GE02 Flashcards
1
Q
alkuräjähdys
A
tiheä ja kuuma tila räjähti, loi ympärilleen tilaa = avaruutta, laajenee edelleen
2
Q
auringon rakenne
A
- Ydin
fuusioreaktio - Säteilyvyöhyke
- Konvektiovyöhyke
- Fotosfääri
pinta - Kromosfääri
ohut kaasukerros - Korona
uloin kaasukehä
3
Q
Aurinkotuuli
A
Koronasta lähtevä varautunut hiukkasvirta
aiheuttaa revontulia, osuessaan maapallon magneettikenttään
aiheuttaa myös pyrstötähtien pyrstön
4
Q
FUUSIOREAKTIO
A
vety-ytimet YHDISTYVÄT heliumiksi, energiaa vapautuu sähkömagneettisena säteilynä = elämän edellytys maapallolla
5
Q
aurinkopilkku
A
fotosfäärin kylmä alue, pilkun kohdalla voimakas magneettikenttä
6
Q
Protuberanssi
A
Suuri kaasupurkaus, plasmakaari joka ulottuu pitkälle
7
Q
Flare
A
nopea kirkkauden muutos jossa vapautuu paljon energiaa
8
Q
asteroidi
A
suurin avaruuden kappale, kiertää usein asteroidivyöhykkeellä, 10m - 100km
9
Q
meteo…
A
Meteoroidit = avaruudessa meteori/tähdenlento = ilmakehässä meteoriitti = maassa
10
Q
komeetta eli pyrstötähti
A
ns likainen lumipallo,(jäätä, kiveä, pölyä), kiertää aurinkoa
pyrstö syntyy kun aurinkotuuli puhaltaa sulaneet osat pois
11
Q
Tähtien elinkaari (pienet)
A
reaktion mahdollistava polttoaine vety loppuu, muuttuu se ensin punaiseksi jättiläiseksi (fuusioreaktio tapahtuu kauempana ytimessä) jonka jälkeen tähti luhistuu valkoiseksi kääpiöksi
12
Q
Tähtien elinkaari (suuret)
A
polttoaineen loppuessa tähti räjähtää supernovana, jonka jälkeen se muuttuu joko neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi
13
Q
Auringon aktiivisuuden jaksollisuus
A
11 vuoden jaksoissa, ilmenee roihujen ja flarejen esiintymisenä
14
Q
miksi karkausvuosi
A
365 päivää 6 tuntia ja 46 sec = karkausvuosi
15
Q
Zeniitti
A
taivaan lakipiste, auringon lämpö- ja säteilyvaikutus suurin
16
Q
tasaus- ja seisauspäivät
A
kevätpäiväntasaus 20.3
kesäpäivänseisaus 21.6
syyspäiväntasaus 22.9
talvipäivänseisaus 21.12
17
Q
Vuorovesi
A
säännöllistä merenpinnan korkeuden vaihtelua, joka johtuu 2/3 kuun vetovoimasta, 1/3 auringon vetovoimasta, sekä maan pyörimisliikkeestä
18
Q
vuorovesikierto
A
kestää 24h ja 50min = vuoksi/luode aika vaihtuu joka päivä
Voimakkuus vaihtelee meren ja maan kitkan takia, siksi vuorovesi esiintyy voimakkaimmin valtamerien kapeissa salmissa/lahdissa
19
Q
vuoroveden korkeus
A
Valtamerien salmissa jopa 20m, valtamerien rannikolla noin 1-2m, mutta Itämerellä 4-15cm
20
Q
ilmakehän tiheys
A
pienenee ylöpäin, koska maan vetovoima on voimakkaampaa, mitä lähempänä maan pintaa ollaan
21
Q
ilmakehä kemiallinen koostumus
A
ilma koostuu typestä (78%), hapesta (21%), argonia (1%) ja hiilidioksidia (0,04%)
22
Q
aerosoli
A
ilmakehän kiinteitä/nestemäisiä hiukkasia
23
Q
homosfääri
A
100km korkeuteen, tasalaatuista ja sekoittunutta
24
Q
heterosfääri
A
ilmakehä 100km yläpuolella
▪ kerrostunut molekyylipainon mukaan raskaista kevyisiin ylöspäin mennessä
25
Troposfääri
◦ (lähes) kaikki sääilmiöt
◦ ulottuu 8-16km korkeuteen
◦ lämmön lähteet aurinko ja geoterminen lämpö
◦ lämpötila laskee noustessa koska > lämmin ilma menettää kohotessaan osan energiastaan
26
Stratosfääri
◦ noin 10-50km
◦ OTSONIKERROS
▪ estää haitallisen UV-säteilyn
▪ UV-säteilyn absorboituminen/imeytyminen nostaa lämpötilaa
◦ helmiäispilvet kovilla pakkasilla napa-alueilla
27
Mesosfääri
◦ noin 50-90km
◦ absorvoi huonosti lämpöä > seuraa lämpötilan lasku
◦ ilmiöitä valaisevat yöpilvet ja tähdenlennot = valoilmiö, joka syntyy, kun pieni kivi eli meteori ” palaa” ilmakehässä
28
ionosfääri
▪ kaasut ovat ionisoituneessa muodossa
▪ REVONTULET
• varautunut hiukkasvirta (protonit ja elektronit) törmää ilmakehän hiukkasiin
29
Ilmakehän tehtävät
* suojaa maata auringon lyhytaaltoiselta säteilyltä, sekä muulta haitalliselta säteilyltä
* suojaa avaruuden kappaleilta
* kasvihuoneilmiö pitää lämpötilan riittävän korkeana
30
Aurinkovakio
ilmakehän ulkorajalle saapuva auringon säteilyn määrä (PT:lla 1368 W/m²)
31
Säteilyn heijastuminen maahan
50% saavuttaa maanpinnan
20% absorboituu ilmakehään
• loput heijastuu takaisin avaruuteen
32
otsonikerroksen tehtävä
• O3 molekyylit absorboivat auringon lyhyitä UV-säteitä
| ◦ Otsoni absorboi kaiken UVC-säteilyn, sekä suurimman osa UVB-säteilystä (UVA-pääsee maahan)
33
otsonin synty
• Otsonia syntyy kun UV-säteily rikkoo happimolekyylin rakenteen ja yksittäiset happiradikaalit liittyy happimolekyyleihin
◦ huom, troposfäärissä syntynyt otsoni on haitallista (valokemiallisista reaktioista)
• luonnollisia otsonin hajottajia ovat tulivuorenpurkaukset ja auringonvalo (myös ilmanpaine ja säätila)
• Erityisesti klooria ja bromia sisältävät yhdisteet aiheuttavat otsonikerroksen ohentumista
34
Polaari-/napapyörre
voimakas napa-alueita kiertävä ilmavirtaus kaamoksen aikaan
35
Polaari-/napapyörre synty
• eristää napojen ilmamassan muusta ilmakehästä > lämpötila laskee hyvin alas
• kylmän lämpötilan seurauksesta syntyy helmiäispilviä
◦ helmiäispilvien jääkiteiden pinnalla tapahtuu valokemiallinen reaktio > vapautuu klooria
36
miksi napapyörre on voimakkaampi etelässä
• pohjoisella napapyörre on lämpimämpi ja heikompi
37
Otsonikadon seurauksia:
* UV-säteily vaikuttaa kasviplanktoniin > merten perustuotanto vähenee
* vähentynyt yhteyttäminen lisää ilmakehän hiilidioksidia > voimistaa kasvihuoneilmiötä
* UV-säteily pienentää viljelykasvien satoa > nälänhätä
38
tuleen suuntaan tekijät
ilmapaine-erot, maan vetovoima, coriolisilmiö ja maanpinnan kitka
39
alueelliset tuulet
kesä- ja talvimonsuuni
40
paikalliset tuulet
◦ meri- ja maatuulet
| ◦ rinnetuulet
41
vuori- ja laaksotuuli
▪ vuorituuli laskee huipulta
▪ laaksotuuli nousee laaksosta
• ilmiöt syntyy, kun vuoren rinteet lämpenevät ja viilenevät nopeammin kuin laakso
42
kylmä laskutuuli/valumatuuli/katabaattinen
* kylmä ilma ylängöllä jäähtyy ja tiivistyy > raskas ilma alkaa valua kohti matalapainetta usein kovalla nopeudella
* esim, mistraali Ranska, Santa Ana Kalliovuorilta
43
Miten vesi muodostui maapallolla?
* 5 miljardia vuotta sitten vesihöyry tiivistyi ja satoi maahan
* elämä alkoi noin 3 miljardia vuotta sitten > yhteyttäminen synnytti lisää happea > happi muodosti vulkaanisesta toiminnasta vapautuneen vedyn kanssa > VETTÄ
44
Hydrologinen kierto:
* kiertoa pitää yllä auringon säteilyenergia ja painovoima
* suurin osa merien vedestä sataa suoraan meriin
* kierto on nopeinta vesistöjen päällä, kun taas jäätiköiden vesi uusiutuu hitaasti
45
Transpiraatio
kasvien ja eläintoiminnan vapauttama vesi
46
pintavalunta
maan pinnalla poistuva sadevesi
47
pintakerrosvalunta
maan pintakerroksissa poistuva sadevesi
48
maavesi
maaperään sitoutunutta vettä, joka on sitoutunut maapartikkeleiden ympärille
49
pohjavesi
maaperän huokoset ovat täyttyneet kokonaan vedestä
| • keskimäärin 2-4m syvyydessä (harjuilla syvemmällä)
50
orsivesi
irrallinen pohjavesimuodostelma esim läpäisemättömän kerroksen päällä
51
akviferi
suuri pohjavesimuodostelma
52
Mikä tekijät vaikuttavat veden imeytymiseen ja pohjaveden tasoon?
* Sateen määrä ja kesto
* maa- ja kallioperän johtavuus
* maaston muodot
* maanpinnan laatu ja kasvillisuus
53
merien jako
valtameret ja sivumeret
54
valtameret
Atlantti, Tyynimeri, Intian valtameri, Eteläinen jäämeri ja Jäämeri
55
välimeret
◦ mantereiden välisiä meriä
| ▪ Karibianmeri, Välimeri
56
sisämeret
◦ kapeiden salmien välityksellä valtameriin yhteyksissä olevia meriä
▪ Itämeri, Mustameri
57
reunameri
◦ valtameristä saarijonon erottamia meriä
| ▪ Pohjanmeri
58
Merien topografia
* mannerjalusta = 0-200m syvä rannasta, loivaa
* mannerrinne = syvyys 200-4000m, jyrkkää
* syvänmeren tasanko
59
keskiselänne
litosfäärilaatat erkanevat, syntyy uutta merenpohjaa
60
Veden suolapitoisuus
◦ napa-alueilla suola ei pysty sitoutumaan jäätyvään veteen
◦ tropiikissa vesi on suolaista, koska haihtuminen on suurta eli suolan suhde vedessä kasvaa
◦ keskileveyksille suolapitoisuus on vähäistä runsaiden sateiden ansiosta
61
Termohaliininen kierto
säännöllinen syvän veden kiertoliike
* perustuu veden tiheyteen, johon vaikuttaa lämpötila ja suolapitoisuus
* Kiertovesipumput!!!!
62
Kiertovesipumput
jäähtynyt vesi painuu alaspäin syvällä kulkevaan virtaan
63
Merivirrat
pysyviä pinnansuuntaisia virtauksia
64
merivirtojen merkitys
merivirrat tasaa maapallon lämpötilaeroja
65
Valtamerten lämpötilarakenne:
* lämmin kerros pinnassa, jopa 500 metriä
* TERMOKLIINI = lämpötilan harppauskerros pintakerroksen alapuolella
* kylmä syvä vesi
66
pilven rakenne
pilvet muodostuu pienikokoisista pilvipisaroista ja jääkiteistä
67
absoluuttinen kosteus
g/m3
68
suhteellinen kosteus
% osuus kastepisteestä
69
kastepiste
◦ vesihöyryn maksimimäärä, jonka tietyn lämpöinen ilma voi pidättää ennen tiivistymistä eli suhteellinen kosteus on 100%
▪ kastepiste nousee mitä lämpimämpi ilma on eli lämmin ilma pidättää paremmin kosteutta
70
Sateen synty:
• pisarat muodostuu tiivistymisytimien ympärille
1. Törmäys- ja yhdistymisprosessi
• pilvipisarat kasvavat suuremmiksi, kun niihin tiivistyy vesihöyryä ja ne törmäilevät toisiinsa
• kun 100 000 pilvipisaraa törmää muodostuu YKSI sadepisara
2. Jääkideprosessi (yleisin tyyppi Suomessa)
• pilven yläosa jäähtyy noin -15C > syntyy jääkiteitä
• jääkiteiden ympärille alkaa härmistyä vesihöyryä > jääkide kasvaa ja putoaa
71
tiivistymisytimet
erilaisia ilman partikkeleita esim nokea, tuhkaa, pölyä ja suolaa
72
Pilvityypit
* ennen lämmintä rintamaa esiintyy jalaspilviä
* kumpupilviä esiintyy yleensä ennen konvektiosateita
* kuuro- ja ukkospilvet ovat korkeita
73
Ilmastojen luokittelu koon mukaan
* mikroilmasto (pienilmasto, alle 100m alue)
* mesoilmasto (paikallis-ilmasto esim kaupunki)
* makroilmasto (suurilmasto, esim vyöhykkeet)
74
Trooppiset ilmastot
◦ päiväntasaajan molemmin puolin
◦ +18 ympäri vuoden
◦ tasainen lämpötila ympäri vuoden
◦ korkeat sademäärät
▪ Sademetsä, Savanni, monsuuni
75
Kuivat ilmastot
◦ kääntöpiirien läheisyydessä (hepoasteet)
◦ alhainen sademäärä
▪ aavikko, aro
76
Lauhkeat ilmastot
◦ max ja min lämpötilat 0-18 astetta
◦ kääntö- ja napapiirien väliin
◦ lämpötilaerot suhteellisen pienet
◦ sataa ympäri vuoden
◦ usein merien läheisyydessä
▪ välimeren, kostea subtrooppinen (Florida), kostean lauhkea (keski-eurooppa)
77
Viileät ilmastot
◦ kääntö- ja napapiirien väliin
◦ mantereisempi kuin lauhkeat ilmastot eli suuremmat vaihtelut
◦ sateita ympäri vuoden
78
Jääilmastot
◦ napojen ympärillä
◦ kaikkien kuukausien lämpötila alle +10
▪ tundra
▪ jäätikkö
79
Lämpövyöhykkeet:
• tropiikki, subtropiikki, lauhkea ja kylmä
• ei noudata suoraan valaistusvyöhykkeitä
◦ rajoihin vaikuttaa merivirrat, tuulet, topografia, vuoristojen, sekä mantereiden sijainti
80
Säteilypakote
kuvaa muutosta Maahan jäävän lämpösäteilyn määrässä
Positiivinen säteilypakote tarkoittaa ilmastoa lämmittävää vaikutusta, negatiivinen puolestaan viilentävää
• säteilypakotteen määrään vaikuttaa kasvihuonekaasut, alailmakehän otsoni, muutokset maanpinna albedossa
81
glasiaalikausi
jääkausi (5 maapallon historian aikana)
82
interglasiaali
lämpöjakso jääkauden keskellä (elämme tällä hetkellä lämmintä holoseenikautta)
83
Milankovitchin syklit
kiertoradassa ja akselin suunnassa tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat Maan ilmastoon
84
kallistuskulman vaihtelu
vaihtelee 20-25 asteen välillä (21 000 vuoden syklissä)
85
prekessioksi
maapallon on kiertoradallaan lähimpänä aurinkoa eri vuodenaikoina (26 000)
86
Kasvihuonekaasujen suurimmat lähteet
1. sähkö- ja lämmöntuotanto
2. maa- ja metsätalous
3. teollisuus
4. liikenne
5. liikenne
87
Maankamara
maaperä + kallioperä
88
Suomen kallioperä
• 1,5-3 miljardia vuotta vanhaa ja pääosin yhtenäistä
◦ lukuun ottamatta ruhjevyöhykkeitä ja murroslinjoja (ruhje voimakkaampi kuin murros)
▪ hajonneen kiven/kallion alue, syntynyt maanjäristyksessä, ilmenee kapeina laaksoina, jokiuomina ja vesistöreitteinä
• syntynyt pääosin syväkivilajeista
89
Maaperä
* maankuoren päällimmäinen osa, irtomaakerros, josta kasvit ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet
* muodostuu rapautuneesta kallioperästä + kuolleiden eliöiden orgaanisesta aineksesta •
* jaetaan eloperäisiin- ja kivennäismaalajeihin
90
Maannos
• maaperän yläosaan muodostunut kerroksellinen rakenne
| ◦ syntyy ilmaston ja eliöiden yhteisvaikutuksesta
91
Kivennäinmaalajit
• syntyneet kallioperästä rapautumalla
• sisältää eri kokoisia lajitteita (lohkareet, sora, hiekka)
• sisältää alle 20% eloperäistä ainesta
◦ esimerkkilaji moreeni
92
eloperäiset maalajit
kuolleiden kasvien ja eläinten jäänteistä
93
Podsoli
◦ ilmasto kostea ja viileää > hapan eloperäinen aines hajoaa hitaasti
◦ niukkaravinteista runsaiden sateiden vuoksi
94
Podsoli rakenne
1. kariketta = ohut eloperäinen kerros havumetsien kasveista (neulasia, kasvijätettä)
2. Humus = musta/tummanruskea eloperäinen aine, syntyy maatuneista kasveista
• maatuu hitaasti viileän lämpötilan takia
• vähäravinteinen ja hapan
3. huuhtoutumiskerros
• sadeveden huuhtomia ravinteita
4. rikastumiskerros
• sisältää rauta- ja alumiini seostumia
95
Latosoli
* trooppisen ilmaston maannos, jossa lämpö ja runsaat sateet nopeuttaa huuhtoutumista ja hajottajien toimintaa
* sisältää vähän ravinteita runsaan huuhtoutumisen takia >jäljelle jää rauta-, magnesium- ja rautaoksidit > punainen väri
96
Latosoli rakenne
1. Kariketta (paksu kerros)
2. Humusta (ohut kerros)
3. huuhtoutumiskerros (tähän jää raudan ja alumiinin oksidit eli PUNAINEN väri)
97
Mustamulta/tsernosemi
* esiintyy aro alueilla
| * erinomainen viljelyyn
98
mustamulta rakenne
1. paksu kerros humusta (saa nimensä tästä tummasta kerroksesta)
2. ravinteikasta multaa
3. savea ja lössiä = tuulen kuljettamaa hienoa pölymaata
◦ Kerros estää ravinteiden huuhtoutumisen !!!!
99
Parhaat viljelymaannokset
* tulvamaannos
* ruskomaannos
* mustamulta
100
Biosfääri
eliökehä, maan osa, jossa elämä on mahdollista
| • muodostuu sinne missä ilma, vesi, aurinko ja maaperä yhdistyvät
101
Biomi
suurekosysteemi, tietyn ilmaston ekosysteemien (kasvien, eliöiden + elottoman luonnon) muodostama kokonaisuus
• Biomien alue noudattaa yleensä ilmastovyöhykkeitä
102
abioottiset tekijät
elottomat tekijät
103
Maan synty tiivistettynä vaiheet
1. pöly- ja kaasupilvi
2. lämpötilaa nosti meteoriittipommitukset ja radioaktiivisten aineiden hajoaminen > raskaat alkuaineet rauta ja nikkeli sulivat ja vajosivat > muodostui sisäydin
3. sisäydin työnsi kevyempiä aineita tieltään pinnalle > syntyi kerroksellinen rakenne
4. meteoriittipommitus loppui ja lämpötila laski > syntyi litosfääri
104
Maan rakenne:
1. Sisäydin
• sisältää rautaa ja nikkeliä
◦ kovan paineen takia alkuaineet ovat kiinteässä muodossa
2. Ulkoydin
• sulaa rautaa
◦ sula aines liikkuu kiinteän sisäytimen ympärillä ja aiheuttaa sähkövirtoja
!!! Ytimen kiinteä-sula rakenne muodostaa MAGNEETTIKENTÄN !!!
3. Alavaippa
• Kiinteää ainesta, muodostuu piin ja hapen yhdisteistä (silikaateista) + magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä
4. Ylävaippa
• muodostaa vaihettumisvyöhykkeen, sisältää silikaattimineraaleja
!!! Vaipassa tapahtuu radioaktiivista hajoamista, mikä tuottaa GEOTERMISTÄ LÄMPÖÄ !!!
5. Astenosfääri
• pääosin sulaa kiveä
• Geoterminen lämpö jakautuu epätasaisesti > synnyttää astenosfäärin konvektiovirtaukset
6. Litosfääri
• mantereisia ja mereisiä litosfäärilaattoja
◦ mantereinen laatta muodostuu pääosin graniitista/SiAl laatta
◦ mereinen laatta muodostuu basalttisesta kivestä, joka on raskaampaa/SiMa laatta
105
isostasia
litosfäärilaattojen tasapainottelua nestemäisen astenosfäärin päällä
käytännössä = esim, eroosion kuluttaessa vuorta, mereinen laatta nousee eikä näin vajoa
106
laattojen liikkeet (törmäys yms ja mitä tapahtuu)
• kaksi mereistä laattaa törmää > syvänmerenhauta + vulkaaninen saarikaari
• kaksi mereistä laattaa erkanee > keskiselänteen rakopurkaus (repeämälaakso + vuorijono)
◦ esim maailman pisin vuorijono Atlantin keskiselänteellä (Islanti runsaan purkautumisen seurausta)
• mantereinen ja mereinen laatta törmää > syvänmerenhauta + mantereinen tulivuoriketju
• kaksi mantereista laattaa erkanee > hautavajoama
• kaksi mantereista laattaa törmää > vuoristo, ei alityöntöä
107
miksi laatat liikkuu?
* Astenosfäärin konvektiovirtauksista
| * Käytännössä alityöntövyöhykkeillä tapahtuvasta vedosta ja valtamerten keskiselänteiden työnnöstä
108
Mikä Pangaea?
• 250 miljoonaa vuotta sitten supermanner
Todistus:
◦ vanhat vuoristot jatkuvat mantereelta toiselle
◦ samanikäisiä fossiileja löytyy eri mantereilta
◦ mantereiden rantaviivat vastaavat toistensa muotoa ns palapeli
109
mineraalit
kiinteässä muodossa esiintyviä alkuaineiden kemiallisia yhdisteitä
homogeenisiä ja syntynyt luonnon prosessissa
110
malmimineraalit
metallia sisältävät mineraalit, joista on kannattavaa erottaa metalli eli rikastaa
111
kallioperä
kiinteä maankuori, joka on muodostunut eri kivilajeista
112
3 kivilajien syntytapaa
1. Magmakivet
• syntyy magmasta kiteytymällä ja jähmettymällä
• muodostaa 90% maapallon kallioperästä
• Jaotellaan syväkiviin ja pintakiviin
◦ syväkivet = syntyvät syvällä kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa, esim graniitti
▪ juonikivet = magma työntyy kallioperän sisäisiin juonteisiin, esim diabaasi
◦ pintakivet = päätyvät ulos maankuoresta tulivuorenpurkauksissa, huokoista ja kevyttä, esim basaltti
2. Sedimenttikivet
• sedimentti = maalajikerrostuma
• rapautunut kiviaines on kasautunut vuosien aikana > pohjalla kova paine ja korkea lämpötila iskostavat eli kivettävät, prosessia kutsutaan diageneesiksi
• nähtävissä alkuperäisen sedimentin rakenteita
◦ esim hiekasta muodostuu hiekkakiveä, kalkkikuoristen eläinten jäänteistä kalkkikiveä
3. Metamorfiset kivet
• litosfäärilaattojen törmätessä suuressa paineessa ja korkeassa lämpötilassa kivien alkuperäiset ominaisuudet muuttuu
• voi syntyä myös kiviaineksen joutuessa kosketuksiin ylös nousevan magman kanssa
• tyypillistä liuskeisuus ja suuri raekoko
◦ esim metamorfoosissa kalkkikivestä tulee marmoria
113
Kivikehä
kiertokulun voimana geoterminen lämpö, auringon lämpösäteily ja painovoima
114
Vulkaaniset ilmiöt
tulivuoren purkaukset, kuumat lähteet, vulkaaniset mutalammikot ja kaasupurkaukset
115
kerrostulivuoret
▪ korkeita ja jyrkkärinteisiä
▪ muodostuu laava ja tuhkakerroksista
▪ esiintyy erityisesti alityöntövyöhykkeillä (sulava litosfäärilaatta alentaa ylemmän laatan sulamispistettä)
▪ ryoliittista laavaa, joka sisältää paljon vulkaanisia kaasuja
▪ räjähdyspurkaukset yleisiä
116
kilpitulivuoret
▪ basalttista laavaa, joka on juoksevaa ja sisältää vähän kaasuja
▪ loivarinteisiä ja laakeita
▪ syntyy mereisiin erkanemissaumoihin ja kuumien pisteiden päälle
▪ räjähdykset yleensä rauhallisia (paitsi jos vettä pääsee purkautumiskanavaan)
117
Tefra
erikokoisia vulkaanisia partikkeleita
| • vulkaaniset pommit (yli 64mm) > lapillit (2-64mm) > vulkaaninen tuhka (alle 2mm)
118
vulkaaninen kaasu
purkauksen yhteydessä vapautuvia kaasuja
119
Pyroklastinen virta
Tefra + vulkaaniset kaasut (+ vesi), erittäin kuumaa
120
Kuuma piste
vaippakerroksen erityisen kuuma kohta, jonka yläpuolella astenosfäärissä magma sulattaa tiensä kuoren läpi
121
räjähdyspurkaus
kraatterin (purkausaukon) suulle muodostuu laavatappi, jonka alla magman ja vulkaanisten kaasujen paine kasvaa ja lopulta räjäyttää laavatapin tieltään
vulkaanista tuhkaa ja kaasuja nousee samalla ilmakehään
122
Rakopurkaukset
• syntyy basalttisia laavakenttiä, jonka halkeamista virtaa juoksevaa laavaa
◦ laavakentät laajoja ja laakeita
• esiintyy litosfäärilaattojen erkanemissaumoilla ja kuumien pisteiden päällä
123
Seismiset aallot
Seismiset aallot syntyy kun kallioperään varastoitunut jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden
* Hyposentri järistyskeskus maan alla, episentri maan päällä
* P-aallot (primary) on pitkittäisiä suoria maapallon läpi meneviä
* S-aallot (secondary) on heiluvia poikittaisaaltoja, ei mene nesteen läpi
* L-aallot on pinta-aaltoja, liikkuu kuin aallot, aiheuttaa maanpinna tuhot
124
tsunamin synty
• tsunami syntyy kun aallon etuosa hidastuu, koska meren pohja nousee rannassa ja täten kitka hidastaa etenemistä
◦ tällöin aalto menee ns kasaan ja nousee
125
megatsunami
satojen metreihin nouseva tsunami, syntyy vain maanvyörymien tai asteroidin seurauksesta
126
Rapautuminen
kiviaineen hajoamista lämpötilanvaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta
• rapauksen seurauksena syntyy kivennäismaalajeja
127
3 rapautumisen tapaa
1. fysikaalinen eli mekaaninen rapautuminen
• kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta
◦ alueilla, jossa vuorokauden lämpötilavaihtelu on suurta esim Aavikot
◦ mineraalit laajenevat ja supistuvat toistuvasti ja lopulta sidokset hajoavat = lämpörapautuminen
◦ pakkasrapautuminen = veden jäätymisen aiheuttamaa
◦ suolakiderapautuminen = kuumilla alueilla vesi haihtuu ja jäljelle jää kasvavat suolaesiintymä
2. kemiallinen rapautuminen
• veteen liuenneet hapot liottavat kiviaineksen mineraaleja
◦ kuumilla ja kosteilla alueilla
◦ hapot peräisin lahoamisprosessista maaperän humuskerroksesta
◦ kemiallisen rapautumisen seurauksena muodostuu karstimaata
3. organogeeninen rapautuminen
• eliöiden aiheuttamaa rapautumista (fysikaalista sekä kemiallista)
◦ esim kasvien juuret kasvavat kallioon (fysikaalista)
◦ esim kasvien juuret erittämät hapot liukenevat veteen ja liuottaa kallioperää (kemiallista)
128
Karstimaa
• muodostuu kalkkikivialueille kemiallisen rapautumisen seurauksena
• sadevesi reagoi maaperän hiilidioksidin kanssa ja syntyy hiilihappoa, joka liuottaa kalkkikieveä
• rapautumisuurteet = hapokas vesi on valunut kallioperän läpi, luoden uurteita
◦ kun uurteet syvenevät, ne liittyvät ja luovat verkostoja, jota läpi vesi virtaa
▪ heikko kalkkikivi sortuu ja syntyy doliineja, jotka ulottuvat kulutusta kestävään kallioperään saakka
▪ polje = monen doliinin yhdistelmä, jykkäseinäinen suuri kuoppa
▪ doliinien pohjalla veden paine on sivuttaissuuntaista ja näin syntyy luolia ja maanalaisia jokia
• tippukivet = tippukiviluolan katosta tippuu kalsiittipitoista vettä, josta muodostuu kalkkikiveä
◦ stalaktiitti = luolan katosta, teräviä
◦ stalagmiitti = luolan pohjalta, pylväitä ja tylppiä
129
Massaliikunnot
maa- tai kiviaineksen liukumista rinnettä alas painovoiman vaikutuksesta
• vaatii laukaisevan tekijän esim maanjäristys, raskaan ajoneuvon tärinä, runsaiden sateiden aiheuttama maa-aineen vettyminen
• liikunnot voivat olla nopeita tai hitaita
◦ nopeita ovat esim, mutavyöryt, kivivyöryt, lumivyöryt, maanvieremät
• massaliikunnon riskiä lisää rinteen jyrkkyys ja kasvillisuuden puute
130
Veden vaikutus maankamaraan joet edition
◦ pohjaeroosion ansiosta joki kaivautuu aina syvemmälle ja reunoista tulee jyrkkiä
▪ kuivilla alueilla syntyy kanjoneita, koska kuiva maa-aines ei romahda jokiuomaan
▪ kosteilla alueilla uoman reunat romahtaa, koska maa-aines vettyy sateiden aikana > V-laakso
◦ Joen hidastuessa virtaaman nopeus hidastuu > suuret kappaleet jäävät pohjalle > joki madaltuu
▪ Sademäärän noustessa joki tulvii tällöin herkästi > maa-ainesta nousee jokiuoman sivuille ja muodostaa tulvatasangon, jonka liete on erittäin ravinteikasta
• mitä hienompaa aines on sitä kauemmaksi se menee > uoman viereen muodostuu tulvavalli raskaasta maa-aineesta
131
Jokien synty
1. Joet syntyvät sadevedestä
2. Yläjuoksulla korkeuserot ovat suuret ja vesiputoukset ovat yleisiä
3. Virtaama kuluttaa pohjaa ja korkeuserot pienenevät > syntyy V-laakso ja putouksista tulee koskia
4. Joki alkaa meanderoida eli mutkitella > jokilaakso levenee
5. mutkittelun seurauksesta meanderin (mutkan) ulkokaaressa vesi virtaa nopeammin ja kuluttaa jokiuomaa
• puolestaan sisäkaaressa vesi kulkee hitaammin > kerryttää maa-ainesta > muodostuu särkkä
◦ meandereiden yhdistyessä jäljelle jää makkarajärvi
6. Joki laskee mereen ja virtaama hidastuu, maa-aines kasaantuu ja joki haaraantuu
• syntyy suistoalue eli delta
132
Kliffirannikko
aaltojen iskeytyessä rantaan, hiekka ja sora kuluttavat rantaan loven ja yllä oleva maa-aines lopulta murtuu ja syntyy rantatörmä > pystysuora rantakallio
133
haffi/laguuni
aallot ja tuuli kuljettaa hiekkaa muodostaen pienen särkän (=kynnäs) mantereen läheisyyteen, joiden väliin muodostuu kapea lahti
134
sienikallio
tuuli kuluttaa hauraita kivilajeja kovien kivilajien ympäriltä ja muodostaa sienikallioita, koska tuuli ei vaikuta kovin korkealla
135
pölymaa eli lössi
• jäätiköiden tulvatasanteiden kuivuessa kuiva ja hieno maa-aines lähti liikkeelle tuulen mukana kerrostui pölymaaksi eli lössiksi
◦ lössiä kerrostui Veiksel-jääkauden jälkeen runsaasti Ukrainaan, Kiinaan ja Etelä-Venäjälle
