Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Medical 18 > Fy1 > Flashcards

Fy1 Flashcards

You may prefer our related Brainscape-certified flashcards:
USMLE® Step 1 flashcards
1
Q

valon taittuminen optisesti harvemmasta tiheämpään

A

Valon nopeus pienenee, valo taittuu normaaliin päin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Paul Dirac

A
  1. Keksi positronin.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Äänen intensiteettitaso

A

Kuvaa äänen voimakkuutta

L = 10lgI/I0 dB

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mihin kiinnitetään huomiota termodynaamisessa systeemissä?

A

Siinä tapahtuviin tilanmuutoksiin ja sen sekä ympäristön välisiin prosesseihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

kaksi erilaista pallopeiliä

A

Kovera ja kupera

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Boylen laki

A

Isoterminen

pV=vakio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitkä vaikuttavat gravitaatiovoiman suuruuteen?

A

Kappaleiden massat ja niiden keskipisteiden väliset etäisyydet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Vähennys ja pluslaskuissa merkitsevät numerot

A

Yhtä monta desimaalia kuin epätarkimmassa lähtöarvossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Massa on

A

Hitausmomentti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Negatiivisten kerrannaisyksiköiden etuliikkeet 3-18

A

milli, mikro, nano, piko, femto, atto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Erwin Schrödinger

A
  1. Kvanttimekaniikan ensimmäinen luoja. Kvanttimekaniikan perusyhtälö
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Kappaleen v ja a värähtelyliikkeessä

A

v suurin tp asemassa ja hetkellisesti 0 ääriasemassa.

a maksimissa ääriasemassa ja hetkellisesti 0 ääriasemassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Kone

A

Energiaa välittävä systeemi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Lämpövoimakone

A

On termodynaaminen kone. Siinä lämpö muuttuu osittain työksi. Olennaisena osana lämpötilaero

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Selitä käsite tähti

A

Hehkuva kaasupallo. Valtaosa vetyä ja heliumia. Luo itse säteilemänsä valon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Miten auto lähtee liikkeelle?

A

Maapinnan kitka aiheuttaa renkaan pintaan ulkoisen voiman.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Yksiuloitteinen liike

A

Suoraviivaista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Sirius

A

Tähtitaivaamme kirkkain tähti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Aallon mukana kulkeutuu 1. mutta 2. ei etene

A

Energiaa, aine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Marie Curie

A
  1. Radioaktiiviset löydöt. Nobelisti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Michael Faraday

A
  1. Sähkö- ja magneettikentät. Induktioilmiö
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Vauhti

A

Skalaarisuure. Ei suuntaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Lämpöopin 0. pääsääntö

A

Lämpötasapaino. Mikäli kahden systeemin välillä ei siirry lämpöä, niillä on sama lämötila

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Ominaistaajuus

A

Taajuus, jolla tasapainosta poikkeutettu värähtelijä värähtelee vapaana. Samanpituisilla, samasta aineesta valmsitetuilla sauvoilla on sama ominaoistaajuus f0

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Kemiallinen tasapaino

A

Kaikki reaktiot ovat tapahtuneet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Valovirta

A

fii, valolähteen voimakkuus. 1 lm, lumen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Polarisoituminen..

A

Tapahtuu ainoastaan poikittaisessa aaltoliikkeessä. Ei voi tapahtua pitkittäisessä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Aaltoliikkeen perusyhtälö

A

v = f*landba

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Pallopeilin muodostama kuva piirretään käyttämällä 2/3 viivoista:

A
  1. Pääakselin suuntaisena peiliin tuleva säde heijastuu polttopsiteen kautta
  2. Kaarevuuskeskipisteen kautta peiliin tuleva säde heijastuu samaa tietä takaisin
  3. Polttopisteen akutta tuleva säde heijastuu pääakselin suuntaisena.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Monokromaattinen valo

A

Valo, jossa vain yhtä aallonpituutta, laser

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Gravitaatiovuorovaikutus

A

Aina vetävä. Kaikkien kappalaeiden välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Avogadron laki

A

Mikäli eri kaasuilla on sama lämpötila, paine ja tilavuus niillä on saman verran molekyylejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Tilanmuuttujat

A

p, V, n, T

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Pistemäisen äänilähteen intensiteetti

A 
I = k* !/r^2 
k = verrannollisuuskerroin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Muut kuin perussuureet

A

Johdannaissuureet. Määritellään perussuureiden avulla. esim 1 m/s.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Polttoväli

A

f, polttopisteen etäisyys peilin keskipisteestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Miten aalto etenee kiintiessä aineissa

A

Nopeasti, koska sidokset ovat lujia ja sidosvoimat suuria.

Voi olla pitkittäistä ja poikittaista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Hilavakio

A

d, kahden viereisen raon välimatka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Valon taipuminen kaksoisraossa

A

dsina = k*landba
d on rakojen välimatka
k on valoisan kohdan kertaluokka (0,1,2, ..)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Jaksonaika

A

T = 2pii neliö (m/k).

Toimii harmonisessa liikkeessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Resonanssi

A

Ilmiö, jossa värähtelijä saa toisen värähtelemään toisen ominaistaajuudella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Etävuorovaikutuksen vaikutustapa

A

kentät.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Protoni

A

uud

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Charlesin laki

A

Isokoorinen

p/T = vakio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Neutroni

A

ddu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Miksi timantti sädehtii?

A

Koska sen taitekerroin on suuri. Yleensä valo kokonaisheijastuu timantissa monesti ennen kuin pääsee ulos kaikilla aallonpituuksilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Jousivoima

A

Vastakkaissuuntainen jousta venyttävään/puristavaan voimaan. F = -kx

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Vuorovaikutukset voidaan jakaa

A

Kosketus- ja etävuorovaikutuksiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Milloin alkoi Moderni Fysiikka?

A

1900 luvun alkupuolella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Perusvärähtely

A

Aallon taajuus on alin mahdollinen. Yksi kupu, eli puoli aallonpituus. Sen ylävärähtelyt ovat ominaistaajuuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Ionisoimaton säteily

A

(UV), Infrapuna, mikroaallot ja radioaallot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Hydraulinen nosturi

A

Koska nesteessä paine kaikkialla sama, molempiin mäntiin kohdistuu sama paine p1 = p2
ELI F1/A1 = F2/A2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Mistä lämpölaajeneminen johtuu?

A

Lämpötilan kasvaessa atomit alkavat liikkua laajemmin keskipisteensä ympärillä = vaativat enemmän tilaa = kappale kasvaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Kuperan linssin muodostama kuva

A
  1. Esine polttopisteen takana: Kuva todellinen, suurennettu, ylösalaisin
  2. Esien polttopisteessä: Kuvaa ei muodostu
  3. Esine polttovälissä: Valekuva suurennettu ja oikeinpäin
  4. Esine kaukana: Kuva uodostuu polttovälin etäisyydelle linssistä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Tasopeili

A

Peili, jonka heijastava pinta on suora

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Aallonpituus

A

Kahden peräkkäisen samanvaiheisen värähtelijän välimatka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Pitkittäinen aaltoliike

A

Värähtely tapahtuu aallon etenemissuunnassa (syntyy tiheymiä ja harventumia). Esim ääni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Sisäenergia

A

U.

U=Q+W

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Kineettinen kaasuteoria

A

Yksinkertaistettu kaasu, ideaalikaasu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Ultraääni

A

Ihmisen kuulotaajuuden ylärajan ylittävä ääni. Yläraja 1000 MHz.
Se aiheuttaa suuria paineenvaihteluita, joka voi tappaa pieneliöitä. Siksi sitä voi käyttää desinfiointiin ja mm hammaskiven poistoon ja korujen puhdistukseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Tasopeilin muodostama kuva on..

A

…Esineen kokoinen, oikein päin oleva valekuva.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Energian säilymislaki

A

Energia voi siirtyä/muuntua muodosta toiseen, mutta sen kokonaismäärä säilyy.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Interpolointi

A

Arvojen määritys mittauspisteiden välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Sateenkaaren värit

A

Punainen taittuu vähiten, joten se on ylin. Violetti taittuu eniten eli se on alin väri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Olomuodon muutokset

A

Sublimoituminen
Sulaminen > Höyrystyminen
Härmistyminen
Tiivistyminen > jähmettyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Valovoima

A

I, 1cd, kandela. Valolähteen kirkkaus. Valolähteen ominaisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Huygensin periaate

A

Jokainen aaltorintaman piste on uuden alkeisaallon lähde.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Terminen energia

A

Aineen mikroskooppisten rakenneosasten lämpöliikkeen liike-energia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Mekaaninen tasapaino

A

Paine-erot ovat tasoittuneet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

Äänen intensiteetti

A

Kohtisuoralle pinnalle tulevan äänen teho pinta-alaa kohti

I = P/A

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

Valon kokonaisheijastuminen

A

Tapahtuu optisesti tiheämmästä aineesta harvempaan.

sinar = n2/n1

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

Punainen jättiläinen

A

Vedyn tähden sisällä loputtua tähti laajenee. Lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

Vaimeneva värähtely

A

Värähtely jossa A pienenee. Taajuus ei muutu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

Säteily luokitellaan..

A

Ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyyn. Sähkömagneettiseen ja hiukkassäteilyyn.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

Potentiaalienergia

A

sijaintiin perustuva energia

Ep= mgh

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

Vähentävä/Subtraktiivinen värinmuodostus

A

Kun kappaleeseen osuu kaikki aallonpituuksia, ja se absorboi osan ja haijastaa osan. Heijastunut osa määrää kappaleen aallonpituuden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

Ohuen kuperan linssin piirrossäännöt (2/3)

A
  1. Pääakselin suuntaisena tullut valo taittuu linssissä ja kulkee linssin polttopisteen kautta (toiselle puolelle)
  2. Linssin keskipisteen kautta kulkeva säde ei taitu
  3. Linssin edessä olevan polttopisteen kautta kulkeva säde taittuu linssissä ja kulkee pääakselin suuntaisesti.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

Lääketieteessä käytettävän ultraäänen taajuus

A

1MHz - 15MHz

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

Energian siirtymissuunta

A

Kuumemmasta kylmempään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

Lämpöarvo

A

H. J/kg
H = Q/m
Paljonko energiaa vapautuu massayksikköä kohti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

Aurinkokunnassa käytetty etäisyys

A

Tähtitieteellinen yksikkö, astronomical unit AU.

1 AU= 149,6 miljoonaa km.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

Celsiusasteikon peruslämpötilat

A

100, 0

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

Koverretusta peilistä muodostuu kuva

A

Todellinen, pienennetty ja yösalaisin kun esine on kaarevuuskeskipisteen takana
Todellinen, samankokoinen ja ylösalaisin kun esine on kaarevuuskeskipisteessä
Todellinen, suurennettu ja ylösalaisin kun esine on kaarevuuskeskipisteen ja polttopisteen välissä.
Kuvaa ei muodosu, kun esine on polttopisteessä
Valekuva, suurennettu ja oikein päin muodostuu kun esine polttovälillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

Lämpöopin 1. pääsääntö

A

Systeemin sisäenergian muutos on systeemin ja ympäristön välillä lämpönä siirtyneen energian ja tehdyn työn summa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

Merkkisäännöt linsseissä

A
  1. Kuperan linssin polttoväli f on positiivinen ja koveran negartiivinen
  2. b on positiivinen jos se on linssin takana
  3. a on positiivinen jos se on linssin edessä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

Valon interferenssi

A

Eri aaltojen yhteisvaikutus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

Interferenssi

A

Aaltojen yhteisvaikutus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

Aaltoliikkeen yleisiä ominaisuuksia

A
  • Taajuuden aj jaksonajan määrää aaltolähde
  • Etenemisnopeus riippuu aineesta, jossa aalto etenee
  • Aallonpituus määräytyy aaltoliikkeen perusyhtälöstä
  • Onko aine pitkittäistä vai poikittaista riippuu väliaineesta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

Seisova aalto

A
  • Ei kuljeta energiaa
  • Koostuu kuvuista ja solmuista
  • Aalto ei etene
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

Nopeus

A

Vektorisuure

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
91
Q

Heikoin äänen intensiteetti, jonka ihmiskorva kuulee 1000 Hz taajuudella

A

10^-12 W/m^2

Kuulokynnys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
92
Q

Diffraktio

A

Esteen aiheuttamaa aaltoliikkeen taipumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
93
Q

Aineen pienimmät rakennehiukkaset

A

Kvarkit ja elektronit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
94
Q

Voimapari

A

Kahden kappaleen vuorovaikutus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
95
Q

Äänen nopeus kaasussa

A

v1 = v2* Neliö(T1/T2)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
96
Q

Ääni

A

Mekaaninen aaltoliike, joka etenee aineen rakenneosasten värähtelynä ja aiheuttaa kuuloaistimuksen
Ääni on paineaaltoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
97
Q

Graafisessa esityksessä (a,b) vaakatasoon tulee..

A

a

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
98
Q

Plasma

A

Kuuma aine, jonka atomeilta irronut elektroneja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
99
Q

Jousivakio

A

Kuvaa jousen jäykkyyttä, k

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
100
Q

Optisesti aktiivinen aine

A

AIne joka kiertää polarisoituneen valon sähkökentän värähdystasoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
101
Q

Kangastus on..

A

Valon kokonaisheijastumista. Kuuman tienpinnan lämmittämä ilma (optisesti harva) ja sen yläpuolella oleva viileämpi ilma (optisesti tiheä) kokonaisheijastuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
102
Q

Jaksonaika

A

Yhteen värähdykseen kuluva aika T=1/f

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
103
Q

Vaahtopään synty

A

Syntyy rajapinta-aallossa. Aalto murtuu ja synnyttää vaahtopään kun aallon korkeus on liian suuri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
104
Q

Mistä aiheutuu ilmanpaine?

A

Maapallon ilmaan kohdistamasta painosta, joka puristaa ilmakehää maata vasten.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
105
Q

Heikko vuorovaikutus

A

Aiheuttaa mm radioaktiivista beetahajoamista. Kaikkien alkeishiukkasten välillä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
106
Q

Pääsarjan tähti

A

Kun tähden tila on vakaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
107
Q

Valaistusvoimakkuus

A

E, E= fii/A. 1 lx, luksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
108
Q

Niels Bohr

A
  1. Ensimmäinen vetyatomimalli. Ensimmäinen klassista ja kvanttifysiikkaa yhdistävä atomimalli
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
109
Q

Newtonin II laki

A

Dynamiikan peruslaki. Kappaleen saama kiihtyvyys on suoraan verrannollinen siihen vaikuttavaan voimaan. F=ma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
110
Q

Etenemisliikkeen liikeyhtälö

A

F=ma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
111
Q

Energia johtuu..

A

Kiinteissä aineissa. Kaasuissa molekyylien väliset vaikutukset niin vähäisiä, että lämpö ei johdu. Nesteissä hieman paremmat mutta ei hyvä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
112
Q

Pulssi

A

Yksittäinen aineessa etenevä pulssi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
113
Q

Positiivisten kerrannaisyksiköiden etuliikkeet 3-18

A

kilo, mega, giga, tera, peta, eksa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
114
Q

Täydellisesti polarisoitunut valo

A

Sähkökenttä värähtelee ainoastaan polarisaatiosuunnassa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
115
Q

Perushiukkaset

A

Kvarkit + leptonit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
116
Q

Peilin polttopiste

A

F joka on kaarevuuskeskipisteen O ja peilin keskipsiteen välissä (r/2)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
117
Q

Ihmisen kuuloaisti havaitsee taajuudet

A

16 Hz - 20 000 Hz

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
118
Q

Aalto-opillisesti tiheämpi

A

Aine, jossa aallon etenemisnopeus on pienempi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
119
Q

Optisessa tiedonsiirrossa käytettävä valo

A

Infrapunasäteily, 1550nm

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
120
Q

Kaasun normaalitila

A

NTP, T= 273,15K p=101325Pa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
121
Q

Aristoteles

A

ca 350eaa. Filosofi ja tiedemies. Ei mittaillut vaan ajatteli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
122
Q

Poikittainen aaltoliike

A

Värähtely tapahtuu aallon etenemissuuntaa vastaan 90 asteen kulmassa. Esim valo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
123
Q

Mikrokosmos

A

Aineen rakenne (atomin rakenne, ..)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
124
Q

Jakso

A

Värähdys. Liike esim ääriasemasta toiseen ja takaisin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
125
Q

Heijastumislaki

A

Tulokulma ja heijastuskulma ovat yhtä suuret

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
126
Q

Sähkömahgneettinen aaltoliike on..

A

.. Poikittaista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
127
Q

Wilhelm Konrad Röntgen

A
  1. Nobelisti. Keksi röntgensäteilyn.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
128
Q

Värähdysliike

A

Liike, joka toistuu samanlaisena (heiluri). Tapahtuu tasapainopisteen ympärillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
129
Q

Merkkisäännöt pallopeileissä

A
  1. Jos esine, kuva ja polttopiste ovat sillä puolella, josta valo tulee, ne ovat positiivisia
  2. Koveran peilin polttoväli on positiivinen ja kuperan peilin negatiivinen
  3. Jos on valekuva/vale-esine se on negatiivinen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
130
Q

Hyötysuhde

A

= E/W/Ptuotto / E/W/Potto.

AINA <1

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
131
Q

Polarisoivat aurinkolasit

A

Päästävät lävitseen ainoastaan lasien pystysuunnassa värähtelevää valoa. Ei päästä vaakasuunnassa polarisoitunutta valoa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
132
Q

Miksi kuussa painovoima on pienenempi?

A

Koska kuun massa on maan massaa pienempi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
133
Q

Valkoinen kääpiö

A

Vain tähden ytimen jäätyä se loistaa kirkkaasti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
134
Q

Hooken laki

A

F = -kx

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
135
Q

Pimeä energia

A

Painovoiman vastavoima joka kiihdyttää maailmankaikkeuden laajenemista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
136
Q

Lämpölaajeneminen

A

l/A/V = I/A/V0(1 + a/b/g x T)

Kiinteillä aineilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
137
Q

Kalorimetri

A

Ympäristöstään mahdollisimman hyvin eristetty astia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
138
Q

Perusvuorovaikutukset

A

Gravitaatio
Sähkömagneettinen
Vahva
Heikko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
139
Q

Työ

A

W = Fs (kun voima liikkeen suuntainen)
W = - Fs (kun voima liikkeelle vastakkainen)
Yksikkö Nm=J

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
140
Q

Pimeä aine

A

Maailmankaikkeudessa oleva aine, jota emme havaitse.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
141
Q

Brewsterin laki

A

Heijastunut valo on täydellisesti polarisoitunutta kun heijastuneen ja taittuneen säteen välinen kulma on suora.
tana=n2/n1

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
142
Q

Paino

A

G. Kohdistuu aika kohti maapallon keskipistettä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
143
Q

Newtonin I laki

A

Jatkuvuuden laki. Kappale, johon Fkok=0 on joko levossa tai jatkaa liikettä suoraviivaisesti muuttamatta nopeutta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
144
Q

Valon taittuminen optisesti tiheämmästä harvempaan

A

Nopeus kasvaa ja valo taittuu normaalista poispäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
145
Q

Harmoninen voima

A

Voima, joka aina suuntautuu kohti tasapainoasemaa. Ja on suoraan verrannollinen etäisyyteen tasapainoasemasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
146
Q

Isaac Newton

A
  1. Liikeen jatkuvuuden lait (newtonin lait), optiikka, spektri.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
147
Q

Esimerkkejä koverasta pallopeilistä

A

Siitä syntyy suurennettu kuva. Esim meikkipeili

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
148
Q

Kuvan ja valekuvan ero

A

Valekuvaa ei näy varjostimella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
149
Q

Kokonaispaine syvyydellä h

A

p = p0 + rho x gh

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
150
Q

Esimerkkejä kuperasta peilistä

A

Esineet pienempiä, autojen taustapeilit, hammaslääkärin peilit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
151
Q

Aaltoliikkeen perusyhtälö valolle

A

c = f*landba

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
152
Q

Ominaislämpökapasiteetti

A

c, J/kg x celsius
Ilmaisee aineen lämpönä luovuttavan/vastaanottaman energian massayksikköä ja lämpötilayksikköä kohti.
Q=cmT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
153
Q

Yhdistävä/Additiivinen värinmuodostus.

A

Tapahtuu kun kaikki tappisolumme reagoivat valoon sopivassa suhteessa ja aistimme valon valkoisena.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
154
Q

Hyvän kalorimetrin lämpökapasiteetti on..

A

..Suuri, koska lämpötila kohoaa vain vähän, vaikka siihen siirtyisi lämmittäessä suuri määrä energiaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
155
Q

Kolmiulotteinen aaltoliike

A

Aallot leviävät pistemäisestä aaltolähteestä pallomaisena rintamana joka suuntaan. Kaukaa esiintyy tasomaisena vastakkaisena etenemissuuntaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
156
Q

Missä peilin heijastumien tapahtuu?

A

Peilin lasin takapinnalla, joka on päällystetty ohuella hopea/alumiinikerroksella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
157
Q

Optisesti tiheämmässä aineessa..

A

..Voimakkaasti valoa taittava (valon nopeus siellä hitaampi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
158
Q

Albert Einstein

A
  1. Suhteellisuusteoria. Valo koostuu fotoneista.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
159
Q

Lämpökapasiteetti

A

C, J/Celsius.
Ilmaisee paljonko energiaa kappale voi ottaa vastaan/luovuttaa yhtä lämpötilayksikköä kohti.
Q=CT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
160
Q

Termodynaaminen tasapaino

A

Kun vallitsee terminen, mekaaninen ja kemiallinen tasapaino

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
161
Q

Vapaakappalekuva

A

Piirros kappaleesta ja siihen vaikuttavista voimista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
162
Q

Jouden jäykkyys ja jaksonaika

A

Mitä jäykempi sitä pienempi jaksonaika. Taajuus ei riipu värähtelyamplitudista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
163
Q

Newtonin III laki

A

Voiman ja vastavoiman laki. Kahden kappaleen vaikuttaessa voimalla on aina vastavoima. Ne ovat yhtä suuria mutta vastakkaissuuntaisia. N=G

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
164
Q

Celsiuksen tunnus

A

t, sekaantumisvaarassa theeta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
165
Q

Kriittinen piste

A

Aineelle ominainen. Kriittisen pisteen jälkeen kaasun ja nesteen olomuodon raja häviää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
166
Q

Ideaalikaasun tilanyhtälö

A

pV = nRT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
167
Q

Absoluuttinen kosteus

A

Ilmassa olevan vesihöyryn massa tilavuusyksikköä kohti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
168
Q

Dobblerin ilmiö

A

Mittaa aaltolähteen ja havaitsijan liikkuessa toistensa suhteen äänen taajuutta.
f= f0*(v +- vhavaitsija) / (v +- vaaltolähde)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
169
Q

Äänekkyystaso

A

1 fon
Ilmaisee kuuloaistimuksen voimakkuutta. Koska äänenkorkeudesta riippuen saman intensiteetin äänet saatetaan kuulla eri voimakkuudella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
170
Q

Melu

A

Kaikki häiritsevä, haitallinen ja vahingollinen ääni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
171
Q

Laajenevan kaasun tekemä työ

A

W = pV

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
172
Q

SI-järjestelmän perussuureet

A

Pituus, massa, aika, sähkövirta, valovoima, lämpötila ja ainemäärä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
173
Q

Linssin taittovoimakkuus

A

D = 1/f

Dioptri. Kuperassa positiivinen ja koverassa negatiivinen. Likinäköisellä koverat linssit (esim minä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
174
Q

Dispersio

A

Aineen taitekertoimen riippuvuus valon aallonpituudesta. Havaitaan esim sateenkaaren syntyessä, kun näkyvän valon eri aallonpituudet (värit) taittuvat eri lailla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
175
Q

Amplitudi

A

A, pituus tasapainoasemasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
176
Q

Energian siirtymisen tavat

A
  1. konvektoituminen eli kuljettuminen (liikkuvan aineen mukana siirtyen)
  2. Johtumalla
  3. Sähkömagneettisena säteilynä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
177
Q

Kastepiste

A

Ilmassa oleva vesihöyry kyllästyy ja tiivistyy (sumu, kaste)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
178
Q

Termodynaaminen systeemi

A

Kokonaisuus, jossa tietty määrä jotain ainetta/aineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
179
Q

Pulssin ja aallon käyttäytyminen erilaisten aineiden välisessä rajapinnassa

A
  • Pulssin heijastuminen tiheämmästä aineesta saa sen vastakkaissuuntaiseksi
  • Pulssin heijastuessa harvemmasta aineesta vaihe ei muutu
  • Rajapinnan läpi menevä aalto säilyttää vaiheen ja taajuuden
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
180
Q

Normaali ilmanpaine

A

101 325 Pa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
181
Q

Taajuus

A

Frekvenssi, jaksonajan käänteisarvo. f=1/T

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
182
Q

Vertaa pascaleita, baareja ja elohopeamillimetrejä

A

101,3 kPA = 1,013 bar = 760 mmHg

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
183
Q

Jos taitesuhde n12 on suurempi kuin yksi..

A
  • Aalto saapuu aalto-opillisesti harvemmasta aineesta
  • Aallon nopeus pienenee rajapinnan ylityksen jälkeen
  • Aallon etenemisnopeus kääntyy pinnan normaaliin päin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
184
Q

Näkyvän valon aallonpituusalue

A

n 400-700nm. Violetti > Punainen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
185
Q

Kaksiuloitteinen liike

A

Tasoliike. Esim hiiren liike.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
186
Q

Kupera peili muodostaa kuvan

A

Aina oikeinpäin, pienennetty valekuva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
187
Q

Naisten ja miesten äänihuulet värähtelevät..

A

Naisten 200-300 / s normaalipuheessa. Miehen harvemmin (koska äänihuulet paksummat ja pidemmät)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
188
Q

Kolmen eri tappisolun värit

A

Punainen, sininen ja vihreä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
189
Q

Aalto-opillisesti harvempi

A

Aien, jossa aallon etenemisnopeus on suurempi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
190
Q

Miten aalto etenee nesteissä ja kaasuissa

A

Voi esiintyä vain pitkittäistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
191
Q

Ydinvoiman aiheuttaa

A

Kvarkkien välinen vahva vuorovaikutus. (siitä syntyvä protonien ja neutronien välille jäännösvoima)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
192
Q

Ihmiskorvan kipukynnys

A

120-125 dB

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
193
Q

Kaasujen yleinen tilanyhtälö

A

pV/T = vakio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
194
Q

Ohuen koveran linssin piirrossäännöt (2/3)

A
  1. Pääakselin suuntaisena linssiin tuleva valonsäde taittuu ja kulkee valepolttopisteen kautta.
  2. Linssin keskipisteen kautta kulkeva valonsäde ei taitu
  3. Linssin takana olevaa valepolttopistettä kohti tuleva valonsäde taittuu ja kulkee sitten pääakselin suuntaisesti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
195
Q

Kolmoispiste

A

Kaikki kolme olomuotoa tasapainossa ja aine voi esiintyä minä tahansa niistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
196
Q

Interferenssiaalto

A

Interferenssin tuloksena syntyvä summa-aalto.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
197
Q

Ionisoiva säteily

A

Gamma, röntgen (UV)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
198
Q

Ilmankosteus

A

Ilmassa höyrynä oleva vesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
199
Q

Lämpöopin 2. pääsääntö

A
  • Energiaa siirtyy lämpönä aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan kunnes lämpötasapaino.
  • Eristetyn systeemin epäjärjestys kasvaa, kunnes systeemi saavuttaa tasapainotilan. Eäjärjestys ei vähene itsestään
  • Entropia
  • Kaikkea systeemin sisäenergiaa ei voi muuttaa mekaaniseksi työksi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
200
Q

Nimeä kolme termodynaamista systeemiä

A

eristetty (mikään ei vaihdu), suljettu (aine ei vaihdu) ja avoin (energia ja aine vaihtuu)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
201
Q

Mekaaninen energia

A

Kappaleen potentiaali- ja liike-energian summa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
202
Q

Teho

A

Ilmaisee kuinka nopeasti voima tekee työn
P= W/t
Yksikkö J/s = Watti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
203
Q

Maailmankaikkeuden rakenne

A

Kvarkki(elektorni) < Neutroni, Protoni < Ydin < Atomi < Molekyyli < Kappale < Planeetta < Aurinkokunta < Galaksi < Galaksijoukko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
204
Q

Sähkömagneettinen vuorovaikutus

A

Vetävä/hylkivä. Kaikkien sähkömagneettisten kappaleiden välillä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
205
Q

Pallopeilin viivasuurennos

A

m = k/e = b/a

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
206
Q

Gay-Lussacin laki

A

Isobaarinen

V/T = vakio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
207
Q

Kelvinasteikon peruslämpötilat

A

273,16 ja 0

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
208
Q

Paine kaasuissa ja nesteissä

A

Vaikuttaa yhtä suurena kaikkiin suuntiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
209
Q

Hiukkasfysiikan vaikutustapa

A

Välittäjähiukkaset. Välittäjähiukkanen (fotoni) välittää kappaleiden vuorovaikutuksen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
210
Q

Kokonaisheijastumisen rajakulma

A

sinar= v1/v2

Tapahtuu VAIN jos taitesuhde on pienempi kuin yksi eli aalto-opillisesti tiheämmästä aineesta harvempaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
211
Q

Hydrostaattinen paine

A

Paine, joka johtuu nesteeseen/kaasuun kohdistuvasta painosta.
p = rho x gh

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
212
Q

Stephen Hawking

A
  1. Kosmologia ja painovoima. Mustat aukot.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
213
Q

James Clerk Maxwell

A
  1. Yhdisti sähkön ja magnetismin. Ennusti sähkömagneettisten aaltojen olemassaolon.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
214
Q

Koveran linssin muodostama kuva

A

Oiekin päin oleva pienennetty valekuva. Sitä suurempi, mitä lähempänä linssiä esine on.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
215
Q

Ilman suhteellinen kosteus

A

Kuinka monta prosenttia absoluuttinen kosteus on maximikosteudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
216
Q

Miksi kiiltävä alumiinipinta on hyvä lämmöneristäjä?

A

Koska se tehokkaasti kimpoikkaa lähes kaiken energian takaisin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
217
Q

Hila

A

Levy, jossa on yhdensuuntaisia ja toisistaan yhtä etäällä olevia rakoja tai uurteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
218
Q

Richard P. Feynman

A
  1. Hiukkasten välinen vuorovaikutus. Kehitti kvanttiteoriaa.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
219
Q

Huojunta

A

Kun kahden äänen, joiden taajuus lähes sama, interferenssi kuullaan äänen voimakkuuden jaksottaisena vaihteluna eli huojuntana.
f= lf1 - f2l

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
220
Q

Tasainen liike

A

Kun vauhti/suunta ei muutu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
221
Q

Big Bang

A

Puristunut maailmankaikkeus alkoi laajeta ja lämpötila laski

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
222
Q

Osittain polarisoitunut valo

A

Sähkökenttä värähtelee joissakin suunnissa enemmän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
223
Q

Lämmön symboli

A

Q (Joule)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
224
Q

Valo on polarisoitunutta, kun

A

se siroaa väliaineen hiukkasista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
225
Q

Infraääni

A

Haitallista hermostollisten vaikutusten takia taajuusalueella 5-10Hz. Näitä ääniä ei kuule, mutta esim elokuvateatterissa ne voi tuntea-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
226
Q

Mitä eri liikkeitä on?

A

Etenemis-, pyörimis-, värähtely- ja aaltoliikettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
227
Q

Mistä auringon energia on lähtöisin?

A

Fuusioreaktioista. Korkeassa kuumuudessa ja paineessa vety-ytimet liittyvät yhteen muodostaen heliumia vapautten energiaa säteilynä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
228
Q

Kaartevuuskeskipiste

A

O, pallon keskipiste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
229
Q

Kiila-aalto

A

Lentokoneen ylittäessä äänenopeuden, se kulkee lähettämiensä palloaaltorintamien edellä synnyttäen kartiomaisen kiila-aallon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
230
Q

Pääakseli

A

Pallon keskipisteen ja peilin keskipisteen kautta kulkeva suora

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
231
Q

Näkyvän valon spektri

A

Valon aallonpituusalueen silminnähtävä värijakauma. Esim staeenkaari. (sadepisara tai prisma)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
232
Q

Valokuidun rakenne

A
  1. Sisällä ilmaa
  2. Ladi/muovi
  3. Päällystetään optisesti harvemmalla aineella
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
233
Q

Aineen tiheys

A

m/V

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
234
Q

Galileo Galilei

A

ca 1600. Nykyaikaisen fysiikan isä. Toi fysiikkaan mittauksen. Kaikki kappaleet putoavat yhtä nopeasti tyhjiössä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
235
Q

Mekaaninen aaltoliike

A

Aineessa etenevä jaksottaisesti toistuva “häiriö”. Esim aalto, maanjäristys, puhe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
236
Q

Musta aukko

A

n 20x auringon massan kokoisen tähden luuhistuma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
237
Q

Suoraan verrannollisia ovat

A

x ja y. Esim y=kx. K fysikaalinen kulmakerroin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
238
Q

Vahva vuorovaikutus

A

Yleensä vetävä, pitää atomin ytimen koossa. Atomin ytimessä kvarkkien välillä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
239
Q

Superpositioperiaate

A

Jokainen aaltoliike tapahtuu itsenäisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
240
Q

Aineen taitekerroin (valo)

A

n = c/caine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
241
Q

Intensiteettien suhde

A

I1/I2 = (r2/r1)^2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
242
Q

Metrsin määritelmä valonnopeudella

A

Metri on se matka, jonka valo kulkee tyhjiössä ajassa 1/299792458s

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
243
Q

Diffraktio

A

Esteen aiheuttamaa valon taipumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
244
Q

Makrokosmos

A

Avaruuden kokonaiskuvan selvittäminen ja maailmankaikkeuden kehityshistoria

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
245
Q

Sisäenergia

A

Rakenneosasten lämpöliikkeen liike-energioiden ja rakenneosasten välisiin vuorovaikutuksiin liittyvien potentiaalienergioiden summa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
246
Q

Kylläinen höyry

A

Höyrystymiskäyrällä oleva höyry

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
247
Q

Ekstrapolointi

A

Kuvaajan jatkaminen saatujen arvojen ulkopuolelle.

248
Q

Pallopeilin kuvausyhtälö

A

1/a + 1/b = 1/f

249
Q

Carnot hyötysuhde

A

Maksimihyötysuhde.

n= T1-T2/T1 = 1 - T2/T1

250
Q

Yhdensuuntainen siirtymä

A

Valon mennessä lasikappaleen läpi. Ei oel samalla suoralla, mutta on samalla puolella

251
Q

Ilmassa ääni on - aaltoliikettä.

A

Pitkittäistä. Tiivistymien kohdalla ylipaine ja harventumien kohdalla alipaine.

252
Q

Kolmiuloitteinen liike

A

Esim kalan uiminen akvaariossa.

253
Q

Aaltorintama

A

Viiva, joka yhdistää aaltojen samassa vaiheessa olevat värähtelijät. Kohtisuorassa aallon etenemissuuntaa vastaan

254
Q

Terminen tasapaino

A

Lämpötilaerot ovat tasoittuneet

255
Q

Taittumislaki

A

sina1/sina2 = v1/v2 = landba1/landba2 = n2/n1 = n12

256
Q

Lämpövoimakoneen hyötysuhde

A

n = W/Q1 = Q1-Q2/Q1 = 1 - Q2/Q1
Q1 on lämpösäiliö.
MUISTA KELVINEINÄ

257
Q

Neutronitähti

A

Supernova räjähdyksesä jäljelle jäänyt tähden ydin. Pulsari. Supertiheä pga gravitaatiovoima

258
Q

Kiehuminen

A

Tapahtuu lämpötilassa, jossa nesteen sisäinen paine suurempi/yhtä suuri kuin ulkoinen paine.

259
Q

Paine

A

Voiman jakautumista vaikutuspinnalle. p=F/A

260
Q

Supernova

A

Mikäli tähti on iso, massaltaan n 3x auringon kokoinen, sen luhistuminen aiheuttaa valtaisen räjähdyksen, supernovan.

261
Q

Joule

A

Energian ja työn yksikkö

262
Q

Suoraviivainen liike

A

Tasainen liike

263
Q

Paikka tasaisessa suoraviivaisessa liikkeessä

A

x = x0 + vt

264
Q

Nopeus tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä

A

v = v0 + at

265
Q

Paikka tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä

A

x = x0 + v0t + 0,5at^2

266
Q

Keskinopeus tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä

A

vk = (v0+v)/2

267
Q

Miten saat hetkellisen kiihtyvyyden?

A

Piirtämällä tangentin (t,v) koordinaatistoon

268
Q

Mihin kahteen vuorovaikutukset voidaan jakaa?

A

Kosketus- ja etävuorovaikutukseen.

269
Q

Newton I

A

Jatkuvuuden laki. Kappale, joka ei ole vuorovaikutuksessa toisen kanssa, jatkaa tasaista liikettä/pysyy levossa

270
Q

Newton III

A

Voiman ja vastavoiman laki. Jos kappale A vaikuttaa toiseen voimalla FAB kappale B vaikuttaa kappaleeseen A voimalla FBA, joka on yhtä suuri mutta vastakkaissuuntainen.

271
Q

Vaikutussuora

A

Vaikutuspisteen kautta kulkeva voiman suuntainen suora

272
Q

Tukivoiman suunta

A

AINA kohtisuorassa pintaa vasten

273
Q

Liikeyhtälö

A

F = ma

274
Q

Tasapainoehto

A

Sigma F = 0 (kun kappale tasaisessa liikkeessä/paikallaan)

275
Q

Jännitysvoima

A
  • Aina langan suuntainen

- Jokaisessa pisteessä yhtä suuri

276
Q

Väliaineen vastus

A

Nesteessä/kaasussa liikkuvan kappaleen liikettä vastustava voima. Johtuu siitä, että kappaleen pitää saada väliaineen partikkelit liikkeelle ja liikuttaa niitä. NIII:n mukaan ne työntävät takaisin.

277
Q

Mitkä vaikuttaa väliaineen vastuksen suuruuteen?

A

Kappaleen nopeus, koko, muoto ja itse väliaine

278
Q

Kitka

A

Kappaleiden välinen kosketusvoima, vastustaa kappaleiden liikkumista toistensa suhteen. Suunta on kosketuspinnan suunta.

279
Q

Kitka on suurimmillaan..

A

Juuri ennen kuin kappale lähtee liikkeelle.

280
Q

Liukukitka

A

Verrannollinen tukivoimaan N. Hankaaville pintapareille vakio.

281
Q

Lepokitka

A

Estää kappaleita lähtemästä liikkeelle. Muuttuva voima

282
Q

Lähtökitka

A

Lepokitkan suurin arvo. Pintapareille ominainen vakio

283
Q

Arkhimedeen laki

A

Kappaleen ollessa väliaineessa, siihen kohdistuu ylöspäin noste, joka on yhtä suuri kuin vsen syrjäyttämän väliainemäärän paino

284
Q

Noste

A

N = rhoo*Vg. rhoo on väliaineen tiheys

Noste isompi nesteessä kuin kaasuissa, koska silloin tiheys on isompi.

285
Q

Miski kuumailmapallo nousee ylöspäin?

A

Liekillä lämmitetty ilma nousee ylöspäin. Lämpösen ilman tiheys suurempi kuin kylmän. Nousee ylöspäin kunnes lämpötilaerot tasoittuneet.

286
Q

Työ

A

W = Fs (Nm=J)

On myös potentiaalienergian muutos

287
Q

Voiman Teho

A 
P = Fv
P = W/t (Watti)
288
Q

Kappaleen potentiaalienergia

A

Ep = mgh

289
Q

Vesivoimalaitoksen idea

A

Veden potentiaali ja liike-energian muuttaminen sähköksi. Vesi tippuu > potE muuttuu liikeE > muuttuu turbiinin ja sne akselin generaattorin pyörimisenergiaksi. Hyötysuhde hyvä, 80-90%

290
Q

Liike-energia

A

Ek = 1/2*mv^2

291
Q

Mekaaninen energia

A

Potentiaali- ja liike-energian summa

292
Q

Konservatiivinen voima

A

Voiman tekemä työ on suljetulla kierroksella 0.

Esim paino. Sen voima on tiestä riippumaton. Lisäksi jousivoima ja Coulombin voima

293
Q

Työperiaate

A

Kappaleeseen vaikuttavan kokonaisvoiman tekemä työ on liike-energian muutos.

294
Q

Mekaanisen energian säilymislaki

A

Mekaaninen energia säilyy, kun kappaleeseen vaikuttavat voimat ovat konservatiivisia (ei kitka tms)
Ek1 + Ep1 = Ek2 + Ep2

295
Q

Jousen potentiaalienergia

A

Ep = 1/2kx¨2

296
Q

Jousen kokonaisenergia

A

Ekok= 1/2kA^2 = 1/2mv^2 + 1/2kx^2

297
Q

Mekaniikan energiaperiaate

A

Systeemiin tehdyt systeemin ulkopuoliset voimat tekevät työtä, jolloin systeemin mekaaninen energia vähenee/kasvaa Wn verran
Ep1 + Ek1 + W = Ep2 + Ek2

298
Q

Kappaleen liikemäärä

A

p = mv

Liikemäärä on vektorisuure

299
Q

Voiman Impulssi

A

I = Ft

300
Q

Impulssiperiaate

A

Liikemäärän muutos on yhtä suuri kuin kokonaisvoiman impulssi kappaleelle
I = p2-p1

301
Q

Liikemäärän säilymislaki

A

Systeemin liikemäärä säilyy kaikissa eristetyissä systeemeissä

302
Q

Kimmoisa törmäys

A

Kappaleet eivät tartu yhteen ja niiden muoto säilyy ennallaan. Liikemäärä ja liikeenergia säilyy

303
Q

Kimmoton törmäys

A

Törmäys, jossa osa energiasta muuttuu kappaleiden sisäenergiaksi. Liikemäärä säilyy, mutta liike-energia ei.

304
Q

Täysin kimmoton törmäys

A

Kappaleet tarttuvat yhteen. Liikemäärä säilyy

305
Q

Millainen liike on pyörimistä?

A

Kaikki, jossa kappaleen asento muuttuu, tapahtuu pyörimisakselin ympäri (ei sama kuin keskipiste)

306
Q

Jäykkä kappale

A

kappale, jonka koko tai muoto ei muutu asennon muuttuessa

307
Q

Pyörimisnopeus

A

Pyörimisen nopeus pyörimisakselin suhteen
n = kierrosten lukumäärä/kulunut aika
n = 1/T
Yksikkö 1/s tai rpm

308
Q

Kiertymä

A

Kiertokulman muutos (siirtymä)

309
Q

Kiertokulma

A

fii = s/r

Kaaren pituus jaettuna säteellä, yksikkö radiaani.

310
Q

Pyörimisen suunta

A

Positiivinen vastapäivään

311
Q

Kulmanopeus

A 
w = fii/t
w = 2pii*n
312
Q

Tasainen pyörimisliike

A

fii = fii0 + wt

313
Q

Keskikulmakiihtyvyys

A

ak = w/t

314
Q

Kulmanopeus tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä

A

w = w0 + at

315
Q

Kiertokulma tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä

A

fii = fii0 + w0t + 1/2at^2

316
Q

Ympyräliikkeen perustelu

A

Kappale o ympyräliikkeessä, kun se liikkuu pitkin ympyrärataa. Tarkastellaan kappaleen paikan muuttumista, ei asennon.

317
Q

Ratanopeus

A

Ympyräradalla olevan kappaleen ratanopeus

v = wr

318
Q

Normaalikiihtyvyys

A

an, suunta ympyrän keskipistettä kohti.
an = v^2/r = (wr)^2/r = w^2r
Kun kappaleen vauhti on tasaista, mutta sen suunta muuttuu kokoajan (ympyräliike)

319
Q

Tangenttikiihtyvyys

A

On, kun ympyräradalla olevan kappaleen nopeuden suuruus muuttuu. Ympyrän tangentin suuntainen.
at = v/t = wr/t = alfa*r

320
Q

Kokonaiskiihtyvyys ympyräradalla

A

a = at + an (vektorisumma)

Käytä pythagoraa. Kulma on tanx= at/an

321
Q

Voiman momentti

A

Kuvaa voiman kääntövaikutusta
M=Fr
r on voiman vrsi eli momenttivarsi (muodostaa suoran kulman voiman kanssa)

322
Q

Kappaleen tasapaino pyörimisen suhteen

A

Kun kappale pyörii tasaisesti / ei pyöri, kokonaismomentti on 0.
Sigma M = 0

323
Q

Kappaleen painopiste

A

Kappaleeseen kohdistuvan painon kuviteltu vaikutuspiste.

324
Q

Kappaleen painopisteen paikka

A 
x0= (m1x1 + m2x2 + ...)/(m1 + m2 + ...)
y0 = (m1y1 + m2y2 + ..)/(m1 + m2 + ..)
325
Q

Tasapainolajit

A

Stabiili, labiili ja indifferentti

326
Q

Stabiili tasapaino

A

Vakaa. Paikka jossa kappaleen potentiaalienergia pienin. (mäen alla)

327
Q

Labiili tasapaino

A

Horjuva. Potentiaalienergia suurimmillaan (mäen päällä)

328
Q

Indifferentti tasapaino

A

Epämääräinen. Jos potentiaalienergia ei muutu kappaletta siirrettäessä (suora taso)

329
Q

Yksinkertainen mekaaninen kone + esimerkkejä

A

Laite, jolla muutetaan voiman suuruutta/suuntaa/molempia.

Vipu, väkipyörä, talja, sakset, ruuvi, korkinavaaja, vintturi, kalteva taso, puukko ja kirves

330
Q

Vipun tasapainoehto

A

F1r1 = F2r2

331
Q

Kaltevan tason tasapainoehto

A

F/G = h/l

332
Q

Väkipyörän ja taljan vaikutus tarvittavaan voimaan

A

Jokaisesta pyörästä käytettävän voiman määrä pienenee (kaksi pyörää 1/2, neljä pyörää 1/4)

333
Q

Vintturin tasapainoehto

A

F/G = r1/r2

334
Q

Milloin jäykkä kappale on tasapainossa?

A

Kun sen summa voimien ja momentin suhteen on 0

335
Q

Hitausmomentti

A

Suure, joka kuvaa kappaleen ominaisuutta vastustaa pyörimisliikkeen muutoksia. J = 1 kgm^2 eli Nms^.
Riippuu kappaleen muodosta, massasta ja pyörimisakselista

336
Q

Pyörimisliikkeen liikeyhtälö

A

M = J*alfa

337
Q

Massapisteistä koostuvan systeemin hitausmomentti

A

J = Sigma m1r1^2

338
Q

Pyörimisliikkeen energia

A

Er = 1/2Jw^2

339
Q

Ympyrälevyn & Umpinaisen silinterin hitausmomentti

A

J = 1/2mr^2

340
Q

Ympyrärenkaan & Ohutseinäisen sylinterin hitausmomentti

A

J = mr^2

341
Q

Umpinaisen pallon hitausmomentti

A

J = 2/5mr^2

342
Q

Onton pallon hitausmomentti

A

J = 2/3mr^2

343
Q

Sauvan (pyörimisakseli keskellä) ja sauvan (pyörimisakseli päässä) hitausmomentti

A 
J = 1/12ml^2
J = 1/3ml^2
344
Q

Työ pyörimisliikkeessä

A

W = M*fii (kiertokulma)

345
Q

Pyörimismäärä

A

L = Jw

346
Q

Vieriminen

A

Pyörivän kappaleen etenemistä niin että se ei liu’u. Kappale sekä pyörii että etenee

347
Q

Vierimisehdot

A 
s = fii*r
v = wr
a = alfa*r
348
Q

Vierivän kappaleen kokonaisliike-energia

A

Ek,kok = Ek + Er

349
Q

Mikä pysäyttää vierivän kappaleen?

A

Vierimisvastus (suuri esim pehmeillä alustoilla)

350
Q

Keplerin I:n laki

A

Planeettojen radat ovat ellipsejä, joiden toisessa polttopisteessä on Aurinko

351
Q

Keplerin II laki

A

Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.
(Ellipsien päässä ehtii edetä vähemmän mutta etäisyyden takia pinta-ala suuri. Ellipsin sivuilla etenee enemmän, etäisyyden takia pinta-ala pienempi)

352
Q

Keplerin III laki

A

Planeettojen kiertoaikojen T (Auringon ympäri) neliöt ovat verrannolliset niiden ja Auringon keskietäisyyksien r kuutioihin
(T1^2/T2^2) = (r1^3/r2^3)
T^2 = kr^3 (k on vakio)

353
Q

Planeettojen liikumisnopeudet ellipsiradalla

A

Lähellä aurinkoa liikkuu nopeammin ja kaukana hitaammin

354
Q

Keskeisvoima

A

Voima, joka suuntautuu aina kohti samaa pistettä

355
Q

Newtonin gravitaatiolaki

A

F = gamma * (m1m2)/r^2

356
Q

Gravitaation potentiaalienergia

A

Ep = - gamma*(mM)/r

357
Q

Mekaaninen energia gravitaatiokentässä

A

E = 1/2mv^2 + (-gamma*(mM)/r)

358
Q

Toinen pakonopeus

A

Nopeus, jolla satelliitti/avaruusalus vapautuu kokonaan taivaankappaleen vetovoimakentästä mutta jää Aurinkoa kiertävälle radalle

359
Q

Kytkentäkaavio

A

Piirrosmerkkien avulla esitetty kytkentä

360
Q

Milloin virtapiirissä kulkee sähkövirta (yksinkertaisesti)

A

Kun se on suljettu

361
Q

SI-Suureet

A

m, kg, I, K, s, a, mol, cd (valovoima)

362
Q

SÄhkövirta (suunta ja tunnus)

A

Plussasta miinukseen, 1 A (I).

Yleensä elektronien liikettä (kaasuissa myös ionien liikettä)

363
Q

Tasavirta

A

Sähkövirta, joka kulkee virtapiirissä kokoajan samaan suuntaan

364
Q

Mitä on tapahtunut jos tasavirtaiirissä virta on negatiivinen?

A

Mittarin navat ovat kytketty väärinpäin

365
Q

Kirchhoffin I laki

A

Virtapiirissä haarautumispisteeseen tulevien sähkövirtojen summa on yhtä suuri kuin siitä lähtevien
I1 = I2 + I3

366
Q

Tyypillisiä sähköjohteita (ja miksi)

A

Metallit ja hiili. Niissä on runsaasti vapaita elektroneja

367
Q

Sähkövirran kaava

A

I = Q/t = C/s = A

Q on varauksen suuruus

368
Q

Lähdejännite

A

Pariston virrankehittämiskyvyn voimakkuus E. kuormittamaton jännitelähde

369
Q

Jännitelähteen napajännite

A

Kuormitetun jännitelähteen jännite.

U = E - RsI

370
Q

Jännitehäviö

A

Suljetussa virtapiirissä olevan laitteen napojen välinen jännite

371
Q

Sähköparien yhdistelmä

A

Paristo

372
Q

Akku

A

Laite, jossa energiaa varastoidaan kemialliseksi energiaksi

373
Q

Ohmin laki

A

U = RI

374
Q

Vastus

A

Sähkövirtaa rajoittava komponentti

375
Q

Resistanssi

A

Vastuksen kyky vastustaa sähkövirran kulkua R = U/I

R = rhoo*l/A

376
Q

Potentiaaliero

A

V, Virtapiirissä pisteiden B ja A välinen jännite UBA on niiden pisteiden potentiaalinen erotus

377
Q

Potentiaalikäyrä

A

Piirin potentiaali paikan funktiona

378
Q

Maadoitus

A

Paikka jossa potentiaali V = 0. Sovittu

379
Q

Mitä tapahtuu jos virtapiirissä kaksi pistettä maadoitetaan?

A

Niiden välillä ei kulje virtaa eikä ole jännitettä

380
Q

Kirchoffin II laki

A

Suljetussa virtapiirissä potentiaalimuutosten summa on nolla V = 0

381
Q

Resistiivisyys

A

rhoo. Kuvaa aineen kykyä vastustaa sähkövirran kulkua. Ohmimetri
rhoo = rhoo20(1 + alfaT)
Alfa on resistiivisyyden lämpötilakerroin 1/K

382
Q

Yksi lamppu kytketty vs monta lamppua kytketty sarjaan

A

Ensimmäisessä lamppu palaa kirkkaammin koska sen lpi kulkee suurempi virta

383
Q

Vastusten sarjaankytkentä

A

R = R1 + R2 + R3 + …

384
Q

Vastusten rinnanytkentä

A

1/R = 1/R1 + 1/R2 + 1/R3 + …

385
Q

Miksi käytetään etuvastusta ennen volttimittaria?

A

Jotta volttimittarissa ei tapahdu suurta jännitehäviötä - se tapahtuu etuvastuksessa

386
Q

Laitteen sähköteho

A

P = UI 1 Watti

387
Q

Joulen laki

A

P = RI^2

388
Q

Sähkölaitteen kuluttama energia

A

E = Pt = UIt

389
Q

Sarjaan kytketyt napajännitteet

A

U = U1 + U2 + U3 + ..

390
Q

Rinnankytketyt paristot, joilla eri lähdejännite E

A

Pienemmän lähdejännitteen omaava kuormitata muita -E

391
Q

Mitä on sähköinen vuorovaikutus?

A

Varauksisten hiukkasten välinen vuorovaikutus. Joko vetävä tai hylkivä

392
Q

Sähkövaraus

A

Sähköisesti vuorovaikuttavien hiukkasten ominaisuus. Voi olla +/-. Samanmerkkiset hylkivät toisiaan. Kappaleen sähkövaraus on aina alkeisvarauksen e moninkerta

393
Q

Alkeisvaraus

A

e

394
Q

Sähkövarauksen säilymislaki

A

Eristetyssä systeemissä positiivisten ja negatiivisten varausten summa on vakio

395
Q

Coulombin laki

A

Hiukkasten toisiinsa kohdistama voima
F = k*(Q1Q2/r^2)
k on Coulombin lain vakio

396
Q

Coulombin laki eristeessä

A

F = k/er*(Q1Q2/r^2)

er on eristeen suhteellinen permittiivisyys

397
Q

Mitä varattujen hiukkasten välillä oleva eriste tekee?

A

Heikentää niiden sähköistä vuorovaikutusta

398
Q

Sähkökenttä & Kenttäviivat

A

Jokaisen varatun kappaleen ympärillä. Ilmaistaan kenttäviivojen avulla Kenttäviivat lähtee positiivisesta ja menee negatiiviseen

399
Q

Kenttäviivan pisteeseen piirretty tangentti kertoo..

A

..Sähkökentän suunnan siinä pisteessä

400
Q

Sähkökentän voimakkuus

A

E = F/q. N/C

Samansuuntainen positiivisen hiukkasen varauksen kanssa ja erisuuntainen negatiivisen hiukkasen varauksen kanssa

401
Q

Pistevarauken sähkökenttä

A

E = k* Q/r^2

402
Q

Homogeeninen sähkökenttä

A

Sähkökentän voimakkuus ja suunta joka pisteessä sama

403
Q

Hiukkasen potentiaalienergia homogeenisessä sähkökentässä

A 
Ep=qEx = qV (V on hiukkasen potentiaali)
x = etäisyys nollatasosta (miinuspuoli sähkökentässä pitkälti)
404
Q

Homogeenisen sähkökentän potentiaali

A

Hiukkasen potentiaalienergian ja sähkövarauksen suhde

V = Ep/q = Ex

405
Q

Tasapotentiaalipinta

A

Pisteet sähkökentässä, joilla on sama potentiaali

406
Q

Jännite homogeenisessä sähkökentässä

A 
U = Ed 
d = tasapotentiaalipintojen välimatka
407
Q

Sähköisen voiman tekemä työ

A

W = qU

408
Q

Ensimmäinen suure, jonka arvo todettiin kvanttiutuneeksi

A

sähkövaraus q. Eli kaikki varaukset ovat qn moninkertoja

409
Q

Mitä tapahtuu hiukkaselle joka tulee sähkökentään poikittain?

A

Sen nopeuden suunta ja suuruus muuttuu. Se kaartuu vastakkaiselle puolelle (positiivinen negatiiviselle ja negatiivinen positiiviselle)

410
Q

Työperiaate homogeenisessä sähkökentässä

A

Ek2 - Ek1 = W

411
Q

1 eV

A

1,6021773 * 10^-19

412
Q

Faradayn häkki

A

Ulkoiselta sähkökentältä suojaava metallisuojus (esim auton kori)

413
Q

Johde sähkökentässä

A

Vetää puoleensa kenttäviivoja, varausket sisällä jakautuvat sähkökentän mukaan (positiiviset menee neg puolelle jne) Sähkökentän voimakkuus johteen sisällä on 0

414
Q

Sähköinen influenssi

A

Ulkoisen sähkökentän johteessa aiheuttama varausten erottuminen, sähkövarauksen jakautuminen

415
Q

Mikä on eriste?

A

Aine, jossa ei ole vapaita varauksenkuljettajia / niitä on hyvin vähän. Voi koostua pysyvistä dipolimolekyyleistä (jotka sähkökentässä kääntyvät sähkökentän mukaisesti)

416
Q

Eriste sähkökentässä

A

Kenttäviivat menevät suoraan, mutta sähkökentän voimakkuus on eristeessä pienempi kuin sen ulkopuolella

417
Q

Eristeen suhteellinen permittiivisyys

A

er = Eu/Ee

Tyhjiöllä 0, mitä suurempi, sitä enemmän se heikentää sähkökenttää. Eristeillä aina > 1

418
Q

Mikä on kondensaattori?

A

Kaksi lähekkäin olevaa johdekkappaletta, joiden välillä on eristekerros. Voi varastoida sähkövarausta ja energiaa

419
Q

Mihin kondensaattoria voidaan käyttää?

A

Virtakatkaisimessa estämässä kipinöintiä, mittalaitteissa.

420
Q

Kondensaattorin kapasitanssi (ja kondensaattorin kaava)

A

Kondensaattorille ominainen suure, joka kertoo kondensaattorin sähkönvaraamiskyvyn.
Q = CU

421
Q

Kondensaattori, joka löytyy ihmisestä

A

Esim solun ulko- ja sisäpinta

422
Q

Miten kondensaattorin kapasitanssi muuttuu levyjen välimatkaa muuttaessa?

A

C = Q/U U= Ed
C = Q/Ed
Eli pienenee kun välimatka kasvaa

423
Q

Levykondensaattorin kapasitanssi

A 
C = e0er* A/d
er= eristeen suhteellinen permittiivisyys
424
Q

Kondensaattorin energia

A

E= 1/2QU = 1/2Q^2/C = 1/2CU^2

425
Q

Miten defibrillaattorien energia saadaan?

A

Purkamalla kondensaattorin varaus

426
Q

Kondensaattorien kokonaiskapasitanssi

A

Rinnan kytkettynä niiden summa.
Sarjaan kytkettynä 1/C summa
Sarajan kytkettynä niiden läpi kulkee sama virta, mutta jännite eri

427
Q

Eniten käytettyjä puolijohteita

A

Si, Ge ja Ga

428
Q

Puolijohde

A

Johtaa sähköä mutta plajon huonommin kuin johde.

429
Q

Tasasuuntaus

A

(Diodi), muuttaa vaihtovirran tasavirraksi ja vaihtojännitteen tasajännitteeksi

430
Q

LED

A

Loistediodi. Light Emitting Diode

puolijohtediodi, joka säteiele kun siihen johdetaan sähkövirtaa

431
Q

Päästösuunta

A

Diodin anodi kytketään jännitelähteen plusnapaan. > Sähkövirta kulkee (kun diodin päiden välinen jännite ylittää kynnysjännitteen)

432
Q

Kynnysjännite

A

Minimijännite, nimellisjännite

433
Q

Estosuunta

A

Diodin anodi on kytketty miinusnapaan. Diodin läpi EI kulje sähkövirtaa.

434
Q

Kulkeeko estosuuntaan kytketyn didoin läpi sähkövirtaa?

A

Pieni sähkövirta, estovirta. Mikäli estojännite kasvaa suureksi, tapahtuu läpilyönti ja diodi tuhoutuu.

435
Q

Diodin epäpuhtausautomit

A

Donori (antaja), jos sillä on yksi ulkoelektroni enemmän.

Akseptori (ottaja) jos sillä on yksi ulkoelektroni vähemmän

436
Q

n-tyypin puolijohde

A

Epäpuhtausatomi on donori, varauksenkuljettajana toimii elektroni NEG

437
Q

p-tyypin puolijohde

A

Epäpuhtausatomina akseptori, varauksen kuljettaja on aukko (koska siitä puuttuu elektroni, se on POS)

438
Q

Tyhjennysalue

A

pn-puolijohdeliitoksessa oleva keskiö, jossa ei varauksenkuljettajia.

439
Q

Kynnysjännite pn-puolijohdeliitoksessa

A

n- ja p-puolen välinen potentiaaliero

440
Q

Mitä tapahtuu jos pn-liitos kytketään väärin päin (ja miten päin)?

A

p-puoli on yhdistetty negatiiviseen napaan. Tyhjennysalue kasvaa

441
Q

Mikä on pn-puolijohdeliitoksen päästösuunta ja mitä tapahtuu?

A

p-puoli positiiviseen. Tyhjennysalue häviää ja sähkökentän suunta p > n

442
Q

Magneetin kaksi kohtiota

A

N-kohtio (punainen pohjoiskohtio) ja S-kohtio (valkoinen eteläkohtio)

443
Q

Mitä magnetoituminen on? (alkeismagneeteista lähtien)

A

Alkeismagneetti: kappaleen sisällä oleva elektroni joka aiheuttaa magnetoitumisen. Elektronin spin aiheuttaa magnetoitumisen. Mikäli kaikki spinit ovat satunnaisessa järjestyksessä, summa on 0 ja kappale ei ole magneettinen. Jos summa on >0 aine on magneettinen ja pyrkii vahvistamaan ympäröivää magneettikenttää.

444
Q

Magneettinen kyllästyminen

A

Kun kaikilla alkeismagneetteilla on sama suunta.

445
Q

Onko alkeismagneetilla kaksi kohtiota?

A

On

446
Q

Pystyykö aineen magneettisuutta poistamaan?

A

Pystyy, esim kuumentamalla Curie -lämpötilaan. Rauta tulee kuumentaa 770 asteeseen. (Alkeismagneetit alkavat heilua satunnaisiin suuntiin)

447
Q

Magneetissa kenttäviivojen suunta on..

A

Pohjoisesta Etelään (N > S) magneetin ulkopuolella. Magneetin sisäpuoellla suunta on S > N

448
Q

Magneettivuon tiheys

A

B. Kertoo magneettikentän voimakkuuden ja suunnan. Mitä tiheämmin magneettikentän kenttäviivat ovat, sitä suurempi B

449
Q

Maapallon magneettisuus

A

Maan magneettiekntän etelänapa on pohjoisessa ja pohjoisnapa etelässä. Deklinaatio on poikkeama maantieteellisestä pohjoissuunnasta ja Inklinaatio on kallistuma vaakatasosta

450
Q

Ferromagneettinen aine

A

Magnetoituu voimakkaasti ja voi jäädä pysyvästi magneetiksi. Sen suhteellinen permeabiliteetti on&raquo_space;1; vahvistaa ulkoista magneettikenttää. Menettää magneettisuuden Curie lämpötilassa

451
Q

Suhteellinen permeabiliteetti

A

myyr = myy/myy0

452
Q

Magneettisesti kova ja pehmeä aine

A

Magneettisesti pehmeä aine magnetisoituu herkästi sähkökentässä, mutta menettää magnetoitumisen yhtä herkesti sähkökentän lähtiessä.
Magneettisesti kova aine jää pysyvästi magneetiksi. Sähkökentän mentyä jäljelle jää jäännösmagnetismi. Magneettisuuden voi poistaa esim suurella vastakkaissuuntaisella magneetilla

453
Q

Paramagneettinen aine

A

Se on atomitasolla pysyvästi magneettinen ja hieman vahvistaa ulkoista magneettikenttää. Suhteellinen permeabiliteetti hieman >1. Esim platina, alumiini, happi

454
Q

Diamagneettinen aine

A

Magnetoituu ulkoisessa magneettikentässä, väärään suuntaan. Eli vastustaa ulkoista magneettikenttää. Esim kupari, vesi, ruokasuola, graffiti.

455
Q

Magneettinen voima

A

Kohdistuu liikkuvaan varattuun hiukkaseen.

F = qvBsinalfa

456
Q

Oikean käden sääntö varatulle hiukkaselle

A

Peukalo = F
Etusormi = v
Keskari = B
Negatiiviselle hiukkaselle magneettinen voima on peukalolle vastakkainen!

457
Q

Syklotroni

A

AKA hiukkaskiihdytin.
1. Tyhjiössä hiukkasen kiihdytys suureen nopeuteen
2. Ohjaus magneettikentän avulla kiihdytettäväksi (magneettinen voima tekee ympyräradan).
Koostuu kahdesta puoliympyrästä, D kirjaimesta. Dn välillä on suuritaajuinen vaihtojännite.
Lääketieteellisissä hoidoissa käytettävien radioaktiivisten aineiden valmistus

458
Q

Syklotronin kiihdytysjännitteen taajuus on

A

Yhtä suuri kuin ionin kierrostaajuus

459
Q

Massaspektrometri

A

Ominaisvarauksien ja molekyylin massan selvitys, erota aineen eri isotoopit.
1. Kiihdyttävä sähkökenttä (samansuuntainen nopeuden kans)
2. Nopeusvalitsin (Saapuu kohtisuorasti tähän magneetti- ja sähkökenttään). Pääsee ulos vain jos rata ei kaareudu eli qE=qvB
3. Sähkökenttä. Rata kaareutuu ja ioni läiskähtää ilmaisimelle.
Esim huumetesti

460
Q

Oikean käden sääntö johtimessa

A

Peukalo virran suuntaan > muut sormet osoittaa magneettikentän suunnan
Peukalo: Voima
Etusormi: Sähkövirta
Keskari: B

461
Q

Biot’n ja Savartin laki

A

Suoran virtajohtimen magneettikentän magneettivuon tiheyden suuruus etäisyydellä r johtimesta
B = (myy0I)/(2piir)

462
Q

Virtajohdin ulkoisessa magneettikentässä

A

F = IlBsinalfa

463
Q

Ampeerin määritelmä

A

Kahdessa yhdensuuntaisessa johtimessa, jotka ovat metrin etäisyydellä toisistaan, kulkee ampeerin suuntaiset virrat jos metrn mittaisella pätkällä vaikuttava voima on 2 *10^-7 N

464
Q

Käämin oikean käden sääntö

A

Sormet osoittaa kulkevan sähkövirran suuntaan niin peukalo osoittaa kohti käämin sisällä olevan magneettikentän pohjoiskohtiota.

465
Q

Milloin käämiin kohdistuva momentti on suurimmillaan?

A

Kun kenttäviivat ovat käämin silmukoiden tason suuntaiset

466
Q

Käämiin vaikuttava momentti

A

Magneettikentän aiheuttama voima käämille. Käämi pyrkii asentoon, jossa sen sisäinen magneettikenttä on ulkoisen kanssa samassa suunnassa.
M = NABIsinalfa

467
Q

Sähkömagneettinen induktio

A

Kun johdin on muuttuvassa magneettikentässä, siihen indusoituu jännite. Se synnyttää suljettuun virtapiiriin sähkövirran, induktiovirran.

468
Q

Oikeankäden sääntö induktiovirran suunnan selvittämiseksi

A

Peukalo kohti indusoituneen magneettikentän suuntaa, niin sormet esittää induktiovirran suunnan.

469
Q

Lenzin laki

A

Induktiovirta on suunnaltaan sellainen, että sen vaikutukset vastustavat magneettikentän muutosta, josta induktio aiheutuu.

470
Q

Suoran johtimen induktiolaki

A

e = lvBsinalfa

471
Q

Magneettivuo

A

SIlmukan läpi menevien kenttäviivojen määrä.

fii = AB. Yksikkö Wb, Weber

472
Q

Induktiolaki

A

e = - (Magneettivuon muutos)/t

473
Q

Itseinduktio

A

Ilmiö, jossa johtimen muuttuva sähkövirta indusoi samaan johtimeen sähkövirran muutosta vastustavan jännitteen

474
Q

Itseinduktiojännite

A

e = -L*(I/t)

L on käämin induktanssi.

475
Q

Induktanssi

A

Ilmaiseen (itseinduktioilmiön voimakkuuden) käämin kyvyn vastustaa sähkövirran muutosta. Yksikkö on Henry (Vs/A)

476
Q

Käämin magneettikentän energia

A

Käämin magneettikentän luomiseen käytetty energia varastoituu käämin magneettikentän energiaksi.
E = 1/2LI^2

477
Q

Pyörrevirrat

A

Magneettikentässä liikkuvaan metallilevyyn indusoituu sähkövirtoja kohtiin, jossa magneettivuo muuttuu. Se on nimeltään pyörrevirta.

478
Q

Pyörrevirtojen käyttökohteita

A

Induktioliesi, metallinpaljastin, nopeusmittari, induktiouuni, induktiojarru, junan jarru

479
Q

Generaattori ja sen lähdejännite

A

Muuttaa mekaanisen energian sähköksi
e = e0sin(2piift)
e0 = NAB2piif
Silmukka pyörii magneettikentässä > magneettivuo muuttuu kokoajan > silmukkaan indusoituu lähdejännite

480
Q

Vaihtovirran taajuus suomessa

A

50 Hz

481
Q

Tehollinen arvo

A

Yhtä suuri tasavirran arvo kuin vaihtovirran arvo olisi.

I = i0/neliö2

482
Q

Vaihtojännite ja -virta vastuksessa

A 
u = u0sin(wt)
i = i0sin(wt)
483
Q

Vaihtovirtapiirin impedanssi

A

Z = U/I

Kuvaa piirin kykyä vastsutaa sähkövirtaa

484
Q

Tasavirtapiirissä oleva käämi

A

Sähkövirran kulkua vastustaa ainaoastaan käämin pieni resistanssi

485
Q

Induktiivinen reaktanssi

A

Käämin vaihtovirtaa vastustava ominaisuus, X(L)

X (L) = spiifL

486
Q

Kondensaattori vaihtovirtapiirissä

A

Kondensaattori vuoroin latautuu ja purkautuu > virta kulkee

487
Q

Kapasitiivinen reaktanssi

A

Kondensaattorin vaihtovirtaa vastustava ominaisuus

X(C) = 1/(2piifC)

488
Q

Vaihe-ero

A

Jännitteen aj virran huiput ei ole samaa aikaa.
Käämissä jännitehäviö tulee ensin ja sitten sähkövirta (vastustava induktio), psitiivinen vaihe-ero
Kondensaattorissa sähkövirta ensin ja sitten jännite (vaihe-ero negatiivinen)

489
Q

RCL-piirin impedanssi ja reaktanssi

A

Z (impedanssi) = neliö(R^2 + X^2)

Reaktanssi X = X(L) - X(C)

490
Q

Tasasuuntaus

A

Vaihtovirran muuttaminen tasavirraksi

491
Q

Tasasuuntaussilta

A

Neljä diodia kytketty piiriin niin, että virta kulkee lampun läpi aina samaan suuntaan riippumatta lähdejännitteen suunnasta.

492
Q

Vaihtovirtalaitteen teho

A

P = UIcosfii

cosini on tehokerroin

493
Q

Pätöteho

A

Vaihtovirtalaitteen OTTAMA teho. Ilmaisee kuinka nopeasti laite muuttaa sähköverkon energiaa oikeaan muotoon. Pätötehosta tulee sähkölasku

494
Q

Muuntajan käämit

A

Ensiökäämi on kytketty vaihtojännitelähteeseen. Sähkölaitteen puolella on toisiokäämi
U1/U2 = N1/N2 = I2/I1

495
Q

Ideaalinen muuntaja

A

Muuntaja, jossa ei tapahdu energiahäviötä/tehohäviötä

496
Q

Tähtikytkentä

A

Kun tuotetaan kolmivaihevirtaa ja käämien toiset päät on yhdistetty yhteiseen pisteeseen

497
Q

Kolmivaihevirran pääjännite ja huippujännite

A

Neliö3 * 230V = 400V

Neliö2 * Neliö3 * 230V = 560V

498
Q

Sähkömagneettisen aallon nopeus

A

Valonnopeus f = c/landba

499
Q

Resonanssitaajuus

A

Taajuus, jolloin rektanssi on 0.
X(L) - X(C) = 0
On ominaisuustaajuus

500
Q

Antennin lähettämä aallonpituus

A

landba = 2l

501
Q

Lämpösäteily

A

Sähkömagneettinen säteily, joka muuttuu lämpötilan mukaan. Spektri on jatkuva. Syntyy molekyylien lämpövärähtelystä

502
Q

Mustan kappaleen säteily

A

Esim uuni. Seinien atomit emittoivat sähkömagneettista säteilyä yhtä paljon kuin ne absorboivat sitä > lämpötasapaino

503
Q

Planckin kvanttihypoteesi

A

Aine vastaanottaa ja luovuttaa sähkömagneettista säteilyä vain tietynsuuruisina energia-annoksina eli kvantteina
Kvantin energia E = hf

504
Q

Einsteinin yhtälöt

A

Fotonin energia ja liikemäärä.
p = h/landba
E = hf = hc/landba

505
Q

Valosähköinen ilmiö

A

Sähkömagneettsien säteilyn (valon) aiheuttamaa elektronien irtoamista metallin pinnasta

506
Q

Miten valon voimakkuus ja taajuus vaikuttaa valosähköiseen ilmiöön?

A

Taajuus irtoavien liike-energiaan

Voimakkuus irronneiden elektronien lukumäärään

507
Q

Kuka keksi valosähköisen ilmiön?

A

Einstein

508
Q

Irroitustyö

A

W0. Pienin mahdollinen elektronin irroittamiseen tarvittava energia

509
Q

Millä alkuaineilla on pienin irroitustyö?

A

Alkalimetalleilla

510
Q

Millä alkuaineilla on pienin irroitustyö?

A

Alkalimetalleilla (tottakai, kun ne haluaa luopua siitä yhdestä elektroneista)

511
Q

Valosähköisen ilmiön energiayhtälö

A

Elektronin suurin mahdollinen energia

Emax = hf - W0

512
Q

Rajataajuus

A

Pienin säteilyn taajuus, jolla elektroni saadaan irtoamaan metallin pinnasta. hf0 = W0

513
Q

Mitkä laitteet perustuu valosähköiseen ilmiöön?

A

Valo- ja aurinkokennot

514
Q

Comptonin ilmiö

A

Elektroniin osuvan kvantin liike-energia säilyy
E = h(f1-f2)
^Elektronin saama liike-energia

515
Q

Varjoaineiden käyttö röntgenkuvauksessa

A

Röntgensäteily absorboituu varjoaineisiin paremmin > parantaa kuvan kontrastia

516
Q

Röntgensäteily

A

Lyhytaaltoista smsäteilyä. SYntyy kun elektronisuihku osuu metallikohtioon (osa säteilystä jarrutussäteilyä, jolloin elektronin liike-energia muuttuu säteilyn energiaksi). Röntgenputken ominaissäteilyn aallonpituudet riippuu röntgenputken anodiaineesta

517
Q

de Brogilen aallot

A

Hiukkasiin liittyvät aallot

518
Q

Aaltohiukkasdualismi

A

Kaikilla säteilyn lajeilla on sekä hiukkas- että aaltomallille ominaisia piirteitä

519
Q

De Brogilen aallon aallonpituus

A

landba = h/mv

520
Q

Korpuskeli

A

Thomsonin löytämä varattu hiukkanen(aka elektroni)

521
Q

Thomsonin atomimalli

A

Rusinakakkumalli. Atomi on positiivisesti varautunut pallo, jossa on negatiivisesti varautuneet elektronit

522
Q

Rutherfordin atomimalli

A

Ymmärsi ytimen ja Atomin suuruusluokan

523
Q

Bohrin vetyatomimalli

A

Elektroni kiertää positiivista ydintä ympyrärataa pitkin, ja se voi liikkua tiettyjä erisäteisiä ratoja pitkin. Jos elektroni siirtyy ylemmälle tasolle, se absorboi kvantin, jos yelmmältä alemmalle se emittoi kvantin (jonka energia vastaa ratojen energioiden erotusta)

524
Q

Atomin perustila

A

Tila, jossa atomin kokonaisenergia on pienin. Muut tilat on viritystiloja.

525
Q

Atomin viritystilan purkautuminen

A

Se siirtyy korkeammasta energiatilasta alempaan ja emittoi fotonin (jonka energia on energiatilojen erotus)

526
Q

Vetyatomin energiatilat

A

En = - 13,6/n^2 eV

527
Q

Vetyatomin ionisointienergia

A

Energia, jolla pystytään irroittamaan perustilassa olevalta vetyatomilta elektroni (13,6eV)

528
Q

Elohopeamillimetrien saaminen selville kokeessa

A

P = rhoogh < patsaan korkeus metreinä

529
Q

Kymmenpotenssit 12 > 15 > 18

A

Tera, Peta, Eksa

530
Q

Fluoresenssi

A

Virittynyt molekyyli palaa perustilaansa välittömästi virityksen jälkeen yhden tai useamman välitilan kautta ja lähettää näkyvää valoa. Päättyy siis kun siihen kohdistuva säteily päättyy
Esim UV-lamppu

531
Q

Fosforenssi

A

Pitkäikäinen viritystila. Virittävän säteily on voimakkaampi kuin atomin emittoiman säteilyn taajuus.

532
Q

Spontaani vs stimuloitu emissio

A

Stimuloituun tarvitaan fotoni (sen energiaa) ja irtoaa kaksi identtistä fotonia.
Spontaanissa vain irtoaa yksi.

533
Q

Stimuloitu emisssio aka

A

LASERVALO

534
Q

Koherentti ja monokromaatti

A

Koherentti; sama vaihe ja pituus

Monokromaatti: sama aallonpituus, taajuus

535
Q

Epätarkkuusperiaate

A

On mahdotonta mitata samanaikaisesti tarkasti hiukkasen paikka ja liikemäärä. Mitattaessa sitä pitää pommittaa muilla hiukkasilla - mikä vaikuttaa nopeuteen. Sitä kuvaa planckin vakio

536
Q

Spektri

A

Säteilyn intensiteetin aallonpituus- ja taajuusjakauma

537
Q

Mitä voidaan saada selville tutkimalla spektriä?

A

Voidaan selvittää atomin energiatiloja ja saada tietoa sen rakenteesta

538
Q

Jatkuva spektri

A

Eri aallonpituusalueet vaihtuvat toisikseen ilman selviä rajoja > aallonpituusalueista tulee jatkumo. Kaikkien kiinteiden aineiden lähettämä spektri

539
Q

Mikä lähettää viivaspektriä?

A

Kaasumainen yksiatominen alkuaine

540
Q

Spektroskopia

A

Menetelmät, joilla ainetta analysoidaan niiden lähettämän spektrin avulla. Voidaan esim tunnistaa aine sen spektrin avulla

541
Q

Emissiospektri

A

Aineen lähettämän sähkömagneettisen säteilyn spektri (viiva tai jatkuva)

542
Q

Absorptiospektri

A

Syntyy, kun aine absorboi sähkömagneettista säteilyä. Viivaspektri

543
Q

Vetyatomin spektriviivat

A

1/landba = RH*(1/n^2 - 1/m^2)

m > n

544
Q

Vetyatomin spektrisarjat

A

Lyman 1 >
Balmer 2 >
Paschen 3 >
Brackett 4 >

545
Q

PIXE-menetelmä

A

Röntgenemissio, mm taulujen aitoustarkistus.

Ammu kohdetta suurienergisillä hiukkasilla > kohtioaineen ominaissäteilyn piikit näkyvät röntgenspektrissä.

546
Q

Röntgendiffraktio

A

Kertoo kiteen muodosta

547
Q

Braggin laki

A

Röntgensäteily heijastuu kiteen tasolta

2dsina = n*landba

548
Q

Eri mikroskoopit

A

Optinen mikroskooppi, elektronimikroskooppi, pyyhkäisyelektronimikroskooppi ja atomivoimamikroskooppi

549
Q

Nukleoni

A

Ytimen rakennusosat; protonit ja neutronit

550
Q

Raskain luonnossa esiintyvä ydin

A

Uraani

551
Q

A

A

A = Z + N, massaluku

552
Q

Nuklidi

A

Alkuaineen ydin

553
Q

Pysymätön isotooppi

A

Radioaktiivinen isotooppi

554
Q

Vahvan vuorovaikutuksen välittäjäaine

A

Gluoni

555
Q

Ydinvoima

A

Nukleonien välinen voima, vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama

556
Q

Millainen on ydinvoima?

A

Voimakas hylkimisvoima, jos nukleonien väli on alle 0,4fm. Jos väli on 0,4-2fm se on voimakas vetovoima.

557
Q

Massan ja energian vastaavuus

A

E = mc^2

558
Q

Atomimassayksikkö ja energia

A

Yhtä atomimassayksikköä vastaa energia E= 031,49 MeV/c^2

559
Q

Massavaje

A

Rakenneosien yhteismassan ja ytimen massan erotus

m = Zmp + Nmn + Zne - matomi

560
Q

Ytimen sidosenergia

A

Eb. Energia, joka vapautuu kun nukeonit sitoutuvat toisiinsa muodostaen ytimen. Jos ydin hajotetaan nukleoneiksi, tarvitaan tämä energia.
Eb = m(massavaje)*c^2

561
Q

Sidososuus

A

Sidosenergia nukleotidia kohti. Keskimääräinen energia, jolla yksi nukleotidi on sitoutunut ytimeen
b = Eb/A

562
Q

Ydinsäteilyn lajit

A

Alfa-, beeta-, neutron- ja gammasäteily

563
Q

Miten neutronsäteily ionisoi?

A

Se ei ole ionisoivaa säteilyä, mutta erittäin tunkevaa. Se voi mm tulla kudoksiin ja siellä absorboiduttuaan ytimeen lähettää gammasäteilyä

564
Q

Mitä säteilyt läpäisee?

A

Alfa ei edes paperia, beeta ei alumiinilevyä (1mm) ja gamma ei paksua betoniseinää

565
Q

Geigerputki

A

Säteilynilmaisin. Voi mitata hiukkasten lukumäärän, muttei energiaa

566
Q

Miksi monet raskaat ytimet emittoivat alfa-hiukkasia eikä yksittäisiä nukleoneja?

A

Koska alfahiukkasen sidosenergia on suurempi, kuin erillisten nukleonien

567
Q

Afla-hiukkasen rakenne

A

Sama kuin helium-ytimellä 4-He

568
Q

Miten tapahtuu alfahiukkasen ionisointi?

A

Se ionisoi atomeja irroittamalla niiden elektroneja. Kun sen koko liike-energia on menetetty, se sitoo kaksi elektronia ja muuttuu helium-ytimeksi

569
Q

Alfahajoaminen

A

Atomi X muuttuu Y:ksi. Silloin A-4 ja Z-2. Lisäksi syntyy heliumatomi.

570
Q

Mistä tietää että alfa-hajoamisessa vapautuu energiaa?

A

Emoytimen massa on suurempi kuin alfahiukkasen ja tytärytimen.

571
Q

Hajoamisenergia alfahajoamisessa

A

Q = m(reaktion massavaje)*c^2

572
Q

Beetasäteily

A

Ydin emittoi elektronin/positronin

573
Q

Emittoituvat beeta-hiukkasen liike-energian maksimi

A

Emoytimen ja tytärytimen massaero

574
Q

Heikon vuorovaikutuksen välittäjähiukkaset

A

Välibosonit W+, W- ja Z0

575
Q

Minkä vuorovaikutuksen seurauksena beetahajoaminen tapahtuu?

A

Heikon vuorovaikutuksen.

576
Q

Kvarkkitasolla, mitä tapahtuu beeta+ hajoamisessa?

A

Protonin kvarkkirakenne uud muuttuu udd muotoon ja emittoituu välibosoni W+, joka muuttuu positroniksi ja neutriinoksi

577
Q

beeta- hajoaminen

A

Neutroni muuttuu protoniksi, ja elektroni ja antineutriino emittoituu.
Tytärytimen Z + 1
X > Y + e- + antineutriino

578
Q

beeta+ hajoaminen

A

Protoni muuttuu neutroniksi ja ytimestä emittoituu positroni ja neutriino.
Tytärytimen Z-1
X > Y + e+ + neutriino

579
Q

Annihilaatio

A

Positroni ja elektroni kohtaavat yhdistyen kahdeksi gammasäteilykvantiksi.

580
Q

Millaista ainetta käytetään PET-kuvauksessa?

A

Ainetta, joka on beeta+ aktiivinen. Vapautuvat positronit yhdistyvät elektronien kanssa ja syntyy gammasäteilyä.

581
Q

Elektroninsieppaus

A

Ytimeen siepattu elektroni reagoi protonin kanssa ja syntyy neutroni ja neutriino
Tytärytimen Z - 1, A
X + e- > Y + v

582
Q

Gammasäteily

A

Ytimen siirtyessä viritystilasta alempaan viritystilaan/perustilaan, ytimestä emittoituu gammasäteilyä

583
Q

Heikennyslaki

A

I = I0e^-myyx

584
Q

Mihin perustuu radioaktiivisen säteilyn käyttö lääketieteessä?

A

Ydinsäteilylajien erilaiseen absorptioon ja läpäisyyn eri kudoksissa

585
Q

Parinmuodostus

A

Säteilyenergiaa muuttuu aineeksi. Gammafotonin energia oltava vähintään 2mc^2 (m on elektronin massa)
gamma > e- + e+

586
Q

Tavat, joilla gammasäteily voi vuorovaikuttaa aineen kanssa:

A

valosähköinen ilmiö, Comptonin sironta ja parinmuodostus

587
Q

Mihin hajoamissarja päättyy?

A

Stabiiliin ytimeen

588
Q

Aktiivisuus

A

Kuvaa ytimen hajoamisnopeutta.
A = N/t = landbaN = Nln(2)/T(puoliintumisaika)
A = A0e^-landbat

589
Q

Aktiivisuuden yksikkö

A

Bq, 1/s

590
Q

Mikä on radonturvallisuusraja huoneessa?

A

200Bq/m^3

591
Q

Hajoamisvakio

A

ln2/T(puoliintumis)

592
Q

Radiohiiliajoitus

A

Tutkitaan aineen 14-C määrää suhteutettuna 12-C. Tämä koska ajan kuluessa 14-C hajoaa beeta- hajoamisella

593
Q

Efektiivinen annos

A

Säteilyn aiheuttama terveydellinen kokonaishaitta, yksikkö Sv Sievert

594
Q

Missä säteilyn riskit ovat suurimmat?

A

Punaisessa luuytimessä, rintarauhasessa, keuhkoissa ja mahalaukun seinämissä

595
Q

Ydinreaktio

A

Atomien ytimet muuttuvat toisiksi ytimiksi

596
Q

Millainen ydinreaktio tapahtuu spontaanisti ja millainen keinotekoisesti?

A

Spontaanisti: Isojen ytimien fissiot ja pienien ytimien fuusiot.
Keinotekoisesti: pommittamalla ytimiä hiukkasilla

597
Q

Mikä o radioisotooppi ja keinotekoinen radioaktiivisuus?

A

Keinotekoisessa ydinreaktiossa syntynyt radioaktiivinen tytärydin ja sen radioaktiivisuus

598
Q

Reaktioenergia ydinreaktiossa

A 
Q = mc^2
m = lähtö- ja tulosydinten massojen erotus
599
Q

Eksoerginen

A

Energiaa vapauttava reaktio. Kaikki spontaanit radioaktiiviset hajoamiset

600
Q

Endoenerginen

A

Reaktio, joka vaatii syntyäkseen energiaa, vähintään kynnysenergian verran

601
Q

Transuraani

A

Pysymätön alkuaine, jota ei esiinny luonnossa. Sen järjestysluku on Uraania isompi ja syntyy kun ydintä pommitetaan hiukkasilla.

602
Q

Mihin perustuu ydinvoimalaitosten energiantuotanto?

A

Raskaiden ytimien fissioon

603
Q

Fissio

A

Raskas ydin halkeaa keskiraskaiksi ytimiksi. Tapahtuu todennäköisemmin hitaan neutronin (termisen neutronin) avulla kuin nopean neutronin.

604
Q

Fuusio

A

Kaksi kevyttä ydintä yhdistyy yhdeksi. Niiden on kuitenkin ylitettävä Coulombin valli, eli vaatii yleensä hiukkaskiihdytintä.

605
Q

Aineen alkeellisin osa

A

Perushiukkanen> kvarkit ja leptonit

606
Q

Alkeishiukkanen

A

Hiukkanen, joka on muodostunut kvarkeista tai perushiukkanen (elektroni)

607
Q

Hiukkasfysiikan standardimalli

A

Perushiukkasia ja niiden vuorovaikutuksia kuvaava teoria

608
Q

Perushiukkasten perheet

A

Elektroni, Myoni ja Tau

609
Q

Elektronin perhe

A

Up, Down, elektroni ja elektronin neutriino

610
Q

Myonin perhe

A

Lumo (charm), outo (strange), yoni ja myonin neutriino

611
Q

Taun perhe

A

Tosi (truth/top), Kaunis (beauty/bottom), tau ja tan neutriino

612
Q

Mistä perushiukkasista kaikki näkyvä aine koostuu?

A

Elektonin perheestä. u- ja d-kvarkeista sekä elektroneista

613
Q

Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen

A

Fotoni

614
Q

Välibosonit

A

W+ W- ja Z0, heikon vuorovaikutuksen välittäjähiukkaset

615
Q

Antiaine

A

Antihiukkasista muodostunut aine

616
Q

Pimeä energia

A

Painovoiman vastavoima, joka kiihdyttää maailmankaikkeuden laajenemista

Medical 18 (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions