Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

KEMIA > KE03 > Flashcards

KE03 Flashcards

1
Q

konsentraatio

A

kertoo kuinka monta moolia ainetta on liuennut tilavuusyksikköä kohti, tunnus c
ainemäärä (n)/tilavuus V. usein tilavuuden yksikkönä litra. konsentraation yksikkö mol/l

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

ainemäärä

A

n = m/M (m = massa ja M = moolimassa). n yksikkö on mol, m = g ja M g/mol

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

liuoksen valmistamisen vaiheet

A
  • punnitaan tarvittava määrä kiinteää ainetta tarkasti analyysivaa’alla keitinlasiin
  • lisätään keitinlasiin pieni määrä tislattua vettä
  • sekoitetaan, kunnes kaikki kiinteä aine on liuennut veteen
  • siirretään liuos suppilon avulla mittapulloon
  • huuhdellaan keitinlasia tislatulla vedellä ja siirretään huuhteluvesi suppilon avulla mittapulloon. huolehditaan ettei liuoksen tilavuus ylitä mittapullon tilavuutta
  • täytetään mittapullo merkkiviivaan asti
  • sekoitetaan liuos huolellisesti kääntelemällä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

mitä jos kiinteä aine on kidevedellinen?

A

kidevesi lasketaan mukaan moolimassaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

liuenneen aineen ainemäärä

A

n1=n2 c=n/V -> n=cV c1*V1=c2 * V2 (1 = väkevämpi liuos, 2 = laimennettu liuos)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

mitä työvälineitä liuoksen laimentamiseen käytetään?

A

pumpettia, täyspipettiä ja mittapulloa. vettä otetaan ruiskupullosta. jos pipetoitava määrä pieni, automaattipipetti. mittapipetti ei sovi analyyttisen tarkkojen liuosten valmistukseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

liuoksen laimentamisen vaiheet

A
  1. mitataan täyspipetillä tarvittava tilavuus väkevämpää liuosta
  2. siirretään pipetoitu tilavuus tyhjään mittapulloon
  3. lisätään vettä aluksi ruiskupullolla
  4. viimeset pisarat lisätään merkkiviivaan asti Pasteur-pipetillä. lopuksi liuos sekoitetaan ylösalaisin kääntelemällä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

mitä hyvin laimean liuoksen valmistamiseen käytetään?

A

välilaimennosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

punnituksessa syntyvän virheen laskeminen

A

vaa’an tarkkuus/punnittava massa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

1 l

A

1 dm3

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

1 ml

A

1 cm3

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

orgaaniset yhdisteet

A

hiiliyhdisteet, joissa yleensä vety- ja hiiliatomien välisiä tai useampien hiiliatomien välisiä sidoksia. mukana voi olla myös muita alkuaineita. suurin osa hiilivetyjä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

kuinka monia orgaanisia yhdisteitä tunnetaan?

A

yli 100 miljoonaa. määrä kasvaa kymmenillä tuhansilla joka päivä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

mistä orgaanisten yhdisteiden suuri määrä johtuu?

A

hiiliatomien poikkeuksellisesta kyvystä muodostaa erilaisia hiilirunkoja, joissa on suoria tai haarautuneita hiiliketjuja, renkaita ja näiden yhdistelmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

millainen sidos hiili- ja vetyatomin välillä on?

A

yksinkertainen, heikosti poolinen kovalenttinen sidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

tyydyttynyt hiilivety

A

hiiliatomit sitoutuneet toisiinsa vain yksinkertaisilla kovalenttisilla sidoksilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

tyydyttymätön hiilivety

A

hiiliatomien välillä vähintään yksi kaksois- tai kolmoissidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

alkaani

A

tyydyttynyt hiilivety

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

alkaanien nimeäminen

A

etuliite määräytyy hiiliatomien määrän mukaan ja perään aani-pääte (jos kyseessä alkaani)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

hiilivetyjen etuliitteet

A

met-
et-
prop-
but-
pent-
heks-
hept-
okt-
non-
dek-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

jos alkaanissa on n kpl hiiliatomeja, kuinka monta vetyatomia on?

A

2n+2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

alkeeni

A

hiilivety, joissa väh. yksi hiiliatomien välinen kaksoissidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

alkyyni

A

hiilivety, jossa väh. yksi hiiliatomien välinen kolmoissidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

triviaalinimi

A

yhdisteiden puhekielinen nimi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

alkeenien yleinen kaava

A

CnH2n

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

alkyynien yleinen kaava

A

CnH2n-2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

dieeni

A

yhdisteessä kaksi kaksoissidosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

syklinen hiilivety

A

rengasrakenteinen hiilivety, nimen alussa syklo-etuliite

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

miten sykloalkaanien viivakuviot piirretään?

A

säännöllisinä monikulmioina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

voiko syklinen hiilivety olla myös tyydyttymätön?

A

voi, esim. syklohekseeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

sykloalkaanien yleinen kaava

A

CnH2n

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

ovatko yhdisteet joissa on kuuden hiiliatomin muodostama bentseenirengas tyydyttyneitä vai tyydyttymättömiä hiilivetyjä?

A

ei kumpaakaan, ne luokitellaan omaksi ryhmäkseen, eli aromaattisiksi hiilivedyiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

mitä bentseeni ja muut aromaattiset hiilivedyt voivat aiheuttaa?

A

syöpää tai mutaatioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

PAH-yhdiste

A

polyaromaattinen hiilivety, eli aromaattinen yhdiste jossa on yhteen liittyneinä useita bentseenirenkaita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

alifaattiset hiilivedyt

A

hiilivedyt, joihin ei sisälly bentseenirengasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

hiilen ja vedyn välinen elektronegatiivisuusarvon erotus

A

0,4

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

ovatko hiilivedyt poolisia vai poolittomia?

A

poolittomia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

miksi pienimmät alkaanit ovat huoneen lämpötilassa ja normaalipaineessa kaasuja?

A

poolittomien hiilivety-molekyylien välille muodostuu vain heikkoja dispersiovoimia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

miksi sulamis- ja kiehumispiste kohoaa kun alkaanin moolimassa kasvaa?

A

mitä pidempi hiilirunko on, sitä enemmän muodostuu hetkellisiä dipoleita. dispersiovoimat siis lisääntyvät.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

alkaanien (joiden molekyyleissä 5-16 hiiliatomia) olomuoto huoneenlämpötilassa

A

neste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

onko yhdisteellä jonka molekyyli on suoraketjuinen korkeampi kiehumispiste kuin yhdisteellä jonka molekyyli on haarautunut?

A

on

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

resonanssirakenne

A

bentseenirenkaan hiiliatomien välille piirretään normaalisti kolme yksinkertaista sidosta ja 3 kaksoissidosta, mutta ne voidaan piirtää kahteen eri paikkaan. nämä rakenteet, jotka eroavat vain kaksoissidosten paikalla, ovat toistensa resonanssirakenteita. piirretään hakasulkeiden sisään ja niiden väliin tulee kaksisuuntainen nuoli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

mitä resonanssirakenteilla kuvataan?

A

elektronien delokalisaatiota eli sitä, ettei todellista rakennetta voi kuvata vain yhdellä rakennekaavalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

kuinka monta rakennekaavaa on yhdelle systemaattiselle nimelle?

A

yksi, sama toisinpäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

systemaattinen nimi

A
  1. hiilivetyjen nimen perusosa pisimmän hiiliketjun hiiliatomien lukumäärään mukaan (met-, et-..)
  2. jos hiiliatomit muodostavat rengasrakenteen, nimen perusosan eteen etuliite syklo
  3. perusosalle pääte, joka kertoo onko vain yksinkertaisia sidoksia vai myös kaksois- tai kolmoissidoksia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

substituentti

A

hiiliketjuun liittynyt ryhmä, eli kaikki ne hiiliatomit jotka eivät sisälly pisimpään hiiliketjuun eivätkä sitä kautta yhdisteen nimen perusosaan. ryhmät nimetään niiden hiiliatomien määrän mukaan (esim. met-) ja lisätään yyli-pääte. ryhmien nimet kirjoitetaan perusosan eteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

miten hiiliketju numeroidaan?

A

hiiliketju numeroidaan siitä suunnasta, mistä hiiliatomien kaksois- tai kolmoissidos tai hiiliketjuun liittynyt ryhmä saa mahdollisimman pienen numeron.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

jos yhdisteessä on sekä kaksois- tai kolmoissidos että yhteen liittynyt ryhmä, mistä suunnasta numerointi aloitetaan?

A

siitä suunnasta, että kaksois- tai kolmoissidokselle tulee mahd. pieni luku

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

mihin kohtaan kaksois- tai kolmoissidoksen numero kirjoitetaan?

A

ennen päätettä (esim. pent-2-eeni)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

mihin kohtaan liittyneiden ryhmien sijaintinumerot merkitään?

A

niiden nimien eteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

miksi pent-2-eenistä käytetään myös muotoa 2-penteeni?

A

yleisenä käytäntönä on kirjoittaa numero yhdisteen eteen silloin kuin kyseessä on vain yksi kaksoissidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

miten ilmoitetaan jos kaksois- tai kolmoissidoksia tai liittyneitä ryhmiä on enemmän kuin yksi?

A

niiden lukumäärä ilmoitetaan liittyneen ryhmän nimessä määrää ilmaisevalla etuliitteellä (esim. di-, tri-)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

merkitäänkö jokaiselle liittyneelle ryhmälle oma sijaintinumero, vaikka se olisi sama?

A

joo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

mitä jos liittyneitä ryhmiä on useampia erilaisia?

A

ne merkitään aakkosjärjestyksessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

jos yhdiste sisältää bentseenirenkaan, mikä nimen pääte/perusosa on?

A

-bentseeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

mitä jos bentseenirengas on liittynyt ryhmä?

A

se on fenyyliryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

-CH3

A

metyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

-CH2-CH3

A

etyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

-CH2-CH2-CH3

A

propyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

-CH(CH3)2

A

isopropyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

-C(CH3)3

A

tert-butyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

-CH(kaksoissidos)CH2

A

etenyyli eli vinyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

-CHO

A

aldehydiryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

funktionaalinen eli toiminnallinen ryhmä

A

orgaanisen molekyylin hiilirunkoon liittynyt osa, jossa on hiili- ja vetyatomien lisäksi jotakin muuta alkuainetta muodostaa yhdisteelle tunnusomaisen ryhmän. tämän perusteella aineet luokitellaan eri yhdisteryhmiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

mitä saman yhdisteryhmän eri jäsenillä on?

A

samankaltaisia ominaisuuksia ja reaktioita. reaktiot tapahtuvat yleensä molekyylin funktionaalisessa ryhmässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

voiko yhdisteessä olla useita erilaisia funktionaalisia ryhmiä?

A

voi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

millainen sidos happi- ja hiiliatomin välillä on alkoholeissa, eettereissä ja fenoleissa ?

A

yksinkertainen kovalenttinen sidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

mitä R tarkoittaa orgaanisissa molekyyleissä?

A

funktionaalisesta ryhmästä lähtevää hiilivetyryhmää, jossa hiiliatomien määrä voi vaihdella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

alkoholien funktionaalisen ryhmän nimi

A

hydroksiryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

eetterien funktionaalisen ryhmän nimi

A

eetteriryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

fenolien funktionaalisen ryhmän nimi

A

fenoliryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

miten alkoholit voidaan luokitella?

A

molekyylissä olevien hydroksiryhmien lukumäärän mukaan yhdenarvoisiin (vain yksi hydroksiryhmä) ja moniarvoisiin alkoholeihin (useampi hydroksiryhmä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

miten alkoholit voidaan luokitella hydroksiryhmän sijainnin mukaan?

A

primäärisiksi, sekundäärisiksi ja tertiäärisiksi alkoholeiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

mihin hydroksiryhmän sijainnilla on vaikutusta?

A

alkoholin hapettumis-pelkistymisreaktioihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

hydroksiryhmän sijainti primäärinen alkoholi

A

sitoutunut hiiliatomiin, johon liittynyt väh. 2 vetyatomia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

hydroksiryhmän sijainti sekundäärinen alkoholi

A

sitoutunut hiiliatomiin, johon on liittynyt 1 vetyatomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

hydroksiryhmän sijainti tertiäärinen alkoholi

A

sitoutunut hiiliatomiin, johon ei ole liittynyt yhtäkään vetyatomia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

alkoholien nimien perusosan pääte

A

-oli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

miten moniarvoisten alkoholien nimissä ilmoitetaan hydroksiryhmien lukumäärä?

A

etuliitteen avulla, esim. -dioli tai -trioli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

mitä jos alkoholin hydroksiryhmä on sellaisessa molekyylissä, jossa on joku toinen, vahvempi funktionaalinen ryhmä?

A

pääte ei ole -oli, vaan vahvempi funktionaalinen ryhmä määrä nimen ja hydroksiryhmä merkitään liittyneenä ryhmänä nimen perusosan eteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

milloin alkoholi luokitellaan aromaattiseksi?

A

jos hydroksiryhmä on sitoutunut bentseenirenkaan sivuketjun hiiliatomiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

onko hydroksiryhmä poolinen?

A

on, koska happi- ja hiiliatomin väliset sidokset ovat poolisia, samoin kuin happi- ja vetyatomin välinen sidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

miksi alkoholien sulamis- ja kiehumispisteet ovat korkeampia kuin niitä vastaavilla hiilivedyillä?

A

molekyylien hydroksiryhmien välille muodostuu vetysidokset, jotka ovat vahvempia kuin tavalliset dipoli-dipolisidokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

fenoli

A

yhdisteet, joissa yksi tai useampi hydroksiryhmä on kiinnittynyt suoraan bentseenirenkaan hiiliatomiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

miksi fenolien reaktiot muistuttavat enemmän happojen kuin alkoholien reaktioita?

A

-OH-ryhmän happiatomi on liittynyt suoraan bentseenirenkaaseen yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella. tämän sidoksen elektronit jakautuvat osittain bentseenirenkaaseen, mikä vähentää happi- ja vetyatomin sidoksen voimakkuutta. monissa fenolien reaktioissa vetyatomi irtoaa happiatomista, mikä ei ole tyypillistä alkoholeille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

miten fenolit eroavat alkoholeista?

A

esim. fenolien vesiliuokset ovat happamia, kun taas alkoholien vesiliuokset ovat neutraaleja. fenolit eivät kuulu alkoholeihin, vaan ne ovat oma yhdisteryhmänsä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

fenolinen hydroksiryhmä

A

bentseenirenkaaseen liittynyt hydroksiryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

mikä pääte jos fenoliryhmä on ainoa funktionaalinen ryhmä?

A

-fenoli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

eetterit

A

kaksi hiilivetyketjua ovat sitoutuneet toisiinsa happiatomin välityksellä. molemmat hiilivetyketjut muodostavat yksinkertaisen poolisen sidoksen saman happiatomin kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

hiiliketjut yhdistävä happi (eetterit)

A

happisilta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
91
Q

voiko eetteri olla myös rengasrakenteinen?

A

kyllä, jolloin happiatomi on hiilirenkaan yksi atomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
92
Q

miten eetterien päätteeseen lisätään happeen liittyneiden hiiliketjujen nimet?

A

nimet -eetteri päätteen eteen aakkosjärjestyksessä, jos hiilivetyketjut on samat, ilmoitetaan se etuliitteellä di

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
93
Q

miksi eetterit ovat hiilivetyjen jälkeen poolittomin orgaaninen yhdisteryhmä, vaikka eetterin funktionaalisessa ryhmässä olevan happiatomin ja siihen liittyneiden hiiliatomien välinen sidos on poolinen?

A

eetterimolekyylien muoto kumoaa osittaisvarausten vaikutusta. eetterimolekyylien välillä vaikuttavat dipoli-dipoli-sidokset ja dispersiovoimat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
94
Q

miten happi on sitoutunut hiiliatomiin aldehydeissä, ketoneissa, karboksyylihapoissa, estereissä, amideissa ja aminohapoissa?

A

kaksoissidoksella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
95
Q

karbonyyliryhmä

A

osa funktionaalisessa ryhmässä, jossa happi on sitoutunut hiiliatomiin kaksoissidoksella. molekyyliin aiheutuu poolinen kohta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
96
Q

missä kohtaa happiatomi sijaitsee aldehydeissä?

A

hiilirungon päässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
97
Q

missä kohtaa happiatomi sijaitsee ketoneissa?

A

hiilirungon keskellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
98
Q

aldehydien pääte

A

-aali

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
99
Q

ketonien pääte

A

-oni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
100
Q

-COOH

A

poolinen karboksyyliryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
101
Q

karboksyylihappojen pääte

A

-happo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
102
Q

miksi karboksyylihappojen sulamis- ja kiehumispisteet ovat korkeampia kuin niitä vastaavien ketonien ja aldehydien?

A

karbonyyliryhmä aiheuttaa karboksyylihappomolekyylien välille dipoli-dipoli-sidoksia, mutta hydroksiryhmän happi muodostaa myös vetysidoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
103
Q

esteri

A

karboksyylihappojen johdannaisia, karbonyyliryhmän hiiliatomiin on liittynyt toinen hiiliatomi yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella. happiatomi muodostaa “sillan” molekyylin seuraavaan hiiliatomiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
104
Q

esterien perusnimen pääte

A

-aatti, siihen kiinnittynyt hiiliketju ilmoitetaan liittyneenä ryhmänä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
105
Q

amiinien funktionaalinen ryhmä

A

aminoryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
106
Q

aminohappojen funktionaalinen ryhmä

A

aminoryhmä ja karboksyyliryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
107
Q

miksi amiinien sulamis- ja kiehumispisteet ovat matalempia kuin vastaavilla alkoholeilla?

A

typellä on vaan 1 vapaa elektronipari -> vähemmän vetysidoksia

108
Q

amiini

A

emäksinen orgaaninen yhdiste, jossa typpiatomi on liittynyt kolmella kovalenttisella sidoksella hiili- tai vetyatomeihin

109
Q

mihin amiinien luokittelu primäärisiin, sekundäärisiin ja tertiäärisiin perustuu?

A

siihen, kuinka monta hiiliketjua typpiatomiin on liittynyt

110
Q

amiinien perusosan pääte

A

-amiini, siihen liittyneet hiiliketjut nimetään liittyneen ryhmän nimellä. monimutkaisemmissa yhdisteissä aminoryhmä nimetään liittyneenä ryhmänä amino-liitteellä

111
Q

mistä proteiinit rakentuvat?

A

aminohapoista

112
Q

heterosyklinen yhdiste

A

rengasrakenteinen yhdiste, jossa renkaassa voi olla hiiliatomien lisäksi esim. happi-, typpi- tai rikkiatomi. voivat olla aromaattisia

113
Q

funktionaalisten ryhmien vahvuusjärjestys

A
  1. karboksyyliryhmä
  2. karbonyyliryhmä
  3. hydroksiryhmä
  4. aminoryhmä
114
Q

miten vitamiinit osallistuvat hapetusreaktioihin?

A

poistamalla vetyä hapettuvasta aineesta. entsyymit nopeuttavat hapettumisreaktioita, ja osa niistä tarvitsee toimiakseen vitamiineja

115
Q

hapetusreaktioiden kannalta tärkeitä vitamiineja

A

B2 (riboflaviini), B3 (niasiini), C-vitamiini

116
Q

hapettuminen

A

elektronien luovuttaminen. jos yhdisteeseen liittyy happea, se hapettuu. hapettumisessa yhdisteestä voi myös poistua vetyä

117
Q

pelkistyminen

A

hapettumisen käänteisreaktio. yhdisteeseen liittyy vetyä tai poistuu happea

118
Q

mitä jos yhdisteestä poistuu happea ja vetyä siten, että molekyylistä lohkeaa vesimolekyyli?

A

kyseessä ei ole hapettuminen eikä pelkistyminen

119
Q

miten hapetusreaktiota kuvataan?

A

laitetaan reaktionuolen päälle O

120
Q

miten primääriset alkoholit hapettuvat?

A

ensin aldehydeiksi (hydroksiryhmä on sitoutunut hiiliatomiin johon on sitoutunut väh. 2 vetyatomia, nyt yksi näistä vetyatomeista poistuu), sitten karboksyylihapoiksi (toiseen vetyatomiin liittyy happiatomi, eli tulee OH-ryhmä)

121
Q

etenevätkö hapettamisreaktion pelkän hapen avulla?

A

ei, tarvitaan entsyymejä (muuten hapetusreaktio voisi kestää niin kauan, että hapetettava aine ehtisi haihtua pois)

122
Q

hapetin

A

yhdiste, joka voi luovuttaa happea tai vastaanottaa vetyä (esim. MnO_2, KMnO_4, K_2Cr_2O_7, Na_2WO_4)

123
Q

miksi jotkut ihmiset saavat myrkytystilan jo pienestäkin määrästä etanolia?

A

etanoli hapettuu elimistössä etanaaliksi alkoholidehydrogenaasin (ADH) avulla ja etanaali etaanihapoksi aldehydidehydrogenaasin (ALDH) avulla. entsyymien teho ja ilmentyminen vaihtelee eri ihmisillä (jos ALDH toimii hitaasti etanaalin määrä nousee veressä nopeasti, seuraus voi olla ihon punoitus, pahoinvointi ja sydämen rytmihäiriö)

124
Q

miten sekundääriset alkoholit hapettuvat?

A

ketoneiksi

125
Q

miksi ketoniryhmä ei yleensä hapetu enempää?

A

yleensä ketonin karbonyyliryhmään on sitoutunut hiiliketju molemmille puolille. seuraavan hapetuksen täytyisi tapahtua muualle hiilirungossa

126
Q

miten tertiääriset alkoholit, ketonit ja felonit hapettuvat?

A

eivät yleensä hapetu (hydroksiryhmä on kiinni hiiliatomissa, johon ei ole sitoutunut yhtään vetyatomia)

127
Q

pelkistin

A

yhdiste joka voi luovuttaa vetyä tai vastaanottaa happea (esim. NaBH_4, LiAlH_4, H_2 [jos katalyytti käytös])

128
Q

miksi hapettimien ja pelkistimien reaktiot voivat olla vaarallisia?

A

monet niistä ovat erittäin reaktiivisia

129
Q

mitä turvallisempia hapettimia tai pelkistimiä voidaan käyttää?

A

hapettimena ilman happea ja pelkistimenä vetyä tai alkoholia. näiden kanssa tarvitsee käyttää katalyyttejä

130
Q

miten estereitä voi pelkistää?

A

vastaavalla tavalla kuin karboksyylihappoja

131
Q

voiko hapettumista tapahtumia hiilirungossa?

A

kyllä, maksassa ja muualla elimistössä on erittäin tehokkaita hapettavia entsyymejä (sytokromi P450), jotka kykenee hapettamaan molekyylin hiilirungon sidoksia siten, että molekyyliin muodostuu joko hydroksi- tai karbonyyliryhmiä. tämä lisää molekyylien vesiliukoisuutta ja helpottaa niiden erittymistä pois elimistöstä

132
Q

mitä sytokromien aikaansaama hapetus tekee lääkkeille?

A

monet lääkkeet hajoavat eli metaboloituvat elimistössä sytokromien aikaansaaman hapetuksen avulla. joissain tapauksissa lääkkeen aktiivinen muoto syntyy vasta elimistössä hapettumisen seurauksena

133
Q

miksi kvanttimekaaninen atomimalli kuvaa elektronin luonnetta paremmin kuin pistemäinen atomimalli?

A

koska elektroneilla ei ole tarkkaa sijaintia. elektroni on siis delokalisoitunut.

134
Q

mitä orbitaaleilla kuvataan?

A

vaikka elektronin sijainnille ei voida ennustaa tarkkaa paikkaa, elektroni on kuitenkin todennäköisimmin tietyllä alueella atomiytimen ympärillä. näitä alueita kuvataan orbitaaleilla. ne nimetään kirjaimilla s,p,d ja f ja ne ovat eri muotoisia

135
Q

mitkä 3 määrittävää ominaisuutta elektronilla on?

A

massa, varaus ja spin (joka kuvaa elektronin magneettista vuorovaikutusta). massalla ja varauksella voi olla vaan 1 lukuarvo, mutta spinillä voi olla 2 eri suuntaa (näitä suuntia merkitään yleensä ylös tai alas)

136
Q

Paulin kieltosääntö

A

jos kahdella elektronilla on sama spin, ne eivät voi olla samalla orbitaalilla

137
Q

Montako elektronia voi olla yhdellä orbitaalilla?

A

2, koska spinillä on kaksi mahdollista suuntaa. orbitaaleja voidaan merkitä laatikoilla ja elektroneja kuvaavat niiden sisään piirretyt nuolet. nuolet piirretään ylös- ja alaspäin kuvaamaan spinien suuntia

138
Q

alakuori

A

orbitaalien muodostama joukko, jolla on samantyyppinen muoto. kaikilla orbitaaleilla jotka kuuluvat samalle alakuorelle on sama energia

139
Q

montako orbitaalia kuuluu millekin alakuorelle?

A

alakuoria kutsutaan niiden sisältämien orbitaalien mukaan s, p, d ja f-alakuoriksi. s-alakuorelle kuuluu 1 s-orbitaali, p-alakuorelle 3 p-orbitaalia, d-alakuorelle 5 d-orbitaalia ja ja f-alakuorelle 7 f-orbitaalia

140
Q

montako elektronia mahtuu yhdelle alakuorelle?

A

koska jokaiselle orbitaalille mahtuu 2 elektronia, jokaiselle alakuorelle mahtuu kaksinkertainen määrä elektroneja mikä kuorella on orbitaaleja

141
Q

Hundin sääntö

A

elektronit asettuvat alakuorille ensin siten, että niillä on samansuuntainen spin. tämä tarkoittaa sitä, että ensin jokainen alakuoren orbitaali saa yhden elektronin ja vasta tämän jälkeen ne saavat toisen elektronin (jolla vastakkaissuuntainen spin)

142
Q

kuoret kvanttimekaanisessa atomimallissa

A

pääkuoret/pääenergiatasot, merkitään yleensä numeroilla 1-7. pääkuoren numero kertoo alakuorien lukumäärän

143
Q

atomin perustila

A

elektronit asettuvat atomiorbitaaleille siten, että atomin kokonaisenergia on mahdollisimman pieni. saavutetaan siten, että orbitaalit täytetään matalaenergisimmästä alakuoresta ns. minimienergiaperiaatteen mukaan

144
Q

voiko atomilla olla useita samannimisiä alakuoria?

A

voi, esim. 1s- ja 2s-alakuoret

145
Q

miksi alakuoret eivät täyty järjestyksessä (paitsi alkuaineilla 1-18)?

A

alakuorilla on erilainen energia ja ne täyttyvät sen mukaan, millä alakuorella on pienin energia. seuraavan pääkuoren alimman alakuoren energia voi olla pienempi kuin edellisen ylemmän alakuoren energia

146
Q

elektronikonfiguraatio

A

atomien elektronien asettuminen eri alakuorille

147
Q

miten elektronikonfiguraatio merkitään?

A

alakuoren merkintä ja yläindeksiin elektronien lukumäärä kyseisellä alakuorella

148
Q

miten raskaampien alkuaineiden elektronikonfiguraatiomerkintöjä voidaan lyhentää?

A

merkitsemällä jalokaasujen elektronirakennetta jalokaasun kemiallisella merkillä hakasulkeissa. esim. argonin elektronikonfiguraatio on sama kuin germaniumin elektronikonfiguraation alku, eli voidaan merkitä [Ar] ja loppuun germaniumin elektronikonfiguraation loppu

149
Q

miten elektronikonfiguraatio näkyy jaksollisesta järjestelmästä?

A

jaksollinen järjestelmä voidaan jakaa lohkoihin sen mukaan, mikä on aineen viimeinen täyttyvä kuori

150
Q

miksi kaikki magneetit sisältävät sivuryhmien metalleja?

A

koska metallit joilla on vajaa d- tai f-alakuori voivat olla magneettisia

151
Q

siirtymämetalli

A

alkuaine, jolla on vajaa d-alakuori tai joka voi muodostaa kationeja joilla on vajaa d-alakuori

152
Q

ionisoitumisenergia

A

kuvaa sitä energiamäärää, joka vaaditaan erottamaa yksi elektroni kaasumaisesta alkuaineatomista. jos muodostuneesta ionista irrotetaan toinen elektroni, tarvittavaa energiaa kutsutaan toiseksi ionisoitumisenergiaksi jne.

153
Q

miksi ionisoitumisenergia pienenee kun mennään jaksollisessa järjestelmässä alaspäin?

A

täyttyneiden orbitaalien ja elektronikuorten määrä kasvaa, mikä tarkoittaa että ulkoelektronit ovat kauempana ytimestä -> elektronin ja ytimen välinen vuorovaikutus on heikompi

154
Q

miten pysyvät elektronikonfiguraatiot näkyvät ionisoitumisenergioissa?

A

elektroni irtoaa helpoiten s-kuorelta -> maa- ja maa-alkalimetalleilla on alhainen ionisoitumisenergia. ryhmillä 13-18 ei irtoa enää helposti (p-alakuorelta), mutta 13 helpommin kuin 18.

155
Q

mikä on siirtymämetallien, lantanoidien ja aktinoidien korkeaenergisin alakuori?

A

d- tai f-alakuori. esim. ryhmien 3-12 korkeaenergisin alakuori on 3d-kuori, mutta elektroni irtoaa 4s-alakuorelta

156
Q

pääryhmien ulkokuori

A

korkeaenergisimmät s- ja p-orbitaalit joilla on elektroneja

157
Q

siirtymämetallien ulkokuori

A

korkeaenergisin d-alakuori lasketaan mukaan korkeaenergisimmän s-alakuoren lisäksi (sinkillä jota ei aina lasketa siirtymämetalliksi on täysi 3d-alakuori, joten ulkokuoreen lasketaan vain 4s-alakuori)

158
Q

lantanoidien ulkokuori

A

määritelmä vaihtelee, samoin elektronikonfiguraatio kaasumaisessa ja kiinteässä faasissa. yleensä ulkokuoreen kuuluu 6s-,4f- ja 5d-orbitaaleja

159
Q

miksi 4f-orbitaalit vaikuttavat vain vähän lantanoidien ominaisuuksiin?

A

täynnä olevan 5d-alakuoren orbitaalit ovat suurempia kuin 4f-orbitaalit, minkä takia 4f-orbitaalit eivät pääse osallistumaan kovalenttisten sidosten muodostamiseen. 4f-elektronit vaikuttavat kuitenkin suuresti lantanoidien magneettisiin ja spektroskooppisiin ominaisuuksiin

160
Q

aktinoidit ulkokuori

A

yleensä 5f-orbitaalit lasketaan mukaan ulkokuoreen

161
Q

sidosorbitaali

A

kovalenttisessa sidoksessa molempien atomien sidokseen osallistuvien elektronien orbitaalit sulautuvat yhteen sidosorbitaaleiksi

162
Q

sigmasidos

A

yksinkertainen kovalenttinen sidos, joka syntyy kahden atomin sidokseen osallistuvien elektronien orbitaalien yhteensulautuneesta sidosorbitaalista

163
Q

hybridisaatiomalli

A

kehitettiin hiiliatomin sidosten ymmärtämiseksi. (koska hiilen elektronikonfiguraatio on 1s^2 2s^2 2p^2, eli vain kahdella p-orbitaalilla on parittomia elektroneja, jotka voivat osallistua kovalenttisen sidoksen muodostumiseen. hiili kuitenkin muodostaa 4 kovalenttista sidosta.)

164
Q

hybridiorbitaalit

A

tietyt erimuotoiset atomiorbitaalit muuntuvat keskenään samanlaisiksi hybridiorbitaaleiksi

165
Q

sp^3-hybridisaatio

A

kun hiiliatomi muodostaa 4 yksinkertaista sidosta, sen uloimman kuoren s-orbitaali ja kaikki kolme p-orbitaalia hybridisoituvat neljäksi identtiseksi hybridiorbitaaliksi. muodostuneet sp^3-hybridiorbitaalit sijoittuvat avaruudellisesti mahdollisimman kauas toisistaan tetraedrin muotoon

166
Q

ovatko sidoskulmat samankokoisia kaikilla alkaaneilla?

A

on, eli 109,5 astetta

167
Q

mitä orgaanisten molekyylien kaavoissa tarkoittaa levenevä yhtenäinen viiva ja levenevä katkoviiva?

A

levenevä yhtenäinen viiva: sidos joka suuntautuu katsojaan päin
levenevä katkoviiva: sidos, joka suuntautuu katsojasta poispäin

168
Q

sp^2-hybridisaatio

A

alkeeneissa hybridiorbitaaliin osallistuu vain 2 p-orbitaalia. hybridiorbitaalit suuntautuvat niin, että ne ovat 120 asteen etäisyydellä toisistaan. p-orbitaali joka ei hybridisoitunut, suuntautuu kohtisuoraan hybridiorbitaalin tasoa vastaan

169
Q

piisidos

A

syntyy hiiliatomien välille hybridisoitumattomista p-orbitaaleista

170
Q

mistä hiiliatomien välinen kaksoissidos muodostuu?

A

yhdestä sigmasidoksesta ja yhdestä piisidoksesta

171
Q

miksi kaksoissidos on jäykkä?

A

sen päissä olevat atomiryhmät eivät voi vaihtaa paikkaa toistensa suhteen sidoksen katkeamatta

172
Q

miksi bentseenirenkaan rakenne on erittäin pysyvä?

A

delokalisaation takia. renkaan hiiliatomit ovat vierekkäin ja hybridisoimattomat p-orbitaalit ovat sulautuneet toisiinsa yhtenäiseksi piisidos-pilveksi. noilla p-orbitaaleilla olleet 6 elektronia ovat pilvessä delokalisoituneina

173
Q

konjugoitunut kaksoissidos

A

kun hiiliketjussa kovalenttiset kaksoissidokset ja yksinkertaiset sidokset vuorottelevat, kaksoissidoksia kutsutaan konjugoituneiksi

174
Q

miksi yhdisteet joissa on monia konjugoituneita kaksoissidoksia ovat värillisiä?

A

aineen absoiboidessa energiaa, molekyylein saama energia virittää ne korkeammalle energiatilalle. useimmat orgaaniset molekyylit absorboivat energiaa näkyvää valoa korkeammilla aallonpituuksilla, eli näkyvän valon alueella tapahtuvaa absorboimista, mikä aiheuttaa aineelle jonkin värin, ei tapahdu. yhdisteissä joissa on konjugoituneita sidoksia, piielektronit voivat jakautua koko pitkälle konjugoituneelle osalle. joidenkin piielektronien energia nousee ja joidenkin laskee, koska on erilaisia energiatasoja joille elektronit voivat asettua. korkeaenergisimmät piielektronit voivat virittyä jo näkyvän valon säteilyn vaikutuksesta matalaenergisille viritystiloille. viritystilojen määrä kasva akun konjugoitunut osa pitenee.

174
Q

sp-hybridisaatio

A

alkyyneissä, kolmoissidos. vaan yksi p-orbitaali osallistuu hybridisaatioon. sp-hybridiorbitaalit sijoittuvat mahdollisimman kauas toisistaan, eli ovat 180 asteen kulmassa. kaksi p-orbitaalia jotka eivät osallistu hybridisaatioon ovat kohtisuorassa toisiaan ja hybridiorbitaaleja vastaan

174
Q

voivatko ionit olla aromaattisia?

A

voivat

175
Q

voivatko muutkin kuin hiilivedyt olla aromaattisia?

A

voivat

176
Q

mistä hiiliatomien välinen kolmoissidos koostuu?

A

yhdestä sigmasidoksesta ja kahdesta piisidoksesta

177
Q

stereoisomeria

A

molekyylit eroavat toisistaan vain avaruusrakenteen perusteella. atomit ovat sitoutuneet samoihin atomeihin, mutta sidokset suuntautuvat eri puolille molekyyliä.

178
Q

mihin stereoisomeria jaetaan?

A

cis-trans-isomeriaan, enantiomeriaan eli peilikuvaisomeriaan ja konformaatioisomeriaan

179
Q

cis-trans-isomeria

A
  • voi olla yhdisteillä, joilla on hiiliatomien välisiä kaksoissidoksia tai rengasrakenteita
  • Jos molempiin kaksoissidoksen hiiliatomeihin kiinnittyneet atomit tai atomiryhmät ovat keskenään erilaisia, yhdisteellä voi olla kaksi eri isomeeriä: cis- ja trans-isomeerit. Cis-isomeerissä toisiaan vastaavat atomit tai atomiryhmät ovat kaksoissidoksen samalla puolella ja trans-isomeerissä vastakkaisilla puolilla.
  • Jos kaksoissidoksen toiseen hiiliatomiin on sitoutunut kaksi samanlaista atomia tai atomiryhmää, cis-trans-isomeriaa ei muodostu.
180
Q

enantioisomeria

A
  • muodostuu jos molekyylissä johonkin hiiliatomiin on kiinnittynyt 4 erilaista atomia tai atomiryhmää eli siinä on kiraliakeskus.
  • kiraliakeskukseen liittyneet hiiliatomit voivat järjestäytyä hiiliatomin ympärille kahdella eri tavalla
181
Q

konformaatioisomeria

A
  • voi olla millä tahansa yhdisteellä, jolla on hiiliatomien välisiä yksinkertaisia sidoksia
  • sigmasidoksen päissä olevat ryhmät voivat pyörähtää toistensa suhteen ympäri sidoksen katkeamatta
  • ei vaadi sidosten katkeamista toisin kuin muut isomerian lajit
182
Q

rengasrakenteiden cis-trans-isomeria

A
  • esiintyy, jos toisiaan vastaavat ryhmät voivat asettua eripuolille renkaan tasoa
  • cis-muodossa toisiaan vastaavat ryhmät ovat samalla puolella renkaan tasoa, trans-muodossa eri puolilla
183
Q

E/Z-isomeerit

A

kaksoissidoksessa on erilaisia atomeja tai atomiryhmiä kolme tai neljä. kyse samasta isomerian lajista kuin cis-trans-isometriassa.
e= vastakkain
z= yhdessä

184
Q

miten E/Z-isomeerit nimetään?

A
  1. vertaillaan ensin kaksoissidoksen toiseen hiiliatomiin liittyneitä atomeita ja niiden suhteellisia atomimassoja keskenään
  2. vastaava vertailu toisella hiiliatomilla
  3. verrataan näiden kahden hiiliatomin raskaampien ja kevyempien atomien paikkaa kaksoissidokseen nähden. jos kevyemmät ovat eripuolilla -> E, jos samalla -> Z
    jos kaksoissidokseen on sitoutunut 2 tai useampia hiiliatomeita, vertailuun käytetään seuraavia atomeja niin kauan kunnes ero löytyy
185
Q

kiraliakeskus

A

asymmetrinen hiiliatomi. atomi johon on liittynyt 4 erilaista atomia tai atomiryhmää.
aka stereokeskus tai stereogeeninen keskus

186
Q

enantioisomeerien merkinnät

A

(R) ja (S), periaate sama kun E/Z-isomeereillä.

187
Q

milloin rengasrakenteen hiiliatomissa voi olla kiraliakeskus?

A

jos renkaan eri hiiliatomeihin on väh 2 erilaista atomia tai atomiryhmää

188
Q

miten enantiomeerit eroavat toisistaan?

A

sulamis- ja kiehumispisteet ovat samoja samoin liukoisuus, mutta eroavat biologisilta ominaisuuksiltaan
-haju voi olla eri, koska vuorovaikutuksia molekyylien ja hajureseptorien välille voi muodostua vain tietyssä kohassa, johon molekyyli sopii

189
Q

enantiomeerit lääkkeissä

A

yleensä vain toinen vaikuttaa halutulla tavalla

190
Q

raseeminen seos

A

jos seoksessa on eri enantiomeerejä yhtä paljon. syntyy silloin kun reaktioon ei vaikuta mikään muu yhdiste, kuten katalyytti

191
Q

voiko kiraliakeskus olla muukin kuin hiiliatomi?

A

joo

192
Q

Lewisin kaava

A

kaikki sidoselektronit ja vapaat elektroniparit on merkitty kahdella pisteellä tai sidosviivalla

193
Q

mitä orbitaaleille tapahtuu kovalenttisen sidoksen muodostuessa?

A

atomien uloimman kuoren orbitaalit sulautuvat toisiinsa ja aiemmin parittomat elektronit muodostavat sidoselektroniparin

194
Q

miksi sidosorbitaalit suuntautuvat mahdollisimman kauaksi toisistaan?

A

eri orbitaaleilla ovat elektroniparit hylkivät toisiaan

195
Q

miksi metaanimolekyyli on tetraedrin muotoinen?

A

hiiliatomilla on oktetti, kahdeksan elektronia sijaitsevat pareittain neljällä sidosorbitaalilla. sidokset suuntautuvat mahdollisimman kauas toisistaan, joten muoto on tetraedri

196
Q

mistä sidosten suuntautuminen molekyylissä riippuu?

A

molekyylin keskusatomista. jos keskusatomilla ei ole vapaita elektronipareja, molekyyli on joko tetraedri, tasokolmio tai lineaarinen. jos keskusatomilla on vapaita elektronipareja, muoto on pyramidi tai taipunut V-muoto

197
Q

vapaa elektronipari

A

atomin uloimman kuoren elektronipari, joka ei osallistu sidoksen muodostumiseen

198
Q

kolmisivuisen pyramidin muotoinen molekyyli

A

sidoselektroniparit ja vapaa elektronipari suuntautuvat mahdollisimman kauas toisistaan, mutta vapaa elektronipari vie enemmän tilaa kuin sidoselektronipari, joten sidokset taipuvat hieman toisiaan kohti. sidoskulma noin 107 astetta. poolinen, koska pyramidin huipulla pysyvä erimerkkinen osittaisvaraus kuin alhaalla. jos neljä atomia ja yksi vapaa elektronipari keskusatomilla

199
Q

V-kirjaimen muotoinen molekyyli

A

vapaat elektroniparit vievät tilaa ja sidoselektroniparit vääntyvät kohti toisiaan, sidoskulma 105 astetta jos 2 vapaa elektroniparia ja 3 atomia.jos kolmiatomisen molekyylin keskusatomilla on vain yksi vapaa elektronipari, se vääntää molekyylin myös V:n muotoiseksi, mutta sidoskulma on silloin 120 astetta, eli suurempi kuin vesimolekyylissä

200
Q

molekyyli muodoltaan tasokolmio

A

4 atomia, keskusatomilla ei yhtäkään vapaata elektroniparia. kulmat 120

201
Q

lineaarinen molekyyli

A

3 atomia, keskusatomilla ei yhtäkään vapaata elektroniparia. kahden atomin alkuainemolekyylit aina

202
Q

mihin molekyylin muoto vaikuttaa?

A

poolisuus, reaktiivisuus, olomuoto, liukoisuus, biologinen aktiivisuus. esim. muoto voi kumota sidosten poolisen vaikutuksen

203
Q

minkä elektronegatiivisuusarvon jälkeen sidos on poolinen?

A

0,5 (tätä ennen heikosti poolinen)

204
Q

milloin molekyylin muoto kumoaa poolisuuden?

A

kun sidokset suuntautuvat vastakkaisille puolille molekyyliä ja niiden elektronegatiivisuusarvon erotus on alle 0,5

205
Q

tetraedri

A

esim. 5 atomia, ei vapaita elektronipareja. sidoskulma 109,5.

206
Q

pitääkö poolisuutta tutkittaessa ottaa huomioon toinen sidos ja siihen liittynyt atomi?

A

joo.

207
Q

miten tietoa molekyylin absorboimasta energiasta voidaan käyttää hyväksi?

A

absorboituneesta energiasta voidaan saada tietoa siitä, millainen molekyylin rakenne on. jokainen molekyyli absorboi säteilyä eri tavalla

207
Q

miten sähkömagneettinen säteily luokitellaan?

A

aallonpituuden perusteella. lyhytaaltoisin säteily kuljettaa mukanaan eniten energiaa

208
Q

miten säteily vaikuttaa molekyyleihin?

A

kun molekyyli absorboi säteilyä, molekyyli virittyy säteilyn vaikutuksesta perustilalta virittyneelle tilalle. tämä voi johtaa molekyylin pyörimisliikkeen tai sidosten värähdysliikkeen lisääntymiseen tai muutoksiin molekyylin elektronirakenteessa

209
Q

miten radioaallot vaikuttavat molekyyleihin?

A

molekyyli pyörii nopeammin

210
Q

miten infrapunasäteily vaikuttaa molekyyleihin?

A

molekyylin sidokset värähtelevät nopeammin

211
Q

miten näkyvä valo ja matalaenerginen UV-säteily vaikuttavat molekyyleihin?

A

elektroneja virittyy orbitaaleilta toisille orbitaaleille

212
Q

miten korkeanerginen UV-säteily, röntgen ja gammasäteily vaikuttavat molekyyleihin?

A

molekyylistä irtoaa elektroneja ja molekyyli tuhoutuu

213
Q

spektri

A

kuvaaja, jonka vaaka-akseli kuvaa säteilyn energiaa ja pystyakseli sitä, kuinka voimakkaasti säteily vaikuttaa aineeseen. vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvataan absorbanssilla, eli sillä kuinka voimakkaasti aine absorboi säteilyä. molekyylit yleensä absorboivat säteilyä yleensä tietyillä energia-alueilla, mikä näkyy spektrissä piikkeinä

214
Q

miten spektrin avulla tunnistetaan molekyylejä?

A

tietyt molekyylin osat näkyvät spektrissä piikkeinä tietyllä energialla. jos piikkejä on riittävästi, aineen voi tunnistaa vertaamalla sen spektriä tietokannassa oleviin tunnettujen näytteiden spektreihin. jos piikkejä on vain muutama, tunnistaminen on hankalaa koska useilla molekyyleillä voi olla spektrissään samankaltaisia piikkejä. myös käytetty liuotin vaikuttaa spektrissä näkyviin piikkeihin

215
Q

miten molekyylit voivat värähdellä?

A

esim. vesimolekyylin sidokset voivat venyä eri tahdissa tai samassa tahdissa tai atomien välinen kulma voi taipua edestakaisin. jokaiseen värähdysliikkeeseen liittyy tietty energia, joka ilmaistaan aaltolukuina yksikössä cm^-1

216
Q

IR-spektri

A

infrapuna-alueen sähkömagneettinen säteily virittää molekyylien sidosten värähdystiloja. jokaisen värähdystilan virittäminen vaatii tietyn määrän energiaa ja tiettyjen funktionaalisten ryhmien sidokset virittyvät hyvin tunnusomaisella aallonpituudella. pystyakselilla absorbanssin sijasta yleensä transmittanssi, joka kuvaa sitä, kuinka suuri osa säteilystä läpäisee näytteen

217
Q

aaltolukuyksikkö

A

aallonpituuden käänteisluku

218
Q

NMR-spektroskopia (ydinmagneettinen resonanssispektroskopia)

A

atomien ydinten ympäristöä voidaan tutkia. näyte asetetaan voimakkaaseen magneettikenttään ja siihen kohdistetaan radioaaltoja. tämä saa aikaan ytimen magneettisen tilan virittymisen ja sen jälkeen purkautumisen, mitä voidaan tutkia.

219
Q

kemiallinen ympäristö

A

molekyyleissä atomiin on liittynyt jonkin toinen atomi ja tähän atomiin muita atomeja. tämä on ytimen kemiallinen ympäristö. riippuu molekyylin elektronirakenteesta. vaikuttaa ytimen kokemaan magneettikenttään ja siten siihen aallonpituuteen, jolla se absorboi säteilyä. jokainen erilaisessa kemiallisessa ympäristössä oleva atomin ydin absorboi säteilyä hieman eri aallonpituudella ja aiheuttaa spektriin piikin

220
Q

mitä NMR-spektroskopialla yleensä tutkitaan?

A

vedyn yleisimmän isotyypin 1^H-ytimien virittymistä. tämä koska se on yleinen ja sen vuorovaikutus magneettikentän kanssa on suht voimakasta

221
Q

mitä jos kahdella tai useammalla 1^H-ytimellä on täysin samanlainen kemiallinen ympäristö?

A

niiden piikit ovat spektrissä täsmälleen päällekkäin, eli spektrissä näkyy vain yksi piikki -> 1^H-NMR-spektrissä on yhtä monta piikkiä kuin molekyylissä on 1^H-ydinten eri kemiallisia ympäristöjä

222
Q

piikin hienorakenne

A

1^H-NMR-spektrin piikkien silpoutuminen, eli piikit koostuvat yleensä monesta toisiaan lähellä olevasta piikistä. tästä voidaan myös tehdä päätelmiä molekyylin rakenteesta

223
Q

kemiallinen siirtymä

A

kertoo kuinka paljon ytimien absorptio poikkeaa vertailuaineen absorptiosta. NMR-spektrin piikit ilmoitetaan usein kemiallisina siirtyminä, sillä erot eri ytimien säteilyn absorptiossa ovat hyvin pieniä. vertailuaine on usein tetrametyylisilaani, jonka antama yksinkertainen piikki on kalibroitu kohtaan 0 ppm.

224
Q

mitkä vaikuttavat kemialliseen siirtymään?

A

muun muassa vety-ytimeen liittyvien atomien ja niihin edelleen liittyneiden atomeiden elektronegatiivisuudet. karkeasti: mitä lähempänä elektronegatiivisinta atomia vety-ydin on, sitä suurempi on siirtymä. NMR-spektrien tulkinnassa täytyy kuitenkin huomioida monta tekijää

225
Q

miksi NMR-spektrin avulla voidaan päätellä mitä funktionaalisia ryhmiä molekyylissä on?

A

tietyissä funktionaalisissa ryhmissä vety-ytimet ovat yleensä hyvin samanlaisessa ympäristössä. tästä johtuen tiettyjen funktionaalisten ryhmien piikit esiintyvät usein samalla alueella 1^H-NMR-spektrissä

226
Q

mitä NMR-spektriä tulkittaessa täytyy huomata?

A

että esim. hydroksiryhmän piikki voi esiintyä laajalla alueella, yksittäistä piikkiä voi olla vaikea tunnistaa hydroksiryhmän piikiksi. fenyyliryhmän vety-ytimien piikit yleensä tiiviisti tietyllä alueella. IR-spektriä voi käyttää apuna

227
Q

miten kemiallinen siirtymä ilmoitetaan?

A

NMR-spektrin vaaka-akselilla miljoonasosina lyhenteellä ppm

228
Q

kolorimetria

A

määritysmenetelmä, jossa eri väkevyisten liuosten pitoisuudet tuntemalla voidaan silmämääräisesti arvioida pitoisuudeltaan tuntemattoman liuoksen väkevyys vertaamalla sen värin vahvuutta tunnettuihin liuoksiin

229
Q

spektrofotometria

A

absorboitumiseen perustuva analyysimenetelmä. Värillisten liuosten pitoisuus voidaan määrittää tarkasti johtamalla liuoksen läpi yksiväristä valoa eli valoa, jolla on tietty aallonpituus. Mittauksessa näyteliuos kaadetaan pieneen läpinäkyvään astiaan, kyvettiin. Kyvetti asetetaan laitteeseen, joka mittaa, kuinka paljon valoa imeytyy eli absorboituu aineeseen.

230
Q

absorboituminen

A

aineeseen imeytyy sähkömagneettisen säteilyn joitakin aallonpituuksia, esimerkiksi näkyvän valon aallonpituuksia

231
Q

absorbanssin ja pitoisuuden yhteys

A

mitä väkevämpää tutkittava liuos on, sitä enemmän siihen imeytyy säteilyä kuten valoa. absorbanssi siis kasvaa aineen pitoisuuden kasvaessa, koska suuremmassa pitoisuudessa on enemmän rakenneosia, joihin säteily voi törmätä

232
Q

absorbanssi

A

suure, joka kuvaa aineeseen imeytyneen eli absorboituneen säteilyn määrää

233
Q

Lambert-Beerin laki

A

Tutkittavan näytteen pitoisuuden määrittäminen perustuu Lambert–Beerin lakiin. Laki pätee laimeille liuoksille. Eri aineilla on erilainen molaarinen absorptiokerroin.
A=εlc
A= arbsorbanssi, ε= molaarinen absorptiokerroin, l=valon kulkema matka näytteessä, c= absorboivan aineen konsentraatio

234
Q

kvantitatiivinen eli määrällinen analyysi

A

tutkimus, jossa määritetään jonkin aineen pitoisuus näytteessä

235
Q

standardiliuos

A

käytetään kvantitatiivisessa analyysissä pitoisuuden määrittämisessä. niillä on tietty tunnettu pitoisuus. Kun standardiliuosten absorbanssit määritetään, saadaan tietää, miten absorbanssi riippuu liuoksen pitoisuudesta.

236
Q

nollaliuos

A

Standardiliuosten lisäksi valmistetaan nollaliuos, joka sisältää liuottimen, mutta ei absorboivaa ainetta. Nollaliuosta käytetään spektrofotometrin kalibrointiin eli nollaamiseen. Nollaliuoksen absorbanssiarvo asetetaan nollaan, jolloin kyvetin vaikutus mittaukseen poistuu.

237
Q

mitä täytyy standardiliuoksissa ottaa huomioon?

A
  • Laimeimman standardiliuoksen konsentraation tulisi olla pienempi kuin tutkittavan näytteen konsentraatio.
  • Väkevimmän standardiliuoksen konsentraation tulisi olla suurempi kuin tutkittavan näytteen konsentraatio.
  • Standardiliuoksia valmistetaan vähintään kolme, mutta suositeltavaa olisi tehdä neljä tai viisi liuosta.
238
Q

standardisuora

A

Kun standardiliuosten pitoisuudet tiedetään ja niiden absorbanssiarvot mitataan, voidaan piirtää standardisuora. Tutkittavan liuoksen pitoisuus voidaan lukea standardisuoralta tai laskea suoran yhtälön avulla.

239
Q

spektrofotometri

A

laite, jolla mitataan liuoksen absorbanssi. Mittauksissa käytetään aallonpituutta, jota määritettävä aine absorboi voimakkaasti. Tällöin näytteessä olevat mahdolliset epäpuhtaudet eivät häiritse mittausta. Mittauksessa käytettävä aallonpituus voidaan määritttää mittaamalla valon absorptiota aineeseen eri aallonpituuksilla ja valitsemalla mittaukseen se aallonpituus, jossa valon imeytyminen aineeseen on suurinta.

240
Q

mitä jos spektrofotometrillä tehdään hyvin tarkkoja mittauksia?

A

on käytettävä koko ajan samaa laadukasta kvartsilasista kyvettiä. Näin mahdollinen kyvetin pinnasta aiheutunut virhe huomioidaan samalla tavalla sekä nollanäytteessä että jokaisessa mitatussa näytteessä.

241
Q

spektrofotometrin osat

A

valonlähde, suodatin (monokromaattori), paikka näytteelle, ilmaisin (detektori) sekä tietokone ja ohjelmisto, jolla spektri tuotetaan. Spektrofotometrissä on prisma, joka jakaa valkoisen valon eri komponentteihin, joilla on tunnusomainen väri ja aallonpituus.

242
Q

aineen pitoisuuden määrittäminen spektrofotometrillä

A
  1. Valmistetaan standardiliuokset, joiden pitoisuudet tunnetaan.
  2. Tehdään nollaliuos, jossa ei ole tutkittavaa ainetta. Nollaliuos sisältää liuottimen ja mahdolliset muut näyteliuoksen sisältämät aineet paitsi tutkittavan aineen.
  3. Spektrofotometristä valitaan se aallonpituus, jota tutkittava liuos absorboi eniten.
  4. Kyvetti kaadetaan lähes täyteen liuosta. Tarkistetaan, ettei kyvettiin jää mittaustulokseen vaikuttavia ilmakuplia. Kyvettiä pidetään kiinni niistä sivuista, joiden läpi valo ei kulje.
  5. Spektrofotometrin näytetilaan laitetaan ensin nollaliuos. Asetetaan nollaliuoksen absorbanssiarvoksi nolla.
  6. Standardiliuosten absorbanssit mitataan aloittaen laimeimmasta liuoksesta. Mikäli käytetään samaa kyvettiä, se huuhdellaan mittausten välissä tutkittavalla liuoksella.
  7. Mitataan pitoisuudeltaan tuntemattoman näytteen absorbanssi.
  8. Piirretään standardisuora, jossa on esitetty absorbanssi konsentraation funktiona.
  9. Tutkittavan näytteen pitoisuus luetaan standardisuoralta tai lasketaan standardisuoran yhtälön avulla.
243
Q

mitä jos jokin standardiliuosten absorbanssiarvoista ei osu suoralle?

A

mittaustulosta ei silti voida jättää huomiotta ilman painavaa syytä. Vaihtoehtona on, että yksi tai useampi liuoksista valmistetaan uudestaan ja mittaustulokset toistetaan.

244
Q

suhdekaava

A

ilmoittaa eri alkuaineatomien suhteelliset määrät aineessa. kertoimet ovat pienimmät mahdolliset kokonaisluvut, joilla suhteelliset määrät voi ilmoittaa. Suhdekaavasta voidaan määrittää molekyylikaava, jos molekyylin moolimassa tiedetään

245
Q

mitä ioniyhdisteiden kaavat ovat?

A

suhdekaavoja. Esimerkiksi kiinteä natriumkloridi on jatkuva rakenne, josta ei voida erottaa mitään tiettyä yksittäistä molekyylin tapaista rakenneosaa. Kaava kertoo ainoastaan natrium- ja kloridi-ionien suhteelliset määrät natriumkloridikiteessä.

246
Q

alkuaineanalyysi

A

voidaan määrittää suhdekaava. Massoista voidaan laskea alkuaineiden moolimassojen avulla suhteelliset ainemäärät, joista päätellään suhdekaava.

247
Q

miten suhdekaava lasketaan massaprosenteista?

A
  • oletetaan näytteen tilavuudeksi esim. 100g
  • lasketaan massat
  • lasketaan ainemäärät
  • jaetaan molemmat ainemäärät pienimmällä ainemäärällä
  • pyöristetään saadut arvot kokonaisluvuiksi
  • jos suhteelliset ainemäärät ei oo kokonaislukuja, kerro ne kaikki sopivalla luvulla, niin että tulee kokonaislukuja
248
Q

massaspektrometria

A

kokeellinen menetelmä, jolla saadaan tietoa molekyylien rakenteesta ja moolimassasta

249
Q

mitä massaspektrometriassa tehdään?

A

molekyyliin kohdistetaan elektronisuihku, jonka seurauksena molekyylistä irtoaa elektroneja ja osa molekyyleistä hajoaa varautuneiksi palasiksi. Varautuneet molekyylit ja niiden palaset muodostavat ionisuihkun, joka ohjataan magneettikenttään. Varautuneet molekyylin palaset liikkuvat magneettikentässä ympyräradalla, jonka säde riippuu palasen varauksesta ja massasta. Koska erimassaisten palasten lentorata on erilainen, ne poistuvat magneettikentästä hieman eri suuntiin. Magneettikentän jälkeen massaspektrometrissa on ilmaisin, joka mittaa, millaisilla lentoradoilla palasia poistuu magneettikentästä. Näiden tietojen avulla laitteeseen liitetty ohjelmisto laskee palasten massat.

250
Q

massaspektri

A

Jokainen massaspektrin piikki kuvaa jotain varautunutta molekyylin palasta tai itse molekyyliä. Piikin paikasta vaaka-akselilla voi lukea palasen atomimassan. Piikkien korkeus on verrannollinen siihen, kuinka paljon kyseisiä palasia muodostuu. Tietyt molekyylit hajoavat helpommin tietynlaisiin palasiin, ja näiden palasten piikit ovat korkeampia. Orgaanisilla yhdisteillä on usein hyvin tunnusomainen massaspektri, josta se voidaan tunnistaa.

251
Q

mitä massaspektrin vaaka-akselilla todellisuudessa näkyy?

A

molekyylin palasen massan ja varauksen suhde. Jos varaus on yksi, tämä suhde on suoraan palasen massa

252
Q

M+1-piikki

A

Massaspektrissä näkyy joskus molekyylin moolimassaa kuvaavan piikin oikealla puolella vielä yksi hyvin pieni piikki. johtuu hiilen isotoopista 13C, joka kasvattaa joidenkin molekyylien moolimassaa. Tätä piikkiä ei käytetä molekyylin moolimassan määrittämisessä. M + 1 -piikin voi tunnistaa siitä, että välittömästi sen vasemmalla puolella on huomattavasti isompi piikki.

253
Q

mikä on yleensä raskain molekyylin palanen massaspektrometrissa?

A

molekyyli itse

254
Q

miten suhdekaavasta saadaan moolimassan avulla molekyylikaava?

A
  • lasketaan ensin yhdisteen moolimassa, jos sen molekyylikaava olisi suoraan sama kuin suhdekaava
  • määritetään, kuinka moninkertainen yhdisteen massaspektrin ilmaisema moolimassa on verrattuna suhdekaavalle laskettuun moolimassaan
  • M(yhdiste)= x*M(suhdekaava)
255
Q

mistä piikistä moolimassa luetaan?

A

oikeanpuolimmaisesta piikistä (ellei se ole M+1-piikki)

256
Q

isomeeri

A

yhdisteet, jotka koostuvat samoista atomeista, mutta joiden molekyylien rakenne on erilainen, ovat toistensa isomeerejä. sama molekyylikaava, mutta eri rakennekaava

257
Q

mihin päälajeihin isomeria jaetaan?

A

rakenneisomeriaan ja stereoisomeriaan

258
Q

rakenneisomeria

A

atomit ovat sitoutuneet toisiinsa eri järjestyksessä

259
Q

miten isomeerit eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan?

A

Rakenneisomeerit ovat kokonaan eri aineita, joilla on erilaiset kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. rakenneisomeerit reagoivat eri tavalla toisten aineiden kanssa. stereoisomeereilläkin voi olla joitain eroja fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa, mutta erit. niiden biologinen aktiivisuus ja vaikutukset esim. elimistössä voivat poiketa toisistaan

260
Q

miten rakenneisomeria jaetaan?

A

funktioisomeria, runkoisomeria ja paikkaisomeria

261
Q

funktioisomeria

A

eri funktionaalinen ryhmä, erot selvimpiä. kuuluvat eri yhdisteryhmiin

262
Q

runkoisomeria

A

molekyylit eroavat toisistaan hiilirungon rakenteen perusteella

263
Q

paikkaisomeria

A

funktionaalinen tai liittynyt ryhmä on molekyyleissä eri hiiliatomeissa. sama hiilirunko ja funktionaaliset ja liittyneet ryhmät

264
Q

miksi haarautuneiden molekyylien kiehumispisteet ovat alhaisempia kuin suoraketjuisten?

A

Haarautuneet molekyylit ovat pallomaisempia, jolloin molekyylien välillä on vähemmän dispersiovoimien kontaktipinta-alaa kuin suoraketjuisilla molekyyleillä.

KEMIA (9 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions