Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Klimi > Immunologia > Flashcards

Immunologia Flashcards

1
Q

Sjögren yleistä

A

Primaarinen eli itsenäinen Sjögrenin oireyhtymä on autoimmuunitauti:
eksokriinisten rauhasten krooninen lymfosytaarinen tulehdus ja siitä johtuva rauhasten hypofunktio ja limakalvojen kuivuus

Ensioireet alkavat useimmiten 30–50 v:n iässä. Usein naisia.

Autovasta-aineiden (RF, ANAAb, ENAAb) esiintyminen on taudille tyypillistä.

Muissa autoimmuunitaudeissa voi esiintyä sekundaarista Sjögrenin oireyhtymää.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Sjögren oireet

A
  • glandulaariset (silmät, limakalvot)

- ekstraglandulaariset oireet (ihottuma, nivelkivut tms)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Sjögren dg

A

Diagnoosiin vaaditaan vähintään yksi ekstraglandulaarinen oire ja lisäksi yhteensä vähintään 4 pistettä alla luetelluista kriteereistä:

  • Huulisylkirauhasbiopsiassa fokaalinen lymfosyyttinen sialadeniitti ja focus score vähintään 1 fokus/4 mm2 = 3 pistettä
  • SSA-vasta-aineiden esiintyminen = 3 pistettä
  • Sarveiskalvon värjäyksessä OSS (ocular staining score) vähintään 5 tai van Bijsterveld score vähintään 4 ainakin yhdessä silmässä = 1 piste
  • Schirmerin testin tulos ainakin toisessa silmässä enintään 5 mm/5 min = 1 piste
  • Stimuloimaton syljen eritys enintään 0.1 ml/min = 1 piste
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Sjögren erotusdg

A
  • SLE
  • borrelioosi
  • nivelreuma
  • reaktiivinen artriitti

Kuivien silmien muut syyt: ikääntyminen, vaihdevuodet, lääkkeet, monet ihotaudit, allergiat, hypotyreoosi

Kuivan suun muut syyt: ikääntyminen, lääkkeet, vaihdevuodet, sylkirauhasten sädehoito, anoreksia, depressio, labiili diabetes

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Immunosuppression syyt

A
  • lääkitykset: biologiset, sytostaatit, kortisoni tms.
  • raskaus, vastasyntyneet
  • syöpä
  • HIV
  • Synnynnäiset immuunipuutostilat (hypogammaglobulinemia, fagosytoosihäiriöt, soluvälitteisen immuniteetin häiriöt)

*Immuunipuutokselle tyypillistä infektioiden sairastaminen sekä epätyypilliset infektioiden aiheuttajat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Immunologian päämekanismit

A
  • Komplementti (puutos: meningokokki tai pneumokokki-infektiot)
  • Neutrofiilit (puutos: staph. aureus -infektiot)
  • T-solut (puutos: virusinfektiot e.g. CMV, tuberkuloosi, listeria)
  • vasta-aineet (puutos: pneumokokki-infektiot)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

CVI

A
  • Yleisimmät aikuisiällä ilmenevät immuunipuutossairaudet johtuvat vasta-aineita tuottavien B-lymfosyyttien kypsymisen tai toiminnan häiriöistä ja siitä seuraavasta vasta-ainepuutoksista.
  • aka common variable immunodeficiency (CVI, tavallinen vaihteleva immuunipuutos): vähintään IgG:n (usein myös IgA:n/IgM:n/IgE:n) pitoisuus veressä on pienentynyt, ja vasteet rokotteille ovat huonontuneita.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

IGRA

A

Gammainterferonin tuottoon (IGRA = Interferon Gamma Release Assay)

  • immunologinen tutkimusmenetelmä, jolla osoitetaan potilaan verestä M. tuberculosis antigeeneille herkistyneitä T-lymfosyttejä, mittaamalla testissä stimuloituneiden solujen tuottamaa IFN-gammaa
  • positiivinen tulos ei erottele aktiivista tuberkuloosisairautta latentista tuberkuloosi-infektiosta, minkä takia diagnostiikassa tulisi käyttää mykobakteeriviljelyä ja -värjäystä
  • IGRA-testit ovat spesifisempiä kuin tuberkuliinikoe
  • HUOM! Negatiivinen tulos (non-reaktiivinen) ei sulje pois aktiivin tuberkuloosin mahdollisuutta.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

SLE yleistä

A
  • pääasiassa naisilla esiintyvä systeeminen autoimmuunitauti, puolella todetaan ennen 30v
  • kliinisen kuvan monimuotoisuus ja vaihtelevuus
  • runsaat immunologiset poikkeavuudet: tuman rakenteisiin kohdistuvat autovasta-aineet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

SLE oireet

A

Lievässä SLE:ssä potilaalla on useimmiten väsymystä, nivel- ja lihasoireita, ihottumia (kasvojen perhosihottuma), keuhkopussintulehdus ja lieviä verenkuvamuutoksia

Vaikeaan taudinkuvaan kuuluvat munuaiskerästulehdus, keskushermosto-, sydän- ja keuhkokomplikaatiot sekä vaikeat verenkuvamuutokset.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

SLE dg

A

KLIINISET KRITEERIT

  1. Akuutti iholupus
  2. Krooninen iholupus
  3. Alopesia (ei arpeuttava)
  4. Suun tai nenän haavaumat
  5. Niveltulehdus vähintään kahdessa nivelessä
  6. Serosiitti (pleuriitti tai perikardiitti)
  7. Nefriitti (proteinuria > 500 mg/vrk tai punasolulieriöitä)
  8. Neurologiset löydökset (kouristus, psykoosi, mononeuritis multiplex, myeliitti, perifeerinen tai kraniaalinen neuropatia tai akuutti sekavuus)
  9. Hemolyyttinen anemia
  10. Leukopenia (< 4 × 10 9/l) ainakin kerran tai lymfopenia (< 1 × 109/l) ainakin kerran
  11. Trombosytopenia (< 100 × 109/l) ainakin kerran

IMMUNOLOGISET KRITEERIT

  1. dsDNA-vasta-aineet (DNAAb)
  2. Sm-vasta-aineet (ENAAb)
  3. Fosfolipidivasta-aineet (väärä positiivinen syfiliskoe, lupus-antikoagulantti, kardiolipiinivasta-aineet [keskikorkea-korkea] tai anti-beeta-2-glykoproteiini I) (PLAb)
  4. Matala komplementti (C3 tai C4 tai CH50)
  5. Suora Coombs ilman hemolyyttistä anemiaa (E-Coomb-O)
  6. Tumavasta-aineet (ANAAb)

SLE:n kriteerit täyttyvät, jos:

  • 4 kriteeriä täyttyy ja ainakin 1 on kliininen ja 1 immunologinen tai
  • munuaisbiopsiassa todetaan lupusnefriitti ja löytyy tumavasta-aineita (ANAAb) tai dsDNA-vasta-aineita (DNAAb).
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

SLE hoito

A

Lievä:
- hoidetaan tulehduskipulääkkeillä, prednisonilla, hydroksiklorokiinilla ja metotreksaatilla

Vaikea:
- lääkehoitoina käytetään prednisonin ja hydroksiklorokiinin lisäksi atsatiopriinia, siklosporiinia, mykofenolaattia, syklofosfamidia ja erityistapauksissa biologisia lääkkeitä.

  • Kaikkien SLE-potilaiden tulisi käyttää hydroksiklorokiinia, jos he sitä sietävät
  • Seuranta ja hoito ESH.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Sjögren hoito

A
  • Kuivien silmien hoito
  • Kuivan suun hoito (pilokarpiini)
  • Hydroksiklorokiinia (yleensä 300 mg × 1) käytetään ensisijaisesti lievien yleisoireiden ja nivel- ja iho-oireiden hoitoon. Lääkitykseen voidaan yhdistää lyhytaikaisesti pieni annos prednisonia (5–7.5 mg × 1).
  • Umpieritysrauhasten ulkopuolisia vaikeampia systeemisiä manifestaatioita voidaan hoitaa erikoissairaanhoidossa glukokortikoideilla ja immunosuppressiivisella lääkityksellä (atsatiopriini, metotreksaatti, siklosporiini, mykofenolaatti ja syklofosfamidi).

Lievät ja komplisoitumattomat PTH, vaikeat ja komplisoituneet ESH.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Autoimmuunityreoidiitti yleistä

A
  • Hiljainen, yleensä oireeton kilpirauhastulehdus
  • Primaarisen hypotyreoosin yleisin syy
  • Diagnostisena merkkinä ovat suurentuneet tyreoideaperoksidaasi (TPO) -vasta-ainepitoisuudet.
  • Yleinen: suurentuneita TPO-vasta-ainepitoisuuksia todetaan 5–20 %:lla väestöstä. Osalle kehittyy kliininen tauti.
  • Altistaa monelle kilpirauhassairaudelle, myös raskaudenaikaiselle hypotyreoosille (vaatii hoitoa) ja synnytyksen jälkeiselle tyreoidiitille.
  • Voi johtaa myös kilpirauhasen suurenemiseen (struuma) ilman hypotyreoosia.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Autoimmuunityreoidiitti dg

A
  • Kilpirauhanen voi joko surkastua tai suurentua struumaksi. Palpoiden kilpirauhanen on usein kiinteä. Joskus voi tuntua yksittäinen kyhmy tulehduksen seurauksena.
  • Tutkitaan TSH, T4V ja tyreoideaperoksidaasi (TPO) -vasta-aineet. Suurentuneet TPO-vasta-ainepitoisuudet ovat diagnostinen merkki ja tarkoittavat suurentunutta hypotyreoosin riskiä.
  • Mahdollinen hypotyreoosi selviää laboratoriokokeissa. Kaikille potilaille se ei kehity.
  • TPO-vasta-aineiden toistomittauksista ei ole hyötyä.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Autoimmuunityreoidiitti hoito

A
  • Krooniselle tyreoidiitille ei ole spesifistä hoitoa, tarvittaessa käytetään tyroksiinia (hypotyreoosi, struuman pienentämiseen)
  • Glukokortikoidihoidosta ei ole apua.
  • Erityisesti jos kyhmy ei hoidosta huolimatta pienene tai kilpirauhanen kasvaa seurannassa, tehdään kaikututkimus ja ONB, ja potilas lähetetään tarvittaessa erikoissairaanhoidon arvioon.
  • Autoimmuunityreoidiitti voi joskus aiheuttaa soluvauriosta johtuvan ohimenevän tyreotoksikoosin, jonka hoidoksi riittää beetasalpaaja. Seuraa potilasta hypotyreoosin kehittymisen varalta.
  • Synnytyksen jälkeen (4–8 kk) esiintyy usein hoitoa vaativaa ohimenevää hypotyreoosia. Sitä voi edeltää 1–3 kk:n kestoinen hypertyreoosivaihe. Molemmat tilat ovat usein itsestään paranevia, mutta joskus kehittyy tyroksiinihoitoa vaativa pysyvä hypotyreoosi. Tarkista kilpirauhasen toimintakokeet ennen seuraavaa mahdollista raskautta.
17
Q

Keliakia määritelmä

A
  • ravinnon sisältämä gluteeni aiheuttaa perimältään alttiille henkilölle tulehduksen ohutsuolen limakalvolle, mikä johtaa nukkarakenteiden vaurioitumiseen ja limakalvon kuopakkeiden syvenemiseen (villusatrofia ja kryptahyperplasia)
  • ihokeliakiassa ilmaantuu kutiavaa rakkulaista ihottumaa erityisesti kyynärpäihin ja polviin sekä pakaroihin. Ihokeliakiassa tavataan samantyyppinen suolivaurio kuin keliakiassa, mutta usein lievempänä. Tauti todetaan terveeltä iholta otetuissa biopsioissa nähtävien rakeisten IgA-kertymien perusteella.
18
Q

Keliakia riskiryhmät

A
  • Keliaakikon ensimmäisen asteen sukulaisista n. 10 %:lla todetaan keliakia.
  • IgA-puutospotilailla keliakian riski on n. kymmenkertainen muuhun väestöön verrattuna.
  • Autoimmuunitauteja sairastavat potilaat

Nykyään keliakia todetaan useimmiten 30–50 v:n iässä tai lapsilla.
Ihokeliakia todetaan n. 10 %:lla keliaakikoista.

19
Q

Keliakia oireet

A
  • krooninen ripuli tai löysät ulosteet, ilmavaivat, laihtuminen ja lapsilla kasvun hidastuminen.
  • tavallisin imeytymishäiriön merkki on anemia, joka voi johtua raudanpuutteesta (hypokrominen, mikrosyyttinen), foolihapon puutteesta (makrosyyttinen) tai molemmista
  • kalsiumin imeytyminen voi häiriintyä, mikä voi johtaa osteoporoosiin
20
Q

Keliakia dg

A
  • jos potilaalla todetaan > 10 × viitealueen ylärajan ylittävät transglutaminaasivasta-ainepitoisuudet sekä positiiviset endomysiumvasta-aineet, voidaan keliakiadiagnoosi tehdä ilman ohutsuolibiopsiaa (muuten ohutsuolibiopsia tehdään!)
  • jos keliakiaepäily on vahva, on syytä aina ottaa ohutsuolesta (ihokeliakiaa epäiltäessä iholta) biopsia.
    (seronegatiivista keliakiaa voi esiintyä jopa 10 %:lla aikuisista, ja kolmasosalla ihokeliaakikoista ei myöskään todeta seerumissa keliakiavasta-aineita)

Vasta-aineet ja ohutsuolibiopsia tulee tutkia normaalin ruokavalion aikana.

21
Q

Keliakia hoito

A
  • keliakiaruokavalio (gluteeniton)

- ihokeliakiaan dapsonilääkitys

22
Q

Nivelreuma yleistä

A

Yleisin sairastumisikä on 65–70 vuotta.
Sairastuneista 2/3 on naisia.
Nivelreumalle on perinnöllistä alttiutta.
Tupakointi lisää sairastumisriskin kaksinkertaiseksi.

Immunologinen mekanismi, reumafaktori ja/tai sitrulliinipeptidivasta-aineet.

23
Q

Nivelreuma oireet

A
  • Nivelreuma alkaa useimmiten vähitellen edeten.
  • Nivelten aamukankeus, arkuus ja turvotus ovat tyypillisiä.
  • Sormien keski- ja tyvinivelet, ranteet ja päkiät sairastuvat tavallisimmin, mutta periaatteessa mikä nivel tahansa voi tulehtua.
  • Yleisoireina voi esiintyä väsymystä, sairauden tuntua ja lämpöilyä.
24
Q

Nivelreuma tutkimukset

A

Nivelten tunnustelulla selvitetään, onko niveloireisella potilaalla niveltulehduksia.

  • Tulehtunut nivel on kimmoisasti turvonnut, paino- ja liikearka sekä vajaaliikkeinen.
  • Nyrkistys rajoittuu herkästi sormien pikkunivelten ja koukistajajännetuppien tulehduksissa.
  • Aristus rystysiä ja päkiöitä sivulta puristaessa viittaa niveltulehdukseen.
  • Niveltulehduksen erottaminen nivelrikosta voi olla hankalaa. Sormissa nivelrikko paikantuu kärki- ja keskiniveliin, nivelreuma keski- ja tyviniveliin. Nivelrikkoa sairastavalle voi kehittyä nivelreuma.

Laboratoriokokeet: La, CRP, PVKT, RF, CCP-va
Harkinnan mukaan ALAT, AFOS, Krea, Uraat, Borrelia-va, U-KemSeul, ANA-va, vasta-aineet reaktiivisten artriittien diagnosoimiseksi

Jos nivelpistoksia annetaan, on hyvä samalla tutkia nivelneste (Sy-Leuk + Sy-Diffi, bakteeriviljely, mahdollisesti Sy-kiteet), jos sitä on aspiroitavissa

Niveltulehduspotilaan kuvantamistutkimukset tehdään pääsääntöisesti reumapoliklinikalla.

25
Q

Nivelreuma hoito

A

*Nivelreuman diagnosointi ja lääkehoidon aloitus tapahtuvat reumapoliklinikalla.

  • Nivelreuman peruslääkityksenä on metotreksaatin, sulfasalatsiinin ja hydroksiklorokiinin yhdistelmä, ellei ole vasta-aiheita (esim. munuaisten vajaatoiminta, sulfa-allergia).
  • Hoitoon liitetään pieni glukokortikoidiannos
  • Jos yhdistelmähoito ja metotreksaatti ovat vasta-aiheisia tai potilas ei siedä metotreksaattia, aloitetaan biologinen reumalääke tai JAK-estäjä.
26
Q

Ennen biologisen lääkkeen aloitusta

A
  • Rintakehän röntgenkuva
  • Tuberkuloosianamneesi, tarvittaessa TbIFNg
  • Harkinnan mukaan HBsAg, HBcAb ja HCVAb, HIVAgAb
  • Selvitetään potilaan rokotusstatus ja tarpeen mukaan kirjoitetaan pneumokokkikonjugaattirokote-resepti

Klimi (4 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions