GE01 Flashcards

1
Q

Maanjäristyksestä aiheutuvat riskit:

A

◦ sortuvat rakennukset, sekä muut tippuvat kappaleet
◦ infrastruktuurin tuhoutuminen esim sähkö- ja kaasulinjat > tulipalovaara
▪ vesilinjojen tuhoutuessa paloja ei voida sammuttaa
◦ pohjaveden sekoittuminen maa-ainekseen > maaperän vettyminen > rakennukset sortuvat
◦ massaliikunnot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Maanjäristyksen tuhojen korjaaminen ja torjunta:

A

• seismisten alueiden kartoitus ja varoitusjärjestelmät
◦ vaarallisten tehtaiden, esim ydinvoimaloiden rakennuskielto
• asutuksen siirtäminen turvalliselle alueelle
• kestävän infrastruktuurin rakentaminen
• alueen varallisen tason nosto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Tsunamista aiheutuvat riskit:

A

◦ tsunami tuhoaa kaiken tieltään ja kuljettaa kappaleita vesimassan mukana
◦ suolainen merivesi voi tuhota rannikon viljelymaita ja alueen juomaveden
◦ maaperän vettyminen ja rakennusten romahtaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Tulivuoret hasardeina:

A

• Tefraa vapautuu ilmakehään (vaarallista ihmisille hengittää) ja vulkaaniset pommit puolestaan alueellinen uhka
◦ vulkaaninen tuhka voi painollaan romahduttaa rakennuksia, peittää alleen ja tuhota viljelmiä, HUOM tuhka hyvää lannoitetta
• vulkaaniset kaasut ovat ihmisille haitallisia hengittää ja voi tehdä !!sadevedestä erittäin hapanta!!
• !!!!!PYROKLASTINEN VIRTA edetessään nopeasti voi tuhota voimallaan kasvillisuuden ja rakennukset tieltään
• !!! Lahari eli vulkaaninen mutavyöry syntyy kun rinteiltä sulava lumi/jää, kraatterijärven vesi sekoittuu tefran kanssa
• tavallista voimakkaampi purkaus voi aiheuttaa vulkaanisen talven, kun ilmakehään pääsee paljon vulkaanista tuhkaa, mikä viilentää koko maapallon ilmastoa väliaikaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Vulkaanisiin hasardeihin varautuminen:

A

• tulivuorien aktiivisuuden seuraaminen
◦ merkkejä on esim, pullistuminen, maanjäristysten lisääntyminen, kaasujen ja lämpötilan kasvu
• hedelmällisen maaperän takia vuorten juurilla asuu paljon ihmisiä > asutuksen siirto
• varoitusjärjestelmät ja evakuointisuunnitelmat
• patojen ja virtausuomien rakentaminen lahareita varten

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Trooppiset pyörremyrskyt edellytykset

A
  • Pintavesi vähintään 26 astetta/50m syvyyteen asti
    • Coriolisilmiö tarpeeksi vahva -> väh. 5°S/N
    • Voimakas matalapaine pohjalle, sopivan epävakaa ilmamassa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Milloin trooppisia pyörremyrskyjä esiintyy

A

Loppukesästä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Trooppisten pyörremyrskyjen kehitys:

A
  1. syntyy matalapaine, ilma kohoaa ja tiivistyy sateeksi
    1. korvausilmaa sivuilta + pyörivä ilmamassa = tuulet
    2. saavuttaessaan mantereen myrsky ei saa merivedestä energiaa ja laantuu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Tornadot/trombit ovat:

A

voimakkaita ukkospilven alapinnan ja maanpinnan välisiä, pyörteisiä ja suppilomaisia myrskytuulia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

tornado edellytykset

A
  • lämmin ja kylmä ilmamassa kohtaa
    • epävakaat olosuhteet
    • usein supersolu-ukkosista (mahdollista myös normaaleista ukkospilvistä)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

syöksyvirtaus synty

A
  1. sadepisarat satavat pilven alapuoliseen kuivaan ilmaan ja haihtuvat > energiaa sitoutuu
    1. sitoutuneen energian takia ilma jäähtyy ja muuttuu raskaammaksi > raskas ilma putoaa kiihtyvällä vauhdilla
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Myrskyt hasardeina:

A

• voimakkaat tuulet tuhoavat rakennuksia, sähkölinjoja, ylipäätään infrastruktuuria
• rankkasateet > tulvat, maaperän vettyminen, mutavyöryt
• hyökyaallot, merenpinnan nousuvesi
◦ suolainen merivesi pilaa viljelyksiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mistä tulvat aiheutuu?

A

Aiheutuu runsaista sateista, nopeasta lumien sulamisesta tai jokiin muodostuneista jääpadoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

tulvien riskialueita

A

tulvatasangot, jokilaaksot, alavat suistot (deltat), rannikkoalueet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

sandur

A

kuivan maan delta, jäätiköiden jäljiltä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

tekijät jotka vaikuttaa tulvan laajuuteen

A

hasardin laajuuteen vaikuttaa valuma-alueen maastonmuodot (suuret korkeuserot, kaltevuus), maankäyttö (esim asfaltointi), sateen rankkuus, !!vähäjärvisyys, vähäinen kasvillisuus, vesiuomien vähyys!! yms

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

tulvat sadekausialueilla

A

• kuivilla sadekausi alueilla, esim savanneilla tai monsuuni-ilmastossa, kuiva ja kova maaperä imee huonosti vettä
◦ kasvillisuus on lakastunut kuivakaudella, eikä sido maaperää yhtä hyvin
◦ kuiva maaperä liettyy pintaveteen ja painuu joen pohjaan > jokiuoma madaltuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

tulvat hasardina

A
  • merkittävä uhka ihmisille ja taloudelliselle omaisuudelle
    • tulvaveteen tarttuu !! taudinaiheuttajia!!
    • maaperä vettyy > !!maanvieremiä, mutavyöryjä!!
    • suolainen merivesi voi pilata viljelmiä (maaperä suolaantuu)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mikä ihmisten toiminta lisää tulvia

A

• jokien padot ja kanavat pakottaa virtaaman ahtautumaan > nostaa veden pintaa
• metsien hakkuu vähentää kasvillisuutta ja lisää eroosiota
◦ nostaa veden mukana kulkevan lietteen määrää > jokiuoma madaltuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

vesistötulva

A

aiheutuu rankkasateista, sulamisvesistä tai jääpadoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Merivesitulvat

A

Esiintyy merten rannikoilla vedenpinnan noustessa, esim myrskyn takia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

hulevesitulva

A

kaupunkialueilla päällystetyt kadut eivät ime vettä, vesi tulvii kaduille, kellareihin yms, koska viemärit eivät ehdi vetää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Salamatulvat

A

Kun vettä sataa tietyllä alueella erittäin runsaasti lyhyessä ajassa’

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Tulvat Suomessa:

A

• esiintyy erityisesti keväisin lumien sulaessa
◦ maaperä edelleen roudassa eli ei ime vettä
◦ joet ovat edelleen jäässä, mikä estää vapaata virtaamista ja muodostaa patoja
• Suurimmat kevättulvat syntyvät kun lumen vesiarvo on korkea, vuorokauden keskilämpötila nousee nopeasti ja runsaiden sateiden aikaan
• Etelä-Suomessa talvi- ja syystulvat ovat yleistymässä, syynä lauhat talvet ja vähäinen haihtuminen syksyllä
• Tulvat pahimpia Pohjanmaalla (pinnanmuotojen tasaisuus) ja Lapissa (vähäjärvisyys)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

tulvasuojelu

A

tulvavahinkojen tai niistä aiheutuvien haittojen pysyvä vähentäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Tulvien ennaltaehkäisy:

A
  • !rinteiden pengertäminen!
    • liikalaidunnuksen vähentäminen
    • vesistöjen säännöstely esim patojen, !tekoaltaiden !! avulla
    • asutuksen rakennussäännöstelyt
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Kuumuus ja kuivuus hasardina:

A
  • metsä- ja maastopalot
    • vaarallista erityisesti riskiryhmälisille > korkea riski sydäninfarkti ja hengityselinsairauksiin
    • heikentynyt sato > nälänhätä
    • vesikriisi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

ukkosten synty

A
  1. kostea ilma kohoaa ylös > korkeita kumpupilviä
    1. pilven yläosa jäähtyy > muodostuu jääkiteitä
      • pilven alaosassa pilvipisarat on edelleen nestemäisessä muodossa
    2. pilven eri ylä- ja alaosien välille muodostuu sähköinen varaus (ylä positiivinen, ala negatiivinen)
    3. jännite-ero kasvaa ja purkautuu salamana > iskee maassa korkeaan positiivisesti varautuneen kohtaan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

ukkoset hasardina

A
  • erityisen vaarallista sähköverkolle ja -laitteille

* aiheuttaa myös tulipaloja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

metsäpaloja edistävät tekijät

A

• pitkään jatkunut kuumuus ja kuivuus edistää palojen syntyä
◦ ilmastovyöhykkeet, joilla on säännölliset kuivakaudet esim chapparal, mcchia, savanni ovat paloille alttiita
▪ eukalyptuspuiden lehdet sisältää !! eteerisiä öljyjä !! > syttyvät ja palavat helposti
◦ yleisesti loppukesä ja alkusyksy paloille tyypillistä aikaa
◦ kuivat !!sisämaan tuulet ja merivirrat lisäävät kuivuutta!!
▪ esim Santa Ana Kaliforniassa (kylmä laskutuuli Kalliovuorilta)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

metsäpalot hasardina

A
  • haastavia sammuttaa, mahdollisesti monia palopesäkkeitä > voi saartaa alueita
    • etenee nopeasti vallitsevien tuulien mukana > saattaa muuttaa suuntaa nopeasti
    • palo voi kyteä maaperässä monta päivää
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

palojen sammuttaminen

A
  • käytännössä mahdollista vain helikoptereiden, joka pudottaa palonestoainetta ja vettä
    • leviäminen voidaan estä raivaamalla kasvittomia linjoja
    • yleensä vasta sade sammuttaa palot kokonaan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

ENSO

A

koko meri- ja ilmakehäjärjestelmän heilahtelua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

El Nino

A
  • heikentyneet pasaatituulet > syntyy päiväntasaajan vastavirta
    • E-Amerikassa normaalia lämpimämpää ja kosteaa, Australia/Indonesia viileämpää ja kuivaa
    • Heikentynyt Perunvirta > heikentää kumpuamista ja kalakantoja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

NAO

A
  • perustuu Islannin matalapaineen ja Azorien korkeapaineen vaihteluihin > määrää läntisten ilmavirtausten reitin
    • Positiivinen NAO-indeksi > Islannissa alhainen matalapaine, Azoreilla voimakas korkeapaine > lämpimät ilmavirtaukset kulkevat pohjoista reittiä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

luonnollinen kasvihuoneilmiö

A

kasvihuone kaasut nostavat maan lämpötilaa noin 33 astetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

kasvihuoneilmiö synty

A
  1. maapallon hiili sitoutui kasvillisuuteen ja kerrostui noin 300 miljoonaa vuotta sitten
    1. fossiilisissa polttoaineissa kasvien jäänteiden hiilikerrostumat poltetaan > hiili vapautuu takaisin kiertoon
    2. kasvihuonekaasut päästävät läpi lyhytaaltoista UV-säteilyä, joka lämmittää kappaleita
    3. kappaleista säteilee takaisin ilmakehään pidempiaaltoista infrapunasäteilyä, jota kasvihuonekaasut absorboivat
    4. kasvihuonekaasut vapauttavat säteilyenergiaa kaikkiin suuntiin > osa lämmöstä palaa maahan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Merkittävimmät kasvihuonekaasut:

A
  1. Hiilidioksidi
    • määrältään päästöt suurimpia
    • vapautuu ilmakehään maaöljyn, -kaasun ja kivihiilen käytöstä
    1. Metaani
      • vapautuu ilmakehään riisinviljelystä, märehdinnästä, kaatopaikoilta ja ylipäätään orgaanisen aineksen mätänemisestä, sekä soilta
    2. Ilokaasu
      • lannoitteet, teollisuus
    3. alailmakehän otsoni
      -valokemialliset reaktiot
    4. teollisesti tuotetut kemikaalit (fluori- ja bromiyhdisteet)
    5. vesihöyry
      • ihmistoiminta ei suoranaisesti vaikuta määrään
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

ilmastonmuutos; vaikutus luontoon

A

• ekosysteemit
◦ herkät ekosysteemit kärsivät/kuolevat sukupuuttoon
▪ sekoittaa ravintoketjua > ongelmia myös muille lajeille
• sää
◦ aiheuttaa ääri-ilmiöiden yleistymistä
▪ haitat kasautuvat alueilla, joissa esiintyy jo ongelmia esim pt-alue, pienet saarivaltiot
• meret ja vesistöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Ilmastonmuutos; vaikutus ihmisiin

A

• ruoka
◦ raaka-aineiden tuotanto vaikeutuu muuttuvien ilmastovyöhykkeiden takia
▪ tuottajien toimeentulo laskee > alueen elintaso laskee
◦ aavikoiden lisääntyminen ajaa monet kehittyvät omavaraiset valtiot ruokakriisiin
• elinalueet
◦ ääri-ilmiöt lisääntyy > tulville ja kuivuudelle alttiit alueilla ongelmat pahenee
• terveys
◦ trooppiset taudit leviävät nopeammin lämpimässä ilmastossa
▪ taudit leviävät myös uusille alueille lämpövyöhykkeiden muuttuessa
◦ lisääntynyt kuumuus aiheuttaa sairaille ja vanhuksille terveysongelmia
◦ ääri-ilmiöihin menehtyy enemmän ihmisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Biodiversiteetti

A

eliöiden ja niiden elinympäristöjen monipuolisuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Biodiversiteetin kolme tasoa

A
  1. ekosysteemien monimuotoisuus
    • esim niukka ekosysteemi aavikko, puolestaan runsas esimerkki ranta, jossa esiintyy järviekosysteemi, rantaa, suota, lehtimetsää
    1. lajien runsaslukuisuus alueella
    2. lajinsisäinen eli geneettinen monimuotoisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Miksi biodiversiteetti heikkenee maapallolla?

A

vieraslajien leviäminen, SUURIN UHKA BIODIVERSITEETILLE

Metsien raivaaminen maatalouden, plantaasien, sekä itse puiden hyödyntämiseen

kosteikkojen tuhoaminen (suot, mangrovemetsät, tulvaniityt, marskimaat ja jokisuistot)

ilmastonmuutos

rakentaminen ja kaupungistuminen

Korallien tuhoutuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

marskimaa

A

alavaa lietemaata, jää usein esim vuoroveden alle

suolamarskimaiden kasvisto kestää suolavettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

mangrovemetsä

A

puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta !!trooppisilla alueilla jokisuistoissa!! ja suojaisilla merenrannoilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

tulokaslajit

A

itsestään levinneitä lajeja, jotka eivät ole kehittynyt kyseisellä alueella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

vieraslajit

A

ihmisten levittämiä tulokaslajeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

bioinvaasio

A

tulokaslajin leviämistä, tehokasta lisääntymistä ja menestymistä uudella alueella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Miten biodiversiteettiä voidaan säilyttää?

A
  • Luonnonsuojelualueet
    • Geenivarojen suojelu
    • kansainväliset sopimukset
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Eroosiota voimistavat tekijät

A
  • Heikko maaperä, kuivilla tai sateisilla alueilla

* vähäkasvillisilla alueilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

aavikon synty

A
  1. kasvillisuus katoaa kuivuuden takia > maaperän vesi ei sitoudu kasvillisuuteen vaan haihtuu
    1. Maan ja ilman välinen kitka pienenee > tuulet voimistuu
    2. kuiva maaperä lähtee tuleen mukana ja hautaa mahdollisen kasvillisuuden
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Maan suolaantuminen; synty, alueet, ehkäisy

A

• esiintyy kuivilla ja kuumilla alueilla, joilla viljelymaata keinokastellaan
◦ kasteluvesi liuottaa suolaa maaperästä, joka nousee ylös kapillaari-ilmiön avulla > veden haihduttua suolat jää maan pinnalle
• voidaan estää johtamalla ylimääräinen suolapitoinen vesi pois ja viljelemällä suola keräävillä lajikkeilla esim geenimuuteltu tomaatti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Miten kasvillisuutta voidaan säilyttää

A
  • istuttaa lisää ja estää tarpeetonta hakkuuta
    • kestävä viljely
    • estää liikalaidunnus
54
Q

Ilmansaasteiden lähteet; ihmisten aiheuttamat; sektorit

A
  • Fossiiliset polttoaineet
    • energiantuotanto
    • liikenne
    • maatalous
55
Q

Ilmansaasteiden lähteet; luonnon prosessit

A
  • tulivuorenpurkaukset
    • metsäpalot
    • siitepöly
56
Q

Merkittävimmät ilmansaasteet?

A
  • Rikin- ja typenoksidit (esim kivihiiden poltosta)
    • hengitettävät hiukkaset, alle 10µm (esim katupöly)
    • pienhiukkaset alle 2,5µm (polttoaineiden palamisesta)
    • häkä
    • raskasmetallit (metalliteollisuus ja jätteiden poltto, esim nikkeli)
    • alailmakehän otsonikerroksen (valokemiallisessa reaktioissa)
    • PAH-yhdisteet = hiilivetyä, syntyy kun orgaaninen aine palaa epätäydellisesti
57
Q

Mikä vaikuttaa ilmansaasteiden leviämiseen?

A

• Vallitsevat tuulet, niiden nopeus ja suunta
• lämpötila ja ilman kosteus
=> saasteet kertyvät tietyille alueilla, esim lämpimästä napa-alueille

58
Q

smog

A

keltaisen ruskea savusumu, syntyy inversiotilanteen aikana

-sen aikana ilmasaatepitoisuus on korkea ja näkyvyys huono

59
Q

valokemiallinen savusumu

A

pakokaasut reagoivat keskenään auringonvalossa

  • syntyy myrkyllisiä kaasuja esim alailmakehän otsonia
60
Q

teollinen savusumu

A

kivihiilen rikkiyhdisteet reagoivat kylmän sumun kanssa

61
Q

vog

A

vulkaaninen smog, syntyy tulivuortenpurkauksissa

• rikkioksidi ja muut kaasut reagoivat vesihöyryn kanssa

62
Q

Ilmansaasteiden vaikutus terveyteen:

A
  • limakalvojen ärtyminen
    • lisää sydän- ja verisuonitauteja
    • lisää syöpäriskiä
63
Q

Ilmansaasteiden vaikutus luontoon:

A
  • sumu vaikuttaa yhteyttämistä
    • !!rikkiyhdisteet!! happamoittaa sateita
    • ravintoketjujen rikastuminen = saasteet jäävät eliöiden elimistöön ja siirtyvät ravintoketjussa ylöspäin
64
Q

Makean veden sijainti maapallolla (maat)

A

Vähiten makeaa vettä on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä, eniten Venäjällä, Kanadassa, Etelä-Amerikassa

65
Q

Makean veden kulutus sektorettain

A

Makeaa vettä kuluu 70% maatalouteen (kasteluun), 20% teollisuuteen ja 10% kotitalouksilla

66
Q

Piilovesi

A

hyödykkeen koko elinkaaren aina vaatima vesimäärä

67
Q

vesijalanjälki

A

tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaista vedenkulutusta ja vaikutuksia veden laatuun/vesistöjen tilaan

HUOM otetaan huomioon veden kulutuksen määrä ja laatu, kulutustottumukset, ilmasto ja maanviljelystavat

68
Q

Puhtaan veden riittävyyden turvaaminen:

A
  • puhtaan veden ja jäteveden !!hinnoittelu!! > vähentää veden tuhlausta
    • lihan syönnin vähentäminen
69
Q

Luonnonvarat

A

kaikki elollisesta ja elottomasta luonnosta löytyvää, jota ihminen voi hyödyntää

70
Q

metsien käyttö sektorit

A

kaikesta kaadetusta puusta 50% polttopuuksi, 50% teollisuuden raaka-aineeksi

71
Q

monokulttuurimetsä

A

kasvatetaan yhtä puulajia teollisuutta varten

72
Q

kestävän metsätalouden kolme tasoa

A

◦ taloudellinen = seuraaville sukupolville vastaavat metsät
◦ ekologinen = monimuotoisuus säilyy
◦ sosiaalinen = metsistä saatava taloudellinen hyöty ja virkistyskäyttö turvataan

73
Q

kaivannaiset

A

louhimis- tai kaivamiskelpoinen kivi-, mineraali tai maalaji

74
Q

malmit

A

luonnollisia mineraaliesiintymiä, joista taloudellisesti kannattavaa tuottaa metallia

75
Q

kierrätettävän metallin % osuus

A

2/3

76
Q

Kiertotalous

A

mahdollisimman tehokasta kierrätystä

77
Q

Cleantech

A

”puhdasta teknologiaa” eli tuotteita, palveluja, prosesseja, jotka edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää prosessien haitallisia vaikutuksia

78
Q

biotalous

A

tuotantoa, joka hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja, kehittää niistä innovaatioita, hyödyntää clentech

79
Q

Kun käsitellään ravintoa tarkastele 4 eri vaihetta

A
  1. ympäristö- ja sosiaalisia olosuhteita
    Mitä viljellään? Sopiiko ilmasto viljelyyn? Onko varaa tarvikkeisiin? Työvoima
  2. itse viljelyyn vaikuttavat tekijät
    Onko tuholaisia? Millainen on maaperä? Pystytäänkö peltoa hoitaa?
  3. kuljetukseen ja säilytykseen vaikuttavat tekijät
    onko riittävää infrastruktuuria?
  4. kulutustottumuksia ja mahdollisuuksia ravinnonsaantiin
    meneekö ruokaa hukkaan? Saako ruuasta riittävästi ravinteita ja energiaa? Onko ruokaan varaa?
80
Q

merkittävimmät ravintokasvit

A

maissi, riisi, ohra, durra, vehnä

HUOM vilja suosituin, 50% maailman viljelyalasta viljaan rehua varten

81
Q

Lihantuotannon haitat:

A

• kuluttavat paljon viljaa, jota voitaisiin hyödyntää ihmisten ravinnoksi
◦ viljan tuotanto kuluttaa vettä
◦ lannoitteiden valuminen vesistöihin > rehevöityminen
• vaatii paljon laidunmaata
◦ laidunmaan hakkuu > vähentää hiilinieluja
◦ vähentää biodiversiteettiä
◦ laidunmaat aiheuttaa eroosiota
• märehtimisen metaanipäästöt

82
Q

rehevöityminen

A

kasvien perustuotannon kasvua liiallisen ravinnekuormituksen seurauksena

83
Q

kasvien perustuotanto

A

tuottajien eli vihreiden kasvien yhteyttämisen kautta sitomaa energiamäärää ja niiden valmistamaa orgaanista ainesta (biomassaa)

84
Q

ruokakriisi

A

maailmassa tuotetaan riittävästi ruokaa, mutta se on jakautunut epätasaisesti teollisuus- ja kehittyvien maiden kesken

85
Q

syyt ruokakriisiin kehittyvissä maissa

A

▪ !!!tuotanto on haavoittuvammassa asemassa ja tuotantoon vaikuttaa esim maaperän hedelmällisyys, tarvikkeiden eli siemenien, välineiden, lannoitteiden saanti, kastelumahdollisuudet ja ilmastotekijät
▪ elintarvikkeita ja raaka-aineita viedään teollisuusmaihin
▪ alueet ovat köyhiä > keskitytään rahakasvien tuottamiseen
• maa-ala ei riitä asukkaiden omaan viljelykäyttöön
▪ monikansallisten yritysten maan valtaaminen
• paikalliset halpaa työvoimaa plantaaseilla

86
Q

Mikä vähentää satomääriä?

A
•!! Ilmastonmuutos
        ◦ muuttunut ilmasto johon kasvit ei sopeudu esim kuivuus tai liialliset sateet
    •!! monokulttuuri
        ◦ kasvitaudit ja tuhoeläimet
    • viljeltävän maa-alan väheneminen
        ◦ maaperän!! suolaantuminen
        ◦!! aavikoituminen
        ◦ !!kaupungistuminen
    • huono infrastruktuuri
        ◦ satoa on mahdotonta kuljettaa ja säilyttää
87
Q

Ruokahävikin arvioitu osuus %

A

1/3

88
Q

Syyt ruokahävikkiin

A
  • Tuottajien ja jälleenmyyjien välillä

* tiukat laatuvaatimukset

89
Q

kasvituholaiset

A

taudit, tuhohyönteiset (heinäsirkat, kuoriaiset), tuhoeläimet (hiiret)

90
Q

mikä edistää kasvituholaisia

A

!!lämmin ja kostea sää!!, sekä monokulttuuri

91
Q

Rikkakasvit

A

kasvit, jotka kilpailevat viljelykasvien kanssa tilasta, vedestä ja ravinteista

92
Q

kasvinsuojeluvalmisteet

A

suojelevat kasveja kasvitaudeilta ja tuhoeläimiltä, sekä tuhoaa rikkakasveja

93
Q

Neonikotinoidit

A

luonnossa esiintyviä hermostomyrkkyjä, käytetään kasvinsuojeluvalmisteissa

HUOM laamaannuttaa hermosto > aiheuttanut pölyttäjien joukkokuolemia

94
Q

laadullinen nälkä

A

energiaa riittävästi, mutta ei riittävästi proteiini, kivennäisaineita, vitamiineja tai kuituja

95
Q

määrällinen nälkä

A

ruuan energiansaanti liian alhainen

96
Q

Vihreä vallankumous

A

60-luvulla lähtenyt liike, tavoitteena kehittää kehitysmaiden ravinnontuotantoa

* kehitettiin sopivampia lajikkeita
* opetettiin hyödyntämään tehomaatalouden keinoja esim koneet, lannoitteet ja torjunta-aineet
97
Q

Miten nälkäongelma voidaan ratkaista?

A
• Kehitysmaiden viljelyn parantaminen
    • naisten koulutustason nostaminen
        ◦ vähentää syntyvyyttä
        ◦ vähentää köyhyyttä
    • sosiaali- ja terveyspalveluiden parantaminen
        ◦ vähentää syntyvyyttä
    • maanomistus oikeuksien parantaminen
    • bioteknologian lisääminen
        ◦ kasvien jalostus > suurempi sato
    • ruokahävikin vähentäminen
    • lihankäytön vähentäminen
    • ruuan hinnan laskeminen

HUOM väestönkasvun rajoitus ja hinnan laskeminen

98
Q

elinkeinorakenne

A

taloudellinen toiminta alkutuotanto (mm maanviljely), teollisuus ja palvelut

99
Q

Taajama

A

vähintään 200 as ja rakennusten väli alle 200m

100
Q

Sosiaalinen segregaatio

A

asuinalueiden eriytyminen hyvä- ja huono-osaisiin alueisiin

101
Q

Mitä vaikutuksia sosiaalisella segregaatiolla on alueiden välillä?

A
  • Keskimääräinen elinikä
    • sairastavuudessa
    • koulumenestys/taso
    • keskimääräinen tulotaso
    • rikollisuus
    • sosiaalipalveluiden määrä
102
Q

Kaupungistuminen + ja -

A

+ekologinen rakenne ja tehokas infrastruktuuri
• lyhyet etäisyydet
+ kilpailu nostaa tasoa
+ monipuoliset palvelut, työpaikat ja harrastukset
+ hyvä julkinen liikenneverkko
- ilmansaasteet, melu ja viheralueiden vähäinen määrä
- rikollisuus
- korkea kilpailu ja hintataso
• kodittomuus
• työttömyys yleistä
- liikenneruuhkat

103
Q

kaupunki-ilmasto

A

ilmasto eroaa ympäröivästä rakentamattomasta alueesta

104
Q

lämpösarake

A

rakennukset ja kadut varastoivat itseensä lämpöä,

!!lämpötilaa viilentävää kasvillisuutta on vähemmän!!

!!korkea energiankäyttö esim liikenne ja lämmitys, sekä teollisuus!!

105
Q

Konflikteja aiheuttaa:

A
  • etnisyys
    • uskonto
    • politiikka
    • luonnonvarat
    • kieli
106
Q

nationalismi

A

kansallisuusaate, pyritään erottamaan oman valtion asukkaat muista

107
Q

polarisaatio

A

vastakkainasettelua eri kansanryhmien välillä

108
Q

elintasokuilu

A

kahden elintason välinen ero

109
Q

Miksi Lähi-Idässä paljon konlikteja

A

kristittyjen, muslimien ja juutalaisten pyhät paikat sijaitsevat alueella

luonnonvarat

110
Q

Tekniset riskit

A

erilaisten laitteiden, teknisten apuvälineiden tai palvelujen käyttöön liittyviä uhkia

111
Q

teknisiä riskejä lisää

A
• tekniikan määrän kasvu
    • luonnonilmiöt
    • inhimilliset tekijät
        ◦ piittaamattomuus
        ◦ terrorismi
        ◦ rikollisuus
112
Q

sähkön tärkeät tehtävät yhteiskunnassa

A

◦ hengentärkeillä palveluilla esim sairaalat, ydinvoimaloiden jäähdytyspumput, yleisradio, on omat varavoimalat
◦ viranomaisilla on käytettävissä radiot

113
Q

sähköverkon riskitekijöitä Suomessa

A

• rajuilmat
• !!ukkoset
• !!voimakas lumentulo
◦ > Sähköverkkoja muutetaan maalinjoiksi

114
Q

aurinkomyrsky

A

huomattava määrä varautuneita hiukkasia leviää avaruuteen

115
Q

geomagneettinen myrsky

A

kun aurinkomyrsky suuntautuu maapallon magneettikenttään

HUOM
aiheuttaa osuessaan maapallon magneettikenttään mittavia tuhoja sähköverkkoon

116
Q

EMP (electromagnetic pulse)

A

Elektromagneettinen pulssi, joka on seurausta ydinpommista

tuhot geomagneettisen myrskyn tasoa

117
Q

liikenteen riskit

A

• !!lisääntyvä tieliikenne!! > ruuhkia ja onnettomuuksia
• vaarallisten aineiden kuljetus teillä
◦ maaseudulla voi aiheuttaa onnettomuuden sattuessa merkittävää tuhoa ympäristölle
• !!raideliikennettä uhkaa talvisin routa ja sen aiheuttamat vauriot raiteisiin!!
• öljynkuljetus
◦ päätyminen mereen aiheuttaa laajaa tuhoa
◦ talvisin öljyn kerääminen erittäin haastavaa

118
Q

sääilmiöiden vaikutus liikenteeseen

A

◦ tieliikenne: vaaralliset olosuhteet joista seuraa kolareita
◦ raideliikenne: routa vaikeuttaa talvisin liikennettä ja vaurioittaa raiteita
◦ laivaliikenne: jää vaikeuttaa kulkua, myrskyt ovat merkittävä riski

119
Q

Ydinvoima + ja -

A
\+ toimiva voimala saasteeton
\+ ei hiilidioksidi päästöjä
\+ polttoaine edullista
\+ tuottaa runsaasti sähköä
- harvinaiset onnettomuudet erittäin vakavia > otollinen kohde terroristeille
- ydinjätteen loppusijoitus haastavaa
- uraani (malmi) louhinnasta syntyy sivukiveä
- ydinjätteestä voi valmistaa ydinaseita
120
Q

jätteiden käsittelyn ongelmat

A

• elektroniikan kierrätys kallista
• jätteiden siirto ulkomaille laitonta (tapahtuu silti) > jätteet tuhotaan epäekologisesti
◦ jätteiden poltossa syntyy myrkyllisiä savukaasuja

121
Q

absoluuttinen köyhyys

A

perustarpeet ei täyty

122
Q

suhteellinen köyhyys

A

tulot alle 60% valtion keskitulosta

123
Q

äärimmäinen köyhyys

A

tienaa alle 1.9 dollaria päivässä

124
Q

syitä kehittyvien maiden köyhyyteen (perimmäiset syyt)

A

• entinen siirtomaalaisuus
◦ isäntävaltiot hyödynsi luonnonvaroja
◦ valtioiden rajat eivät noudata kulttuurillista jakoa
▪ !!sotia ja konflikteja!!
◦ elinkeino keskittyy !!alkutuotantoon!! > ei riittävästi tietotaitoa
• monikansalliset yritykset
◦ tulot eivät tule kehittyvälle valtiolle
◦ rahakasvien tuotto
▪ paikallisilla nälänhätä

125
Q

BKT

A

bruttokansantuote, vuodessa tuotettujen tuotteiden + palveluiden summa

126
Q

GINI-indeksi

A

kertoo miten tulot jakautuvat valtion sisällä, paras 0

127
Q

HDI-indeksi

A

BKT suhteessa ostovoimaan + elinajanodote + koulutusvuodet + lukutaitoisten määrä (talous, koulutus, terveys)

128
Q

ostovoima

A

kuinka paljon hyödykkeitä rahalla saa eli hintataso

Jos hinnat nousevat mutta tulot pysyvät ennallaan, ostovoima laskee

129
Q

Kehittyvien maiden luokittelu:

A
  1. LDC-maat = Least developed countries
    • esim Saharan eteläpuoleiset Afrikan valtiot (Kongo, Sierra Leone)
    LLDC-maat = land locked eli sisämaat, esim Afganistan ja Mongolia
    1. Keskituloiset kehittyvät maat = öljyä vievät valtiot
    2. NIC-maat = newly industrialised countries
130
Q

BRICS-maat

A

Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka