GE01 Flashcards
Maanjäristyksestä aiheutuvat riskit:
◦ sortuvat rakennukset, sekä muut tippuvat kappaleet
◦ infrastruktuurin tuhoutuminen esim sähkö- ja kaasulinjat > tulipalovaara
▪ vesilinjojen tuhoutuessa paloja ei voida sammuttaa
◦ pohjaveden sekoittuminen maa-ainekseen > maaperän vettyminen > rakennukset sortuvat
◦ massaliikunnot
Maanjäristyksen tuhojen korjaaminen ja torjunta:
• seismisten alueiden kartoitus ja varoitusjärjestelmät
◦ vaarallisten tehtaiden, esim ydinvoimaloiden rakennuskielto
• asutuksen siirtäminen turvalliselle alueelle
• kestävän infrastruktuurin rakentaminen
• alueen varallisen tason nosto
Tsunamista aiheutuvat riskit:
◦ tsunami tuhoaa kaiken tieltään ja kuljettaa kappaleita vesimassan mukana
◦ suolainen merivesi voi tuhota rannikon viljelymaita ja alueen juomaveden
◦ maaperän vettyminen ja rakennusten romahtaminen
Tulivuoret hasardeina:
• Tefraa vapautuu ilmakehään (vaarallista ihmisille hengittää) ja vulkaaniset pommit puolestaan alueellinen uhka
◦ vulkaaninen tuhka voi painollaan romahduttaa rakennuksia, peittää alleen ja tuhota viljelmiä, HUOM tuhka hyvää lannoitetta
• vulkaaniset kaasut ovat ihmisille haitallisia hengittää ja voi tehdä !!sadevedestä erittäin hapanta!!
• !!!!!PYROKLASTINEN VIRTA edetessään nopeasti voi tuhota voimallaan kasvillisuuden ja rakennukset tieltään
• !!! Lahari eli vulkaaninen mutavyöry syntyy kun rinteiltä sulava lumi/jää, kraatterijärven vesi sekoittuu tefran kanssa
• tavallista voimakkaampi purkaus voi aiheuttaa vulkaanisen talven, kun ilmakehään pääsee paljon vulkaanista tuhkaa, mikä viilentää koko maapallon ilmastoa väliaikaisesti
Vulkaanisiin hasardeihin varautuminen:
• tulivuorien aktiivisuuden seuraaminen
◦ merkkejä on esim, pullistuminen, maanjäristysten lisääntyminen, kaasujen ja lämpötilan kasvu
• hedelmällisen maaperän takia vuorten juurilla asuu paljon ihmisiä > asutuksen siirto
• varoitusjärjestelmät ja evakuointisuunnitelmat
• patojen ja virtausuomien rakentaminen lahareita varten
Trooppiset pyörremyrskyt edellytykset
- Pintavesi vähintään 26 astetta/50m syvyyteen asti
- Coriolisilmiö tarpeeksi vahva -> väh. 5°S/N
- Voimakas matalapaine pohjalle, sopivan epävakaa ilmamassa
Milloin trooppisia pyörremyrskyjä esiintyy
Loppukesästä
Trooppisten pyörremyrskyjen kehitys:
- syntyy matalapaine, ilma kohoaa ja tiivistyy sateeksi
- korvausilmaa sivuilta + pyörivä ilmamassa = tuulet
- saavuttaessaan mantereen myrsky ei saa merivedestä energiaa ja laantuu
Tornadot/trombit ovat:
voimakkaita ukkospilven alapinnan ja maanpinnan välisiä, pyörteisiä ja suppilomaisia myrskytuulia
tornado edellytykset
- lämmin ja kylmä ilmamassa kohtaa
- epävakaat olosuhteet
- usein supersolu-ukkosista (mahdollista myös normaaleista ukkospilvistä)
syöksyvirtaus synty
- sadepisarat satavat pilven alapuoliseen kuivaan ilmaan ja haihtuvat > energiaa sitoutuu
- sitoutuneen energian takia ilma jäähtyy ja muuttuu raskaammaksi > raskas ilma putoaa kiihtyvällä vauhdilla
Myrskyt hasardeina:
• voimakkaat tuulet tuhoavat rakennuksia, sähkölinjoja, ylipäätään infrastruktuuria
• rankkasateet > tulvat, maaperän vettyminen, mutavyöryt
• hyökyaallot, merenpinnan nousuvesi
◦ suolainen merivesi pilaa viljelyksiä
Mistä tulvat aiheutuu?
Aiheutuu runsaista sateista, nopeasta lumien sulamisesta tai jokiin muodostuneista jääpadoista
tulvien riskialueita
tulvatasangot, jokilaaksot, alavat suistot (deltat), rannikkoalueet
sandur
kuivan maan delta, jäätiköiden jäljiltä
tekijät jotka vaikuttaa tulvan laajuuteen
hasardin laajuuteen vaikuttaa valuma-alueen maastonmuodot (suuret korkeuserot, kaltevuus), maankäyttö (esim asfaltointi), sateen rankkuus, !!vähäjärvisyys, vähäinen kasvillisuus, vesiuomien vähyys!! yms
tulvat sadekausialueilla
• kuivilla sadekausi alueilla, esim savanneilla tai monsuuni-ilmastossa, kuiva ja kova maaperä imee huonosti vettä
◦ kasvillisuus on lakastunut kuivakaudella, eikä sido maaperää yhtä hyvin
◦ kuiva maaperä liettyy pintaveteen ja painuu joen pohjaan > jokiuoma madaltuu
tulvat hasardina
- merkittävä uhka ihmisille ja taloudelliselle omaisuudelle
- tulvaveteen tarttuu !! taudinaiheuttajia!!
- maaperä vettyy > !!maanvieremiä, mutavyöryjä!!
- suolainen merivesi voi pilata viljelmiä (maaperä suolaantuu)
Mikä ihmisten toiminta lisää tulvia
• jokien padot ja kanavat pakottaa virtaaman ahtautumaan > nostaa veden pintaa
• metsien hakkuu vähentää kasvillisuutta ja lisää eroosiota
◦ nostaa veden mukana kulkevan lietteen määrää > jokiuoma madaltuu
vesistötulva
aiheutuu rankkasateista, sulamisvesistä tai jääpadoista
Merivesitulvat
Esiintyy merten rannikoilla vedenpinnan noustessa, esim myrskyn takia
hulevesitulva
kaupunkialueilla päällystetyt kadut eivät ime vettä, vesi tulvii kaduille, kellareihin yms, koska viemärit eivät ehdi vetää
Salamatulvat
Kun vettä sataa tietyllä alueella erittäin runsaasti lyhyessä ajassa’
Tulvat Suomessa:
• esiintyy erityisesti keväisin lumien sulaessa
◦ maaperä edelleen roudassa eli ei ime vettä
◦ joet ovat edelleen jäässä, mikä estää vapaata virtaamista ja muodostaa patoja
• Suurimmat kevättulvat syntyvät kun lumen vesiarvo on korkea, vuorokauden keskilämpötila nousee nopeasti ja runsaiden sateiden aikaan
• Etelä-Suomessa talvi- ja syystulvat ovat yleistymässä, syynä lauhat talvet ja vähäinen haihtuminen syksyllä
• Tulvat pahimpia Pohjanmaalla (pinnanmuotojen tasaisuus) ja Lapissa (vähäjärvisyys)
tulvasuojelu
tulvavahinkojen tai niistä aiheutuvien haittojen pysyvä vähentäminen
Tulvien ennaltaehkäisy:
- !rinteiden pengertäminen!
- liikalaidunnuksen vähentäminen
- vesistöjen säännöstely esim patojen, !tekoaltaiden !! avulla
- asutuksen rakennussäännöstelyt
Kuumuus ja kuivuus hasardina:
- metsä- ja maastopalot
- vaarallista erityisesti riskiryhmälisille > korkea riski sydäninfarkti ja hengityselinsairauksiin
- heikentynyt sato > nälänhätä
- vesikriisi
ukkosten synty
- kostea ilma kohoaa ylös > korkeita kumpupilviä
- pilven yläosa jäähtyy > muodostuu jääkiteitä
• pilven alaosassa pilvipisarat on edelleen nestemäisessä muodossa - pilven eri ylä- ja alaosien välille muodostuu sähköinen varaus (ylä positiivinen, ala negatiivinen)
- jännite-ero kasvaa ja purkautuu salamana > iskee maassa korkeaan positiivisesti varautuneen kohtaan
- pilven yläosa jäähtyy > muodostuu jääkiteitä
ukkoset hasardina
- erityisen vaarallista sähköverkolle ja -laitteille
* aiheuttaa myös tulipaloja
metsäpaloja edistävät tekijät
• pitkään jatkunut kuumuus ja kuivuus edistää palojen syntyä
◦ ilmastovyöhykkeet, joilla on säännölliset kuivakaudet esim chapparal, mcchia, savanni ovat paloille alttiita
▪ eukalyptuspuiden lehdet sisältää !! eteerisiä öljyjä !! > syttyvät ja palavat helposti
◦ yleisesti loppukesä ja alkusyksy paloille tyypillistä aikaa
◦ kuivat !!sisämaan tuulet ja merivirrat lisäävät kuivuutta!!
▪ esim Santa Ana Kaliforniassa (kylmä laskutuuli Kalliovuorilta)
metsäpalot hasardina
- haastavia sammuttaa, mahdollisesti monia palopesäkkeitä > voi saartaa alueita
- etenee nopeasti vallitsevien tuulien mukana > saattaa muuttaa suuntaa nopeasti
- palo voi kyteä maaperässä monta päivää
palojen sammuttaminen
- käytännössä mahdollista vain helikoptereiden, joka pudottaa palonestoainetta ja vettä
- leviäminen voidaan estä raivaamalla kasvittomia linjoja
- yleensä vasta sade sammuttaa palot kokonaan
ENSO
koko meri- ja ilmakehäjärjestelmän heilahtelua
El Nino
- heikentyneet pasaatituulet > syntyy päiväntasaajan vastavirta
- E-Amerikassa normaalia lämpimämpää ja kosteaa, Australia/Indonesia viileämpää ja kuivaa
- Heikentynyt Perunvirta > heikentää kumpuamista ja kalakantoja
NAO
- perustuu Islannin matalapaineen ja Azorien korkeapaineen vaihteluihin > määrää läntisten ilmavirtausten reitin
- Positiivinen NAO-indeksi > Islannissa alhainen matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine > lämpimät ilmavirtaukset kulkevat pohjoista reittiä
luonnollinen kasvihuoneilmiö
kasvihuone kaasut nostavat maan lämpötilaa noin 33 astetta
kasvihuoneilmiö synty
- maapallon hiili sitoutui kasvillisuuteen ja kerrostui noin 300 miljoonaa vuotta sitten
- fossiilisissa polttoaineissa kasvien jäänteiden hiilikerrostumat poltetaan > hiili vapautuu takaisin kiertoon
- kasvihuonekaasut päästävät läpi lyhytaaltoista UV-säteilyä, joka lämmittää kappaleita
- kappaleista säteilee takaisin ilmakehään pidempiaaltoista infrapunasäteilyä, jota kasvihuonekaasut absorboivat
- kasvihuonekaasut vapauttavat säteilyenergiaa kaikkiin suuntiin > osa lämmöstä palaa maahan
Merkittävimmät kasvihuonekaasut:
- Hiilidioksidi
• määrältään päästöt suurimpia
• vapautuu ilmakehään maaöljyn, -kaasun ja kivihiilen käytöstä- Metaani
• vapautuu ilmakehään riisinviljelystä, märehdinnästä, kaatopaikoilta ja ylipäätään orgaanisen aineksen mätänemisestä, sekä soilta - Ilokaasu
- lannoitteet, teollisuus
- alailmakehän otsoni
-valokemialliset reaktiot - teollisesti tuotetut kemikaalit (fluori- ja bromiyhdisteet)
- vesihöyry
• ihmistoiminta ei suoranaisesti vaikuta määrään
- Metaani
ilmastonmuutos; vaikutus luontoon
• ekosysteemit
◦ herkät ekosysteemit kärsivät/kuolevat sukupuuttoon
▪ sekoittaa ravintoketjua > ongelmia myös muille lajeille
• sää
◦ aiheuttaa ääri-ilmiöiden yleistymistä
▪ haitat kasautuvat alueilla, joissa esiintyy jo ongelmia esim pt-alue, pienet saarivaltiot
• meret ja vesistöt
Ilmastonmuutos; vaikutus ihmisiin
• ruoka
◦ raaka-aineiden tuotanto vaikeutuu muuttuvien ilmastovyöhykkeiden takia
▪ tuottajien toimeentulo laskee > alueen elintaso laskee
◦ aavikoiden lisääntyminen ajaa monet kehittyvät omavaraiset valtiot ruokakriisiin
• elinalueet
◦ ääri-ilmiöt lisääntyy > tulville ja kuivuudelle alttiit alueilla ongelmat pahenee
• terveys
◦ trooppiset taudit leviävät nopeammin lämpimässä ilmastossa
▪ taudit leviävät myös uusille alueille lämpövyöhykkeiden muuttuessa
◦ lisääntynyt kuumuus aiheuttaa sairaille ja vanhuksille terveysongelmia
◦ ääri-ilmiöihin menehtyy enemmän ihmisiä
Biodiversiteetti
eliöiden ja niiden elinympäristöjen monipuolisuutta
Biodiversiteetin kolme tasoa
- ekosysteemien monimuotoisuus
• esim niukka ekosysteemi aavikko, puolestaan runsas esimerkki ranta, jossa esiintyy järviekosysteemi, rantaa, suota, lehtimetsää- lajien runsaslukuisuus alueella
- lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus
Miksi biodiversiteetti heikkenee maapallolla?
vieraslajien leviäminen, SUURIN UHKA BIODIVERSITEETILLE
Metsien raivaaminen maatalouden, plantaasien, sekä itse puiden hyödyntämiseen
kosteikkojen tuhoaminen (suot, mangrovemetsät, tulvaniityt, marskimaat ja jokisuistot)
ilmastonmuutos
rakentaminen ja kaupungistuminen
Korallien tuhoutuminen
marskimaa
alavaa lietemaata, jää usein esim vuoroveden alle
suolamarskimaiden kasvisto kestää suolavettä
mangrovemetsä
puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta !!trooppisilla alueilla jokisuistoissa!! ja suojaisilla merenrannoilla
tulokaslajit
itsestään levinneitä lajeja, jotka eivät ole kehittynyt kyseisellä alueella
vieraslajit
ihmisten levittämiä tulokaslajeja
bioinvaasio
tulokaslajin leviämistä, tehokasta lisääntymistä ja menestymistä uudella alueella
Miten biodiversiteettiä voidaan säilyttää?
- Luonnonsuojelualueet
- Geenivarojen suojelu
- kansainväliset sopimukset
Eroosiota voimistavat tekijät
- Heikko maaperä, kuivilla tai sateisilla alueilla
* vähäkasvillisilla alueilla
aavikon synty
- kasvillisuus katoaa kuivuuden takia > maaperän vesi ei sitoudu kasvillisuuteen vaan haihtuu
- Maan ja ilman välinen kitka pienenee > tuulet voimistuu
- kuiva maaperä lähtee tuleen mukana ja hautaa mahdollisen kasvillisuuden
Maan suolaantuminen; synty, alueet, ehkäisy
• esiintyy kuivilla ja kuumilla alueilla, joilla viljelymaata keinokastellaan
◦ kasteluvesi liuottaa suolaa maaperästä, joka nousee ylös kapillaari-ilmiön avulla > veden haihduttua suolat jää maan pinnalle
• voidaan estää johtamalla ylimääräinen suolapitoinen vesi pois ja viljelemällä suola keräävillä lajikkeilla esim geenimuuteltu tomaatti