GE01 Flashcards
1
Q
Maanjäristyksestä aiheutuvat riskit:
A
◦ sortuvat rakennukset, sekä muut tippuvat kappaleet
◦ infrastruktuurin tuhoutuminen esim sähkö- ja kaasulinjat > tulipalovaara
▪ vesilinjojen tuhoutuessa paloja ei voida sammuttaa
◦ pohjaveden sekoittuminen maa-ainekseen > maaperän vettyminen > rakennukset sortuvat
◦ massaliikunnot
2
Q
Maanjäristyksen tuhojen korjaaminen ja torjunta:
A
• seismisten alueiden kartoitus ja varoitusjärjestelmät
◦ vaarallisten tehtaiden, esim ydinvoimaloiden rakennuskielto
• asutuksen siirtäminen turvalliselle alueelle
• kestävän infrastruktuurin rakentaminen
• alueen varallisen tason nosto
3
Q
Tsunamista aiheutuvat riskit:
A
◦ tsunami tuhoaa kaiken tieltään ja kuljettaa kappaleita vesimassan mukana
◦ suolainen merivesi voi tuhota rannikon viljelymaita ja alueen juomaveden
◦ maaperän vettyminen ja rakennusten romahtaminen
4
Q
Tulivuoret hasardeina:
A
• Tefraa vapautuu ilmakehään (vaarallista ihmisille hengittää) ja vulkaaniset pommit puolestaan alueellinen uhka
◦ vulkaaninen tuhka voi painollaan romahduttaa rakennuksia, peittää alleen ja tuhota viljelmiä, HUOM tuhka hyvää lannoitetta
• vulkaaniset kaasut ovat ihmisille haitallisia hengittää ja voi tehdä !!sadevedestä erittäin hapanta!!
• !!!!!PYROKLASTINEN VIRTA edetessään nopeasti voi tuhota voimallaan kasvillisuuden ja rakennukset tieltään
• !!! Lahari eli vulkaaninen mutavyöry syntyy kun rinteiltä sulava lumi/jää, kraatterijärven vesi sekoittuu tefran kanssa
• tavallista voimakkaampi purkaus voi aiheuttaa vulkaanisen talven, kun ilmakehään pääsee paljon vulkaanista tuhkaa, mikä viilentää koko maapallon ilmastoa väliaikaisesti
5
Q
Vulkaanisiin hasardeihin varautuminen:
A
• tulivuorien aktiivisuuden seuraaminen
◦ merkkejä on esim, pullistuminen, maanjäristysten lisääntyminen, kaasujen ja lämpötilan kasvu
• hedelmällisen maaperän takia vuorten juurilla asuu paljon ihmisiä > asutuksen siirto
• varoitusjärjestelmät ja evakuointisuunnitelmat
• patojen ja virtausuomien rakentaminen lahareita varten
6
Q
Trooppiset pyörremyrskyt edellytykset
A
- Pintavesi vähintään 26 astetta/50m syvyyteen asti
- Coriolisilmiö tarpeeksi vahva -> väh. 5°S/N
- Voimakas matalapaine pohjalle, sopivan epävakaa ilmamassa
7
Q
Milloin trooppisia pyörremyrskyjä esiintyy
A
Loppukesästä
8
Q
Trooppisten pyörremyrskyjen kehitys:
A
- syntyy matalapaine, ilma kohoaa ja tiivistyy sateeksi
- korvausilmaa sivuilta + pyörivä ilmamassa = tuulet
- saavuttaessaan mantereen myrsky ei saa merivedestä energiaa ja laantuu
9
Q
Tornadot/trombit ovat:
A
voimakkaita ukkospilven alapinnan ja maanpinnan välisiä, pyörteisiä ja suppilomaisia myrskytuulia
10
Q
tornado edellytykset
A
- lämmin ja kylmä ilmamassa kohtaa
- epävakaat olosuhteet
- usein supersolu-ukkosista (mahdollista myös normaaleista ukkospilvistä)
11
Q
syöksyvirtaus synty
A
- sadepisarat satavat pilven alapuoliseen kuivaan ilmaan ja haihtuvat > energiaa sitoutuu
- sitoutuneen energian takia ilma jäähtyy ja muuttuu raskaammaksi > raskas ilma putoaa kiihtyvällä vauhdilla
12
Q
Myrskyt hasardeina:
A
• voimakkaat tuulet tuhoavat rakennuksia, sähkölinjoja, ylipäätään infrastruktuuria
• rankkasateet > tulvat, maaperän vettyminen, mutavyöryt
• hyökyaallot, merenpinnan nousuvesi
◦ suolainen merivesi pilaa viljelyksiä
13
Q
Mistä tulvat aiheutuu?
A
Aiheutuu runsaista sateista, nopeasta lumien sulamisesta tai jokiin muodostuneista jääpadoista
14
Q
tulvien riskialueita
A
tulvatasangot, jokilaaksot, alavat suistot (deltat), rannikkoalueet
15
Q
sandur
A
kuivan maan delta, jäätiköiden jäljiltä
16
Q
tekijät jotka vaikuttaa tulvan laajuuteen
A
hasardin laajuuteen vaikuttaa valuma-alueen maastonmuodot (suuret korkeuserot, kaltevuus), maankäyttö (esim asfaltointi), sateen rankkuus, !!vähäjärvisyys, vähäinen kasvillisuus, vesiuomien vähyys!! yms
17
Q
tulvat sadekausialueilla
A
• kuivilla sadekausi alueilla, esim savanneilla tai monsuuni-ilmastossa, kuiva ja kova maaperä imee huonosti vettä
◦ kasvillisuus on lakastunut kuivakaudella, eikä sido maaperää yhtä hyvin
◦ kuiva maaperä liettyy pintaveteen ja painuu joen pohjaan > jokiuoma madaltuu
18
Q
tulvat hasardina
A
- merkittävä uhka ihmisille ja taloudelliselle omaisuudelle
- tulvaveteen tarttuu !! taudinaiheuttajia!!
- maaperä vettyy > !!maanvieremiä, mutavyöryjä!!
- suolainen merivesi voi pilata viljelmiä (maaperä suolaantuu)
19
Q
Mikä ihmisten toiminta lisää tulvia
A
• jokien padot ja kanavat pakottaa virtaaman ahtautumaan > nostaa veden pintaa
• metsien hakkuu vähentää kasvillisuutta ja lisää eroosiota
◦ nostaa veden mukana kulkevan lietteen määrää > jokiuoma madaltuu
20
Q
vesistötulva
A
aiheutuu rankkasateista, sulamisvesistä tai jääpadoista
21
Q
Merivesitulvat
A
Esiintyy merten rannikoilla vedenpinnan noustessa, esim myrskyn takia
22
Q
hulevesitulva
A
kaupunkialueilla päällystetyt kadut eivät ime vettä, vesi tulvii kaduille, kellareihin yms, koska viemärit eivät ehdi vetää
23
Q
Salamatulvat
A
Kun vettä sataa tietyllä alueella erittäin runsaasti lyhyessä ajassa’
24
Q
Tulvat Suomessa:
A
• esiintyy erityisesti keväisin lumien sulaessa
◦ maaperä edelleen roudassa eli ei ime vettä
◦ joet ovat edelleen jäässä, mikä estää vapaata virtaamista ja muodostaa patoja
• Suurimmat kevättulvat syntyvät kun lumen vesiarvo on korkea, vuorokauden keskilämpötila nousee nopeasti ja runsaiden sateiden aikaan
• Etelä-Suomessa talvi- ja syystulvat ovat yleistymässä, syynä lauhat talvet ja vähäinen haihtuminen syksyllä
• Tulvat pahimpia Pohjanmaalla (pinnanmuotojen tasaisuus) ja Lapissa (vähäjärvisyys)
25
tulvasuojelu
tulvavahinkojen tai niistä aiheutuvien haittojen pysyvä vähentäminen
26
Tulvien ennaltaehkäisy:
* !rinteiden pengertäminen!
* liikalaidunnuksen vähentäminen
* vesistöjen säännöstely esim patojen, !tekoaltaiden !! avulla
* asutuksen rakennussäännöstelyt
27
Kuumuus ja kuivuus hasardina:
* metsä- ja maastopalot
* vaarallista erityisesti riskiryhmälisille > korkea riski sydäninfarkti ja hengityselinsairauksiin
* heikentynyt sato > nälänhätä
* vesikriisi
28
ukkosten synty
1. kostea ilma kohoaa ylös > korkeita kumpupilviä
2. pilven yläosa jäähtyy > muodostuu jääkiteitä
• pilven alaosassa pilvipisarat on edelleen nestemäisessä muodossa
3. pilven eri ylä- ja alaosien välille muodostuu sähköinen varaus (ylä positiivinen, ala negatiivinen)
4. jännite-ero kasvaa ja purkautuu salamana > iskee maassa korkeaan positiivisesti varautuneen kohtaan
29
ukkoset hasardina
* erityisen vaarallista sähköverkolle ja -laitteille
| * aiheuttaa myös tulipaloja
30
metsäpaloja edistävät tekijät
• pitkään jatkunut kuumuus ja kuivuus edistää palojen syntyä
◦ ilmastovyöhykkeet, joilla on säännölliset kuivakaudet esim chapparal, mcchia, savanni ovat paloille alttiita
▪ eukalyptuspuiden lehdet sisältää !! eteerisiä öljyjä !! > syttyvät ja palavat helposti
◦ yleisesti loppukesä ja alkusyksy paloille tyypillistä aikaa
◦ kuivat !!sisämaan tuulet ja merivirrat lisäävät kuivuutta!!
▪ esim Santa Ana Kaliforniassa (kylmä laskutuuli Kalliovuorilta)
31
metsäpalot hasardina
* haastavia sammuttaa, mahdollisesti monia palopesäkkeitä > voi saartaa alueita
* etenee nopeasti vallitsevien tuulien mukana > saattaa muuttaa suuntaa nopeasti
* palo voi kyteä maaperässä monta päivää
32
palojen sammuttaminen
* käytännössä mahdollista vain helikoptereiden, joka pudottaa palonestoainetta ja vettä
* leviäminen voidaan estä raivaamalla kasvittomia linjoja
* yleensä vasta sade sammuttaa palot kokonaan
33
ENSO
koko meri- ja ilmakehäjärjestelmän heilahtelua
34
El Nino
* heikentyneet pasaatituulet > syntyy päiväntasaajan vastavirta
* E-Amerikassa normaalia lämpimämpää ja kosteaa, Australia/Indonesia viileämpää ja kuivaa
* Heikentynyt Perunvirta > heikentää kumpuamista ja kalakantoja
35
NAO
* perustuu Islannin matalapaineen ja Azorien korkeapaineen vaihteluihin > määrää läntisten ilmavirtausten reitin
* Positiivinen NAO-indeksi > Islannissa alhainen matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine > lämpimät ilmavirtaukset kulkevat pohjoista reittiä
36
luonnollinen kasvihuoneilmiö
kasvihuone kaasut nostavat maan lämpötilaa noin 33 astetta
37
kasvihuoneilmiö synty
1. maapallon hiili sitoutui kasvillisuuteen ja kerrostui noin 300 miljoonaa vuotta sitten
2. fossiilisissa polttoaineissa kasvien jäänteiden hiilikerrostumat poltetaan > hiili vapautuu takaisin kiertoon
3. kasvihuonekaasut päästävät läpi lyhytaaltoista UV-säteilyä, joka lämmittää kappaleita
4. kappaleista säteilee takaisin ilmakehään pidempiaaltoista infrapunasäteilyä, jota kasvihuonekaasut absorboivat
5. kasvihuonekaasut vapauttavat säteilyenergiaa kaikkiin suuntiin > osa lämmöstä palaa maahan
38
Merkittävimmät kasvihuonekaasut:
1. Hiilidioksidi
• määrältään päästöt suurimpia
• vapautuu ilmakehään maaöljyn, -kaasun ja kivihiilen käytöstä
2. Metaani
• vapautuu ilmakehään riisinviljelystä, märehdinnästä, kaatopaikoilta ja ylipäätään orgaanisen aineksen mätänemisestä, sekä soilta
3. Ilokaasu
- lannoitteet, teollisuus
4. alailmakehän otsoni
-valokemialliset reaktiot
5. teollisesti tuotetut kemikaalit (fluori- ja bromiyhdisteet)
6. vesihöyry
• ihmistoiminta ei suoranaisesti vaikuta määrään
39
ilmastonmuutos; vaikutus luontoon
• ekosysteemit
◦ herkät ekosysteemit kärsivät/kuolevat sukupuuttoon
▪ sekoittaa ravintoketjua > ongelmia myös muille lajeille
• sää
◦ aiheuttaa ääri-ilmiöiden yleistymistä
▪ haitat kasautuvat alueilla, joissa esiintyy jo ongelmia esim pt-alue, pienet saarivaltiot
• meret ja vesistöt
40
Ilmastonmuutos; vaikutus ihmisiin
• ruoka
◦ raaka-aineiden tuotanto vaikeutuu muuttuvien ilmastovyöhykkeiden takia
▪ tuottajien toimeentulo laskee > alueen elintaso laskee
◦ aavikoiden lisääntyminen ajaa monet kehittyvät omavaraiset valtiot ruokakriisiin
• elinalueet
◦ ääri-ilmiöt lisääntyy > tulville ja kuivuudelle alttiit alueilla ongelmat pahenee
• terveys
◦ trooppiset taudit leviävät nopeammin lämpimässä ilmastossa
▪ taudit leviävät myös uusille alueille lämpövyöhykkeiden muuttuessa
◦ lisääntynyt kuumuus aiheuttaa sairaille ja vanhuksille terveysongelmia
◦ ääri-ilmiöihin menehtyy enemmän ihmisiä
41
Biodiversiteetti
eliöiden ja niiden elinympäristöjen monipuolisuutta
42
Biodiversiteetin kolme tasoa
1. ekosysteemien monimuotoisuus
• esim niukka ekosysteemi aavikko, puolestaan runsas esimerkki ranta, jossa esiintyy järviekosysteemi, rantaa, suota, lehtimetsää
2. lajien runsaslukuisuus alueella
3. lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus
43
Miksi biodiversiteetti heikkenee maapallolla?
vieraslajien leviäminen, SUURIN UHKA BIODIVERSITEETILLE
Metsien raivaaminen maatalouden, plantaasien, sekä itse puiden hyödyntämiseen
kosteikkojen tuhoaminen (suot, mangrovemetsät, tulvaniityt, marskimaat ja jokisuistot)
ilmastonmuutos
rakentaminen ja kaupungistuminen
Korallien tuhoutuminen
44
marskimaa
alavaa lietemaata, jää usein esim vuoroveden alle
suolamarskimaiden kasvisto kestää suolavettä
45
mangrovemetsä
puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta !!trooppisilla alueilla jokisuistoissa!! ja suojaisilla merenrannoilla
46
tulokaslajit
itsestään levinneitä lajeja, jotka eivät ole kehittynyt kyseisellä alueella
47
vieraslajit
ihmisten levittämiä tulokaslajeja
48
bioinvaasio
tulokaslajin leviämistä, tehokasta lisääntymistä ja menestymistä uudella alueella
49
Miten biodiversiteettiä voidaan säilyttää?
* Luonnonsuojelualueet
* Geenivarojen suojelu
* kansainväliset sopimukset
50
Eroosiota voimistavat tekijät
* Heikko maaperä, kuivilla tai sateisilla alueilla
| * vähäkasvillisilla alueilla
51
aavikon synty
1. kasvillisuus katoaa kuivuuden takia > maaperän vesi ei sitoudu kasvillisuuteen vaan haihtuu
2. Maan ja ilman välinen kitka pienenee > tuulet voimistuu
3. kuiva maaperä lähtee tuleen mukana ja hautaa mahdollisen kasvillisuuden
52
Maan suolaantuminen; synty, alueet, ehkäisy
• esiintyy kuivilla ja kuumilla alueilla, joilla viljelymaata keinokastellaan
◦ kasteluvesi liuottaa suolaa maaperästä, joka nousee ylös kapillaari-ilmiön avulla > veden haihduttua suolat jää maan pinnalle
• voidaan estää johtamalla ylimääräinen suolapitoinen vesi pois ja viljelemällä suola keräävillä lajikkeilla esim geenimuuteltu tomaatti
53
Miten kasvillisuutta voidaan säilyttää
* istuttaa lisää ja estää tarpeetonta hakkuuta
* kestävä viljely
* estää liikalaidunnus
54
Ilmansaasteiden lähteet; ihmisten aiheuttamat; sektorit
* Fossiiliset polttoaineet
* energiantuotanto
* liikenne
* maatalous
55
Ilmansaasteiden lähteet; luonnon prosessit
* tulivuorenpurkaukset
* metsäpalot
* siitepöly
56
Merkittävimmät ilmansaasteet?
* Rikin- ja typenoksidit (esim kivihiiden poltosta)
* hengitettävät hiukkaset, alle 10µm (esim katupöly)
* pienhiukkaset alle 2,5µm (polttoaineiden palamisesta)
* häkä
* raskasmetallit (metalliteollisuus ja jätteiden poltto, esim nikkeli)
* alailmakehän otsonikerroksen (valokemiallisessa reaktioissa)
* PAH-yhdisteet = hiilivetyä, syntyy kun orgaaninen aine palaa epätäydellisesti
57
Mikä vaikuttaa ilmansaasteiden leviämiseen?
• Vallitsevat tuulet, niiden nopeus ja suunta
• lämpötila ja ilman kosteus
=> saasteet kertyvät tietyille alueilla, esim lämpimästä napa-alueille
58
smog
keltaisen ruskea savusumu, syntyy inversiotilanteen aikana
-sen aikana ilmasaatepitoisuus on korkea ja näkyvyys huono
59
valokemiallinen savusumu
pakokaasut reagoivat keskenään auringonvalossa
- syntyy myrkyllisiä kaasuja esim alailmakehän otsonia
60
teollinen savusumu
kivihiilen rikkiyhdisteet reagoivat kylmän sumun kanssa
61
vog
vulkaaninen smog, syntyy tulivuortenpurkauksissa
| • rikkioksidi ja muut kaasut reagoivat vesihöyryn kanssa
62
Ilmansaasteiden vaikutus terveyteen:
* limakalvojen ärtyminen
* lisää sydän- ja verisuonitauteja
* lisää syöpäriskiä
63
Ilmansaasteiden vaikutus luontoon:
* sumu vaikuttaa yhteyttämistä
* !!rikkiyhdisteet!! happamoittaa sateita
* ravintoketjujen rikastuminen = saasteet jäävät eliöiden elimistöön ja siirtyvät ravintoketjussa ylöspäin
64
Makean veden sijainti maapallolla (maat)
Vähiten makeaa vettä on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä, eniten Venäjällä, Kanadassa, Etelä-Amerikassa
65
Makean veden kulutus sektorettain
Makeaa vettä kuluu 70% maatalouteen (kasteluun), 20% teollisuuteen ja 10% kotitalouksilla
66
Piilovesi
hyödykkeen koko elinkaaren aina vaatima vesimäärä
67
vesijalanjälki
tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaista vedenkulutusta ja vaikutuksia veden laatuun/vesistöjen tilaan
HUOM otetaan huomioon veden kulutuksen määrä ja laatu, kulutustottumukset, ilmasto ja maanviljelystavat
68
Puhtaan veden riittävyyden turvaaminen:
* puhtaan veden ja jäteveden !!hinnoittelu!! > vähentää veden tuhlausta
* lihan syönnin vähentäminen
69
Luonnonvarat
kaikki elollisesta ja elottomasta luonnosta löytyvää, jota ihminen voi hyödyntää
70
metsien käyttö sektorit
kaikesta kaadetusta puusta 50% polttopuuksi, 50% teollisuuden raaka-aineeksi
71
monokulttuurimetsä
kasvatetaan yhtä puulajia teollisuutta varten
72
kestävän metsätalouden kolme tasoa
◦ taloudellinen = seuraaville sukupolville vastaavat metsät
◦ ekologinen = monimuotoisuus säilyy
◦ sosiaalinen = metsistä saatava taloudellinen hyöty ja virkistyskäyttö turvataan
73
kaivannaiset
louhimis- tai kaivamiskelpoinen kivi-, mineraali tai maalaji
74
malmit
luonnollisia mineraaliesiintymiä, joista taloudellisesti kannattavaa tuottaa metallia
75
kierrätettävän metallin % osuus
2/3
76
Kiertotalous
mahdollisimman tehokasta kierrätystä
77
Cleantech
”puhdasta teknologiaa” eli tuotteita, palveluja, prosesseja, jotka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää prosessien haitallisia vaikutuksia
78
biotalous
tuotantoa, joka hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja, kehittää niistä innovaatioita, hyödyntää clentech
79
Kun käsitellään ravintoa tarkastele 4 eri vaihetta
1. ympäristö- ja sosiaalisia olosuhteita
Mitä viljellään? Sopiiko ilmasto viljelyyn? Onko varaa tarvikkeisiin? Työvoima
2. itse viljelyyn vaikuttavat tekijät
Onko tuholaisia? Millainen on maaperä? Pystytäänkö peltoa hoitaa?
3. kuljetukseen ja säilytykseen vaikuttavat tekijät
onko riittävää infrastruktuuria?
4. kulutustottumuksia ja mahdollisuuksia ravinnonsaantiin
meneekö ruokaa hukkaan? Saako ruuasta riittävästi ravinteita ja energiaa? Onko ruokaan varaa?
80
merkittävimmät ravintokasvit
maissi, riisi, ohra, durra, vehnä
HUOM vilja suosituin, 50% maailman viljelyalasta viljaan rehua varten
81
Lihantuotannon haitat:
• kuluttavat paljon viljaa, jota voitaisiin hyödyntää ihmisten ravinnoksi
◦ viljan tuotanto kuluttaa vettä
◦ lannoitteiden valuminen vesistöihin > rehevöityminen
• vaatii paljon laidunmaata
◦ laidunmaan hakkuu > vähentää hiilinieluja
◦ vähentää biodiversiteettiä
◦ laidunmaat aiheuttaa eroosiota
• märehtimisen metaanipäästöt
82
rehevöityminen
kasvien perustuotannon kasvua liiallisen ravinnekuormituksen seurauksena
83
kasvien perustuotanto
tuottajien eli vihreiden kasvien yhteyttämisen kautta sitomaa energiamäärää ja niiden valmistamaa orgaanista ainesta (biomassaa)
84
ruokakriisi
maailmassa tuotetaan riittävästi ruokaa, mutta se on jakautunut epätasaisesti teollisuus- ja kehittyvien maiden kesken
85
syyt ruokakriisiin kehittyvissä maissa
▪ !!!tuotanto on haavoittuvammassa asemassa ja tuotantoon vaikuttaa esim maaperän hedelmällisyys, tarvikkeiden eli siemenien, välineiden, lannoitteiden saanti, kastelumahdollisuudet ja ilmastotekijät
▪ elintarvikkeita ja raaka-aineita viedään teollisuusmaihin
▪ alueet ovat köyhiä > keskitytään rahakasvien tuottamiseen
• maa-ala ei riitä asukkaiden omaan viljelykäyttöön
▪ monikansallisten yritysten maan valtaaminen
• paikalliset halpaa työvoimaa plantaaseilla
86
Mikä vähentää satomääriä?
```
•!! Ilmastonmuutos
◦ muuttunut ilmasto johon kasvit ei sopeudu esim kuivuus tai liialliset sateet
•!! monokulttuuri
◦ kasvitaudit ja tuhoeläimet
• viljeltävän maa-alan väheneminen
◦ maaperän!! suolaantuminen
◦!! aavikoituminen
◦ !!kaupungistuminen
• huono infrastruktuuri
◦ satoa on mahdotonta kuljettaa ja säilyttää
```
87
Ruokahävikin arvioitu osuus %
1/3
88
Syyt ruokahävikkiin
* Tuottajien ja jälleenmyyjien välillä
| * tiukat laatuvaatimukset
89
kasvituholaiset
taudit, tuhohyönteiset (heinäsirkat, kuoriaiset), tuhoeläimet (hiiret)
90
mikä edistää kasvituholaisia
!!lämmin ja kostea sää!!, sekä monokulttuuri
91
Rikkakasvit
kasvit, jotka kilpailevat viljelykasvien kanssa tilasta, vedestä ja ravinteista
92
kasvinsuojeluvalmisteet
suojelevat kasveja kasvitaudeilta ja tuhoeläimiltä, sekä tuhoaa rikkakasveja
93
Neonikotinoidit
luonnossa esiintyviä hermostomyrkkyjä, käytetään kasvinsuojeluvalmisteissa
HUOM laamaannuttaa hermosto > aiheuttanut pölyttäjien joukkokuolemia
94
laadullinen nälkä
energiaa riittävästi, mutta ei riittävästi proteiini, kivennäisaineita, vitamiineja tai kuituja
95
määrällinen nälkä
ruuan energiansaanti liian alhainen
96
Vihreä vallankumous
60-luvulla lähtenyt liike, tavoitteena kehittää kehitysmaiden ravinnontuotantoa
* kehitettiin sopivampia lajikkeita
* opetettiin hyödyntämään tehomaatalouden keinoja esim koneet, lannoitteet ja torjunta-aineet
97
Miten nälkäongelma voidaan ratkaista?
```
• Kehitysmaiden viljelyn parantaminen
• naisten koulutustason nostaminen
◦ vähentää syntyvyyttä
◦ vähentää köyhyyttä
• sosiaali- ja terveyspalveluiden parantaminen
◦ vähentää syntyvyyttä
• maanomistus oikeuksien parantaminen
• bioteknologian lisääminen
◦ kasvien jalostus > suurempi sato
• ruokahävikin vähentäminen
• lihankäytön vähentäminen
• ruuan hinnan laskeminen
```
HUOM väestönkasvun rajoitus ja hinnan laskeminen
98
elinkeinorakenne
taloudellinen toiminta alkutuotanto (mm maanviljely), teollisuus ja palvelut
99
Taajama
vähintään 200 as ja rakennusten väli alle 200m
100
Sosiaalinen segregaatio
asuinalueiden eriytyminen hyvä- ja huono-osaisiin alueisiin
101
Mitä vaikutuksia sosiaalisella segregaatiolla on alueiden välillä?
* Keskimääräinen elinikä
* sairastavuudessa
* koulumenestys/taso
* keskimääräinen tulotaso
* rikollisuus
* sosiaalipalveluiden määrä
102
Kaupungistuminen + ja -
+ekologinen rakenne ja tehokas infrastruktuuri
• lyhyet etäisyydet
+ kilpailu nostaa tasoa
+ monipuoliset palvelut, työpaikat ja harrastukset
+ hyvä julkinen liikenneverkko
- ilmansaasteet, melu ja viheralueiden vähäinen määrä
- rikollisuus
- korkea kilpailu ja hintataso
• kodittomuus
• työttömyys yleistä
- liikenneruuhkat
103
kaupunki-ilmasto
ilmasto eroaa ympäröivästä rakentamattomasta alueesta
104
lämpösarake
rakennukset ja kadut varastoivat itseensä lämpöä,
!!lämpötilaa viilentävää kasvillisuutta on vähemmän!!
!!korkea energiankäyttö esim liikenne ja lämmitys, sekä teollisuus!!
105
Konflikteja aiheuttaa:
* etnisyys
* uskonto
* politiikka
* luonnonvarat
* kieli
106
nationalismi
kansallisuusaate, pyritään erottamaan oman valtion asukkaat muista
107
polarisaatio
vastakkainasettelua eri kansanryhmien välillä
108
elintasokuilu
kahden elintason välinen ero
109
Miksi Lähi-Idässä paljon konlikteja
kristittyjen, muslimien ja juutalaisten pyhät paikat sijaitsevat alueella
luonnonvarat
110
Tekniset riskit
erilaisten laitteiden, teknisten apuvälineiden tai palvelujen käyttöön liittyviä uhkia
111
teknisiä riskejä lisää
```
• tekniikan määrän kasvu
• luonnonilmiöt
• inhimilliset tekijät
◦ piittaamattomuus
◦ terrorismi
◦ rikollisuus
```
112
sähkön tärkeät tehtävät yhteiskunnassa
◦ hengentärkeillä palveluilla esim sairaalat, ydinvoimaloiden jäähdytyspumput, yleisradio, on omat varavoimalat
◦ viranomaisilla on käytettävissä radiot
113
sähköverkon riskitekijöitä Suomessa
• rajuilmat
• !!ukkoset
• !!voimakas lumentulo
◦ > Sähköverkkoja muutetaan maalinjoiksi
114
aurinkomyrsky
huomattava määrä varautuneita hiukkasia leviää avaruuteen
115
geomagneettinen myrsky
kun aurinkomyrsky suuntautuu maapallon magneettikenttään
HUOM
aiheuttaa osuessaan maapallon magneettikenttään mittavia tuhoja sähköverkkoon
116
EMP (electromagnetic pulse)
Elektromagneettinen pulssi, joka on seurausta ydinpommista
tuhot geomagneettisen myrskyn tasoa
117
liikenteen riskit
• !!lisääntyvä tieliikenne!! > ruuhkia ja onnettomuuksia
• vaarallisten aineiden kuljetus teillä
◦ maaseudulla voi aiheuttaa onnettomuuden sattuessa merkittävää tuhoa ympäristölle
• !!raideliikennettä uhkaa talvisin routa ja sen aiheuttamat vauriot raiteisiin!!
• öljynkuljetus
◦ päätyminen mereen aiheuttaa laajaa tuhoa
◦ talvisin öljyn kerääminen erittäin haastavaa
118
sääilmiöiden vaikutus liikenteeseen
◦ tieliikenne: vaaralliset olosuhteet joista seuraa kolareita
◦ raideliikenne: routa vaikeuttaa talvisin liikennettä ja vaurioittaa raiteita
◦ laivaliikenne: jää vaikeuttaa kulkua, myrskyt ovat merkittävä riski
119
Ydinvoima + ja -
```
+ toimiva voimala saasteeton
+ ei hiilidioksidi päästöjä
+ polttoaine edullista
+ tuottaa runsaasti sähköä
- harvinaiset onnettomuudet erittäin vakavia > otollinen kohde terroristeille
- ydinjätteen loppusijoitus haastavaa
- uraani (malmi) louhinnasta syntyy sivukiveä
- ydinjätteestä voi valmistaa ydinaseita
```
120
jätteiden käsittelyn ongelmat
• elektroniikan kierrätys kallista
• jätteiden siirto ulkomaille laitonta (tapahtuu silti) > jätteet tuhotaan epäekologisesti
◦ jätteiden poltossa syntyy myrkyllisiä savukaasuja
121
absoluuttinen köyhyys
perustarpeet ei täyty
122
suhteellinen köyhyys
tulot alle 60% valtion keskitulosta
123
äärimmäinen köyhyys
tienaa alle 1.9 dollaria päivässä
124
syitä kehittyvien maiden köyhyyteen (perimmäiset syyt)
• entinen siirtomaalaisuus
◦ isäntävaltiot hyödynsi luonnonvaroja
◦ valtioiden rajat eivät noudata kulttuurillista jakoa
▪ !!sotia ja konflikteja!!
◦ elinkeino keskittyy !!alkutuotantoon!! > ei riittävästi tietotaitoa
• monikansalliset yritykset
◦ tulot eivät tule kehittyvälle valtiolle
◦ rahakasvien tuotto
▪ paikallisilla nälänhätä
125
BKT
bruttokansantuote, vuodessa tuotettujen tuotteiden + palveluiden summa
126
GINI-indeksi
kertoo miten tulot jakautuvat valtion sisällä, paras 0
127
HDI-indeksi
BKT suhteessa ostovoimaan + elinajanodote + koulutusvuodet + lukutaitoisten määrä (talous, koulutus, terveys)
128
ostovoima
kuinka paljon hyödykkeitä rahalla saa eli hintataso
Jos hinnat nousevat mutta tulot pysyvät ennallaan, ostovoima laskee
129
Kehittyvien maiden luokittelu:
1. LDC-maat = Least developed countries
• esim Saharan eteläpuoleiset Afrikan valtiot (Kongo, Sierra Leone)
LLDC-maat = land locked eli sisämaat, esim Afganistan ja Mongolia
2. Keskituloiset kehittyvät maat = öljyä vievät valtiot
3. NIC-maat = newly industrialised countries
130
BRICS-maat
Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka
