Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Klimi > Infektiot luokiteltuina > Flashcards

Infektiot luokiteltuina Flashcards

1
Q

Yleisvaaralliset tartuntataudit

A 
EHEC-bakteerin aiheuttama tauti 
Hepatiitti A
Hepatiitti E
A-tyypin influenssaviruksen H5N1- tai H7N9- alatyypin taikka muun uuden tai harvinaisen alatyypin aiheuttama tauti
Isorokko 
Kolera 
Kuppa 
Kurkkumätä
Lavantauti, pikkulavantauti ja muu salmonelloihin kuuluvan bakteerin aiheuttama tauti
Meningokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus
Pernarutto
Polio
Rutto
SARS ja MERS 
Shigellapunatauti 
Tuberkuloosi 
Tuhkarokko
Ebola, Lassa, Marburg, Krimin-Kongon verenvuotokuume ja muut virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet

*Tehtävä tartuntatauti-ilmoitus!!!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Yhteys tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin

A 
Jos löydät:
• salmonellan, shigellan tai EHEC:n
• A-hepatiitin
• lavantaudin
• tuberkuloosin
• hinkuyskän
• meningokokkimeningiitin
• MPR-taudin
• tai muun vakavan tartuntataudin
• tai mietit rabieksen mahdollisuutta
• tai epäilet (vesi- tai elintarvikevälitteistä) epidemiaa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Resistentit sairaalabakteerit: MRSA

A

MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus)

  • MRSA-kannat ovat S. aureus -kantoja, joihin beetalaktamaasia kestävät stafylokokkipenisilliinit (kloksasilliini ja dikloksasilliini) ja muut beetalaktaamiantibiootit (kuten kefalosporiinit ja karbapeneemit) eivät tehoa
  • Lisäksi MRSA-kannat ovat usein moniresistenttejä, joten esim. klindamysiinin, makrolidien, aminoglykosidien ja fluorokinolonien teho niihin on vähentynyt
  • Aiheuttaa sairaalasyntyisiä kirurgisia haava- ja luuinfektioita sekä septisiä yleisinfektioita.
    Avohoidossa infektiot ovat tyypillisesti ihoinfektioita (selluliitti, märkärupi, follikuliitti, paiseet..)
  • MRSA voidaan diagnosoida tavanomaisessa bakteeriviljelyssä (kuten Pu-BaktVi1, Pu-BaktVi2), mutta myös erityisen MRSA-viljelyn (MRSAVi) avulla.
  • kosketustartunta, MRSA-kosketuseristys sairaalassa
  • Potilaan voidaan katsoa puhdistuneen kantajuudesta, jos 3 viikon välein otettua MRSA-seurantaviljelynäytettä on todettu negatiivisiksi.
  • relapsit mahdollisia, muista ottaa uusissa sairaalahoitojaksoissa MRSA-näytteet
  • hoito: vankomysiini, teikoplaniini, linetsolidi, tigesykliini, daptomysiini
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Resistentit sairaalabakteerit: ESBL

A

ESBL (laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava bakteerikanta)

  • pystyvät hydrolysoimaan kolmannen polven kefalosporiineja (esim. kefotaksiimi, keftatsidiimi, keftriaksoni), neljännen polven kefalosporiineja (esim. kefepiimi) ja monobaktaameja (esim. atstreonaami). Ne pystyvät yleensä hajottamaan myös penisilliinejä sekä ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiineja. Sen sijaan karbapeneemiryhmän antibiootteja ne eivät pysty hajottamaan.
  • Escherichia coli, Klebsiella pneumoniae ja Salmonella. Niitä on myös muissa gramnegatiivisissa sauvabakteereissa.
  • Kaukomatkailija voi kantaa ESBL-bakteeria oireettomasti suolistossaan kotimaahan palatessaan.
  • Aiheuttavat virtsatieinfektioita. Voivat aiheuttaa myös muita harvinaisempia vatsanalueen infektioita, kuten sappirakon tai umpilisäkkeen tulehduksia.
  • ESBL tunnistetaan seulontaviljelyllä: uloste, virtsa, infektiofokus
  • kosketustartunta
  • usein oireeton suolistokantajuus, eivät tarvitse hoitoa
  • klebsiella-ESBL kosketuseristykseen sairaalassa? sairaalakohtaiset ohjeet
  • karbapeneemit siis vielä tehoavat
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Resistentit sairaalabakteerit: CPE

A

CPE (karbapenemaaseja tuottava enterobakteeri)

  • tuottavat karbapeneemeja hajottavia entsyymejä eli karbapenemaaseja
  • esim. Klebsiella pneumoniae ja Escherichia coli. Ne ovat usein resistenttejä lähes kaikille käytössä oleville mikrobilääkkeille.
  • pelkistäen voidaan todeta, että karbapenemaasit hajottavat kaikkia β-laktaameja, resistenttejä lisäksi myös ns. β-laktamaasi-inhibiittori-yhdistelmille, kuten amoksisilliini/klavulaanihappo ja piperasilliini/tatsobaktaami
  • Aiheuttavat virtsatieinfektioita.
    Voivat aiheuttaa myös muita harvinaisempia vatsanalueen infektioita, kuten sappirakon tai umpilisäkkeen tulehduksia.
  • CPE on ESBL:n ohella mukana tutkimuksessa moniresistentit gramnegatiiviset sauvat, viljely.
  • aiheuttavat usein oireetonta suolistokantajuutta, ei tarvitse hoitaa
  • kosketuseristys sairaalassa, kosketustartunta
  • hoitona kolistiini
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Resistentit sairaalabakteerit: VRE

A

VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki)

  • Kun enterokokki kehittää vastustuskyvyn vankomysiinille (ja usein myös teikoplaniinille), puhutaan VRE:stä.
  • VRE leviää herkästi sairaaloissa potilaasta toiseen henkilökunnan käsien välityksellä, ellei asianmukaisesta käsihygieniasta huolehdita.
  • enterokokki, kuuluu normaaliflooraan, voi aiheuttaa VTIn: vakavia infektioita enterokokki aiheuttaa tyypillisesti vaikeasti sairaille tehohoitopotilaille ja hematologisille potilaille, joiden puolustuskyky on huomattavan alentunut.
  • VRE-kantojen häätöön ei ole olemassa mikrobilääkkeitä.
  • aiheuttavat usein oireetonta suolistokantajuutta, ei tarvitse hoitaa
  • VRE todetaan tutkimuksella vankomysiiniresistentti enterokokki, viljely.
  • kosketustartunta, kosketuseristys sairaalassa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Jos vuoden sisällä ollut sairaalahoidossa pohjoismaiden ulkopuolella ulkomailla (yön yli):

A

Otetaan seulontanäytteet: MRSA, MDR-sauvat, VRE, candida auris (suorassa sairaalasiirrossa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Meningiitin aiheuttajat

A

Bakteerit (akuutti):

  • Aikuisilla tärkeimmät aiheuttajat ovat meningokokki ja pneumokokki.
  • Harvinaisempia aiheuttajia ovat Staphylococcus aureus, gram-negatiiviset sauvat ja listeria.
  • vanhukset, pienet lapset, raskaanaolevat, alkoholi ja immunosuppressio riskitekijät listerialle.

Virukset (akuutti):

  • enterovirukset, kuten coxsackie- ja ECHO-virukset.
  • HIV-infektion mahdollisuus on pidettävä mielessä akuutin, itsestään paranevan meningiitin yhteydessä.
  • Toistuvan aseptisen meningiitin aiheuttaja aikuisilla on tavallisimmin HSV-2.

Subakuutti ja krooninen:

  • Tuberkuloosi
  • Sienet
  • Borrelia
  • Kuppa
  • Sarkoidoosi
  • SLE (LED)
  • Primaarinen keskushermostovaskuliitti
  • Pahanlaatuiset kasvaimet (leptomeningeaalinen karsinomatoosi) ja lymfooma
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Meningiitti oireet

A 
Korkea kuume
Päänsärky
Niskajäykkyys
Pahoinvointi tai oksentelu
Kouristelu
Alentunut tajunnan taso 
Meningokokkitaudissa petekiat ja endotoksiinisokki

95 %:lla potilaista todetaan vähintään 2 seuraavista oireista: päänsärky, kuume, niskajäykkyys tai tajunnantason lasku.

Niskajäykkyyden puuttuminen ei poissulje meningiittiä.

Virusmeningiitit kehittyvät hitaammin kuin bakteerimeningiitissä, ja potilaiden yleistila on selvästi parempi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Meningiitti dg

A
  • Kliininen kuva
  • CRP (usein koholla bakteriaalisessa)
  • vvx2
  • Likvorinäyte: tutkitaan solut ja erittelylaskenta, sokeri, proteiini, bakteerivärjäys ja -viljely.

*Mikrobilääkehoito tutkimusten jälkeen TAI aloitetaan ennen näytteiden ottoa, jos kuljetusmatka sellaiseen hoitopaikkaan, jossa näytteet voidaan ottaa, on pitkä TAI veriviljelyiden jälkeen jos pitää ottaa pään TT ennen likvoria.

  • Hanna Jarvan mukaan:
  • likvor: solut, virus-PCR, bakteeriviljely+PCR+värjäys, glukoosi, proteiini
  • hoidetaan bakteerimeningiittinä tai kunnes saadaan viljely/PCR tulokset (neg. värjäykseen ei voida luottaa)
  • vvx2 + peruslab

*MK- ja EEG-löydökset tukee enkefaliittia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Bakteerimeningiitti hoito

A

***Annetaan deksametasonia ennen ensimmäistä mikrobilääkeannosta (ei enää tämän jälkeen!) jotta voidaan hoitaa infektion aiheuttamaa sytokiinimyrskyä.

Meningiitin empiiriseksi ab:ksi keftriaksoni + vankomysiini: (+ ampisilliini jos yli 50v tai listeriariski!)

  • Meningokokki- tai pneumokokkimeningiitissä voidaan herkkyysmäärityksen mukaisesti käyttää joko G-penisilliiniä
  • Listeriameningiitissä voidaan käyttää ampisilliinia + gentamysiini
  • Stafylokokkimeningiitissä kloksasilliini
  • Escherichia coli -meningiitti voidaan hoitaa herkkyysmäärityksen mukaan keftriaksonilla

Hoidon vähimmäiskesto on
pneumokokki-infektioissa 10–14 vrk
meningokokki-infektioissa 7 vrk
listeria- ja enterobakteeri-infektioissa 21–28 vrk.

  • Jos aiheuttaja on meningokokki, suositellaan 24 t:n pisaraeristystä mikrobilääkehoidon alusta ja ehkäisevää lääkitystä (sipro) + rokote (jos oikea serotyyppi)
  • Hoidetaan bakteerimeningiittinä tai kunnes saadaan viljely/PCR tulokset (neg. värjäykseen ei voida luottaa)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Virusmeningiitin hoito

A
  • oireenmukainen, aluksi tarvittaessa i.v.-nestehoito.
  • hoitopaikka valitaan diagnoosin varmistuttua yleistilan mukaan
  • oireiston pitkittyessä tai vaikeutuessa uusi diagnostinen arvio on tarpeen.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Enkefaliitin aiheuttajat

A

Virukset:
HSV-1, VZV, enterovirus, TBE, adeno, influenssa, EBV, HIV

Bakteerit:

  • Borrelioosi
  • Mykoplasmojen aiheuttamat taudit
  • Chlamydia pneumoniae -infektiot
  • Listerioosi
  • Tuberkuloosi
  • Kuppa

Harvinaisia immuunipuutteisten:
Herpes-ryhmästä sytomegalovirus (CMV), HHV-6
Toxoplasma gondii
Sienet, esim. Aspergillus ja Cryptococcus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Enkefaliitti hoito

A
  • Ennen diagnoosin varmistumista lisätutkimuksien avulla potilaalle annetaan usein samanaikainen hoito tavallisimpiin enkefaliittia aiheuttaviin bakteeritauteihin (ns. enkefaliitin kolmoishoito), jossa asikloviirin rinnalle lisätään doksisykliini 100 mg × 2 i.v. (mykoplasma, klamydia ja riketsiat) ja keftriaksoni 2 g × 1 i.v. (borrelia).
  • Kolmoishoito vaatii säännöllistä turvaverikoeseurantaa mm. munuais- ja maksa-arvojen osalta.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Pneumonia aiheuttajat ja niiden diagnostiikkaa

A
  • Streptococcus pneumonia
  • Mycoplasma pneumoniae, Chlamydophila pneumoniae ja Haemophilus influenzae
  • Virtsan pneumokokkiantigeeni, positiivinen tulos on varsin luotettava
  • Mycoplasma pneumoniae ja Chlamydia pneumoniae voidaan diagnosoida nukleiinihappomonistustekniikalla (PCR) hengitystieperäisestä näytteestä. Suomessa diagnostiikka on perustunut pääasiassa vasta-ainemäärityksiin.
  • Influenssaviruksia tunnistavat pikatestit + PCR
  • Virtsan legionella-antigeenitutkimus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Pneumonian hoito

A
  • Amoksisilliini
  • Atyyppisiin aiheuttajiin liitä makrolidi/doksisykliini - (ei koskaan yksin, pneumokokkiresistenssi)
  • Moksi/levofloksasiini jos pen-allergia
  • I.v. kefuroksiimi
  • G-pen (vain pneumokokissa)
  • legionellaan fluorokinoloni
  • influenssaan oseltamiviiri
  • influenssarokote

5-7-10vrk

Jos amoxin ei tehoa

  • muista miettiä erikoisempia aiheuttaja, influenssaa
  • BAL-neste!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Bronkiitti

A

Yleisimpiä aiheuttajia ovat korona-, rino-, respiratory syncytial- (RS-), adeno-, parainfluenssa- ja influenssavirukset.

Mikrobilääkehoitoa harkitaan vain tavallista herkemmin, jos

  • potilas on yli 75-vuotias ja korkeakuumeinen
  • hänellä on vakava yleissairaus, sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtaumatauti, insuliinihoitoinen diabetes, vaikea neurologinen sairaus tai immunosuppressiivinen lääkitys tai
  • hän on alkoholisti.

Amorion.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Tonsilliitin aiheuttajia + dg + hoito

A

Streptokokki (erit. A)
EBV
adenovirus

Nielun-pikatesti: Jos tehdään pikatesti, negatiivinen tulos voidaan varmistaa viljelyllä etenkin lapsilla.

Gc-viljely tai mononukleoosipikatesti tarvittaessa.

EBV-serologia?

Hoito: V-pen tai kefaleks jos allergia, 10 vrk

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Sinuiitti dg

A

Virusflunssan ja sivuontelotulehduksen oireet ovat hyvin samankaltaiset.

Bakteerien aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen viittaavia oireita ovat:

  • märkäinen erite nenän keskikäytävässä, nenänielussa tai nielun takaseinämässä
  • heikentynyt yleisvointi tai kuume (> 38 °C)
  • hampaisiin säteilevä kipu
  • kova paikallinen kasvojen alueen kipu, joka voi olla voimakkaampi toisella puolella.

Röntgentutkimusta (NSO-kuutamokuva) ei tarvita äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa, mutta toistuvissa äkillisissä tai pitkittyvissä sivuontelotulehduksissa siitä voi olla hyötyä diagnoosin varmistamiseksi.

sinusscan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Sinuiitti hoito

A

Limakalvoja supistavat lääkkeet, antihistamiinit ja kipulääkkeet sekä niiden yhdistelmävalmisteet lievittävät ylähengitystieinfektioiden oireita, mutta aiheuttavat monille myös haittavaikutuksia.

Nesteytys

Glukokortikoidisuihkeet

Kun mikrobilääkehoitoon päädytään, amoksisilliini, amoksisilliini-klavulaanihappo ja doksisykliini ovat sopivia mikrobilääkkeitä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Otiitti aiheuttajat

A

Streptococcus pneumoniae
Haemophilus influenzae
Moraxella catarrhalis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Otiitti hoito

A
  • amoksisilliinia tai amoksisilliini-klavulaanihappoa
  • mikäli aiheuttajabakteeri on A-ryhmän streptokokki, se tulee hoitaa V-penisilliinillä
  • vaihtoehdot ovat sulfa-trimetopriimi tai 2. polven kefalosporiinit

Lapsilla:

  • Hoidon perusta on huolellinen diagnostiikka. Epäilyjä ei tule hoitaa mikrobilääkkeillä.
  • Hoito on aina yksilöllinen: mikrobilääkehoito nopeuttaa lapsen voinnin (kuume ja korvakipu) paranemista, mutta välikorvatulehdus paranee usein ilman mikrobilääkettä
  • 5-7vrk
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Korvakäytävän tulehdus

A

Aiheuttajat:

  • Akuutissa Pseudomonas aeruginosa tai gram-positiivinen kokki, kuten Staphylococcus aureus.
  • Kroonisessa Pseudomonas ja joskus sieniä, kuten candida- tai aspergilluslajeja.

Dg:
Bakteeri- ja sieninäytteen otto on tarpeen pitkittyneissä tai kroonisissa tulehduksissa.

Hoito:

  • Akuutissa tulehduksessa, johon liittyy korvakäytävän turvotus, tarvitaan anti-inflammatori-bakterisidikombinaatiota: siprofloksasiini-glukokortikoiditippoja, jotka tehoavat sekä gram-negatiivisiin että -positiivisiin taudinaiheuttajiin
  • Sieni-infektiot ovat yleensä pinnallisia, ja huolellinen puhdistus ja paikallishoito esim. boorihappo-etanolitipoilla riittävät.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Akuutti mastoidiitti

A

Otiitin komplikaatio! Päivystyslähete

Oireet:

  • korkea kuume
  • voimakas kipu ja arkuus korvassa
  • turvotus, punoitus sekä koputusarkuus korvalehden takana (mahdollinen paise täällä tai kaulalla)
  • yleistilan huononeminen.

Dg:
PVK, CRP
TT-kuva

Hoito:
iv ab

25
Q

Lapsen pneumonian aiheuttajat

A

Lasten keuhkokuumeen voi aiheuttaa ensisijaisesti virus (n. 1/3 tapauksista), bakteeri (1/3) tai molemmat yhdessä.

Yleisimmät aiheuttajamikrobit ovat bakteereista pneumokokki ja mykoplasma ja viruksista RSV, rino-, parainfluenssa-, metapneumo- ja bokavirus.

26
Q

Lapsen pneumonian dg

A

Mikrobilääkehoidon aloitus päätetään status- ja radiologisten löydösten mukaan. Laboratoriovastauksia käytetään tarvittaessa päätöksenteon tukena.

Mikrobiologisia etiologisia tutkimuksia ei avoterveydenhuollossa ole yleensä tarpeen tehdä.

Influenssapikatestiä voidaan pitää perusteltuna epidemia-aikana.

27
Q

Lapsen pneumonian hoito

A

amoksisilliini! 7 vrk.
muista mahdolliset atyyppiset aiheuttajat

pen-allergikolle kefaleksiini

28
Q

Hinkuyskä aiheuttaja

A

Bordetella-pertussis:
gram- sauva

Rokotusohjelmassa 3, 5 ja 12 kk:n ikäisille lapsille ja tehosteet 4 v:n ja 14–15 v:n iässä. Aikuisille tehoste annetaan 25 v:n iässä ja asevelvollisille.

29
Q

Hinkuyskä dg

A

Itämisaika on 1–2 viikkoa.
Kliininen diagnoosi perustuu anamneesiin, etenkin puuskittaisen, pitkäkestoisen yskän esiintymiseen. Imeväisillä apneat.

*Yli kuukauden kestoinen yskä on usein hinkuyskää ja vaatii aina tarkempia tutkimuksia.

  • Akuutissa vaiheessa (oireet alle 4 viikkoa) hinkuyskäbakteerin suora osoitus nenänielun PCR-näytteestä.
  • Isommat lapset ja aikuiset diagnosoidaan yhdestä seeruminäytteestä, koska vasta-aineet lisääntyvät diagnostiseen pitoisuuteen 3–4 viikon kuluttua oireiden alusta.
  • HUOM. myös rokotukset nostavat näitä vasta-aineita.
    Serologiaa ei pidä käyttää rokotetuilla alle 2-vuotiailla eikä vuoden sisällä rokotuksen jälkeen.
  • Negatiivinen serologia ei sulje pois hinkuyskädiagnoosia, koska testin herkkyys on usein vain 50–60 %.
  • Puuskaisesti yskivän potilaan ympäristön tuoreista tautitapauksista (oireet alle 4 viikkoa) tulisi ottaa PCR-näytteitä, etenkin pienten lasten hinkuyskän varhaiseksi toteamiseksi.
30
Q

Hinkuyskä hoito

A

Atsitromysiini 5 vrk.

  • Jotta hoito auttaisi oireisiin, se tulisi aloittaa 1–2 viikon kuluessa oireiden alusta.
  • Yli kuukauden oireilleita ei yleensä kannata hoitaa. Toistuvista mikrobilääkekuureista ei ole hyötyä.
  • Eristysaika on 5 vrk mikrobilääkehoidon alusta. Jos oireita on ollut yli 3 viikon ajan, ei eristystä tarvita.

Jos hinkuyskäpotilaan perheessä on alle 6 kk:n ikäisiä lapsia tai yli 36. raskausviikolla oleva, koko perheelle annetaan mikrobilääkeprofylaksi riippumatta oirekuvasta tai rokotusstatuksesta.

31
Q

Endokardiitti aiheuttajat

A

Yleisimmät aiheuttajat ovat streptokokit, stafylokokit ja enterokokit.

  • Staphylococcus aureus: taudinkuva on akuutti ja septinen.
  • Streptococcus viridans: pitkittyvä kuumeilu
32
Q

Endokardiitti oireet

A

Kuumeilu, sepsis, väsyminen, hengenahdistus, sivuääni sydämessä (puuttuminen ei poissulje!), tromboemboliset komplikaatiot

33
Q

Endokardiitti dg

A

Epäiltävä kuumeisella potilaalla, jolla

  • uusi sivuääni sydämen auskultaatiossa
  • kliinisiä merkkejä embolioista
  • infektion lähtökohta on epäselvä.
Kliininen kuva
• Veriviljely +
• Sydämen ultraäänitutkimus
• Tulehdusarvojen nousu
• Ei tyypillisiä EKG- muutoksia
34
Q

Endokardiitti hoito

A 
• 4 (-6) vk:n i.v. antibioottihoito etiologian mukaan (e.g. rocephalin+tobra)
• Leikkaus n. 50%:lle
• Kiireellinen leikkaus:
– Sydämen vajaatoiminta 
– Embolisaatio
– Kontrolloimaton infektio

Profylaksiana hyvä hampaiden hoito! Amorion-profylaksia ennen hammastoimenpiteitä riskipotilaille.

35
Q

Myokardiitti aiheuttajat

A

• Virukset (CoxacieB, adeno, CMV, HHV6, influessa, Hepatiitti C, EBV, parvo)

• myös
– Chagasin tauti (Trypanosomiasis)
– Solunsisäiset bakteerit (Chlamydia/ mycoplasma) ja bakteeritoksiinit (A-streptokokki)
– Rokotukset (mm isorokkorokotus)
– Autoimmuunitaudit (SLE, takayasun arteriitti)
– Hypersensitiivisyys reaktio lääkkeille (metyylidopa, ampisilliini, terasykliini, fenytoiini, yms)
– Sädehoito
– Sydänsiirteen hyljintäreaktio
– Harvoin: bakteeri-infektioihin liittyen

36
Q

Niveltulehduspotilaan tutkimukset

A
  • Lasko, CRP, PVKT, U-KemSeul
  • CCP-va ja RF nivelreumaepäilyssä
  • Nivelnesteanalyysi aina, jos nestettä saatavissa (solut, kiteet, bakteeriviljely ja tarvittaessa gramvärjäys)
  • Ulosteviljely, yersinia-, salmonella- ja kampylobakteerivasta-aineet, jos on ollut edeltävästi suolisto-oireita
  • ensivirtsan klamydia/tippuri
  • borrelia-vasta-aineet tai nivelnesteen NhO
  • tumavasta-aineet
37
Q

Niveltulehduksen aiheuttajia

A

Bakteerit (septinen):
Stafylokokit, streptokokit
Gonokokki (tippuri)
Borrelioosi (Lymen tauti)

Bakteerit (reaktiivinen):
Kampylobakteeri, salmonellat, shigellat
Klamydia-sukupuolitauti ja tippuri
Meningokokki (aivokalvotulehduksen ja verenmyrkytyksen jälkitauti)

Virukset:
Pogostan tauti (nivelrokko)
Parvorokko (pikkurokko)

Autoimmuunitauti:
Nivelreuma
Systeeminen lupus erythematosus (SLE)
Psoriaasi
Sarkoidoosi

Kihti

Nivelrikko

38
Q

Reaktiivinen artriitti

A

Reaktiivinen niveltulehdus syntyy reaktiona edeltävälle bakteeritulehdukselle (1-2 vkon jälkeen). Nivelessä ei ole eläviä bakteereita, mutta arvellaan, että bakteerien rakenteita pääsee nivelkalvoille ja aiheuttaa tulehdusreaktion. Sairautta esiintyy suolistotulehduksia ja virtsatietulehduksia aiheuttavien bakteereiden yhteydessä.

HLA-B27 -alttius.

Sukupuolitautiin annetaan aina mikrobilääkehoito:
Klamydiat: atsitromysiini 1 000 mg kerta-annoksena.

Enteroartriittipotilaalle voidaan antaa lyhyt (7–14 vrk) mikrobilääkehoito, jos ripulia edelleen esiintyy ja ulosteviljely on positiivinen:
Yersinia, salmonella, shigella: siprofloksasiini 500 mg × 2
Kampylobakteeri: atsitro

Antibioottihoito ei valitettavasti paranna niveloireita, vaan ne kestävät usein keskimäärin 3–5 kuukautta.

39
Q

Empiirisen antibiootin valinta

A

INFEKTIOFOKUS EPÄSELVÄ
i.v. kefuroksiimi

PNEUMONIA

i. v. kefuroksiimi
- joskus pip-tatso tai fluorokinoloni

RUUSU
i.v. G-pen
i.v. kefuroksiimi jos pitää kattaa staph. aureus
kefalospor-allergiassa klindamysiini i.v.

RIPULI
keftriaksoni i.v. kun sairaalahoitoa vaativa
metronidatsoli iv / vanko po jos clostridium

MENINGIITTI
keftriaksoni + vanko (+ ampi jos listeria)

SEPTINEN ARTRIITTI
i.v. kefuroksiimi

SPONDYLODISKIITTI
i.v. kefuroksiimi

***muista mahdolliset näytteenotot ennen ab aloitusta! potilaan yt huomioiden

40
Q

Ruusun ja selluliitin aiheuttajat

A

Aiheuttaja on tavallisesti A- tai G-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (BHS)

Selluliitissa lisäksi staffarit.

41
Q

Ruusun ja selluliitin hoito

A

RUUSU

G-pen, 3-5vrk kuluttua V-pen. Eka ruusu yht. 2-3 viikkoa.

Ihoinfektiot pitäisi nykyään hoitaa mieluummin flukloksasilliinilla kuin kefaleksiinilla!

SELLULIITTI

Alkuhoito kloksasilliini 2 g × 4–6 i.v. ja jatkohoito flukloksasilliini 500–750 mg × 3–4 p.o. tai alkuhoito kefuroksiimi 1.5 g × 3 i.v. ja jatkohoito kefaleksiini 500 mg × 3–4 p.o.

Septisessä taudinkuvassa hoitoon voidaan liittää laskimonsisäinen klindamysiini. MRSA;n kantajilla on MRSA katettava alkuhoidossa.

Hoidon kesto kuten ruusussa.

42
Q

Vyöruusu

A
  • VZV-viruksen reaktivaatio
  • Kehon keskiviivan toiselle puolelle rajoittuvaa, dermatomille rajoittuvaa akuuttia rakkulaihottumaa on tavallisimmin vartalolla tai kasvoissa
  • Ihon paikallinen särky, vihlominen tai kosketusarkuus voi alkaa useita päiviä ennen ihottuman puhkeamista.
  • Muista HIV-infektion 1 mahdollisuus, jos nuorella henkilöllä on laaja-alainen vaikea vyöruusu.

Erotusdg:

  • HSV
  • ekseema
  • märkärupi
  • ruusu
  • selluliitti

Hoito:

  • asikloviiri/valasikloviiri po
  • ehdottomasti immunosuppressoiduille (iv?)
  • lyhentää kestoa ja auttaa paranemista
43
Q

Märkärupi

A

Aiheuttajat:
Staphylococcus aureus
Beetahemolyyttinen A-ryhmän streptokokki

Erotusdg:

  • HSV
  • silsa

Hoito:

  • Pienialaiseen impetigoon riittävät rupien liottelu (liotettava pesulapun kanssa ruvet todella irti!), antimikrobinen voide (fusidiinihappo)
  • Laajemmassa (yli 6 cm2) impetigossa sisäinen mikrobilääke, ensisijaisesti kefaleksiini/flukloksasilliini.
  • Kefalosporiiniallergisia voidaan hoitaa klindamysiinillä.
44
Q

Diabeetikon jalkasieni

A

Sieninatiivinäyte- ja sieniviljely.

  • Varpaanvälien silsassa riittää usein paikallinen sienilääke 2–4 viikon hoitona.
  • Jalkapohjan mokkasiinisilsassa tai jalkapöytään levinneessä silsassa tarvitaan usein paikallishoidon lisäksi sisäinen sienilääkitys: terbinafiini yhteensä 2–4 viikon ajan tai itrakonatsoli yhteensä 2 viikon ajan.
45
Q

Parvorokko

A
  • vasta-aineet: ParvAbG, ParvAbM, ParvAvi
  • muista kysyä raskautta: keskenmeno/sikiön anemia ja hydrops -riski - äitiyspolille jos on!
  • verkkomainen ihottuma raajoissa (ojentajat), joskus myös vartalolla, lapsilla poskilla
  • niveloireet yleisempiä aikuisilla kuin lapsilla, voi alkaa ihottuman kanssa n. 1-1.5 vkoa tartunnasta ja jatkua ad 6kk
  • oireenmukainen hoito
46
Q

Punkin välittämiä tauteja

A

– Borrelioosi eli Lymen tauti
• Borrelia on bakteeri
• Borrelioosi hoidetaan antibioottihoidolla
• Ehkäisyyn ei ole käytettävissä rokotetta

– TBE eli puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti
• TBEV on virus
• Virukseen ei tehoa antibiootit
• Ehkäisyyn on käytettävissä rokote

47
Q

Borrelia yeistä

A

• Borreliatartunta voi olla oireeton
– Puutiaisen pistoa/kiinnittymistä ei aina huomaa
– Erythema migrans noin 50-80%:lla tartunnan saaneista

• Borreliatartunta voi parantua spontaanisti
– EM häviää itsestäänkin, mutta jos löytyy, on aina hoidettava!
– EM ainoa oire 20 %:lla
– Jopa hoitamattomista artriiteista 3⁄4 on oireettomia 4 vuoden kuluttua

• Borrelia disseminoituu osalla potilaista
– hoitamattomista 11 %:lle neurologiset oireet
– hoitamattomista 45-60 %:lle niveloireet

• Ennuste
– Jos on selkeä diagnoosi ja varhainen hoito -> hyvä vaste
– Pitkään kestäneissä oireissa kudosvaurio paranee hitaasti

48
Q

Erythema migrans

A
  • Alkaa yleensä (> 2vrk) viikon kuluttua puremasta ja voi säilyä viikkoja, häviää vaalenemalla, myös spontaanisti
  • Tasainen punoitus tai rengas >5cm, pyöreä/soikea/nauhamainen/keskeltä rakkuloiva, joskus hailakka, joskus lievää kuumotusta, kipua, kutinaa, paikallinen lymfadeniitti mahdollinen
  • Voi olla multippeli
  • Kliininen diagnoosi, vasta-aineita ei tarvitse tutkia
  • On aina hoidettava 2 viikon antibioottikuurilla, ettei disseminoidu
49
Q

Disseminoitunut eli levinnyt borrelioosi

A

Varhainen disseminaatio noin 3 kk sisällä punkinpureman jälkeen, joskus jopa EM:n aikaan

Yleisoireet:
• Paikkaa vaihtavat lihas- tai nivelkivut (60%), jäsensäryt kuin ”flunssa” ilman respiratorisia oireita
• Päänsärky, voi esiintyä vaihdellen
• Väsymys, uupumus
• Lämpöily

Hoitamattomista EM-potilaista noin 11 %:lle neuroborrelioosi
Tyypillisin varhainen muoto:
• Meningoradikuliitti ja neuriitti
– Polttavat kivut (raajat, vartalo), tuntomuutokset, kävelyvaikeudet, rakon tai sulkijalihaksen toiminnanhäiriöt
– Päänsärky, episodittainen, ei välttämättä niskajäykkyyttä (lymfosytäärinen meningiitti)
– Facialis- (joskus bilateraalinen), abducens-, oculomotoriuspareesi, tinnitus

Sydänoireet, silmäoireet mahdollisia

• Keskushermosto: Enkefalomyeliitti ja vaskuliitti
– Huimaus
– Kognition häiriöt, sekavuus, persoonallisuusmuutos
– Spastis-ataktinen liikehäiriö, apraksia, hemipareesi, virtsaushäiriö, Parkinson-oireet

• Perifeerinen hermosto – polyneuropatia (?)

• Iho: Acrodermatitis chronica atrophicans; ACA
– iho aluksi turpoaa, myöhemmin tummuu ja surkastuu, usein raajan ojentajapuoli

Borrelia-artriitti
• Alkaa keskimäärin 6kk kuluttua
– Seerumin vasta-aineet korkeat
– BorrNhO nivelnesteestä tai synoviaalibiopsiasta, herkkyys 50- 90%

50
Q

Borrelia tutkimukset

A

– Borrelia-IgM
• nousee noin 1kk ja häviää noin 6 kk kuluessa, joskus säilyy pidempään
• epäspesifejä reaktioita mm. EBV, CMV, herpes simplex, autoimmuunitaudit

– Borrelia-IgG
• nousee 4-6 viikon kuluessa ja ovat korkeimmillaan 6kk kohdalla
• epäspesifejä reaktioita mm. syfilis ja tbc
– Jatkotestit VlsEAbG ja VlsEAbM (sisältyy HUSLABin S-BorrAb-tutkimukseen)

• S-BorAbJT
– Spesifiteetin jatkoselvittely mm. immunoblotti-menetelmällä

• BorrNhO
– Iho, nivelneste, likvor, veri
– Ei poissulkututkimus

• Li-CXCL13
– Aktiivisessa neuroborrelioosissa > 500 pg/ml

*Vasta-aineita ei oireettomalta! eikä seurantaan rutiinisti

51
Q

Borrelia dg

A

• Diagnoosi perustuu riski- ja oireanamneesiin
– selvitä puutiais- ja EM-anamneesi
– selvitä mahdolliset varhaiset ja myöhäiset disseminaatio-oireet (erota spesifit (esim. meningoradikuliitti) ja epäspesifit (esim. aivosumu))
– annetut antibioottihoidot

• Kun oireiden perusteella herää epäily hoitoa
vaativasta disseminoidusta borrelioosista, tutkitaan
BorrAb (ja BorrAbJT), neuroborrelioosissa myös
likvornäyte
– positiivinen löydös ja hoitovaste vahvistavat diagnoosin

52
Q

Borrelia hoito

A

EM:
- amoksisilliini tai doksisykliini, 2 vkoa

Varhainen disseminaatio, yleisoireet:
- doksisykliini 4 vkoa

Kasvohermohalvaus, meningoradikuliitti, sydän-, silmäoire:
- doksisykliini 4 vkoa

Enkefaliitti, myeliitti, vaskuliitti
- keftriaksoni 3 vkoa

Artriitti, ACA

  • doksi tai amoksi 4 vkoa
  • keftriaksoni 3 vkoa

• Annetun hoidon jälkeen krooninen mikrobiologisesti aktiivinen borrelioosi ei ole tyypillinen
– Hoidon jälkeen uusiutuvien oireiden syynä on usein uusi tartunta tai alun perin väärä diagnoosi

53
Q

Tuberkuloositartunta

A

• Vain keuhkotuberkuloosi tartuttava, tartunta aerosolista
– Ysköksenvärjäyspositiivisuuskäytännönedellytys

• 25 – 50 % samassa taloudessa muuttuu Mantoux kokeessa positiiviksi, suljetuissa tiloissa jopa 80 %

• Vain 10 % tartunnan saaneista aikuisista oireisiksi
– Puolet seuraavan 2 vuoden aikana
– Loput myöhemmin elämänsä aikana

54
Q

Tuberkuloosin oireet

A

• Alussa usein oireeton

• Keuhkotuberkuloosi
– Yskä
– Kuume
– Laihtuminen
– Ruokahaluttomuus
– Laihtuminen
– Poikkeava yöhikoilu

• Keuhkojen ulkopuolinen – oireet riippuvat elimestä
– Imusolmukkeiden suurentuminen, märkiminen
– Virtsatiet – pyuria
– Spondyliitti
– Atriitti
– Sukuelimet –poikkeava vuoto

• Valtaosasuomalaistentuberkuloosista =vanhantartunnan aktivoituminen iäkkäällä

55
Q

Tuberkuloosin dg

A

• Viljely ja värjäys
– Viljelytulos 4-6 viikkoa
– Lääkeherkkyys

• PCR, Nukleiinihaponosoitus
– Nopea
– Negatiivineneipoissulkeva
– Suoraanysköksestärifampisiininyleisinresistenssigeeni

• Thorax-rtg

• Tukevia laboratoriotutkimuksia 
– PADgranulomatoottinentulehdus 
– CRP, La
– Granulomatoottisen tulehduksen markkerit
- IGRA (latentti)
56
Q

Tuberkuloosin hoito

A

Ei resistenssin epäilyä:
– 4 lääkettä
2 kk Isoniatsidi (INH) + Rifampisiini (RMP) + Pyratsiiniamidi (PZA) + Etambutoli (EMB)
Kun resistenssi vastaus saatu: 4 kk INH + RIF

Resistenssin mahdollisuus
– 5 lääkettä
2kk INH+RMP+PZA+ EMB+streptomysiini
jatko herkkyyden mukaan

MDR-tuberkuloosi
- Resistenssi rifampisiinille ja
isoniatsidille
- vähintään 5 tehoavaa lääkettä, 24 kk

57
Q

Tuberkuloosin riskiryhmiä

A

• Tartuntavaarallisen potilaan lähikontaktit
• Iäkkäät
• Sosiaalisesti syrjäytyneet, päihteiden käyttäjät
• Suuren tuberkuloosi-ilmaantuvuuden alueilta
maahan muuttavat
• Muut suuren ilmaantuvuuden alueilta saapuvat
• Ihmiset, joilla on sairastumisen vaaraa lisäävä tekijä
• Immuunivastetta heikentävät lääkkeet
• Työssään altistuvat
• Puutteellisesti hoitoon sitoutuvat

58
Q

Tuberkuloosin kontaktien selvitys

A

Tavoitteena löytää ja saada hoitoon
• tuberkuloosille altistuneet
– etenkin lapset ja immuunipuutteiset
• tuoreen tuberkuloositartunnan lähde

• Erikoissairaanhoito määrittelee tartuttavuusajan
• Yhteistyö esh – pth
• Aloitetaan lähikontakteista ja laajennetaan tarpeen mukaan
• Lähikontakteja
– sama talous
– toistuvasti samassa tilassa olleet (yli 40 tuntia)
– aerosolia tuottaviin toimenpiteisiin osallistuneet

59
Q

Latentin tuberkuloosi hoidon harkinta:

A

• Äskettäinen altistus
• alle 5-vuotiaat lapset kiirellisesti (per puh) lastenlääkärille
– alle 16-vuotiaat ja harkinnanvaraisesti nuoret aikuiset
• immunosupprimoidut
• Vanha tartunta
– immununosuppressiivisen hoitoa ennen

Klimi (4 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions