Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

KEMIA > KE04 > Flashcards

KE04 Flashcards

1
Q

kemiallinen reaktio

A

reagoivien aineiden eli lähtöaineiden rakenneosien sidoksia katkeaa, atomit järjestäytyvät uudelleen ja niiden välille muodostuu uusia sidoksia. muodostuvien aineiden rakenneosat ovat erilaisia kuin lähtöaineiden rakenneosat, eli syntyy uusia aineita. tapahtuu energianmuutoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

reagenssi

A

reaktion lähtöaine. aine joka kuluu kemiallisessa reaktiossa muodostaen uutta ainetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

miten kemiallisen reaktion voi tunnistaa?

A
  • värin muutos
  • happamuuden muutos
  • olomuodon muutos
  • haju
  • lämpötilan muutos
    -ääni
    -valo
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

millaisilla mittareilla voidaan tutkia kemiallisen reaktion tapahtumista?

A

esim. lämpö-, paine- tai pH-mittari

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

törmäysteoria

A

sillä voidaan selittää kemiallisen reaktion tapahtumista.
jotta reaktio voi tapahtua
- rakenneosien täytyy törmätä toisiinsa
- törmäyksellä täytyy olla tarpeeksi energiaa
- törmäyksen täytyy tapahtua oikeasta suunnasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

miksi puhelimen akku hyytyy talvella ulkona?

A

akun virta saadaan kemiallisista reaktioista, joita tapahtuu akun sisältämien aineiden välillä. kun lämpötila on alhainen, rakenneosien liike hidastuu ja reaktioon tarvittavien törmäysten määrä vähenee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

eksoterminen reaktio

A

energiaa vapautuu, reaktioseoksen lämpötila nousee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

endoterminen reaktio

A

energiaa sitoutuu, reaktioseoksen lämpötila laskee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

voiko ekso- tai endoterminen reaktio olla niin hidas, ettei ympäristön lämpötilan muutoksia huomaa?

A

voi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

mistä ääni aiheutuu kemiallisessa reaktiossa?

A

kemiallisen energian muuttumisessa ilmassa olevien molekyylien liike-energiaksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

reaktioyhtälö

A

kuvaa lähtöaineiden muuttumista reaktiotuotteiksi. kertoo missä suhteessa aineet reagoivat keskenään ja missä suhteessa uusia aineita muodostuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

jos reaktioastiassa on reaktioon osallistumattomia aineita, merkitäänkö niitä reaktioyhtälöön?

A

ei

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

merkitäänkö reaktioyhtälöön aineiden olomuodot?

A

joo, epäorgaanisissa reaktioissa. orgaanisissa reaktioissa ei, ne reaktiot kirjoitetaan rakennekaavoin tai viivakaavoin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

miten liuottimena käytetty vesi merkataan reaktioyhtälöön?

A

aq. liukenemisyhtälössä vettä ei merkitä reaktioaineisiin, vaan se käy ilmi tuotteiden olomuotomerkinnästä aq

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

mitä jos reaktio-olosuhteet eivät käy ilmi tehtävästä?

A

oletetaan että tapahtuu huoneenlämpötilassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

ioniyhdisteen merkitseminen

A

kaavaan ensin kationi, sitten anioni. varauksettomassa yhdisteessä varausten summan tulee olla 0. kaavaan merkitään ionien määrät alaindeksillä. moniatomisilla ioneilla käytetään sulkeita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

aineiden olomuodot reaktioyhtälössä (huoneenlämpötilassa)

A
  • metallit kiinteitä (paitsi elohopea Hg)
  • kaksiatomiset molekyylit kaasuja (esim. F_2), paitsi bromi Br_2 neste ja jodi I_2 kiinteä
  • ioniyhdisteet usein kiinteä tai vesiliuoksessa
  • hapot yleensä vesiliuoksissa
  • vesi neste, palamistuotteena kaasu, ei koskaan aq
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

mitä reaktionuolen kohdalla tapahtuu?

A

kemiallisen reaktion mekanismiin liittyviä välivaiheita, kuten elektronien siirtymisiä, joiden yksityiskohtia ei esitetä reaktioyhtälössä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

tasapainoreaktio

A

ei tapahdu loppuun asti, vaan reaktioseokseen jää myös lähtöaineita. kaksisuuntainen nuoli kuvaa reaktion tapahtumista molempiin suuntiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

mitä reaktionuolen ylä- tai alapuolelle voidaan merkitä?

A

tietoja reaktio-olosuhteista, kuten kuumennuksesta, katalyytistä, paineesta tai liuottimesta. kuumennusta voidaan merkitä iso delta tai lämpötila.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

aineen häviämättömyyden laki

A

lähtötuotteissa on yhtä monta saman alkuaineen atomia kuin reaktiotuotteissa. lähtöaineiden yhteen laskettu massa on siis yhtä suuri kuin reaktiotuotteiden yhteen laskettu massa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

tuleeko kertoimen olla pienin mahdollinen kokonaisluku?

A

joo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

mitä jos reaktioyhtälöä ei saa tasapainotettua kokonaisluvulla?

A

murtolukua voi käyttää välivaiheena, kunhan kertoo lopuksi kaikki kertoimet nimittäjällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

stoikiometria

A

kun tasapainotettua reaktioyhtälöä hyödynnetään jonkin reaktioon osallistuvan aineen ainemäärän laskemiseen. riittää että tiedetään yhden aineen ainemäärä. kertoimet ovat suoraan verrannollisia ainemääriin. ainemäärien suhde = kertoimien suhde

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

miten ainemäärät kannattaa sijoittaa verrantoon?

A

tunnettu ainemäärä nimittäjään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

miten lopputulos esitetään jos lähtöarvot on annettu massoina?

A

massana, ellei muuta sanota

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

saanto

A

tuotteen massa, arvioidaan reaktion onnistumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

teoreettinen saanto

A

kun reaktioyhtälön kertoimia hyödyntäen lasketaan kuinka monta grammaa reaktiotuotetta saadaan. kuvaa sitä paljonko reaktiotuotetta saataisiin, jos kaikki lähtöaine reagoisi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

todellinen saanto

A

kokeellisesti saatu reaktiotuotteen massa. voi olla pienempi kuin teoreettinen saanto jos reaktio ei etene loppuun asti, sivureaktiot jotka kuluttavat lähtöainetta, mittausepätarkkuudet (jos saanto määritetään kvantitatiivisen tarkasti)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

saantoprosentti

A

todellinen saanto jaettuna teoreettisella saannolla kertaa 100%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

mitä jos saanto on yli 100%?

A

tuote ei ole puhdasta, todellinen saanto ei voi olla isompi kuin teoreettinen saanto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

rajoittava tekijä

A

aine, joka loppuu reaktiossa ensin ja siten määrää paljonko reaktiotuotteita voi syntyä. reaktio pysähtyy ja ylimäärin olevaa ainetta jää reagoimatta. pitää laskea aina kun on 2 tai useampi lähtöaine, paitsi jos sanotaan että toista on ylimäärin tai toinen lähtötuote on happi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

miten lasketaan muodostuvan tuotteen ainemäärä rajoittavan tekijän avulla?

A

laitetaan osoittajaan reaktiotuotteen ainemäärä ja nimittäjään rajoittavan tekijän ainemäärä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

miten kaasu siirtyy?

A

lämpöliikkeestä johtuvan diffuusion avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

mistä paine aiheutuu?

A

kaasumolekyylit törmäävät säilytysastiansa seiniin. mitä pienempään tilaan kaasu suljetaan, sitä suuremmaksi paine kasvaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

miksi kaasun rakenneosat törmäävät toisiinsa harvemmin kuin nesteiden rakenneosat?

A

kaasussa rakenneosien välinen etäisyys on suurempi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

mitkä vaikuttavat kaasun tilavuuteen?

A

ainemäärä, lämpötila ja ympäröivä paine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

ideaalikaasu

A

teoreettinen kaasu. sen rakenneosat ajatellaan pistemäisiksi, eikä niiden välillä ole vuorovaikutuksia. mallintaa kaasujen käyttäytymistä, joka on hyvin samanlaista. hyvin alhaisissa lämpötiloissa tai suurissa paineissa eri kaasujen käyttäytyminen poikkeaa ideaalikaasusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

miten kaasujen käyttäytyminen on samanlaista?

A

kun paine ja lämpötila eivät muutu, tietyssä tilavuudessa on aina sama ainemäärä kaasua yhdisteestä riippumatta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

1 bar

A

10^5 Pascalia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Celcius Kelvineiksi

A

lisätään 273,15

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

ideaalikaasun tilanyhtälö

A

pV=nRT
p=paine, V=tilavuus, n=ainemäärä, R=moolinen kaasuvakio, T=lämpötila kelvin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

NTP-olosuhteet

A

ilmanpaine 101 325 Pa ja huoneenlämpötila 20 celcius astetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

ideaalikaasun moolitilavuus ainemäärän laskemisessa

A

n= V/V_m

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

kaasupullon turvallinen säilyttäminen ja kuljettaminen

A
  • pullo suljettu kunnolla
  • pystyasento
  • hyvin tuettu pullo
  • ei lähellä lämmönlähteitä (lämpötilan täytyy olla alle 40 celcius)
  • varmista hyvä ilmanvaihto
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

miksi tulipaloa sammutetaan vedellä?

A

vesi on palamistuote, eli se ei pala uudelleen. kun esim. rakennus palaa, lämpötilan noustessa tarpeeksi, kaikista rakennuksen palavista materiaaleista höyrystyy ilmaan palavia yhdisteitä. ne muodostavat hapen kanssa seoksen joka leimahtaa liekkeihin. vedellä pyritään laskemaan palavan materiaalin lämpötilaa niin, ettei palavia yhdisteitä enää höyrystyisi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

palamisreaktio

A

aine reagoi hapen kanssa vapauttaen energiaa, eli se on eksoterminen reaktio. tuotteena syntyy oksideja, eli happiyhdisteitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

mainitse muutamia palamisreaktiota

A

vetyn ja hapen seos palaa vedeksi
hiili palaa hiilidioksidiksi
hiilivedyt palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

miksi vesi on palamisreaktioiden reaktiotuotteissa kaasuna?

A

koska palamisessa lämpötila on niin korkea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

kyteminen

A

happi reagoi suoraan kiinteän aineen kanssa (vrt. vasta siitä höyrystyvien kaasujen kanssa). paljon hitaampaa kuin kaasumaisten aineiden reagointi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

miksi puhdas etanoli syttyy helpommin kuin koivuhalko jota poltetaan takassa?

A

etanoliliuoksen pinnasta höyrystyy etanolimolekyylejä, jotka muodostavat ilman hapen kanssa seoksen. tämä seos syttyy, kun sitä lämmitetään tulitikulla. jotta koivuhalko syttyy, sitä täytyy ensin lämmittää esim. polttamalla sytykkeitä. korkean lämpötilan seurauksena koivuhalosta höyrystyy hiiliyhdisteitä, ja hapen ja hiiliyhdisteiden seos syttyy palamaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

miksi palaminen jatkuu itsestään?

A

palamisreaktio lämmittää ainetta -> höyrystyy lisää palavia yhdisteitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

leimahduspiste

A

lämpötila, jossa aineesta höyrystyy riittävästi kaasua, jotta se voi syttyä palamaan. kun aineen lämpötila on leimahduspisteen yläpuolella, pienikin kipinä riittää sytyttämään sen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

syttymisen edellytykset

A
  • syttyvän aineen lämpötila on korkeampi kuin sen leimahduspiste
  • palamisreaktion käynnistävä energia kuten palava tulitikku
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

palamisen edellytykset

A
  • palava aine aka polttoaine
  • happi tai happea sisältävä ilma
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

voiko räjähtävä seos muodostua myös aineen leimahduspisteen alapuolella?

A

voi, jos aine on riittävän hienojakoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

hajoamisreaktio

A

vain yksi lähtöaine, joka hajoaa yksinkertaisimmiksi yhdisteiksi. hajoaminen voi alkaa esim. lämmön tai valon vaikutuksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

epätäydellinen palaminen

A

aine voi palaa epätäydellisesti, jos happea on rajoitetusti saatavilla. muodostuu usein oksidien lisäksi muita palavan aineen hajoamistuotteita kuten hiiliyhdisteiden palaessa hydroksideja ja hiiltä eli nokea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

mihin räjähdysaineiden teho perustuu?

A

hajoamisreaktioon, jossa vapautuu erittäin nopeasti paljon kaasuja. kaasujen tilavuus on suurempi kuin kiinteän aineen ja nopea kaasujen muodostuminen aiheuttaa tuhoisan paineaallon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

mihin kaasuräjähdys perustuu?

A

helposti syttyvän kaasun ja ilman hapen seoksen räjähdysmäiseen palamiseen. hitaampi, kuin hajoamisreaktioon perustuva räjähdys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

millaiset orgaaniset yhdisteet voivat olla räjähtäviä?

A

sellaiset, joissa on paljon typpeä ja happea suhteessa hiilen määrään. typpikaasun muodostuminen on energeettisesti suotuisaa ja kasvattaa nopeasti reaktiotuotteiden tilavuutta. happi muodostaa hiilen ja vedyn kanssa hiilidioksidia, hiilimonoksidia ja vesihöyryä, jotka kasvattavat kaasujen määrää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

mitä monissa räjähdeaineissa on?

A

nitroryhmiä eli NO_2-ryhmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

miten epämetallioksidit reagoivat veden kanssa?

A

muodostaen happoja, joissa on epämetalliatomeihin liittyneitä hydroksiryhmiä. on kuitenkin olemassa myös muunlaisia happoja, esim vetykloridin vesiliuos suolahappo, jossa ei ole happea ollenkaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

protoninsiirtoreaktio

A

happomolekyyli voi reagoidessaan veden kanssa luovuttaa hydroksiryhmästään vetyionin eli protonin, joka siirtyy vesimolekyylille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

hapon ja veden reaktio

A

muodostuu hapon ioni ja ja oksonium-ioni (H_3O+). jos hapon ioni luovuttaa vielä toisen vetyionin, syntyy erilainen hapon ioni ja oksoniumioni.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

hapot

A

aineet, jotka luovuttavat protoneja ja reagoivat veden kanssa muodostaen oksoniumioneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

hapan liuos

A

liuos, jossa on ylimäärin oksoniumioneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

hydroniumioni

A

oksoniumioni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

mitä jos happo voi luovuttaa 2 protonia?

A

se on kahdenarvoinen happo (eli montako vetyä siinä on)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

alkali- ja maa-alkalimetallien reaktiot veden kanssa

A

kaikki reagoivat veden kanssa muodostaen hydroksideja ja vetykaasua (paitsi beryllium). alkalimetallien ja veden reaktio on kiivas ja tuottaa paljon lämpöä. reaktio on kiivaampi kun siirrytään ryhmässä alaspäin, jolloin reaktiivisuus lisääntyy ja ionisoitumisenergia pienenee. myös alkali- ja maa-alkalimetallien oksidit muodostavat veden kanssa hydroksideja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

miksi magnesiumihydroksidin olomuodoksi merkitään kiinteä kun se on vedessä?

A

se on hyvin niukkaliukoinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

mitä alkalimetallihydroksidit muodostavat liuetessaan veteen?

A

alkalimetalli-ioneja ja hydroksidi-ioneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

liukenevatko maa-alkalimetallihydroksidit veteen hyvin?

A

eivät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

emäs

A

aine, joka voi vastaanottaa protonin (eli siinä on hydroksidi-ioni). myös aineet jotka veteen liuetessaan muodostavat hydroksidi-ioneita veden kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

emäksinen liuos

A

liuos, jossa on ylimäärin hydroksidi-ioneita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

neutraloitumisreaktio

A

kun hapon ja emäksen liuokset reagoivat. liuoksen happamuus muuttuu. happo luovuttaa protonin emäkselle ja reaktiotuotteina suolaa ja vettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö

A

lähtöaineiksi merkitään hapon ja emäksen vesiliuokset ja reaktiotuotteiksi muodostuva suola ja vesi. jos muodostuva suola on liuennut veteen ioneina, sille olomuodoksi (aq). jos liuoksesta haihdutetaan vesi, jäljelle jää kiinteää suolaa. Tällöin emäksestä lähtöisin olevien kationien ja haposta lähtöisin olevien anionien välille muodostuu ionisidoksia. Muodostunut suola nimetään kationin ja anionin perusteella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

milloin vesi merkitään tyypillisesti näkyviin neutraloitumisreaktion reaktioyhtälöön?

A

kun reagoiva emäs on hydroksidi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

mitä happojen vesiliuoksiin muodostuu protoninsiirtoreaktiossa? entä emästen

A

oksoniumioneita. hydroksidi-ioneita. niiden välillä tapahtuu neutraloituminen -> vettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

happo-emästitraus

A

neutralointititraus, käytetään hapon tai emäksen konsentraation määrittämiseen kvantitatiivisesti. tällöin hapan liuos neutraloidaan tunnetun väkevyisellä emäsliuoksella tai päinvastoin. titrauslaitteistossa tilavuudeltaan tunnettu näyte laitetaan keittopulloon ja tunnetun väkevyinen liuos statiiviin kiinnitettyyn byrettiin. Näytteen sekoittamiseen voidaan käyttää magneettisekoittajaa. Näytteeseen lisätään indikaattoriliuosta, jotta sen värinmuutoksesta voidaan tunnistaa kohta, jossa kaikki titrattava happo tai emäs on kulunut loppuun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

ekvivalenttipiste

A

kohta, jossa kaikki titrattava happo tai emäs on kulunut loppuun. happoa ja emästä on kulunut reaktioyhtälön kertoimien mukaan toisiaan vastaavat määrät.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

miten näytteen pitoisuus lasketaan titraustuloksesta?

A
  • lasketaan neutralointiin kuluneen tunnetun väkevyisen titrausliuoksen ainemäärä
  • määritetään reaktioyhtälön kertoimien perusteella näytteen ainemäärä
  • lasketaan konsentraatio tilavuuden ja ainemäärän avulla
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

niukkaliukoinen suola

A

saostuu veteen muodostuen saostuman eli sakan. Muita veteen huonosti liukenevia ioniyhdisteitä ovat muun muassa monet fosfaatit, karbonaatit ja hydroksidit. Muodostuvalle niukkaliukoiselle suolalle merkitään reaktioyhtälöön olomuodoksi kiinteän olomuodon tunnus (s).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

milloin niukkaliukoisia suoloja voi muodostua?

A

kun yhdistetään kaksi suolaliuosta keskenään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

mitä voidaan käyttää liuoksessa olevien ionien tunnistamiseen?

A

Saostumisreaktioita ja reaktioissa muodostuvia värillisiä sakkoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

mikä kohta yleensä muuttuu reaktiossa?

A

funktionaalinen ryhmä

87
Q

orgaanisille yhdisteille tyypillisiä reaktioita

A

hapettuminen, pelkistyminen, additio, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi.

88
Q

additio- eli liittymisreaktio

A

hiiliatomien välinen kaksois- tai kolmoissidos avautuu, jolloin hiiliatomit muodostavat uusia sidoksia toisten atomien tai atomiryhmien kanssa. syntyy yksi tuote. hitaita, joten katalyytti. piisidos avautuu

89
Q

voivatko alkyynin molemmat piisidokset avautua?

A

voivat, mutta eivät yhtä aikaa

90
Q

hydraus

A

additioreaktio, jossa liittyy vetyä. Vetyatomit liittyvät niihin kahteen hiiliatomiin, joiden sidoselektronit jäävät parittomiksi piisidoksen avautumisen takia.

91
Q

tapahtuuko bentseenirenkaassa additiota?

A

ei, koska bentseenirenkaassa hiiliatomien p-orbitaaleilla olevat elektronit ovat delokalisoituneet eli jakaantuneet koko renkaan alueelle yhtenäiseksi piisidospilveksi. Bentseenirenkaaseen ei tapahdu additiota, koska siinä ei ole yksittäisiä kaksoissidoksia, jotka voisivat avautua.

92
Q

halogenointi

A

halogeeniatomien määrä molekyylissä kasvaa. Tämä saadaan aikaan joko halogeenin additiolla tai substituutiolla.

93
Q

Markovnikovin sääntö

A

Kun vetyä sisältävä atomiryhmä liitetään kaksoissidokseen, vetyatomi liittyy siihen hiiliatomiin, jossa on ennestään
enemmän vetyä. Yleensä vesimolekyylin liittyessä reaktiossa muodostuu jonkin verran myös toista tuotetta, joka ei noudata Markovnikovin sääntöä. ennustaa päätuotteen rakenteen, mutta muitakin isomeerejä voi muodostua

94
Q

dehydraus

A

molekyylin kahdesta vierekkäisestä hiiliatomista lohkeaa eli irtoaa vetyatomi ja tilalle muodostuu kaksoissidos. Irronneet vetyatomit muodostavat keskenään vetymolekyylin.

95
Q

eliminaatioreaktio

A

tarttee myös katalyytin. orgaanisesta molekyylistä lohkeaa jokin pieni atomiryhmä ja tilalle syntyy kaksois- tai kolmoissidos.

96
Q

kun lohkaistaan vettä alkoholista, tarkotuksena valmistaa alkeeni, mistä toinen vety lähtee?

A

yleensä siitä hydroksiryhmän viereisestä hiiliatomista, jossa vetyä on vähemmän.

97
Q

mitä käytetään katalyyttinä sellaisissa eliminaatioreaktioissa, joissa lohkeaa vettä?

A

Väkevää rikkihappoa

98
Q

mitkä reagoivat alkaaneissa helpoimmin?

A

hiiliketjun vedyt (koska ei funktionaalista ryhmää ja tetraedri rakenne varsin pysyvä)

99
Q

voiko bentseenirenkaan vedyt osallistua substituutioon?

A

joo

100
Q

substituutio

A

hiiliketjuun kiinnittynyt atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella. muodostuu aina jokin sivutuote

101
Q

substituentti

A

vedyn korvannut atomiryhmä

102
Q

millaisille yhdisteille substituutioreaktio on tyypillinen?

A

alkaaneille, sykloalkaaneille, halogeenialkaaneille ja aromaattisille yhdisteille

103
Q

tapahtuuko syklopropaanissa substituutiota?

A

Syklopropaanin rengasrakenne on hyvin jännittynyt, koska sen hiiliatomien sidosorbitaalit eivät pääse suuntautumaan tetraedrimuotoon. Rengas ei siis ole kovin pysyvä, vaan saattaa aueta. Tällöin vapaat sidoselektronit aiheuttavat additioreaktion, ei substituutiota.

104
Q

onko substituutio tarkka menetelmä?

A

ei, substituenttia on vaikea ohjata tiettyyn kohtaan

105
Q

aromaattinen substituutio

A

Aromaattiseen renkaaseen tapahtuva substituutioreaktio

106
Q

nitrausreaktio

A

vety korvataan nitroryhmällä NO_2. typpihappo HNO3 on toinen lähtöaine. katalyytti usein väkevä rikkihappo

107
Q

alkylointi

A

hiiliatomiin sitoutunut vetyatomi korvautuu jollakin alkyyliryhmällä. reagenssina käytetään jotakin halogeenialkaania ja lähtöaineena on usein aromaattinen yhdiste

108
Q

mitä halogeenialkaaneista voidaan valmistaa substituutioreaktiolla?

A

alkoholeja (korvataan hydroksidi-ionilla) tai amiineja (korvataan aminoryhmällä)

109
Q

milloin tapahtuu kondensaatioreaktio?

A

kun näistä 2 samanlaista tai erilaista ryhmää reagoivat keskenään:
- OH
- COOH
- NH_2

110
Q

kondensaatioreaktio

A

kaksi tai useampi molekyyli liittyy yhteen ja välistä lohkeaa pieni molekyyli, yleensä vesi. Alkoholit, karboksyylihapot ja amiinit voivat reagoida keskenään kondensaatioreaktiolla. Myös monet hiilihydraatit ja proteiinit sekä muovien polymeerit muodostuvat kondensaatioreaktioilla yhteen liittyvistä pienemmistä molekyyleistä

111
Q

mitä tapahtuu kun 2 alkoholia reagoi kondensaatioreaktiolla keskenään?

A

välistä lohkeaa vesimolekyyli. Reaktiota katalysoidaan rikkihapolla. Yhteen liittyneiden molekyylien väliin jää eetteriryhmä

112
Q

tapahtuuko kondensaatioreaktiota, jos alkoholit reagoivat keskenään korkeassa lämpötilassa (180 celcius)?

A

ei vaan eliminaatio

113
Q

valmistetaanko kaikki eetterit kondensaatioreaktiolla?

A

vain pienet symmetriset eetterit valmistetaan kondensaatioreaktiolla

114
Q

mitä tapahtuu kun happo ja alkoholi reagoivat kondensaatioreaktiolla?

A

Karboksyylihapon karboksyyliryhmästä –COOH irtoaa OH-ryhmä ja alkoholin hydroksiryhmästä –OH vetyatomi. Ne muodostavat yhdessä vesimolekyylin. Jäljelle jääneet osat liittyvät yhteen ja muodostuu esteriryhmä

115
Q

voivatko epäorgaaniset happea sisältävät hapot voivat muodostaa estereitä?

A

joo

116
Q

käytetäänkö esterin muodostusreaktioissa tasapainonuolta?

A

joo

117
Q

karboksyylihappojen päätteet suolojen ja estereiden nimissä

A

metaanihappo – formiaatti (metanaatti)
etaanihappo – asetaatti (etanaatti)
propaanihappo – propanaatti
butaanihappo – butanaatti
bentsoehappo – bentsoaatti

118
Q

amiini ja karboksyylihappo reagoivat keskenään kondensaatioreaktiolla

A

syntyy amidi ja vettä.

119
Q

milloin voi muodostua karboksyylihapon ja amiinin kondensaatioreaktiolla vastaava amidiryhmä?

A

jos kaksi aminohappomolekyyliä reagoi keskenään kondensaatioreaktiossa. Tällöin reaktiotuotetta kutsutaan dipeptidiksi. Toisen aminohappomolekyylin aminoryhmä ja toisen molekyylin karboksyyliryhmä reagoivat keskenään. Näin muodostuu amidiryhmä, jota kutsutaan myös peptidisidokseksi.

120
Q

peptidimolekyyli

A

Kahdesta aminohaposta sataan aminohappoon sisältävä ketju. toisaalta pidemmät aminohappoketjut luokitellaan yleensä proteiinimolekyyleiksi.

121
Q

polypeptidimolekyyli

A

muodostunut useasta aminohappomolekyylistä

122
Q

rasvat

A

kolminkertaisia estereitä ja niitä sanotaan triglyserideiksi. Ne ovat muodostuneet rasvahapoista, jotka ovat yleensä pitkäketjuisia karboksyylihappoja, ja glyserolista eli propan-1,2,3-triolista kondensaatioreaktiolla.

123
Q

miksi tyydyttymättömät rasvahapot ovat huoneenlämpötilassa nestemäisiä?

A

Niiden muoto aiheuttaa pitkän hiiliketjun kääntymisen mutkalle. Koska kierteisellä molekyylillä on suoraketjuista vähemmän kontaktipinta-alaa toisten molekyylien kanssa, sidosvoimat ovat heikompia.

124
Q

tyydyttynyt rasvahappo

A

hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia sidoksia

125
Q

tyydyttymätön rasvahappo

A

hiilivetyketjussa on yksi tai useampi kaksoissidos

126
Q

kertatyydyttymätön rasvahappo

A

vain yksi kaksoissidos

127
Q

monityydyttymätön rasvahappo

A

monta kaksoissidosta

128
Q

mihin rasvahappojen kaksoissidosten määrä vaikuttaa?

A

rasvan sulamispisteeseen, tyydyttyneet rasvahapot ovat huoneenlämpötilassa kiinteitä ja tyydyttymättömät nestemäisiä

129
Q

kuinka monta hiiliatomia rasvahapoissa yleensä on?

A

14-20, mutta lyhyempiäkin on olemassa

130
Q

onko olemassa myös mono- ja diglyseridejä?

A

joo, niissä glyseroliin on liittynyt vaan 1 tai 2 rasvahappoa

131
Q

lipidit

A

eliöiden soluissa ja kudoksissa syntyviä poolittomia aineita, jotka eivät liukene veteen. Lipideihin kuuluvat rasvojen lisäksi vahat, kolesteroli, steroidit, rasvaliukoiset vitamiinit ja fosfolipidit.

132
Q

miten pesuaineet saavat liian pois?

A

niiden sisältämät entsyymit pilkkovat pitkäketjuisia molekyylejä pienemmiksi, jotta lika liukenisi paremmin veteen. pesuaineen tensidit irrottavat rasvoja

133
Q

hydrolyysi

A

käänteinen kondensaatioreaktiolle, jossa lohkeaa vesi. molekyyli pilkkoutuu veden vaikutuksesta kahteen osaan. myös vesimolekyyli pilkkoutuu reaktion aikana. Siitä muodostuva hydroksiryhmä sitoutuu toiseen molekyyliin ja vetyatomi toiseen molekyyliin

134
Q

millaisilla yhdisteillä hydrolyysiä erityisesti tapahtuu?

A

esteri- ja amidiryhmillä

135
Q

mitä esterin hydrolyysireaktiossa syntyy?

A

alkoholi + karboksyylihappo

136
Q

mitä amidin hydrolyysireaktiossa syntyy?

A

karboksyylihappo + amiini

137
Q

hydrolysoituvatko yleisesti käytetyt eetterit?

A

ei

138
Q

millaisissa olosuhteissa hydrolyysi etenee loppuun saakka?

A

esterien hydrolyysi on niiden kondensaation tavoin tasapainoreaktio, mutta se etenee loppuun emäksisissä olosuhteissa

139
Q

Voidaanko emäksen kanssa tapahtuva hydrolyysireaktio kirjoittaa myös kokonaisreaktiona ilman vettä?

A

voi, mutta hydrolyysiin tarvitaan silti aina vettä

140
Q

miksi hydrolyysi on tärkeää ihmisen elimistössä?

A

sen avulla erilaiset ravintoaineet pilkkoutuvat elimistölle sopivaan muotoon. Proteiinien hydrolyysireaktioissa amidiryhmät katkeavat, jolloin syntyy vapaita aminohappoja. Mahanesteen sisältämä suolahappo HCl muuttaa ensin proteiinien kolmiulotteisen rakenteen katkaisemalla proteiiniketjujen välisiä heikkoja sidoksia. Sen jälkeen hydrolyysireaktio tapahtuu helpommin. Amidiryhmä on hyvin pysyvä, ja sen rikkomiseen tarvitaankin ruuansulatuksessa lämmintä suolahappoa. Lisäksi tarvitaan sopiva entsyymi, esimerkiksi pepsiini, joka katalysoi reaktiota. Myös ruuan sisältämät muut suurimolekyyliset yhdisteet, kuten tärkkelys ja rasvat, hydrolysoituvat pienimolekyylisiksi yhdisteiksi, joita elimistö voi käyttää uusien molekyylien rakennusaineina tai energian lähteenä.

141
Q

mitä ruuansulatuksen hydrolyysireaktiossa muodostuu?

A

proteiineista peptidejä ja edelleen aminohappoja
tärkkelyksestä glukoosia
rasvoista glyserolia ja rasvahappoja.

142
Q

saippua

A

rasvahapon suolaa. Sitä valmistetaan hydrolysoimalla rasvoja emäksen, kuten natriumhydroksidin, avulla. Emäksisissä olosuhteissa rasvojen esteriryhmät hajoavat ja vapautuneet karboksyylihapot reagoivat emäksen kanssa muodostaen suola

143
Q

saippuoituminen eli saponifikaatio

A

hydrolyysireaktio, joka tapahtuu yleensä emäksen kanssa. Reaktiossa muodostuu suolaa.

144
Q

saippuan pesevä aineosa

A

rasvahappojen suolojen muodostamat pitkäketjuiset ionit, tensidi-ionit. Ne koostuvat kahdesta osasta, joista toinen on pooliton hiilivetyketju ja toinen on poolinen osa, joka voi olla myös ioni (tällä päällä negatiivinen varaus)

145
Q

miten saippuan tensidi-ionit toimivat?

A

Tensidi-ionin pooliton osa sitoutuu rasvaa sisältävään poolittomaan likatahraan dispersiovoimilla. Sitä kutsutaan hydrofobiseksi, sillä se hylkii vettä ja hakeutuu poolittomia aineita kohti. Kun useita tensidi-ionien poolittomia osia liittyy samaan rasvalikatahraan, ne irrottavat tahran ja muodostavat pallomaisen misellin, jonka keskelle lika jää. Misellin ulkopinnalla olevat negatiivisesti varautuneet päät hylkivät toisiaan, mutta sitoutuvat ioni-dipolisidosten avulla vesimolekyyleihin. Näin misellit huuhtoutuvat vesimolekyylien mukana pois. Tensidi-ionien poolisia päitä kutsutaan hydrofiilisiksi, sillä ne ovat vesiliukoisia. Saippuan pesuvaikutus perustuu siis tensidi-ionin päiden erilaisiin liukoisuusominaisuuksiin.

146
Q

miselli

A

muodostuu tensidi-ioneista, jotka kerääntyvät yhteen ja muodostavat pallomaisia rakenteita. Vesiliuoksissa poolittomat osat kerääntyvät poolittomien aineiden ympärille misellin keskustaan päin.

147
Q

polymeerit

A

koostuvat pitkistä polymeerimolekyyleistä, jotka taas muodostuvat pienemmistä molekyyleistä.

148
Q

monomeeri

A

polymeerejä muodostava yhdiste

149
Q

polymeerin toistuva yksikkö

A

Polymeerimolekyylin rakenteessa on jokin tietty yhdestä tai useammasta monomeerimolekyylistä muodostunut yksikkö, joka toistuu rakenteessa säännöllisesti.

150
Q

polymeroitumisreaktio

A

monomeerimolekyylit sitoutuvat toisiinsa. polyadditiossa kaksoissidoksen avautuessa monomeerimolekyyliin muodostuu kaksi parittomaksi jäävää eli vapaata elektronia, joihin kumpaankin liittyy toinen monomeerimolekyyli vapaalla elektronillaan. Näin muodostuu kovalenttisia sidoksia ja pitkä tyydyttynyt hiilivetyketju.

151
Q

onko polyeteenissä kaksoissidoksia?

A

ei, vaikka nimessä on eteeni

152
Q

millaiset yhdisteet luokitellaan polymeereiksi?

A

yhdisteet, joiden rakenneosat koostuvat yli sadasta monomeerimolekyylistä, mutta polymeerimolekyyli voi muodostua jopa sadoista tuhansista monomeerimolekyyleistä.

153
Q

miten polymerointiprosessia voidaan säädellä niin, että molekyylien keskimääräinen pituus on halutun kaltainen?

A

katalyyteillä

154
Q

vaikuttaako muutaman monomeerimolekyylin vähennys tai lisäys merkittävästi polymeerin ominaisuuksiin?

A

ei, koska ketjut ovat niin pitkiä. Polymeeri on sama riippumatta siitä, kuinka monesta monomeerimolekyylistä sen polymeerimolekyylit ovat muodostuneet

155
Q

herätemolekyyli

A

polyadditio käynnistetään herätemolekyylillä, jonka tehtävänä on katkaista ensimmäisen monomeerimolekyylin kaksoissidos siten, että molekyylin toiseen päähän jää reaktiivinen kohta. Tähän reaktiiviseen kohtaan liittyy seuraava monomeerimolekyyli, jonka toiseen päähän syntyy taas uusi reaktiivinen kohta. muodostaa helposti niin sanotun radikaalin eli sellaisen molekyylin tai atomin, jossa on yksi pariton elektroni. Tällainen radikaali on hyvin reaktioherkkä ja saa aikaan ketjureaktion.

156
Q

miten additiopolymeerin rakenne voidaan esittää?

A

joko jatkuvana ketjun osana tai yhden toistuvan yksikön kaavan avulla.

157
Q

additiopolymeerin rakenteen esittäminen toistuvan yksikön kaavan avulla?

A
  1. Etsitään ensin monomeerimolekyylin kaksoissidos ja piirretään molekyyli lähtöaineeksi niin, että kaikki muut osat molekyylistä tulevat kaksoissidoksen ylä- tai alapuolelle. Kirjoitetaan monomeerin kaavan eteen kerroin n.
  2. Piirretään reaktionuoli ja kopioidaan sen perään sama monomeerin kaava niin, että kaksoissidoksen tilalla on yksinkertainen sidos.
  3. Piirretään tämän sidoksen päissä olevista hiiliatomeista kaksi uutta sidosta
  4. Piirretään näiden sidosten päälle hakasulkeet ja kirjoitetaan jälkimmäisen hakasulkeen alaindeksiksi n.
158
Q

milloin polyadditio voi tapahtua?

A

jos monomeereissä on hiiliatomien välinen kaksoissidos

159
Q

kun piirretään esim. tetrafluorieteenin polyadditio toistuvan yksikön kaavan avulla, mitä pitää tehdä?

A

kun piirtää sidoksen joka lähtee entisestä kaksoissidoksesta, fluoriatomit jäävät molemmat joko sen ylä tai alapuolelle

160
Q

synteettinen polymeeri

A

valmistetaan yleensä raakaöljystä saatavista raaka-aineista

161
Q

puolisynteettinen polymeeri

A

raaka-aineena on jokin luonnonpolymeeri, jota on muokattu

162
Q

polykondensaatio

A

muodostuu muun muassa polyestereitä ja polyamideja. Polykondensaatio edellyttää, että reagoivissa monomeerimolekyyleissä on kaksi kondensaatioreaktiossa reagoivaa funktionaalista ryhmää. polykondensaatiossa lohkeaa vesimolekyyli tai muu pieni molekyyli, kun monomeerimolekyylit yhdistyvät toisiinsa.

162
Q

luonnonpolymeeri

A

Luonnossa esiintyviä polymeerejä ovat muun muassa tärkkelys ja selluloosa. Luonnonpolymeerejä voidaan valmistaa myös synteettisesti

163
Q

miten polyesterit muodostuvat?

A

dikarboksyylihapon ja kahdenarvoisen alkoholin reaktiossa

164
Q

miten polyamidit muodostuvat?

A

dikarboksyylihapoista ja diamiineista

165
Q

miten lohkeavan veden määrä ilmoitetaan polykondensaatioreaktiossa?

A

(2n-1) H2O

166
Q

askelpolymeraatio

A

polykondensaatiolla tapahtuva polymeroituminen

167
Q

miten polykondensaatioreaktion reaktioyhtälöissä reagoivat ryhmät kannattaa asetella kaavassa?

A

niin, että ne ovat molekyylin molemmissa päissä.

168
Q

mitä nimitystä käytetään yleisesti polyamideista?

A

nailon

169
Q

miten polyamidin nimi merkataan?

A

nailon-x,x. Numeroissa merkitään ensin diamiinin hiiliatomien määrä, sitten dikarboksyylihapon

170
Q

voiko kondensaatiopolymeeri muodostua vain yhdestä monomeeristä?

A

Yleensä kondensaatioreaktioissa monomeereinä on kaksi tai useampia eri yhdisteitä, mutta yhdisteitä voi olla vain yksikin, jos sen molekyyleissä on kaksi kondensaatioreaktioissa reagoivaa funktionaalista ryhmää.

171
Q

milloin polykondensaatio voi tapahtua?

A

jos monomeerimolekyylissä on kaksi reagoivaa funktionaalista ryhmää, joita ovat hydroksi-, karboksyyli- ja/tai aminoryhmä.

172
Q

muovi

A

seoksia, jotka koostuvat polymeereistä ja lisäaineista, ja joita muovataan jossakin valmistuksen vaiheessa lämmön ja paineen avulla.

173
Q

mistä muovien ominaisuudet riippuvat?

A

niiden sisältämistä polymeereistä. Polymeerien ominaisuuksiin puolestaan vaikuttavat monomeerien lisäksi molekyyliketjun pituus ja haarautuneisuus. Molekyyliketjun pituuden kasvaessa myös polymeerin vetolujuus ja venymä kasvavat. Muovien ominaisuuksiin vaikuttaa myös niiden tiheys

174
Q

polyeteenin eritiheyksiset muodot

A

Yleisimpiä niistä ovat pientiheyspolyeteeni PE-LD ja suurtiheyspolyeteeni PE-HD. Näiden erona on se, että pientiheyspolyeteenin polymeeriketjut ovat haaroittuneet ja rakenne on harvempi kuin suurtiheyspolyeteenillä, jonka polymeerimolekyylit ovat pääsääntöisesti asettuneet rinnakkain yhdensuuntaisesti. Tiheyden kasvaessa polyeteenin jäykkyys ja kovuus kasvaa, mutta iskulujuus heikkenee

175
Q

miten muovien ominaisuuksia muokkaavat lisäaineet luokitellaan?

A

täyteaineisiin, lujiteaineisiin ja apuaineisiin

176
Q

täyteaine

A

korvaa osan polymeeriraaka-aineesta ja niiden avulla voidaan muokata esimerkiksi muovin tiheyttä

177
Q

lujiteaine

A

parannetaan muovin mekaanisia ominaisuuksia

178
Q

komposiitti

A

kahden tai useamman materiaalin yhdistelmä. Jos muovissa on huomattavan paljon lujitekuitua

179
Q

apuaine

A

muokataan muovilaadun ominaisuuksia. Ne esimerkiksi vähentävät muovipinnan sähköisyyttä ja muovikalvojen tarttumista toisiinsa tai ne tekevät muovipinnasta liukkaamman, suojaavat UV-säteilyltä

180
Q

muovien yleisiä ominaisuuksia

A

keveys
kestävyys
lujuus
toimivat eristeinä
hyvä korroosionkestävyys
hyvä kemikaalien kestävyys
helppo muokattavuus

181
Q

miten muovit luokitellaan niiden käytön mukaan?

A

valtamuovit, tekniset muovit ja erikoismuovit

182
Q

valtamuovi

A

eniten käytettyjä kulutustuotteiden muoveja. PET

183
Q

tekniset muovit

A

valtamuoveja kalliimpia ja teknisiltä ominaisuuksiltaan parempia kuin valtamuovit, mutta silti hyvin yleisiä muoveja. PC

184
Q

erikoismuovit

A

Niitä käytetään käyttökohteisiin, joihin vaaditaan erityisiä ominaisuuksia, kuten sähkönjohtavuutta, erityistä lujuutta tai jäykkyyttä tai optisia ominaisuuksia. kallita. esim. LCP

185
Q

miten muovit voidaan luokitella rakenteensa perusteella?

A

kestomuoveihin ja kertamuoveihin

186
Q

kestomuovit

A

muodostuvat polymeeriketjuista, jotka sitoutuvat toisiinsa heikoilla sidoksilla. Jos kestomuoveja lämmitetään, niiden polymeeriketjut pääsevät liikkumaan toistensa lomitse, kun ketjujen välissä olevia heikkoja sidoksia katkeaa. Muovin jäähtyessä sidoksia muodostuu uusiin kohtiin molekyylien välille. Tämän takia kestomuoveja voi muokata ja kierrättää monia kertoja. Kaikki valtamuovit ovat kestomuoveja.

187
Q

kertamuovit

A

muoveja, jotka muokataan kerralla valmiiksi tuotteiksi kemiallisilla reaktioilla. Kertamuovit muodostavat keskenään verkkomaisen rakenteen, jossa verkko on muodostunut vahvoilla kovalenttisilla sidoksilla. Kertamuovit kestävät korkeita lämpötiloja, eikä niitä voida työstää lämmön avulla uuteen muotoon. Kertamuoveja ovat muun muassa polyuretaani ja monet komposiitti- ja lujitemuovit

188
Q

biohajoava muovi

A

koostuvat polymeereistä, jotka hajoavat erilaisten mikrobien vaikutuksesta huomattavasti nopeammin kuin valtamuovit. Hajoaminen vaatii sopivasti lämpöä, vettä ja happea, jotta hajoamisreaktiot, kuten hydrolyysi, tapahtuisivat tehokkaasti. esim. polylaktidi PLA. usein myös kompostoituvia

189
Q

biomuovi

A

kasvi- tai eläinpohjaisista uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja muoveja, joihin on käytetty vähintään 20 % uusiutuvia raaka-aineita. raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi tärkkelystä, selluloosaa, sokeria. kaikki eivät ole biohajoavia

190
Q

mitkä ovat muovien hyviä ominaisuuksia ympäristön näkökulmasta?

A

Muovien käyttö pakkausmateriaalina vähentää ruokahävikkiä, jonka vaikutukset ympäristölle voivat olla huomattavasti suuremmat kuin pakkausmuovin aiheuttamat vaikutukset. Muovi on kevyempää kuin esimerkiksi metalli ja lasi, joten muovin käyttö kulkuneuvoissa tekee niistä kevyempiä ja vähentää näin polttoaineiden käyttöä. Muovien käyttö eristeenä vähentää myös lämpö- ja energianhukkaa

191
Q

hiilihydraatit

A

erittäin poolisia yhdisteitä, koska niissä on runsaasti poolisia hydroksiryhmiä. Pienimolekyyliset hiilihydraatit, kuten ruokosokeri eli sakkaroosi tai rypälesokeri eli glukoosi liukenevat hyvin veteen. Pitkäketjuiset hiilihydraatit, kuten tärkkelys ja selluloosa, liukenevat veteen huonosti. Siksi ne eivät huuhtoudu veden mukana pois ja sopivat hyvin energian varastointiin tai soluseinien rakennusaineiksi. yhdisteitä, joiden molekyylikaavassa on hiiltä, vetyä ja happea

192
Q

liuekenevatko polymeerit hyvin liuottimiin?

A

polymeerit liukenevat huonosti kaikkiin liuottimiin, vaikka ne sisältäisivät runsaasti poolisia tai poolittomia osia.

193
Q

monosakkaridi

A

Hiilihydraatit rakentuvat monosakkarideista. Monosakkaridien rakenteessa on tavallisesti viiden tai kuuden hiiliatomin muodostama ketju. Ketju on sulkeutunut happisillan avulla renkaaksi, jonka jokaisessa hiiliatomissa on hydroksiryhmä. Happisillan viereisen hiiliatomin hydroksiryhmä on erityisen reaktiivinen kohta. Niinpä tämä hydroksiryhmä voi korvautua muilla ryhmillä, esimerkiksi toisella monosakkaridimolekyylillä.

194
Q

mitä tapahtuu kun kaksi monosakkaridimolekyyliä reagoi keskenään kondensaatioreaktiossa?

A

syntyy disakkaridi ja lohkeaa vesimolekyyli. Muodostuvaa C–O-sidosta kutsutaan myös glykosidisidokseksi. Disakkaridi voi puolestaan hydrolysoitua veden vaikutuksesta monosakkarideiksi. Kumpaankin reaktioon tarvitaan yleensä entsyymejä nopeuttamaan reaktiota

195
Q

mitä pitää huomioida glykosidisidoksesta?

A

Glykosidisidoksen muodostuessa syntyy happisilta, joka muistuttaa rakenteeltaan eetteriä. Tavallisesti puhutaan kuitenkin glykosidisidoksesta eetteriryhmän sijaan

196
Q

miten glykosidisidos voi suuntautua?

A

renkaasta alaspäin (alpha muoto) tai renkaan tasoisesti (beeta muoto)

197
Q

oligosakkaridi

A

koostuvat 3–20 monosakkaridiyksiköstä. Solujen pinnan erilaiset oligosakkaridit osallistuvat esimerkiksi veriryhmien määrittymiseen ja immuunipuolustuksen toimintaan. Monilla oligosakkarideilla on tärkeitä terveysvaikutuksia, ja ne voivat auttaa suoliston mikrobitasapainon ylläpitämisessä

198
Q

polysakkaridi

A

jopa tuhansia monosakkaridiyksiköitä. Ne ovat polymeerejä. Polysakkaridit ovat tärkeitä ravinnon ja energian varastoaineita sekä puuvartisten kasvien rakennusaineita

199
Q

millaisista rakenteista tärkkelys muodostuu?

A

yksinkertaisemmasta amyloosista ja haaroittuneesta amylopektiinistä

200
Q

miksi tärkkelys voi liueta kiehuvaan veteen?

A

tärkkelyksellä on suhteellisen avoin rakenne ja vesimolekyylit voivat tunkeutua tärkkelysketjujen väliin. Liukeneminen ei kuitenkaan hajota tärkkelystä monosakkarideiksi, vaan siihen tarvitaan ruoansulatuksessa erilaisia entsyymejä

201
Q

selluloosa

A

suoraketjuinen polysakkaridi. Ketjujen välille muodostuu vahvoja vetysidoksia, jotka sitovat ketjut toisiinsa säikeiksi ja lopulta suuremmiksi selluloosakuiduiksi.

202
Q

proteiinit

A

koostuvat pitkistä, useiden kymmenien tai satojen aminohappojen muodostamista polymeerimolekyyleistä. Aminohapot ovat liittyneet toisiinsa amidiryhmillä. Proteiinien amidiryhmää tai sen C–N-sidosta kutsutaan peptidisidokseksi. Amidiryhmä on kemiallisesti kestävä, joten proteiinit sietävät hyvin erilaisia olosuhteita

203
Q

proteiinin primäärirakenne

A

kertoo aminohappojen järjestyksen ketjussa

204
Q

miten proteiinien aminohapot liittyvät toisiinsa?

A

kondensaatioreaktiolla, jossa amino- ja karboksyylihapporyhmät muodostavat amidiryhmän.

205
Q

proteiinin sekundäärirakenne

A

Proteiiniketjut eivät ole suoria, vaan ne kiertyvät ja laskostuvat tiiviiksi rakenteeksi. Ketjujen amidiryhmät voivat muodostaa keskenään vetysidoksia. Kierteelle asettuvasta ketjusta muodostuu α-kierre. Vaihtoehtoisesti proteiiniketju voi suoristua ja muodostaa vetysidoksia viereisen ketjun kanssa, jolloin syntyy levymäinen β-laskos. kuvaa, miten proteiinin ketju laskostuu paikallisesti α-kierteiksi, β-laskoksiksi ja erilaisiksi käänteiksi

206
Q

millaisia sidoksia proteiiniketjun aminohappojen välille voi muodostua?

A

1) kovalenttisia sidoksia, kuten rikkisiltoja, 2) ionisidoksia, 3) vetysidoksia ja 4) poolittomien osien välisiä dispersiovoimia.

207
Q

proteiinin tertiäärirakenne

A

Sekundäärirakenteet muodostavat yhdessä proteiinin kokonaisen kolmiulotteisen rakenteen. Tätä tapahtumaa ohjaavat aminohappojen sivuketjujen välilille muodostuvat kovalenttiset sidokset, ionisidokset ja heikot sidokset. kuvaa koko proteiinimolekyylin kolmiulotteista rakennetta

208
Q

proteiinin kvaternäärirakenne

A

Jos proteiinissa on useita eri proteiiniketjujen muodostamia tertiäärirakenteita, näiden yhteenliittymää kutsutaan kvaternäärirakenteeksi. kuvataan kokonaisten proteiinimolekyylien keskenään muodostamia rakenteita

209
Q

DNA

A

deoksiribonukleiinihappo on pitkä polymeeri, joka koostuu sokeriosasta, siihen glykosidisidoksella liittyneestä emäsosasta sekä fosfaattiestereistä, jotka sitovat sokeriosat toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla. Yhdessä nämä osat muodostavat DNA:n monomeerin, nukleotidin. Emäsosia on nukleotideissä neljä erilaista

210
Q

miten DNA-ketjut laskostuvat?

A

ketjut eli juosteet laskostuvat kaksoiskierrerakenteeksi, jossa eri nukleotidien emäsosat muodostavat keskenään pareja vetysidoksin. Emäsosista tymiini voi pariutua vain adeniinin kanssa kahdella vetysidoksella, ja guaniini puolestaan vain sytosiinin kanssa kolmella vetysidoksella

211
Q

RNA

A

muuten samanlainen molekyylirakenteeltaan kuin DNA, mutta sokeriosana siinä on deoksiriboosin tilalla riboosi. RNA:ssa emäksenä tymiinin tilalla on urasiili. RNA ei muodosta samanlaista kaksoiskierrettä kuin DNA, vaan pienempiä laskostuneita rakenteita.

212
Q

lähetti-RNA

A

mRNA

213
Q

siirtäjä-RNA:n eli tRNA:n rakenne

A

pistoolin muotoinen. Aminohappo sitoutuu pistoolin piipun kärkeen

KEMIA (9 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions