GE04 Flashcards
1
Q
kartografia
A
oppi karttojen suunnittelusta, tuotannosta ja käytöstä
tutkitaan karttojen laatimista, hahmottamista, valmistamisen työvaiheita ja käyttöä
2
Q
pienimittakaavainen kartta
A
suuri alue esitetään PIENENÄ, esim maailmankartta
3
Q
karttatyypit
A
maasto- ja teemakartat
4
Q
maastokartat
A
- yleismaastokartat
- kuvaa yleisesti tietyn alueen topografiaa ja luontoa/maankäyttöä, esim peruskartta - erityismaastokartat
- korostaa alueelta jotain tiettyä osaa, esim tiekartat
- pohjana yleismaastokartta
5
Q
Karttaprojektiotyypit
A
- oikeakulmaiset
- mercator - oikeapintainen
- ruudukot eripituiset Afrikka todellisen kokoinen suhteessa muihin - oikeapituinen
- tasavälinen lieriö
(ruudukot pt:ltä on tasapituiset = grönlanti on kutistunut)
6
Q
paikkatieto
A
sijantitieto + ominaisuustieto
7
Q
esimerkkejä paikkatiedon hyödyntämisestä
A
arkielämässä -osoitetta etsiessä yritykset -tutkiessa missä on eniten asiakaskuntaa > minne järkevää sijoittaa liike asiantuntijat -ilmanlaadun seurannassa rakentamisessa - kaavoituksessa > alue, jossa palvelut ovat lähellä ja on mahdollista rakentaa
8
Q
geosentrinen sijainti
A
x-, y-, z-akselit, kuvaa etäisyyttä origosta eli maapallon keskuksesta
9
Q
maantieteellinen sijainti
A
pituus- ja leveyspiirit, asteet minuutit ‘ ja sekuntit ‘’
muodostaa asteverkot
kutsutaan myös absoluuttiseksi sijainniksi
10
Q
suhteellinen sijainti
A
sijainti ilmoitetaan, jonkun toisen tunnetun paikan perusteella suuntaa ja etäisyyttä käyttäen
11
Q
neulapohjoinen
A
maapallon magneettinen pohjoisnapa, joka liikkuu
12
Q
karttapohjoinen
A
arktiksen keskikohta, eli missä pituuspiirit lähtee
13
Q
napapohjoinen
A
maapallon lakipiste, vaihtelee koska kallistuskulma liikkuu hitaasti 20-25 asteen väliä
14
Q
ammattilaisten karttapalvelut
A
- laajempia tiedostoja, joita vaikeampi tulkita
- mahdollista ladata omalle koneelle ja analysoida
- pieni osa palveluista maksullisia, koska tiedon kerääminen kallista
15
Q
karttapalvelut perus taviksille
A
- nykyään karttapalvelut helppokäyttöisiä ja suurin osa netissä, koska kartat ovat paikkatietoa ja dataa on helpompi käsitellä koneella
- Suomessa kaikki verovaroilla kerätty paikkatieto ilmaista, avointa ja helposti saatavilla
16
Q
vuorovaikutteiset karttapalvelut
A
käyttäjä voi itse osallistua aineiston keräämiseen
17
Q
pehmoGIS
A
osallistavaa paikkatietoa, jossa käyttäjät ovat osa aineiston keräämistä
(joukkoistamalla kerättyä paikkatietoa)
18
Q
yleisimmät karttapalvelut
A
opas- ja reittikartat
esim föli reittiopas, Google Maps
19
Q
opas- ja reittikartat sisältö
A
Eri karttatasoja; maasto-, tiekarttoja, sateellitti/ilmakuvia, katunäkymä
20
Q
historiallisten karttojen merkitys
A
- karttojen avulla helppo seurata eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaiseman kehitystä
- siirretty digitaaliseen muotoon, jotta helpompi käsitelllä
21
Q
suomen suurimmat laitokset, jotka tuottaa paikkatietoa
A
maanmittauslaitos > paikkatietoikkuna
Ilmatieteenlaitos
Geologinen tutkimuskeskus
22
Q
Paikkatietoaineiston muodot
A
rasteri- ja vektorimuotoinen
23
Q
rasteriaineisto
A
muodostuu pikseleistä
- tarkkuus riippuu pikselien koosta
24
Q
vektoriaineisto
A
- muodostuu viivoista, pisteistä ja alueista
- esitetään usein erilaisten tasojen avulla
25
Paikkatiedon muodostaminen tasoittain vaiheet
1. yhteen tasoon tallennetaan vain yhden tyyppisiä tietoja
esim järvet, tiet
2. Kerätään x asiasta oleellinen tieto
esim järven syvyys, veden laatu
3. Tehdään kohteista (esim järville) KUVAUSTEKNINENTIETO = kohteen ulkonäkö kartalla
esim, pisteen koko, viivan leveys, täyttöväri
4. TOPOLOGIATIETO = tason kohteiden välinen hierarkia
esim, mitkä tiet kulkee päällekkäin, pisteiden välinen suhde
26
relaatiotietokanta
tietokanta, joka koostuu useista taulukoista
| !!! - luodaan taulukoiden välille yhteys, esim kuntakoodi, joka helpottaa tietojen käsittelyä
27
metatieto
tietoa, joka syntyy tiedosta ja sen käsittelystä
| käytännössä esim kerääjän nimi ja keruuaika
28
Teemakartat
tietokartta, joka esittää symbolisin keinoin maastokarttapohjalla abstraktia tietoa, joka voidaan kohdentaa maantieteellisesti
jaetaan
1. Maastoteemakertta
2. Tilastoteemakartta
29
1. maastoteemakartat
kuvaa tiettyä maaston ominaisuutta
- Kvalitatiivisia (muistuttaa quality) eli laadullisia ilmiöitä
esim maaperäkartta
30
2. tilastoteemakartat
kuvaa usein ilmiöitä, joita ei voi maastossa havaita
-kvantitatiivista eli lukumäärällisiä
esim alueen asukastiheys
31
4 tapaa laatia teemakartta
A) pistekartta
B) virtauskartta
C) Koropleettikartta
D) Kartogrammi
32
A) pistekartta
esittää hyvin ilmiön:
- levinneisyyttä
- sijoittumista
- voimakkuutta/suuruutta
33
B)Virtauskartta
esittää hyvin ilmiön:
- kulkusuuntaa
- voimakkuutta
34
C) Koropleettikartta
- alueluokitus, jossa alueet on jaettuna niiden arvojen perusteella noin 3-5 luokkaan
- esitetään suhteutettuina % lukuina, EI absoluuttisina
35
D) Kartogrammi
kartta + diagrammi
| esim hullunkuriset karttakuvat, jossa pinta-ala menee datan mukaan
36
luonnollinen luokkaraja
etsitään datasta kohdat, joissa havaintoja on vähän ja määritellään rajat niihin kohtiin
37
tasavälinen luokkaraja
rajat ovat tasaisin välein
38
kvantiili
pyritään jakamaan niin, että jokaisessa luokassa olisi tasainen määrä havaintoja
39
Isaritmikartta
perustuu samanarvokäyriin, jotka saadaan havaintopisteiden avulla, joiden avulla alueet luokitellaan
Isaritmi esittää todellisia ja havaittavia ilmiöitä esim lumen syvyys
40
Isopleetti
perustuu samanarvokäyriin, havaintoalueiden avulla, joiden avulla alueet luokitellaan
suhteellisia luku, joiden avulla parempi vaihtoehto kuin koropleetti kartta, koska kuvaa paremmin vähittäistä siirtymää alueiden välillä
esim asukastiheys
41
Teemakartoilla vaikuttaminen
- oiva tapa vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja jopa propagandan väline
- lukijan tulee olla kriittinen, koska erilaisilla paikkatiedon tulkinta tavoilla voidaan esittää sama tieto hyvin erilaisilla tavoilla
- myös teemakarttojen tekijää, tilajaa ja käyttötarkoitusta on hyvä arvioida
42
Paikkatiedon menneisyys
- Ennen kerääminen kallista ja työlästä > tietojen käyttö vain julkisilla tahoilla tai maksullista
43
Paikkatiedon avoimuuden mullistajat
- Inspire-direktiivi EU:ssa, edellytti virallisia tahoja avaamaan tietokantaa kansalaisten käyttöön
- Yksityiset tahot/NGO:t alkoivat keräämään paikkatietoa julkiseen käyttöön
- Internetin avulla paikkatiedon määrä on kasvanut, jonka avulla on voitu luoda innovatiivisia sovelluksia
44
Miksi paikkatietoanalyysia tarvitaan?
- sen avulla suuria tietoryhmiä voidaan käsitellä paremmin ja niitä on helpompi ymmärtää
45
Kolme analyysityyppiä
A) visuaalinen analyysi
B) kyselyt
C) laskennallinen analyysi
46
Visuaalinen analyysi
aineisto visualisoidaan taulukoina, kaavioina, karttoina...
| - helpottaa suuren aineiston ymmärtämistä
47
Kyselyt
kysymyksien avulla karsitaan aineistosta pois dataa, joka ei täytä vaatimuksia
- suurta dataa voidaan pienentää ja löytää oleelliset tiedot
48
Laskennallinen analyysi (4 tapaa)
1. Päällekkäisanalyysi
- tutkitaan, mitkä tasot menevät päällekkäin ja täyttää kaikki vaatimukset
2. verkostoanalyysi
2. 1 yhdistävyysanalyysi; nopein/lyhin reitti A>B
2. 2 saavutettavuusanalyysi; saavutettävyysvyöhykkeet joko ajan tai kustannusten näkökulmasta
2. 3 sijantianalyysi; määrittää minne x on paras sijoittaa ja ottaa esim huomion saavutettavuuden ja lähialueen kilpailijat
3.Naapuruus-/puskurianalyysi
luo vyöhykkeen ja tarkastelee sen sisäosaa ja mitä uusi hanke vaikuttaa alueeseen
4. Näkymäanalyysi
tarkastelee näköyhteyttä A ja B välillä
49
ELY-keskus
Elinkeino, liikenne, ympäristö
jokaisessa maakunnassa on ely-keskus (lukuunottamatta pari joilla yhteinen)
50
Eri aluetasojen vastuualueet
Maakunta vastaa alueiden kehittämistä/suunnittelusta
ELY-keskus valvoo maakuntien toimintaa
Kunta vastaa peruspalveluista
51
Aluepolitiikka
pyritään tasaamaan alueiden välisiä eroja
52
EU aluepolitiikka
nettomaksajat tukevat rahallisesti alle 90% unionin kerskiarvosta tienaavia nettosaajia
maatalousalueille maataloustukea
53
Kaavoitus
kartalla esitetty maankäytön suunnitelma
54
Kaavoitustasot
1. Maakuntakaava
- ison linjan suunnitelma esim asuinaluiden, teollisuude, suojelualueiden sijoittuminen
2. Yleiskaava
- Ei rakennusten tarkkuudella, mutta tarkemmin kuin maakuntakaavassa
3. Asemakaava
- esim tonttien rajat, pihojen kasvillisuus, parkkipaikat, talojen väri
55
Kaavamuutos prosessina
1. osallistumis- ja arviointisuunnitelma
- kuullaan asianomaisia
- isoissa projekteissa aikaisessa vaiheessa tehdään YVA (ympäristövaikutusarvionti)
2. Tehdään kaavaluonnos josta muokataan kaavaehdoitus
3. Päättävä elin vahvistaa kaavaehdotuksen
4. Kunta vastaa kaavan toteutumisesta (astuu voimaan 30pv päästä) ja tekee mahdollisen aloitteen uusista kaavamuutoksista
huom, saa valittaa valittaa ennen kun se on vahvistettu
56
äärimmäinen köyhyys
alle 1,9 dollarii päivä
57
absoluuttinen köyhyys
puutteita perustarpeista
58
suhteellinen köyhyys
alle 60% maan keskituloista
59
kehitystyö
pitkäjänteistä työtä, jossa kehittyneet valtiot tukevat kehittyviä valtioita (myös järjestöt)
esim rahallisesti, asiantuntijat, infrastruktuurin rakennus, velkojen anteeksianto
60
humanitaarinen työ
tilapäista apua valtioilta ja järjestöiltä, yleensä kriisialuilla
esim pakolaisleirin pystytys
61
Kehitysavun ongelmat
- raha päätyy väärään osoitteeseen esim eliitille
- jatkuva rahavirta passivoittaa ihmisiä
- ruoka-apu päätyy oikeasti myyntiin
62
Agenda 2030
- 17 suurta tavoitetta, joihin YK:n jäsenmaat sitoutuneet
- esimerkiksi köyhyyden poistaminen, ympäristöstä huolehtiminen, lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja parantaa talouden kestävyyttä
63
Agenda 2030 Suomi
-isot teemat hiilineutraalius, resurssiviisaus, tasa-arvo ja osaaminen
64
kehityspolitiikka
politiikan osa-alue, joka tähtää köyhyyden vähentämiseen
65
Geomedia
paikkaan ja sijaintiin perustuvaa tiedon visualisointia
66
GIS
Geographical Information System
kokonaisuus, jolla kerätään, tallennetaan, käsitellään, jaetaan ja ylläpidetään paikkatietoa
67
hyötypalveluiden edut
esim
- reittioptimointi
- sijainnin paikantaminen
- erilaiset sovellukset
68
Kaukokartoitus
tiedon keruuta laajoista alueista satelliittien tai lentokoneiden avulla
69
resoluutio
kuvien tarkkuus
70
laaserkeilaus
lennokissa oleva keilain-/mittalaita lähettää lasersäteitä, jotka heijastuvat takaisin maanpinnasta ja laite vastaanottaa säteet
Soveltuu TOPOGRAFIAN tutkimiseen
osumat saavat koordinaatit ja korkeuden
71
tunnetut satelliitit
LANDSAT, NASA
-maanpintaa 70-luvulta saakka
TERRA, AQUA on NASAN
-ympäristönseurantasatelliitteja
CRYOSAT eurooppalainen
-napa-alueiden jäätiköitä
72
kaukokartoituksen edut
mahdollista tutkia kokonaisvaltaisemmin ja laajempia alueita, kuin maanpinnalta
73
GPS-laitteen toiminta
satelliitit lähettää signaalin GPS-paikantimeen, joka laskee signaalin lähetyksestä kuluneen ajan avulla oman sijainnin !HUOM! vaatii vähintään 4 satelliitin tiedot, jotta sijainti on luotettava
74
mahdolliset paikannussatelliittien toimintaa häiritsevät tekijät
katvealueet
rakennukset
ilmakehän häiriöt
75
satelliittipaikannusjärjestelmiä
esim
Navstar GPS (usa)
Gelileo (eu)
76
ammattilaisten satelliittipaikannus
järjestelmää tehostaa kiinteät asemat maan pinnalla, jotka vastaanottavat ja lähettävät signaaleja (samalla tavalla kuin satelliitit)
> sijainti on tarkempaa
77
mihin seurantajärjestelmiä käytetään
```
esim
eläimillä
urheilussa
laivoilla satamissa
lennonjohto
```
78
AIS-järjestelmä
laivoilla on paikannussatelliitteja ja AIS-tukikohta, joka kertoo laivojen sijainnin
Tukikohta ja viestintäsatelliitti välittää viestit laivojen ja ohjaajien välillä
tavoitteena mahdollistaa sujuva laivaliikenne
79
dronejen rooli
- edullisempia kuin normi ilmakuvaus lennot lentokoneella/helikopterilla
- laaja valikoima erilaisia liitettäviä mittauslaitteita
- lennätetään alailmäkehässä > tarkempia
80
dronejen lennätyssäännöt
- näköetäisyydellä
- ei lentokenttien läheisyydessä
- ei väkijoukkojen yläpuolella
81
paikkatieto
sijaintitieto + ominaisuustieto
