetuksessa

644
Q

Veri

A

Nestemäistä sidekudosta, jonka kaikki solut erilaistuneet luuytimen kantasoluista. Koostuu verisoluista ja plasmasta. 90% verisoluista punasoluja

645
Q

Erytrosyytit

A

Kaksoiskoveria, ikä n 120vrk, munuaisten EPO saa ne muodostumaan, ei mitään soluelimiä, tehtävä ainoastaan hapen kuljetus. Täynnä hemoglobiinia, joka sitoo neljä hemirautaa

646
Q

Veren hyytyminen

A
  1. Verisuoni vaurioituu ja suoni supistuu
  2. Verisolut osuvat seinämään ja tuottavat ADP:tä > ne liimautuvat toisiinsa ja muodostavat primaarin kuplan
  3. Ne erittävät hyytymistekijöihin vaikuttavia aineita, jotka saa protrombiinin trombiiniksi joka vaikuttaa tekien fibrinogeenin liukenemattomaksi fibriiniksi
  4. Veren soluja tarttuu fibrinosäikeisiin ja muodostuu sekundaarinen tulppa.
  5. Samalla liuotus alkaa, joka estää hyytymän leviämistä.
647
Q

Valkosolut

A

Granulosyytit, monosyytit ja lymfosyytit.
Monosyytit erilaistuvat kudoksessa makrofageiksi.
Granulosyyttejä on neutrofiileja, eosinofiileja ja basofiileja.
Lymfosyyttejä on T- ja B-muotoja

648
Q

Lisämunuaisytimen erittämät hormonit

A

Adrennaliini ja noradrennaliini. Erittyvät stressitilanteissa, ja hormonit ovat myös sympaattisen hermoston välittäjäaineita ääreis- ja keskushermostossa.
Ne kiihdyttävät verenkiertoa ja sydämen sykettä. Nostavat veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuutta

649
Q

Munuaisten tuottamat hormonit

A

Erytropoietiini, vaikuttaa luuytimeen ja lisää punasolujen tuotantoa
Kalsiumtrioli (Eli muuttaa D-vitamiinia aktiiviseen muotoon). Se lisää kalsiumin imeytymistä ohutsuolesta, sen sitoutumista luustoon ja vähentää sne eritystä virtsaan.

650
Q

Reniini

A

Munuaisten erittämä entsyymi. ALoittaa ketjureaktion, jossa maksan valmistama angiotensinogeeni hajoaa angiotensiiniksi, joka lisää aldosteronin eritystä lisämunuaisten kuorikerroksesta. Nostaa siis plasman vesipitoisuutta RAA-järjestelmällä (reniini-angiotensiini-aldosteroni)

651
Q

D-vitamiini aineenvaihdunta

A
  1. Kolekalsiferoli, D-vitamiinin esiaste, valmistuu iholla UV-säteilyn vaikutuksetsa
  2. Maksa muuttaa sen aktiivisempaan muotoon, Kalsidioliksi (D-vitamiinin varastomuoto, valmistetaan maksassa ja rasvakudoksessa)
  3. Munuaiset muuttavat sen kalsitrioliksi, kaikista aktiivisempaan muotoon.
652
Q

Estrogeenit (niiden ominaisuudet)

A

Eirttyy munasarjoista ja rasvakudoksesta. Saa aikaan sekundääriset sukupuoliominaisuudet ja osallistuu kuukautiskierron säätelyyn. Munarakkula siis erittää sitä ja se samalla stimuloi munarakkulan kasvua. Vaikuttaa takaisinsäätelyn kautta LH ja FSH eritykseen.

653
Q

LH

A

Naisilla: munasolun irtoaminen ja keltarauhasen syntyminen.
Miehillä: testosteronin eritys kiveksissä, Leydigen soluista

654
Q

FSH

A

Naisilla: Munasolujen kypsyminen ja estrogeenituotanto
Miehillä: Siittiöiden kehittyminen, Sertolin solut

655
Q

Progesteroni

A

Erittyy keltarauhasesta. Raskauden aikana myös kohtu erittää sitä. Saa aikaan kohdun limakalvon paksuuntumisen ja ylläpitää raskautta. Keltarauhashormonin erityksen ylläpidosta huoelhtivat LH ja prolaktiini. Saa siis aikaan kuukautisvuodon

656
Q

Kivesten hormonituotanto

A

Niidne välisolut, Leydigin solut, tuottavat testosteronia LHn vaikutuksesta. Testosteroni vaikuttaa siittiöiden tuotantoon, sekundäärisiin sukupuoliominaisuuksiin, kiihdyttää lihasten kasvua ja vaikuttaa mielialaan ja sukupuoliviettiin.
FSH vaikuttaa kivesten Sertolin soluihin, jotk aruokkivat siittiöitä

657
Q

Istukan hormonituotanto

A

Raskauden aikana: Istukkagonadotropiini (estää keltarauhasen surkastumisen, ylläpitää progesteroni ja estrogeenituotantoa)

  • *Progesteroni** (ylläpitää kohdun limakalvoa)
  • *Estrogeeni** (edistää kohdun ja maitorauhasten kasvua)
658
Q

Miten hengitystiet voidana jakaa?

A

Ala- ja ylähengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluu nenäontelo sivuonteloineen, nielu ja kurkunpää. Alahengitysteihin taas kuuluvat henkitorvi ja keuhkoputket

659
Q

Ylähengitysteiden tehtävä

A

Ilman kostutus ja lämmitys

660
Q

Pleura

A

Keuhkopussi. Ympäröi molempia keuhkoja. Sisempi lehti verhoaa keuhkon pintaa ja ulompi rintaontelon seinämää. Niiden välissä on alipaineinen keuhkopussinontelo.

661
Q

Keuhkojen lohkoitus

A

Oikeassa kolem ja vasemmassa kaksi (sydämen takia vasemmassa ei tilaa kolmelle)

662
Q

SIsäänhengitys

A

Pallea supistuu ja painuu alaspäin. Lisäksi ulommat kylkivälilihakset supistuvat ja nostavat kylkiluita ylöspäin antaen enemmän tilaa keuhkoille. Paine laskee keuhkoissa mikä saa ilman virtaamaan sinne.

663
Q

Uloshengitys

A

Normaalisti passiivista, palleakin vain rentoutuu ja nousee. Mutta raskaassa hengityksessä voidaan käyttää sisempiä kylkivälilihaksia, vatsalihaksia ja hengenahdostuksessa vielä apuhengityslihaksia jotka kaulalla.

664
Q

Hapen kuljetus veressä

A

1,5% plasmassa ja loput hemoglobiiniin sitoutuneena

665
Q

Hiilidioksidin kuljetus veressä

A

Hemoglobiiniin sitoutuneena 30%, plasmassa 5% ja bikarbonaatti-ioneina 65%

666
Q

Hengityksen säätely

A
  1. Humoraalinen (elimistön nesteisiin perustuva)
    - CO2 lisääntyminen, pH lasku, hapenpuute
  2. Neuraalinen (hermostollinen)
    - Keuhkot ja keuhkoputket reagoivat venytykseen.
    - Lihastyö ja sen suunnittelu kiihdyttää
    - Elimistön lämpeneminen kiihdyttää
    - Tahdonalaisten lihasten säätely
667
Q

Miten tupakointi vaikuttaa?

A

Tupakansavun ainesosat vahingoittavat hengitysteitä:

  • lisäävät limakalvojen läpäisevyyttä
  • saavat aikaan kroonisia keuhkoputkien tulehdusmuutoksia
  • tuhoavat värekarvoja
  • lisäävät limaneritystä
  • huonontavat maku- ja hajuaisteja
668
Q

Kuinka kauan kestää että veri pystyy kuljettamaan elimistöön tulleen asian x kaikkialle elimistöön?

A

Alle minuutti

669
Q

Sydämen koko ja paino

A

Noin oman nyrkin kokoinen, paino 300g-350g

670
Q

Miksi sydämessä vasen kammion sienämä on paksumpi kuin oikean?

A

Koska isossa verenkierrossa on suurempi paine > tarvitaan enemmän voimaa että saadaan pumpattua sinne verta

671
Q

Miten eteiskammioläpät?

A

Trikuspidaali oikealla puolella ja mitraali vasemmalla (koska vasemmalla puolella ei ole tilaa kolmelle liuskalle)

672
Q

Aikuisen minuuttitilavuus?

A

Syke x iskutilavuus. Noin 5 litraa

673
Q

Kuinka kauan yksi sydämen toimintakierto kestää?

A

Noin 0,8 sekuntia. Siitä puolet diastolea ja 0,1s eteisten supistumista. Loput kammioiden supistumista

674
Q

Hiussuonten yhteenlaskettu pinta-ala aikuisella?

A

N 6000m^2

675
Q

Miksi voi tuntea huimausta jos seisoo kauan paikoillaan?

A

Koska lihakset on about työttömiä eivätkä siis auta laskimoita puristamana vettä sydämeen > sydän saa verta liian hitaasti

676
Q

Yleisin anemiatyyppi?

A

Raudanpuutosanemia

677
Q

mikä on pienten imusuonien ja hiussuonien ero?

A

Imusuonissa aukkoja. Tämä että isommat molekyylit pääsevät sinne kätevästi (proteiinit)

678
Q

Miksi imusuonia kutsutaan maitiaissuoniksi?

A

Koska ohutsuolesta imeytyneet rasvat värjäävät sen valkoiseksi

679
Q

Mistä imusuonisto alkaa ja mihin se päättyy?

A

Alkaa hiusverisuonten läheltä (ne on päistään umpinaiisa), ja päättyy rintatiehyeksi, jota pitkin suurin osa imunesteestä laskee solislaskimoon

680
Q

Veren koostumus

A

55% plasmaa ja 45% verisoluja.

681
Q

Granulosyyttien elinikä

A

4-5 vuorokautta, luuytimestä poistuttua pari tuntia veressä

682
Q

Monosyyttien ja lymfosyyttien elinikä

A

Useita vuosia

683
Q

Hemofilian periytyminen

A

Resessiivinen alleeli X-kromosomissa. Se on tietyn hyytymistekijän puute

684
Q

Hengityksen vaiheet

A

1) Ilman kuljetus ulkoilman ja keuhkorakkuloiden välillä eli keuhkotuuletus
2) Kaasujen vaihto keuhkorakkuloiden ja veren välillä
3) Kaasujen kuljetus veressä
4) Kaasujen vaihto veren ja solujen välillä
5) Soluhengitys

685
Q

Hengitysteiden pinta

A

Nielua lukuunottamatta peittynyt pienillä värekarvoilla ja limaa tuottavilla soluilla. Mikrobit tarttuvat limaan, värekarvat työntävät mahaan ja siellä ne tuhotaan.

686
Q

Miksi poikien ääni madaltuu murrosiässä?

A

Koska kurkunpää kasvaa > äänihuulet pitenevät ja paksunevat

687
Q

Henkitorven rakenne

A

10-12cm pitkä, 2,5cm paksu. Sen päällä on C-kirjaimen muotoisia rustorenkaita, jotka estävät henkitorvea painumasta kasaan paineenvaihtelun vaikutuksesta. Sen takaosa on sileää lihaskudosta ja sidekudosta. Kurkunpäätä taas suojaa kilpirusto, aataminomena

688
Q

Kuinka paljon meillä on alvioleja?

A

150 miljoonaa per keuhko, n 80m^2

689
Q

Hengitystahti ja määrä

A

12-14/minuutti. Hengitämme levossa noin puol litraa ilmaa per henkäys

690
Q

Kuoleman vyöhyke

A

8000m

691
Q

Vitamiinit, joita elimistömme pystyy itse tehdä

A

D-, K- ja B12-vitamiinit

692
Q

C-vitamiinin tehtävät

A

Elimistön hapetus-pelkistys -reaktiot, kollageenin ja entsyymien muodostaminen, parantaa raudan imeytymistä, tehokas antioksidantti

693
Q

Kivennäis- ja hivenaineiden erot

A

Pieninä määrinä tarvittavat kivennäisaineet ovat hivenaineita

694
Q

Esimerkkejä hivenaineista

A

Rauta, Jodi, Sinkki ja Kupari

695
Q

Ruuansulatuselimistö

A

Sylkirauhaset, hiama, maksa, sappirakko ja ruuansulatuskanava (

696
Q

Hampaiden määrä

A

32

697
Q

Nimeä

A

kiille, hammasydin, ien, hammasluu, leukaluu, hammas-sementti, hermo, verisuonia

698
Q

Syljen rakenne

A

99% vettä, musiinia (limaa) ja amylaasia, kasvutekijöitä ja bakteeria tuhoavia entsyymejä.

699
Q

Mahan osat (ylhäältä alas)

A

Mahansuu, mahanpohjukka, mahan runko-osa ja mahanportin soppi

700
Q

Mahan tilavuus kun se on täynnä

A

1-3 litraa

701
Q

Kauanko ruoka viipyy mahassa?

A

3-4 tuntia

702
Q

Rasvaliukoiset vitamiinit

A

ADEK

703
Q

Ruuansulatuskanava

A

Suu, hampaat, ruokatorvi, nielu, mahalaukku, ohutsuoli, paksusuoli ja peräsuoli

704
Q

Gastriini

A

Erittyy mahanportin sopesta ja pohjukaissuolesta. Se kiihdyttää suolahapon eritystä katesoluista ja mahalaukun seinämän kasvua. Suolahappo taas muuttaaa pepsinogeeniä pepsiiniksi, joka katkaisee peptidisidoksia. Sen eritystä säätelee mahalaukun ja pohjukaissuolen seinämän venytys

705
Q

Sekretiini

A

Erittyy pohjukaissuolesta ja eritystä säätelee happaman ruokasulan saapuminen pohjukaissuoleen. Lisää haiman natriumvetykarbonaatti-eritystä ja sapen eritystä maksasta. Vähentää gastriinin ja suolahapon eritystä

706
Q

Kolekystokiniini

A

Erittyy pohjukaissuolesta ja sitä säätelee rasvojen ja proteiinien pilkkoutumistuotteet. Lisää haiman ruuansulatusentsyymien eritystä rauahssoluista. Supistaa sappirakkoa > sappea valuu ohutsuoleen.

707
Q

Kylläisyyden tunne

A

Lyhyellä aikavälillä verensokeri, jota hypotalamuksen reseptorit mittaavat. Sen lasku saa aikaan nälän tunteen. Mahalaukun venyminen vaikuttaa myös kylläisyyden tunteeseen.

708
Q

Suuret sylkirauhaset ja syljen määrä

A

Leuanalussylkirauhanen, kielenalussylkirauhanen ja korvanalussylkirauhanen (pareja).
Erittyy n 1,5l / vrk

709
Q

Nieleminen

A

Sitä voidaan säädellä tahdonalaisesti, mutta sen käynnistyessä siitä tulee tahdosta riippumatonta = nielemisrefleksi.

710
Q

Mahansuu

A

Ruokatorven ja mahalaukun yhtymäkohta

711
Q

Mahalaukun sijainti

A

Kylkiluiden suojaamana vatsaontelossa

712
Q

Katesolut ja pääsolut

A

Mahalaukun rauhaskuopakkeen soluja. Katesoluista erittyy suolahappoa ja pääsoluista pepsinogeeniä (pepsiinin esiastetta)

713
Q
A
714
Q

Mitä ruokamassalle tapahtuu mahalaukussa?

A

Se sekoittuu ja lämpenee. Alhaisen pHn vaikutuksesta bakteerit ja mikrobit tuhoutuu. Pepsiini-entsyymi pilkkoo proteiinit polypeptideiksi

715
Q

Haimaneste

A

Erittyy haimasta n 1,5l / vuorokausi. Sisältää natriumvetykarbonaattia ja ahiman entsyymejä (lipaasi, amylaasi, trypsiini ja kymotrypsiini, nukleaasi ja trypsiininestäjä

716
Q

Haiman entsyymit ja niiden tehtävät

A

Lipaasi (hajotata rasvat glyseroliksi ja rasvahapoiksi)
Amylaasi (hajottaa tärkkelystä disakkarideiksi)
Trypsiini ja kymotrypsiini (pilkkoo proteiineja peptideiksi ja sitten aminohapoiksi)
Nukleaasi (pilkkoo nukleiinihappoja)

717
Q

Sappineste

A

Syntyy amksassa, n 0,5-1l/vrk. Sisältää bikarbonaatti-ioneja, sappisuoloja, kolestrolia ja bilirubiinia. Varastoituu sappirakossa ja erittyy sappitiehyttä pitkin pohjukaissuoleen (pohjukaissuolinysty).
Sappineste saa aikaan rasvapisaroita, joiden avulla rasvahapot pääsevät imeytymään paremmin limakalvojen soluja, jossa ne muodostavat proteiinien kanssa kylomikroneja.

718
Q

Ohutsuolen entsyymit ja niiden tehtävät

A

Maltaasi, sakkaraasi ja laktaasi (pilkkoo disakkarideja monosakkarideiksi)
Peptidaasi (pilkkoo peptideitä aminohapoiksi)

719
Q

Ohutsuolen osat

A

Pohjukaissuoli, tyhjäsuoli ja sykkyräsuoli

720
Q

Ohutsuolen seinämän rakenne

A

1) Limakalvo
2) Sidekudoskerros
3) Sileät lihakset
4) Sidekudoskerros, joka jatkuu suoliliepeenä, joka kiinnittyy vatsaontelon seinämään.

721
Q

Miten taataan ohutsuolen runsas imeytymispinta-ala?

A

Sisin epiteelikerros on voimakkaasti poimittunut nukkalisäkkeiksi, joka on vielä poimittunut mikrovilluksiksi

722
Q

Aineiden imeytyminen ohutsuolesta

A

Aminohapot ja monosakkaridit pääsevät aktiivisella kuljetuksella mikrovillusten seinämän soluihin aj siitä hiussuoniin avustetulla diffuusiolla.
Rasvahapot ja monoglyseridit pääsevät mikrovillusten seinämän soluihin diffuusiolla, sitten ne yhdistyvät triglyserideiksi ja vielä proteiinien kanssa kylomikroneiksi. Siitä imusuoniin koska liian isoja hiussuoniin.
Sappihapot imeytyvät sykkyräsuolesta verenkiertoon ja sieltä maksaan.

723
Q

Paksusuolen osat

A

Umpisuoli, varsinainen paksusuoli ja peräsuoli

724
Q

Paksusuolen tehtävä

A

Sinne tulee sulamaton osa(esim kuidut), josta suurin osa vettä. Siellä otetaan talteen vettä ja verenkiertoon imeytyy ioneja. Paksusuolen bakteerit tuottavat K ja B12 vitamiineja. Varastoi sulamatonta ainesta lyhyitä aikoja. Paljon kuolleita bakteereja, kuolleita soluja, limaa bilirubiinia (syntyy punasolujen hajotessa, tulee sappinesteen mukana).

725
Q

Ruuansulatuskanavan hiussuonten yhdistymispaikka

A

Maksan porttilaskimo.

726
Q

Tärkeimmät luutyypit

A

Putkiluu (lihasten vipuvarret), Kuutioluu (ranteessa ja nilkoissa) ja litteä luu(kylkiluu).

727
Q

Ylimmän kaulanikaman nimi + siitä alempi

A

Atlasnikama, kiertäjänikama

728
Q

Eri luusolut

A

Osteoblastis, osteoklastit ja osteosyytit

729
Q

Putkiluun rakenne ulkoa sisälle

A

Luukalvo, tiivis luukudos, hohkaluu, ydinontelot/luuydin (siellä rasvaa ja tuotetaan uusia verisoluja)

730
Q

Mistä luukudos muodostuu?

A

Kollageenisäikeistä, mineraaliaineksesta ja luusoluista

731
Q

Miten luumassamme uusiutuu?

A

Siitä n 10% uusiutuu vuosittain

732
Q

Miksi osteoporoosi on naisilla yleisempi?

A

Koska estrogeenituotannon vähentyessä vaihdevuosien aikana luukudoksen hajoaminen kiihtyy

733
Q

Lihaskudoksen tyypit

A

Sileä lihaskudos, poikkijuovainen luustolihaskudos ja poikkijuovainen sydänlihaskudos

734
Q

Sileä lihaskudos

A

Ihossa, rauhasissa, elimissä, ….
Lyhyt, sukkulamainen, supistuu hitaasti mutta väsymättä.
Toiminata säätelee hormonit ja autonominen hermosto

735
Q

Sydänlihaskudos

A

Poikkijuovainne, haaroittunut, yksitumainen, lieriömäinen ja lyhyt. Nopeita ja väsymättömiä.
Ohjaa autonominen hermosto ja hormonit.

736
Q

Poikkijuovainen luustolihaskudos

A

Poikkijuovaisia, pitkiä, lieriömäisiä, monitumaisia.
Supistuvat nopeasti ja väsyvät.
Reagoivat kemiallisiin ja sähköisiin viesteihin. tahdonalaisesti ja tahdotta.

737
Q

Luustolihasten määrä

A

Yli 400

738
Q

Nivel ja niidne päätyypit

A

Luiden välinen liitos.

1) Pallomainen nivel (olkanivel)
2) Ratasnivel (kyynärluun ja värttinäluun välissä)
3) Sarananivel (kyynärluun ja olkaluun välissä)
4) Satulanivel (peukalossa)
5) Lieriönivel (kaularangassa)
6) Munamainen nivel (ranteessa)
7) Tasonivel (Jalan luissa)

739
Q

Nivelen rakenne ulkoa sisälle (vasemmalta oikealle)

A

Nivelside, nivelpussi, nivelontelo, nivelrusto, limapussi

740
Q

Motorinen yksikkö

A

Liikehermo ja sen säätelemät lihassolut

741
Q

Mikä saa luustolihassolun supistumaan?

A

Asetyylikoliini vapautuu synapsirakoon ja se kiinnittyy lihassolun solukalvon reseptoreihin. Se saa aikaan impulssin lihassolussa, joka saa kalsiumin vapautumaan lihassolun solulimakalvostosta (johon se on varastoituneena), ja kalsium saa aikaan proteiinisäikeiden liikkeet.

742
Q

Nopeat ja hitaat lihassolut

A

Punaiset on hitaita (tuottaa energian mitokondriossa) ja valkoiset ovat nopeita (tuotata energian maitohappokäymisen avulla)

743
Q

Kumpi aktiini ja kumpi myosiini?

A

Aktiini on se levy tikuilla. Myosiini liukuu aktiinin väliin

744
Q

Munuaisten tehtävä

A

Pitää vedenmäärän vakiona, epäorgaanisten ionine määrä, kuona-aineiden poisto, pH tasapainon ylläpito, verenpaineen säätely.
Lisäksi se valmistaa EPOa ja muuttaa D-vitamiinia aktiiviseen muotoon

745
Q

Nefronin toimintakierron kolme vaihetta

A

Suodattuminen, takaisin imeytyminen ja aktiivinen eritys

746
Q

virtsa ja sen määrä per vuorokausi

A

Hiussuonikeräsestä suodattuva veriplasma, joka tulee nefronin koteloon. Noin 180l/vrk

747
Q

Virtsan esittymisen takaisin ihmeytyminen

A

Tapahtuu munuaistiehyissä. Silloin takaisin imeytyy 99% alkuvirtsasta. Mm glukoosi, aminohapot, vesi Na+ ja K+, lisäksi alkoholi ja ympäristömyrkyt palautuvat takaisin vereen (rasvaliukoisia). Henlen lingon laskevassa osassa erityisesti vettä ja nousevassa ioneja.

748
Q

Virtsan erittymisen aktiivinen eritys

A

Kiemuratiehyen loppuosassa, sitä säätelee hormonit. Verestä siirtyy virtsaan mm lääkeaineita, hormoneita, elintarvikkeiden lisäaineita, ioneja. Kokoojaputkessa voi imeytyä vielä vettä takaisin elimistöön.

749
Q

Virtsatiet

A

Valmiin virtsan kulkureitti, jossa se ei enää muutu.
Munuaisaltaat > Virtsanjohtimet > virtsarakko > virtsaputki

750
Q

Virtsarakon tilavuus

A

Täynnä n 400-500ml

751
Q

Virtsan syntymäärä / vrk

A

1-2l

752
Q

Maksassa kiertävä verimäärä / minuutti

A

Noin 1,5l, 70% siitä tulee ruuansulatuskanavasta porttilaskimoa pitkin

753
Q

Mikä on maksakirroosi?

A

Normaali maksakudos korvautuu sidekudoksella > maksan toiminta heikkenee. Tulee ihmiselle, jotka käyttävät pitkään paljon alkoholia

754
Q

Kolestrolit

A

HDL Hyvä
LDL paha

755
Q

Maksan rakenne

A

Koostuu pikkulohkoissa, jossa veri sekoittuu pienissä kapillaareissa (sinusoideissa), joiden seinämät läpäiseviä. Veri on siis hapellisen ja vähähappisen sekoitus. Pikkulohkoista veri kerätään keskuslaskimoihin joista se menee maksalaskimoon ja siitä alaonttolaskimoon.

756
Q

Maksan tehtävät

A

Poistaa verestä haitallisia aineita ja varastoi niitä, muuttaa aineita aktiiviseen muotoon. Muutata myös ruuansulatuskessa saatuja aineita varastomuotoon ja varastoi niitä (glykogeeni, rasvaliukoiset vitamiinit, rauta), verivarasto

757
Q

Mitä maksa tuottaa?

A

Hormoneja, plasman proteiineja (mm fibrinogeeni), sappisuoloja, kolestrolia

758
Q

Mitä maksa säätelee?

A

Veren kolestroli-, aminohappo-, sokeripitoisuuksia.

759
Q

Hermosoluille tyypillisiä piirteitä

A
  • Rajallinen jakautumiskyky
  • Vain yksi aksoni
  • Useita lyhyitä dendriittejä
  • Pitkiälle erilaistunut
760
Q

Myeliinituppi ääreis- vs keskushermostossa

A

Schwannin solu, Oligodendrosyytti.
Niiden välinen kohta Ranvierin kurouma

761
Q

Hermotukisolu AKA ja sen tehtävä

A

Gliasolu.

  • Myeliinitupen muodostus, kemiallinen tasapaino
  • Hermosolun suojaaminen ja korjaaminen, jätteiden poisto
762
Q

Solun lepopotentiaali

A

Jännite solun sisällä -70mV.
Aukinaiset kanavat: passiivinen K+-vuotokanava ja Na-K-ATPaasi. SIsäpuoli negatiivinen koska ulos virtaa positiivisia ioneja

763
Q

Aktiopotentiaali hermosoluissa

A

Jänniteherkkä Na+-kanava aukeaa ja solun sisäpuoli muuttuu positiivisemmaksi (depolarisaatio). Mikäli jännite ylittää kynnysarvon, myös viereiset Na+-kanavat aukeaa = depolarisaatio.

764
Q

Repolarisaatio

A

Depolarisaation jälkeen jänniteherkät K+-kanavat aukeavat ja Kaliumia virtaa ulos. Solun sisäpuolinen varaus laskee, ja muuttuu yli negatiiviseksi, josta seuraa hyperpolarisaatio

765
Q

Hyperpolarisaatio

A

Repolarisaation johdosta lepojännitettä negatiivisempi vaihe

766
Q

Impulssin eteneminen synapsissa

A

Aktiopotentiaali saapuu hermon päähän, mikä saa jänniteherkät Ca+-kanavat aukeamaan ja kalsiumia virtaa hermosolun sisään. Tämä saa välittäjäainerakkuloiden avautumisen synapsirakoon. Siellä välittäjäaineet sitoutuvat seuraavan solun reseptoreihin ja tarpeeksi voimakkaana aiheuttaa aktiopotentiaalin.

767
Q

Tärkeimmät välittäjäaineet

A

Asetyylikoliini (luustolihaksissa, hermolihasliitokset)
Noradrennaliini (sympaattisen hermoston)
Dopamiini ja Glutamiini (stimuloiva keskushermostossa)
GABA (inhiboiva keskushermostossa)

768
Q

Puhealueet aivokuorella

A

Broccan (otsalohkon takana) ja Wernicken (ohimolohkon takana). Brocca: puheen ymmärtäminen, kyllä, ei pysty muodostamaan sanoja. Wernicken: ymmärtää puhetta, muodostaa sanoja mutta ei mitään järkevää

769
Q

Aistinrata

A

Reitti aistisolusta keskushermoston aistimuskeskukseen

770
Q

Mihin aistit reagoivat erityisesti?

A

Ärsykevoimakkuudne muutoksiin. Eli jos aistimus pysyy tasaisena, totumme eli adaptoidumme siihen,

771
Q

Millaisiin ärsykkeisiin aistinsolut reagoivat?

A

Valoon (silmät), Mekaaniseen ärsykkeeseen (iho, korvat, lihakset, jänteet, verisuonet), lämpöön (iho, aivot), kemialliseen (nenä, suu) ja kipuun (suurin osa kehon osista)

772
Q

Aistimuksen kolme vaihetta

A

1) Aistimuksen vastaanotto
2) Viestin kuljetus
3) Aistimus

773
Q

Aistimuskeskuksen sijainti, aistimuksen syntypaikka

A

Isoaivojen kuorikerros

774
Q

Missä sijaitsee suurin osa elimistön kaikista aistinsoluista?

A

Silmän verkkokalvolla. Niitä on 70% kaikista aistinsoluista

775
Q

Ripustinsäikeet ja sädelihas kauas ja lähelle katsottaessa

A

Lähelle: Ripustinsäikeet löystyy, sädelihas supistuu ja linssi on siis pyöreämpi. (koska sen pitää taittaa enemmän eli saada pienempi f, jolloin saadaan taitto tarpeeksi pieneksi.)
Kauas: Kiristyneet ripustinsäikeet, veltostunut sädelihas, linssi littanampi. Yritetään saada mahd vähän taittumista ja pieni f, jotta saadaan tarkennettua kauas. Silmä lepää kauas katsoessa

776
Q

Ikänäkö

A

Iän myötä linssin kimmoisuus ja mukautumiskyky vähenee. Emme saa tarkkaa pistettä niin lähelle, ja tarkka piste syntyy kovakalvon taakse. Tarvitsee kuperat plus-lasit.

777
Q

Kyynelnesteen tehtävät

A

Puhdistaa ja kosteuttaa silmää, estää silmää paleltumasta ja tappaa nakteereita. Myös ripset ja kulmakarvat suojaavat pölyltä ja roskilta.

778
Q

Likitaittoinen silmä

A

Linssi on liian pyöreä, tarkka kuva muodostuu ennen verkkokalvoa. Tarvitaan koverat miinus-lasit.. Kaukotaittoinen silmä on toisin päin.

779
Q

Verkkokalvon aistinsolut, määrä ja toimintaympäristö

A

Sauvat (120 miljoonaa), Tapit (6-7 miljoonaa). Tapit vaativat kirkkaan valon ja niitä on kolmea erilaistunutta: sinisiä, vihreitä ja punaisia. Niitä on eniten keltatäplässä.
Sauvojen näköpigmentti hajoaa valossa

780
Q

Mitä tapahtuu sauvoille valossa?

A

Sen näköpigmentti eli rodopsiini eli näköpurppura hajoaa opsiiniksi (proteiini) ja retinaaliksi (A-vitamiinin johdannaninen). Niiden rakentuminen hämärässä kestää n 20-30 min

781
Q

Tappien kolme eri tyyppiä

A

Vihreä, punainen ja sininen

782
Q

Mitä ääni on?

A

Ilmassa eteneviä paineaaltoja

783
Q

Määrittele ulko-, väli- ja sisäkorva

A

Ulkokorva on korvalehti ja korvakäytävä. Välikorva on tärykalvo, vasara, alasin ja jalustin.
Sisäkorva simpukka jne

784
Q

Kuuloluut järjestyksessä

A

Vasara, alasin, jalustin

785
Q

Korvatorven tehtävä

A

Pitää paine korvassa samanlaisena kuin ulkona (johtaa nenänieluun)

786
Q

Simpukan pituus oikaistuna

A

2,5cm

787
Q

Simpukan käytävät ylhäältä alas ja äänen reitti

A

Eteiskäytävä, Simpukkatiehyt ja kuulokäytävä
ÄÄni eteiskäytävästä kuulokäytävään

788
Q

Äänet, jota kuulemme

A

20-20000 Hz

789
Q

Korvan aistinsolut (sijainti ja toiminta)

A

SIjaitsee Simpukkatiehyen tyvilevyllä. Nimeltään karvasoluja. Äänen takia tyvilevy taipuu ja saa karvasolun karvat osumaan katekalvoon, jolloin karvasolut ärtyvät. Impulssi siirtyy kuulohermoon

790
Q

Miten korkeiden ja matalien äänten erottaminen simpukassa toimii?

A

Korkeiden äänten aaltoliike on korkeimmillaan lähellä simpukan tyveä.
Matalien äänien lähellä simpukan kärkeä

791
Q

Korvan osat, jotka osallistuvat tasapainoaistimukseen

A

3 kaarikäytävää (pään liikkeet)
Soikea ja pyöreä rakkula (pään asennot pystytasoon verrattuna ja suoraviivainen liike).

Soikeassa ja pyöreässä rakkulassa on hyytelökekoja, joissa on kalkkikiteitä. Kaarikäytävissä vain hyytelökekoja karvasoluineen

792
Q

Kemialliset aistit ja niiden toiminta

A

Maku- ja hajuaisti. Molekyyli tarttuu aistinsolun reseptoriin, mikä aiheuttaa ionikanavien aukeutumisen ja toimintajännitteen.

793
Q

Viisi perusmakua

A

Suolainen, makea, hapan, karvas ja umami

794
Q

Millainen maku umami on? Tarkalleen

A

Lihaliemimäinen, natriumglutamaatti

795
Q

Mille maulle olemme erityisen herkkiä? Ja miksi?

A

Karvaalle. koska kasvimyrkkyjen maku on karvas

796
Q

Missä hajusolut sijaitsevat?

A

Nenäontelon katossa, n postimerkin kokoisessa hajuepiteelissä

797
Q

Miksi hajusolu on ainutlaatuinen hermosolu?

A

Koska ne uusiutuvat kahden kuukauden välein

798
Q

Miksi parfyymit ovat niin suosittuja?

A

Koska isoaivojen hajualue on kiinni limbisessä järjestelmässä > moniin hajuihin liittyy tunteita

799
Q

Miten haju vaikuttaa kumppanin valintaan?

A

Naiset tykästyvät eniten miehiin, joiden perimä mahdollisimman eri ja miehet ovuloiviin naisiin

800
Q
A

Hajukäämi, seulaluu, hajusolun viejähaarake, limaa erittävä rauhanen, hajusolu, hajuepiteeli, limaa

801
Q

Millaisia ovat kipureseptorit?

A

Vapaita hermopäätteitä

802
Q

Ihon tehtävät

A

Säätelee lämpöä, aistin- ja erityselin, varastoi rasvaa ja nestettä. Osallistuu immunipuolustukseen. Suojaa

803
Q

Ihon pH, miksi?

A

3-6, johtuu ihon eritteistä ja pinnan bakteerien aineenvaihduntatuotteista

804
Q

Millaisia ovat kosketusta aistivat solut?

A

Hermopäätteet, joita ympäröi sidekudoksesta muodostunut kapseli

805
Q

Millaiset solut aistivat lämpötilaa? Ja millainen lämpötila tunnetaan kipuna?

A

Vapaat hermopäätteet. Alle 15 astetta ja yli 45 astetta

806
Q

Miksi nopea lämpötilannousu saattaa aiheuttaa kylmän tunteen?

A

Koska kylmää aistivia reseptoreita on reippaasti enemmän

807
Q

Minne ihon talirauhanen avautuu?

A

Karvatuppeen

808
Q

Millainen erite tali on?

A

Rasvapitoista, ja se sisältää bakteerien kasvua estäviä rasvahappoja ja entsyymejä. Tekee ihosta hylkivän ja notkean

809
Q

Mitä hikirauhasen erite sisältää?

A

Vettä, siihen liuonneita suoloja, ammoniakkia, ureaa.

810
Q

Missä sijaitsee ihmisen suuret hikirauhaset?

A

Kasvoissa, kainaloissa, peräaukon ja sukupuolielinten ympärillä

811
Q

Mistä maitorauhaset kehittyvät?

A

Suurista hikirauhasista

812
Q

Ihon pinta-ala, paino ja paksuus?

A

Jopa 2m2, 5% painosta, paksuudelta 1-4mm

813
Q

Ihon kerrokset

A

Orvaskesi, verinahka (ja ihonalaiskerros)

814
Q

Orvaskeden koostumus

A

Koostuu kerrostuneesta, levymäisestä epiteelikudoksesta. Pinnan kerros on on marraskesi, ja se sisältää paljon sarveisainetta ja hilseilee. Pintakerroksen kuluessa orvaskeden tyvikerros muodostaa uusia soluja.
Karvat ja kynnet ovat orvaskeden sarveistumia

815
Q

Mikä elin säätelee elimistön lämpötilaa? Ja miten?

A

Hypotalamus. Kylmässä elimistö supistaa ihon pikkuvaltimoita > vähemmän virtaa kiertää iholla > lämpöä haihtuu vähemmän.
Karvankohottajalihakset aktivoituvat (pyritään luoda eristävää ilmakerrosta iholle.
Myös rasvakerros ihon alla vähentää lämmönhukkaa

816
Q

Missä lämpöä syntyy eniten ja miksi?

A

Aivoissa, maksassa ja lihaksissa. Koska energiankulutus on suurinta siellä

817
Q

Miten afrikkalaiset ovat ulkonäönsä perusteella sopeutuneet lämpöiseen ilmastoon?

A

Iho tumma: siinä UV säteilyltä suojaavaa melaniinia.
He ovat pitkiä (pitkät raajat), mikä lisää haihdutuspinta-alaa

818
Q

Miksi sydämen syke kiihtyy lämpöisessä?

A

Koska ihon pinnan pikkuvaltimot laajenee > enemmän verta iholle > enemmän haihtumista ja lämpösäteilyä. Myös aivot tarvitsevat energiaa > sydämen tulee pumpata verta enemmän > syke kiihtyy

819
Q

Miten ihmisen solut suojautuvat UV säteilyltä?

A

Orvaskeden melanosyyttisolut aktivoituvat ja alkavat tuottamaan suojaavaa pigmenttiä, melaniinia (ruskettuminen)

820
Q

Mitä UV säteily aiheuttaa iholla?

A

Melaniinin muodostumista.
Kolestrolista D-vitamiinin esiastetta (muokataan maksassa ja munuaisessa lopulta lisäkilpirauhasten erittämäksi parathormoniksi)

821
Q

Riisitauti

A

Tila, jossa kalsiumia ei imeydy tarpeeksi suolistosta. Luista tulee hauraat ja ne vääntyvät

822
Q

Miten käpyrauhanen liittyy biologiseen kelloon?

A

Se erittää pimeässä melatoniini-hormonia, joka saa ihmiset väsyneiksi ja uneliaaksi. Melatoniini rytmittää myös monia muista kasvuun ja kehitykseen vaikuttavaa hormonia, esim kasvuhormonia.

823
Q

aista vuorokausirytmiä ihmisen sisäinen kello pyrkii noudattamaan ilman auringonvaloa?

A

25 tunnin. Eli se mielellään jätättää

824
Q

Mitkä eliöt kuuluvat mikrobeihin?

A

Virukset, alkueliöt, bakteerit ja sienet (hiivat homeet)

825
Q

Mihin bakteerin vahingollinen vaikutus elimistössä yleensä perustuu?

A

Niiden erittämiin myrkyllisiin aineisiin

826
Q

Mekaaninen suoja mikrobeja vastaan

A

Iho ja limakalvot

827
Q

Miten iho suojaa mikrobeilta?

A

Niidne on vaikea läpäistä tiivistä orvaskettä. Lisäksi tali- ja hikirauhaset erittävät mikrobeille haitallisia entsyymejä. Ja ihollamme elää oma bakteerikunat (syrjäyttävä kilpailu). Ne myös tuhoavat talirauhasen erittämiä aineita ja saa aikaan rasvahappoja > pH liian matala haitallisille bakteereille

828
Q

Kuvaile limakalvoa

A

Ohut solukerros, jonka päällä sitkeää limaa. Lima suojaa solukerrosta halkeamita ja repeämiltä

829
Q

Ihmisen ulkoinen puolustus

A

Iho, kyynelneste, nenän limakalvo, sylki, värekarvat, hiki, ruuansulatusneste ja emättimen happamuus

830
Q

Millainen virustyyppi aiheuttaa epidemioita

A

A-tyypin virus

831
Q

Immuunivaste

A

Valkosolujen reaktio taudinaiheuttajaa vastaan

832
Q

Synnynnäinen immuniteetti

A

Valkosolut, jotka on peritty. Ne ovat syöjäsoluja. Käsittelevät kaikkia taudinaiheuttajia samalla tavalla. Niitä on kahta tyyppiä: neutrofiilejä ja makrofageja (monosyytti, joka kudoksissa muuttuu suureksi syöjäsoluksi, makrofagiksi)

833
Q

Monosyyttien toiminta

A
  1. Siirtyy kudokseen ja muuttuu makrofagiksi
  2. Muodostaa puolustuksen ensimmäisen linjan. Alkaa syödä mikrobeja (montakin kerralla), syö myös kuolleita ja vahingoittuneita soluja sekä erilaisia hiukkasia
  3. Hoitaa immunipuolustuksen ensimmäisen tunnin ajan
  4. Parin päivän pääsät määrä taas roimasti lisääntynyt (tuotanto luuytimessä vilkastunut) ja makrofagit huolehtivat pääasiassa puolustuksesta imusolujen kanssa
834
Q

Neutrofiilien funktio mikrobi-infektiossa

A

Tulehdusalueen verisuonet ovat laajentuneet > paikalle virtaa enemmän verta ja veren mukana neutrofiilejä. Ne lisääntyvät nopeasti ja syövät epäspesifisti. Vastaa immuunipuolustuksesta pari ekaa päivää

835
Q

Mikä lisää verisuonen läpäisevyyttä infektioalueella (ei valkosolu)

A

Siellä sijaitsevat avustavat proteiinit. Niiden koskiessa mikrobiin ne aktivoituvat ja alkavat aktivoida muita proteiineja. Syntyvät aineet parantavat hiussuonten läpäisevyyttä

836
Q

Mitä komplementtijärjestelmä tekee?

A

Se koostuu eri maksassa valmistetuista proteiineista. yksi koskettaa mikrobia ja muuttuu aktiiviseksi. Tämä aktivoi muita proteiineja. Tuloksena parantunut läpäisevyys hiussuonissa, ne houkuttelevat syöjäsoluja ja tehostavat solusyöntiä.

837
Q

Antigeeni

A

Molekyyli, joka kykenee käynnistämään spesifisen immuunireaktion. Se voi olla bakteerin/vruksen pintarakenne tai oman elimistön haitallisen solun pintarakenne. Imusolut osallistuvat immunipuolustukseen kun antigeeni löytää juuri sille sopivan imusolun.

838
Q

Imusolujen kypsymispaikka

A

B-imusolu kypsyy punaisessa luuytimessä, Bonemarrow. T-imusolut kateenkorvassa (thymus). Siitä ne matkaavat imukudoksiin ja jatkavat jakautumista. Valmis imusolu lähtee vereen kiertämään etsien omaa antigeeniään.

839
Q

Missä sijaitsee suurin osa elimistön imusoluista ja makrofageista?

A

Imusolmukkeissa

840
Q

Interferoni

A

Valkuaisaine, jota aletaan tuottaa viruksen infektoimassa solussa. Se kiinnittyy läheisiin soluihin, jotka alkavat tuottamaan tälle virukselle vasta-ainetta > virus ei voi infektoida näitä soluja

841
Q
A

Sidekudos kotelo, imusolmukkeen kuoriosa keräsineen, vievä imusuoni, läppä, imukeränen jossa syntyy uusia imusoluja, tuova imusuoni, sidekudosväliseinä

842
Q

Mitä B-imusolulle käy kun se kohtaa taudinaiheuttajan?

A

Se jakautuu B-muistisoluksi ja plasmasoluksi. Plasmasolut tuottavat hirveästi vasta-aineita mikrobiia vastaan. Vasta-aine voi tarttua komplementtijärjestelmän proteiineihin voiden tunkeutua bakteerin solukalvoon tehden siihen reikiä. Voi myös sitoutua bakteerimyrkkyyn tehden siitä vaaratonta.

843
Q

Rokotuksen toiminta

A

Perustuu immunologiseen muistiin. Rokotteessa on tapettua/heikennettyä taudinaiheuttajaa/sen osaa, jonka B-solut tunnistavat vieraaksi antigeeniksi ja alkavat muodostaa B-muistisoluja. Näin varmistamme sen, että kohdatessamme kyseisen tauhdinaiheuttajan elimistömme reagoi nopeasti.

844
Q

Seerumihoidon toiminta

A

Elimistöön ruiskutetaan eläimissä tuotettuja vasta-aineita. Tapahtuu silloin kun henkilöä ei ole rokotettu/rokotetta ei ole olemassa ja hän kohtaa taudin. Tästä ei jää muistisoluja, eli uudelleen sairastuttaessa sama toistetaan.

845
Q

T-imusolujen toiminta

A

Soluvälitteinen spesifinen immuunivaste. Tehoavat erityisesti syöpäsoluihin ja viruksiin. Kohdatessaan oikean antigeenin T-solu jakautuu T-tappajiin, T-auttajiin ja T-muistisoluihin. Tappaja-T:t rikkovat viruksen saastuttaman solun kalvon ja sitoutuvat viruksen antigeeneihin > makrofagit tulevat ja syövät sen. Tappajat tunnistavat infektoidut solut kudostyyppimolekyylien, MHCn avulla.
Auttaja-T:t infon saatuaan alkavat tuottamaan paljon sytokiineja, tärkeitä viestiaineita jotka lisäävät imusolujen jakautumista aj erilaistumista, tehostavat makrofagien syöntiä.

846
Q

Mistää osista elimistön puolustusjärjestelmä koostuu?

A
  1. Ulkoinen puolustus
  2. Synnynnäinen immuniteetti
  3. Hankittu immuniteetti
847
Q

Mikä tekee HI-viruksesta erityisen vaarallisen?

A

Se että se käyttää isäntänään auttaja-T-soluja. Niiden tuhoutuminen heikentää sekä muidne imusolujen että syöjäsolujen toimintaa > immunivaste heikentyy roimasti. Se saattaa lepäillä isäntäsolussa vuosia ennenkuin aktivoituu. Sen aktivoituessa T-auttajat tuhoutuu ja syntyy AIDS. AIDS-potilaat yleensä kuolevat esim tavalliseen flunssaan

848
Q

I-viruksen voi havaita verikokeella vaikka se olisi inaktiivisena?

A

Ekojen kuukausien aikana B-solut alkavat tuottamaan sille vasta-aineita, jotka voidaan nähdä verikokeessa

849
Q

ADA-potilas

A

Hnekilö, jolla on immuunikato virheellisen perimän takia. Varttuu steriilissä kuplassa kunnes saa geenihoidon. Perimän virhe on tapahtunut ADA-entsyymiä koodaavassa geenissä.

850
Q

Autoimmuunisairaus

A

Sairaus, jossa ihmisen T- ja B-imusolut tuhoavat elimistön omia kudoksia.
Voi johtua siitä että bakteerin antigeeni on liian samankaltainen omien solujen antigeenien kanssa. Myös virusinfektio ja lääkeaineet voivat muuttaa antigeeneja.
Autoimmuunisairaudet ovat periytyviä, mutta ne laukaisee vasta ympäristö.

851
Q

Sano esimerkki autoimmuunisairaudesta

A

Nuoruusiän diabetes. Siinä Tappaja-T:t hyökkäävät haiman insuliinia erittäviin soluihin (beeta-soluihin)

852
Q

Allergia

A

Elimistön immunireaktio, joak syntyy elimistön reagoidessa liian voimakkaasti aineeseen, joka on tavallisesti vaaraton. Allergeeniin.
B-solujen allergia on välitön, se puhkeaa heti. Aiheuttaa suuren histamiinin erityksen joka aiheuttaa tulehdusreaktion.
T-solujen aiheuttama allergia on viivästynyt allergia. Näkyy siis vasta useamman päivän päästä esim ison kutinana tai kipuna.

853
Q

Allergeeni

A

Allergiaa aiheuttava aine

854
Q

Syöttösolut

A

Kudosten soluja. Elimistön ensikosketus allergeeniin saa sne tuottamaan lgE-vasta-ainetta. Vasta-aine tarttuu syöttösolujen pintaan ja saa ne alkamaan erittää histamiinia > allergiareaktio.
Syöttösolut osallistuvat myös loisten torjuntaan.

855
Q

Mitkä kaksi ominaisuutta veriryhmän tekevät alleelit saa aikaan?

A

Punasolujen pintaan tietyn rakenteen ja verinesteeseen tietyn vasta-aineen.

856
Q

Mitä verisolujen vasta-aineet saavat aikaan kohdatessaan kohdesolunsa?

A

Vasta-aineet liimaavat kohdepunasolut toisiinsa saaden aikaan kasaumia, jotka voivat mm tukkia sydämen.

857
Q

Rh-tekijä

A

Ihminen voi ola joko Rh-positiivinen (dominoiva) tai Rh-negatiivinen. Jos on positiivinen, punasolun pinnalla on D-antigeeni.
Rh-neg ei kestä kyseistä antigeenia, vaan alkaa tuottaa vasta-aineita sitä vastaan (haittana esim verensiirroissa tai raskauksissa). Rh+ kestää negatiivista.

858
Q

Miten vaaratilanteet estetään eri Rh-raskauksissa?

A

Mikäli äiti on Rh-, häneen ruiskutetaan heti synnytyksen jälkeen anti-D-vasta-ainetta joka estää D-antigeenin vasta-aienen tuotannon.

859
Q

Eosinofiilien tehtävä

A

Tuottaa aineita, jotka tuhoavat loisia ja mikrobeja

860
Q

Basofiilien tehtävä

A

Tuottaa histamiinia allergisessa reaktiossa. Muistuttaa syöttösolua toiminnaltaan ja rakenteeltaan.

861
Q

Verihiutaleet

A

Megakaryosyytin osia. Osallistuvat mm veren hyytymiseen

862
Q

Kuinka kauan siittiön kypsyminen kestää?

A

Noin 10 viikkoa

863
Q

FSH:n vaikutus miehillä

A

Sertolin soluihin (tukisoluihin), jotka huolehtivat siittiöiden ravinnonsaannista ja säätelevät kypsymistä

864
Q

LHn vaikutus miehillä

A

Leydigen soluihin, välisoluihin, jotka tuottavat testosteronia.

865
Q

Siittiöiden matka

A

Kypsyminen kiveksissä, säilöminen lisäkiveksissä ja ulos siemenjohdinta pitkin

866
Q

Siemennesteen rakenne

A

Siittiöitä, eturauhasen eritteitä (limaa, sokereita)

867
Q

Miehen sisäiset ja ulkoiset sukupuolielimet

A

Ulkoiset: Siitin aj kivespussit.
Sisäiset: kivekset, lisäkivekset, siemenjohtimet.

868
Q
A

Peräsuoli, rakkularauhanen, eturauhanen, lisäkives, kives, kivespussi.
Siemenjohdin, Siittimen paisuvaiset, Virtsaputki, esinahka, terska

869
Q

Miten kivekset voidaan jakaa pienempään?

A

Ne voidaan jakaa n 200 kiveksen liuskaa, joiden sisällä olevista siementiehyissä siittiösolut kypsyvät. Tukisolut ja siittiöiden kantasolut sijaitsevat tyvikalvon päällä. Välisolu(tuotata hormoneja) sijaitsee siementiehyiden välissä

870
Q

Naisen ulkoiset ja sisäiset sukupuolielimet

A

Ulkoiset: Isot ja pienet häpyhuulet, klitoris.
Sisäiset: Munasarjat, munanjohtimet, kohtu, emätin

871
Q

Kuukautiskierron kolme eri vaihetta

A

Munarakkulavaihe, ovulaatio ja keltarauhasvaihe

872
Q

Mikä saa aikaan ovulaation?

A
  1. päivän jälkeen estrogeenin eritys nouse,e mikä saa aikaan LH ja FSH piikin (erityisesti LH), mikä saa aikaan munasolun irtoamisen, ovulaation.
873
Q

Mikä erittää estrogeeniä ja mikä progesteronia?

A

Munarakkula estrogeeniä. Siksi sen kehittyessä ovulaation kohdilla on estrogeenihuippu. Keltarauhanen erittää progesteronia ja estrogeenia.

874
Q

Milloin munasolun meioosin toinen jakautuminen etenee päätökseen?

A

Kun se hedelmöitetään.

875
Q

Milloin alkion sydän alkaa sykkiä?

A

Noin 22 päivää hedelmöityksen jälkeen

876
Q

Milloin alkaa sikiönkehitys ja miksi?

A

Noin viikolla 10, silloin kehittyvä alkio on pienihminen. Sillä on kaikki eri elimet elimistöineen.

877
Q

Milloin sikiö kääntyy synnytystä varten?

A

Raskausviikolla 32

878
Q

Miksi ihmisillä on pitkä lapsuusikä?

A

Se takaa aivojen kehittymisen, sosiaalisten taitojen oppimisen ja vähentää lapsikuolleisuutta.

879
Q

Mihin perustuu vauvojen kyky sukeltaa?

A

SYntyessä vauvojen kurkunpää on yhtä ylhäällä kuin muilla kädellisillä. Se laskeutuu n 1,5 vuoden iässä, josta alkaen puhetaito vasta voi kehittyä

880
Q

Miksi tunteet kuohoo murrosiässä?

A

Koska sukupuolihormonien määrä lisääntyy reippaasti ja hermosolut aivoissa uudelleenjärjestäytyy

881
Q

Miten äidin diabetes voi vaikuttaa sikiöön?

A

Liian nopeaa kasvua. Lapset ovat myös syntyessään tavallista suurempia

882
Q

Mitä kasvuhormonin erityksen väheneminen aiheuttaa?

A

Lihasmassan vähenemistä ja rasvakudos lisääntyy. Myös tukikudos menettää kimmoisuutta, koska sen väliaine, kollageenisäikeet paksunevat ja jäykistyvät > ryppyjä, nivelten liikkuvuus vähenee

883
Q

Mitä vaihdevuosien alkaessa tapahtuu, ja milloins e on?

A

n 45-55 vuoden iässä. Munasarjojen toiminta vähenee > estrogeenin ja progesteronin tuotanto loppuu > FSHn eritys kasvaa reilusti

884
Q

Progeria

A

Geenimutaatiosta johtuva sairaus. Siinä lapso vanhenee kymmenkertaisella nopudella, jää lyhytkasvuideksi eikä saa mm hiuksia. Kärsii vanhojen ihmisten sairauksista ja kuolee keskimäärin 13 vuotiaana sydänpysähdykseen.

885
Q

Kolme vanhenemisteoriaa:

A

Vähäkalorinen ruokavalio pidentää elinikää.
Vapaat radikaalit vaurioittavat DNAta. Syntyvät solujen aineenvaihduntatuotteina. Antioksidantit estävät niiden syntymisen.
Telomeerien lyhentyminen > solut eivät pysty enää jakautumaan.

886
Q

Monologinen ominaisuus

A

Yhden geenin tulos

887
Q

Monitekijäinen ominaisuus

A

Usean geenin ja ympäristön yhteisvaikutus (polygeeninen ominaisuus + ympäristö)

888
Q

Kromosomit, joissa tapahtuu trisomniaa

A

13, 18, 21

889
Q

Kromosomimutaatioita

A

Kääntymä, häviämä, siirtymä, monistuma

890
Q

Teollistuneiden maiden yleisimmät kuolinsyyt

A
  1. Sydän ja verenpainetaudit
  2. Syöpä
891
Q

Pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen stressin avikutus ja ero

A

Lyhytaikainen: erittyy adrennaliinia ja endorfiineja. Mielihyvän tunnetta, kipu poistuu.
Pitkäaikainen: lisämunuaisen kuori erittää kortisolia. Edistää energiavarastojen käyttöönottoa pilkkomalla maksan glykogeenivarastoja ja saaden lihakset pilkkomaan proteiineja. Estää valkosolujen pääsyä kudoksiin > vastustuskyky heikkenee. Aiheuttaa laihtumista, yleiskunnon heikentymistä, masentuneisuutta, uneliaisuutta, huonomuistisuutta.

892
Q
A
893
Q

Kulttuurievoluutio

A

Kyky siirtää opitut tiedot, taidot ja asenteet seuraavalle sukupolvelle.

Medical 18 (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions