Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

GE > GE02 > Flashcards

GE02 Flashcards

1
Q

alkuräjähdys

A

tiheä ja kuuma tila räjähti, loi ympärilleen tilaa = avaruutta, laajenee edelleen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

auringon rakenne

A
  1. Ydin
    fuusioreaktio
  2. Säteilyvyöhyke
  3. Konvektiovyöhyke
  4. Fotosfääri
    pinta
  5. Kromosfääri
    ohut kaasukerros
  6. Korona
    uloin kaasukehä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Aurinkotuuli

A

Koronasta lähtevä varautunut hiukkasvirta

aiheuttaa revontulia, osuessaan maapallon magneettikenttään
aiheuttaa myös pyrstötähtien pyrstön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

FUUSIOREAKTIO

A

vety-ytimet YHDISTYVÄT heliumiksi, energiaa vapautuu sähkömagneettisena säteilynä = elämän edellytys maapallolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

aurinkopilkku

A

fotosfäärin kylmä alue, pilkun kohdalla voimakas magneettikenttä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Protuberanssi

A

Suuri kaasupurkaus, plasmakaari joka ulottuu pitkälle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Flare

A

nopea kirkkauden muutos jossa vapautuu paljon energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

asteroidi

A

suurin avaruuden kappale, kiertää usein asteroidivyöhykkeellä, 10m - 100km

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

meteo…

A 
Meteoroidit = avaruudessa
meteori/tähdenlento = ilmakehässä
meteoriitti = maassa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

komeetta eli pyrstötähti

A

ns likainen lumipallo,(jäätä, kiveä, pölyä), kiertää aurinkoa
pyrstö syntyy kun aurinkotuuli puhaltaa sulaneet osat pois

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Tähtien elinkaari (pienet)

A

reaktion mahdollistava polttoaine vety loppuu, muuttuu se ensin punaiseksi jättiläiseksi (fuusioreaktio tapahtuu kauempana ytimessä) jonka jälkeen tähti luhistuu valkoiseksi kääpiöksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Tähtien elinkaari (suuret)

A

polttoaineen loppuessa tähti räjähtää supernovana, jonka jälkeen se muuttuu joko neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Auringon aktiivisuuden jaksollisuus

A

11 vuoden jaksoissa, ilmenee roihujen ja flarejen esiintymisenä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

miksi karkausvuosi

A

365 päivää 6 tuntia ja 46 sec = karkausvuosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Zeniitti

A

taivaan lakipiste, auringon lämpö- ja säteilyvaikutus suurin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

tasaus- ja seisauspäivät

A

kevätpäiväntasaus 20.3
kesäpäivänseisaus 21.6
syyspäiväntasaus 22.9
talvipäivänseisaus 21.12

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Vuorovesi

A

säännöllistä merenpinnan korkeuden vaihtelua, joka johtuu 2/3 kuun vetovoimasta, 1/3 auringon vetovoimasta, sekä maan pyörimisliikkeestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

vuorovesikierto

A

kestää 24h ja 50min = vuoksi/luode aika vaihtuu joka päivä

Voimakkuus vaihtelee meren ja maan kitkan takia, siksi vuorovesi esiintyy voimakkaimmin valtamerien kapeissa salmissa/lahdissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

vuoroveden korkeus

A

Valtamerien salmissa jopa 20m, valtamerien rannikolla noin 1-2m, mutta Itämerellä 4-15cm

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

ilmakehän tiheys

A

pienenee ylöpäin, koska maan vetovoima on voimakkaampaa, mitä lähempänä maan pintaa ollaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

ilmakehä kemiallinen koostumus

A

ilma koostuu typestä (78%), hapesta (21%), argonia (1%) ja hiilidioksidia (0,04%)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

aerosoli

A

ilmakehän kiinteitä/nestemäisiä hiukkasia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

homosfääri

A

100km korkeuteen, tasalaatuista ja sekoittunutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

heterosfääri

A

ilmakehä 100km yläpuolella

        ▪ kerrostunut molekyylipainon mukaan raskaista kevyisiin ylöspäin mennessä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Troposfääri

A

◦ (lähes) kaikki sääilmiöt
◦ ulottuu 8-16km korkeuteen
◦ lämmön lähteet aurinko ja geoterminen lämpö
◦ lämpötila laskee noustessa koska > lämmin ilma menettää kohotessaan osan energiastaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Stratosfääri

A

◦ noin 10-50km
◦ OTSONIKERROS
▪ estää haitallisen UV-säteilyn
▪ UV-säteilyn absorboituminen/imeytyminen nostaa lämpötilaa
◦ helmiäispilvet kovilla pakkasilla napa-alueilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Mesosfääri

A

◦ noin 50-90km
◦ absorvoi huonosti lämpöä > seuraa lämpötilan lasku
◦ ilmiöitä valaisevat yöpilvet ja tähdenlennot = valoilmiö, joka syntyy, kun pieni kivi eli meteori ” palaa” ilmakehässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

ionosfääri

A

▪ kaasut ovat ionisoituneessa muodossa
▪ REVONTULET
• varautunut hiukkasvirta (protonit ja elektronit) törmää ilmakehän hiukkasiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Ilmakehän tehtävät

A
  • suojaa maata auringon lyhytaaltoiselta säteilyltä, sekä muulta haitalliselta säteilyltä
    • suojaa avaruuden kappaleilta
    • kasvihuoneilmiö pitää lämpötilan riittävän korkeana
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Aurinkovakio

A

ilmakehän ulkorajalle saapuva auringon säteilyn määrä (PT:lla 1368 W/m²)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Säteilyn heijastuminen maahan

A

50% saavuttaa maanpinnan
20% absorboituu ilmakehään
• loput heijastuu takaisin avaruuteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

otsonikerroksen tehtävä

A

• O3 molekyylit absorboivat auringon lyhyitä UV-säteitä

◦ Otsoni absorboi kaiken UVC-säteilyn, sekä suurimman osa UVB-säteilystä (UVA-pääsee maahan)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

otsonin synty

A

• Otsonia syntyy kun UV-säteily rikkoo happimolekyylin rakenteen ja yksittäiset happiradikaalit liittyy happimolekyyleihin
◦ huom, troposfäärissä syntynyt otsoni on haitallista (valokemiallisista reaktioista)
• luonnollisia otsonin hajottajia ovat tulivuorenpurkaukset ja auringonvalo (myös ilmanpaine ja säätila)
• Erityisesti klooria ja bromia sisältävät yhdisteet aiheuttavat otsonikerroksen ohentumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Polaari-/napapyörre

A

voimakas napa-alueita kiertävä ilmavirtaus kaamoksen aikaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Polaari-/napapyörre synty

A

• eristää napojen ilmamassan muusta ilmakehästä > lämpötila laskee hyvin alas
• kylmän lämpötilan seurauksesta syntyy helmiäispilviä
◦ helmiäispilvien jääkiteiden pinnalla tapahtuu valokemiallinen reaktio > vapautuu klooria

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

miksi napapyörre on voimakkaampi etelässä

A

• pohjoisella napapyörre on lämpimämpi ja heikompi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Otsonikadon seurauksia:

A
  • UV-säteily vaikuttaa kasviplanktoniin > merten perustuotanto vähenee
    • vähentynyt yhteyttäminen lisää ilmakehän hiilidioksidia > voimistaa kasvihuoneilmiötä
    • UV-säteily pienentää viljelykasvien satoa > nälänhätä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

tuleen suuntaan tekijät

A

ilmapaine-erot, maan vetovoima, coriolisilmiö ja maanpinnan kitka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

alueelliset tuulet

A

kesä- ja talvimonsuuni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

paikalliset tuulet

A

◦ meri- ja maatuulet

◦ rinnetuulet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

vuori- ja laaksotuuli

A

▪ vuorituuli laskee huipulta
▪ laaksotuuli nousee laaksosta
• ilmiöt syntyy, kun vuoren rinteet lämpenevät ja viilenevät nopeammin kuin laakso

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

kylmä laskutuuli/valumatuuli/katabaattinen

A
  • kylmä ilma ylängöllä jäähtyy ja tiivistyy > raskas ilma alkaa valua kohti matalapainetta usein kovalla nopeudella
    * esim, mistraali Ranska, Santa Ana Kalliovuorilta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Miten vesi muodostui maapallolla?

A
  • 5 miljardia vuotta sitten vesihöyry tiivistyi ja satoi maahan
    • elämä alkoi noin 3 miljardia vuotta sitten > yhteyttäminen synnytti lisää happea > happi muodosti vulkaanisesta toiminnasta vapautuneen vedyn kanssa > VETTÄ
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Hydrologinen kierto:

A
  • kiertoa pitää yllä auringon säteilyenergia ja painovoima
    • suurin osa merien vedestä sataa suoraan meriin
    • kierto on nopeinta vesistöjen päällä, kun taas jäätiköiden vesi uusiutuu hitaasti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Transpiraatio

A

kasvien ja eläintoiminnan vapauttama vesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

pintavalunta

A

maan pinnalla poistuva sadevesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

pintakerrosvalunta

A

maan pintakerroksissa poistuva sadevesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

maavesi

A

maaperään sitoutunutta vettä, joka on sitoutunut maapartikkeleiden ympärille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

pohjavesi

A

maaperän huokoset ovat täyttyneet kokonaan vedestä

• keskimäärin 2-4m syvyydessä (harjuilla syvemmällä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

orsivesi

A

irrallinen pohjavesimuodostelma esim läpäisemättömän kerroksen päällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

akviferi

A

suuri pohjavesimuodostelma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Mikä tekijät vaikuttavat veden imeytymiseen ja pohjaveden tasoon?

A
  • Sateen määrä ja kesto
    • maa- ja kallioperän johtavuus
    • maaston muodot
    • maanpinnan laatu ja kasvillisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

merien jako

A

valtameret ja sivumeret

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

valtameret

A

Atlantti, Tyynimeri, Intian valtameri, Eteläinen jäämeri ja Jäämeri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

välimeret

A

◦ mantereiden välisiä meriä

▪ Karibianmeri, Välimeri

56
Q

sisämeret

A

◦ kapeiden salmien välityksellä valtameriin yhteyksissä olevia meriä
▪ Itämeri, Mustameri

57
Q

reunameri

A

◦ valtameristä saarijonon erottamia meriä

▪ Pohjanmeri

58
Q

Merien topografia

A
  • mannerjalusta = 0-200m syvä rannasta, loivaa
    • mannerrinne = syvyys 200-4000m, jyrkkää
    • syvänmeren tasanko
59
Q

keskiselänne

A

litosfäärilaatat erkanevat, syntyy uutta merenpohjaa

60
Q

Veden suolapitoisuus

A

◦ napa-alueilla suola ei pysty sitoutumaan jäätyvään veteen
◦ tropiikissa vesi on suolaista, koska haihtuminen on suurta eli suolan suhde vedessä kasvaa
◦ keskileveyksille suolapitoisuus on vähäistä runsaiden sateiden ansiosta

61
Q

Termohaliininen kierto

A

säännöllinen syvän veden kiertoliike

* perustuu veden tiheyteen, johon vaikuttaa lämpötila ja suolapitoisuus
* Kiertovesipumput!!!!
62
Q

Kiertovesipumput

A

jäähtynyt vesi painuu alaspäin syvällä kulkevaan virtaan

63
Q

Merivirrat

A

pysyviä pinnansuuntaisia virtauksia

64
Q

merivirtojen merkitys

A

merivirrat tasaa maapallon lämpötilaeroja

65
Q

Valtamerten lämpötilarakenne:

A
  • lämmin kerros pinnassa, jopa 500 metriä
    • TERMOKLIINI = lämpötilan harppauskerros pintakerroksen alapuolella
    • kylmä syvä vesi
66
Q

pilven rakenne

A

pilvet muodostuu pienikokoisista pilvipisaroista ja jääkiteistä

67
Q

absoluuttinen kosteus

A

g/m3

68
Q

suhteellinen kosteus

A

% osuus kastepisteestä

69
Q

kastepiste

A

◦ vesihöyryn maksimimäärä, jonka tietyn lämpöinen ilma voi pidättää ennen tiivistymistä eli suhteellinen kosteus on 100%
▪ kastepiste nousee mitä lämpimämpi ilma on eli lämmin ilma pidättää paremmin kosteutta

70
Q

Sateen synty:

A

• pisarat muodostuu tiivistymisytimien ympärille
1. Törmäys- ja yhdistymisprosessi
• pilvipisarat kasvavat suuremmiksi, kun niihin tiivistyy vesihöyryä ja ne törmäilevät toisiinsa
• kun 100 000 pilvipisaraa törmää muodostuu YKSI sadepisara
2. Jääkideprosessi (yleisin tyyppi Suomessa)
• pilven yläosa jäähtyy noin -15C > syntyy jääkiteitä
• jääkiteiden ympärille alkaa härmistyä vesihöyryä > jääkide kasvaa ja putoaa

71
Q

tiivistymisytimet

A

erilaisia ilman partikkeleita esim nokea, tuhkaa, pölyä ja suolaa

72
Q

Pilvityypit

A
  • ennen lämmintä rintamaa esiintyy jalaspilviä
    • kumpupilviä esiintyy yleensä ennen konvektiosateita
    • kuuro- ja ukkospilvet ovat korkeita
73
Q

Ilmastojen luokittelu koon mukaan

A
  • mikroilmasto (pienilmasto, alle 100m alue)
    • mesoilmasto (paikallis-ilmasto esim kaupunki)
    • makroilmasto (suurilmasto, esim vyöhykkeet)
74
Q

Trooppiset ilmastot

A

◦ päiväntasaajan molemmin puolin
◦ +18 ympäri vuoden
◦ tasainen lämpötila ympäri vuoden
◦ korkeat sademäärät
▪ Sademetsä, Savanni, monsuuni

75
Q

Kuivat ilmastot

A

◦ kääntöpiirien läheisyydessä (hepoasteet)
◦ alhainen sademäärä
▪ aavikko, aro

76
Q

Lauhkeat ilmastot

A

◦ max ja min lämpötilat 0-18 astetta
◦ kääntö- ja napapiirien väliin
◦ lämpötilaerot suhteellisen pienet
◦ sataa ympäri vuoden
◦ usein merien läheisyydessä
▪ välimeren, kostea subtrooppinen (Florida), kostean lauhkea (keski-eurooppa)

77
Q

Viileät ilmastot

A

◦ kääntö- ja napapiirien väliin
◦ mantereisempi kuin lauhkeat ilmastot eli suuremmat vaihtelut
◦ sateita ympäri vuoden

78
Q

Jääilmastot

A

◦ napojen ympärillä
◦ kaikkien kuukausien lämpötila alle +10
▪ tundra
▪ jäätikkö

79
Q

Lämpövyöhykkeet:

A

• tropiikki, subtropiikki, lauhkea ja kylmä
• ei noudata suoraan valaistusvyöhykkeitä
◦ rajoihin vaikuttaa merivirrat, tuulet, topografia, vuoristojen, sekä mantereiden sijainti

80
Q

Säteilypakote

A

kuvaa muutosta Maahan jäävän lämpösäteilyn määrässä

Positiivinen säteilypakote tarkoittaa ilmastoa lämmittävää vaikutusta, negatiivinen puolestaan viilentävää

• säteilypakotteen määrään vaikuttaa kasvihuonekaasut, alailmakehän otsoni, muutokset maanpinna albedossa
81
Q

glasiaalikausi

A

jääkausi (5 maapallon historian aikana)

82
Q

interglasiaali

A

lämpöjakso jääkauden keskellä (elämme tällä hetkellä lämmintä holoseenikautta)

83
Q

Milankovitchin syklit

A

kiertoradassa ja akselin suunnassa tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat Maan ilmastoon

84
Q

kallistuskulman vaihtelu

A

vaihtelee 20-25 asteen välillä (21 000 vuoden syklissä)

85
Q

prekessioksi

A

maapallon on kiertoradallaan lähimpänä aurinkoa eri vuodenaikoina (26 000)

86
Q

Kasvihuonekaasujen suurimmat lähteet

A
  1. sähkö- ja lämmöntuotanto
    1. maa- ja metsätalous
    2. teollisuus
    3. liikenne
    4. liikenne
87
Q

Maankamara

A

maaperä + kallioperä

88
Q

Suomen kallioperä

A

• 1,5-3 miljardia vuotta vanhaa ja pääosin yhtenäistä
◦ lukuun ottamatta ruhjevyöhykkeitä ja murroslinjoja (ruhje voimakkaampi kuin murros)
▪ hajonneen kiven/kallion alue, syntynyt maanjäristyksessä, ilmenee kapeina laaksoina, jokiuomina ja vesistöreitteinä
• syntynyt pääosin syväkivilajeista

89
Q

Maaperä

A
  • maankuoren päällimmäinen osa, irtomaakerros, josta kasvit ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet
    • muodostuu rapautuneesta kallioperästä + kuolleiden eliöiden orgaanisesta aineksesta •
    • jaetaan eloperäisiin- ja kivennäismaalajeihin
90
Q

Maannos

A

• maaperän yläosaan muodostunut kerroksellinen rakenne

◦ syntyy ilmaston ja eliöiden yhteisvaikutuksesta

91
Q

Kivennäinmaalajit

A

• syntyneet kallioperästä rapautumalla
• sisältää eri kokoisia lajitteita (lohkareet, sora, hiekka)
• sisältää alle 20% eloperäistä ainesta
◦ esimerkkilaji moreeni

92
Q

eloperäiset maalajit

A

kuolleiden kasvien ja eläinten jäänteistä

93
Q

Podsoli

A

◦ ilmasto kostea ja viileää > hapan eloperäinen aines hajoaa hitaasti
◦ niukkaravinteista runsaiden sateiden vuoksi

94
Q

Podsoli rakenne

A
  1. kariketta = ohut eloperäinen kerros havumetsien kasveista (neulasia, kasvijätettä)
    1. Humus = musta/tummanruskea eloperäinen aine, syntyy maatuneista kasveista
      • maatuu hitaasti viileän lämpötilan takia
      • vähäravinteinen ja hapan
    2. huuhtoutumiskerros
      • sadeveden huuhtomia ravinteita
    3. rikastumiskerros
      • sisältää rauta- ja alumiini seostumia
95
Q

Latosoli

A
  • trooppisen ilmaston maannos, jossa lämpö ja runsaat sateet nopeuttaa huuhtoutumista ja hajottajien toimintaa
    • sisältää vähän ravinteita runsaan huuhtoutumisen takia >jäljelle jää rauta-, magnesium- ja rautaoksidit > punainen väri
96
Q

Latosoli rakenne

A
  1. Kariketta (paksu kerros)
    1. Humusta (ohut kerros)
    2. huuhtoutumiskerros (tähän jää raudan ja alumiinin oksidit eli PUNAINEN väri)
97
Q

Mustamulta/tsernosemi

A
  • esiintyy aro alueilla

* erinomainen viljelyyn

98
Q

mustamulta rakenne

A
  1. paksu kerros humusta (saa nimensä tästä tummasta kerroksesta)
    1. ravinteikasta multaa
    2. savea ja lössiä = tuulen kuljettamaa hienoa pölymaata
      ◦ Kerros estää ravinteiden huuhtoutumisen !!!!
99
Q

Parhaat viljelymaannokset

A
  • tulvamaannos
    • ruskomaannos
    • mustamulta
100
Q

Biosfääri

A

eliökehä, maan osa, jossa elämä on mahdollista

• muodostuu sinne missä ilma, vesi, aurinko ja maaperä yhdistyvät

101
Q

Biomi

A

suurekosysteemi, tietyn ilmaston ekosysteemien (kasvien, eliöiden + elottoman luonnon) muodostama kokonaisuus
• Biomien alue noudattaa yleensä ilmastovyöhykkeitä

102
Q

abioottiset tekijät

A

elottomat tekijät

103
Q

Maan synty tiivistettynä vaiheet

A
  1. pöly- ja kaasupilvi
    1. lämpötilaa nosti meteoriittipommitukset ja radioaktiivisten aineiden hajoaminen > raskaat alkuaineet rauta ja nikkeli sulivat ja vajosivat > muodostui sisäydin
    2. sisäydin työnsi kevyempiä aineita tieltään pinnalle > syntyi kerroksellinen rakenne
    3. meteoriittipommitus loppui ja lämpötila laski > syntyi litosfääri
104
Q

Maan rakenne:

A
  1. Sisäydin
    • sisältää rautaa ja nikkeliä
    ◦ kovan paineen takia alkuaineet ovat kiinteässä muodossa
    1. Ulkoydin
      • sulaa rautaa
      ◦ sula aines liikkuu kiinteän sisäytimen ympärillä ja aiheuttaa sähkövirtoja
      !!! Ytimen kiinteä-sula rakenne muodostaa MAGNEETTIKENTÄN !!!
    2. Alavaippa
      • Kiinteää ainesta, muodostuu piin ja hapen yhdisteistä (silikaateista) + magnesiumin ja raudan happiyhdisteistä
    3. Ylävaippa
      • muodostaa vaihettumisvyöhykkeen, sisältää silikaattimineraaleja
      !!! Vaipassa tapahtuu radioaktiivista hajoamista, mikä tuottaa GEOTERMISTÄ LÄMPÖÄ !!!
    4. Astenosfääri
      • pääosin sulaa kiveä
      • Geoterminen lämpö jakautuu epätasaisesti > synnyttää astenosfäärin konvektiovirtaukset
    5. Litosfääri
      • mantereisia ja mereisiä litosfäärilaattoja
      ◦ mantereinen laatta muodostuu pääosin graniitista/SiAl laatta
      ◦ mereinen laatta muodostuu basalttisesta kivestä, joka on raskaampaa/SiMa laatta
105
Q

isostasia

A

litosfäärilaattojen tasapainottelua nestemäisen astenosfäärin päällä

käytännössä = esim, eroosion kuluttaessa vuorta, mereinen laatta nousee eikä näin vajoa

106
Q

laattojen liikkeet (törmäys yms ja mitä tapahtuu)

A

• kaksi mereistä laattaa törmää > syvänmerenhauta + vulkaaninen saarikaari
• kaksi mereistä laattaa erkanee > keskiselänteen rakopurkaus (repeämälaakso + vuorijono)
◦ esim maailman pisin vuorijono Atlantin keskiselänteellä (Islanti runsaan purkautumisen seurausta)
• mantereinen ja mereinen laatta törmää > syvänmerenhauta + mantereinen tulivuoriketju
• kaksi mantereista laattaa erkanee > hautavajoama
• kaksi mantereista laattaa törmää > vuoristo, ei alityöntöä

107
Q

miksi laatat liikkuu?

A
  • Astenosfäärin konvektiovirtauksista

* Käytännössä alityöntövyöhykkeillä tapahtuvasta vedosta ja valtamerten keskiselänteiden työnnöstä

108
Q

Mikä Pangaea?

A

• 250 miljoonaa vuotta sitten supermanner
Todistus:
◦ vanhat vuoristot jatkuvat mantereelta toiselle
◦ samanikäisiä fossiileja löytyy eri mantereilta
◦ mantereiden rantaviivat vastaavat toistensa muotoa ns palapeli

109
Q

mineraalit

A

kiinteässä muodossa esiintyviä alkuaineiden kemiallisia yhdisteitä

homogeenisiä ja syntynyt luonnon prosessissa

110
Q

malmimineraalit

A

metallia sisältävät mineraalit, joista on kannattavaa erottaa metalli eli rikastaa

111
Q

kallioperä

A

kiinteä maankuori, joka on muodostunut eri kivilajeista

112
Q

3 kivilajien syntytapaa

A
  1. Magmakivet
    • syntyy magmasta kiteytymällä ja jähmettymällä
    • muodostaa 90% maapallon kallioperästä
    • Jaotellaan syväkiviin ja pintakiviin
    ◦ syväkivet = syntyvät syvällä kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa, esim graniitti
    ▪ juonikivet = magma työntyy kallioperän sisäisiin juonteisiin, esim diabaasi
    ◦ pintakivet = päätyvät ulos maankuoresta tulivuorenpurkauksissa, huokoista ja kevyttä, esim basaltti
    1. Sedimenttikivet
      • sedimentti = maalajikerrostuma
      • rapautunut kiviaines on kasautunut vuosien aikana > pohjalla kova paine ja korkea lämpötila iskostavat eli kivettävät, prosessia kutsutaan diageneesiksi
      • nähtävissä alkuperäisen sedimentin rakenteita
      ◦ esim hiekasta muodostuu hiekkakiveä, kalkkikuoristen eläinten jäänteistä kalkkikiveä
    2. Metamorfiset kivet
      • litosfäärilaattojen törmätessä suuressa paineessa ja korkeassa lämpötilassa kivien alkuperäiset ominaisuudet muuttuu
      • voi syntyä myös kiviaineksen joutuessa kosketuksiin ylös nousevan magman kanssa
      • tyypillistä liuskeisuus ja suuri raekoko
      ◦ esim metamorfoosissa kalkkikivestä tulee marmoria
113
Q

Kivikehä

A

kiertokulun voimana geoterminen lämpö, auringon lämpösäteily ja painovoima

114
Q

Vulkaaniset ilmiöt

A

tulivuoren purkaukset, kuumat lähteet, vulkaaniset mutalammikot ja kaasupurkaukset

115
Q

kerrostulivuoret

A

▪ korkeita ja jyrkkärinteisiä
▪ muodostuu laava ja tuhkakerroksista
▪ esiintyy erityisesti alityöntövyöhykkeillä (sulava litosfäärilaatta alentaa ylemmän laatan sulamispistettä)
▪ ryoliittista laavaa, joka sisältää paljon vulkaanisia kaasuja
▪ räjähdyspurkaukset yleisiä

116
Q

kilpitulivuoret

A

▪ basalttista laavaa, joka on juoksevaa ja sisältää vähän kaasuja
▪ loivarinteisiä ja laakeita
▪ syntyy mereisiin erkanemissaumoihin ja kuumien pisteiden päälle
▪ räjähdykset yleensä rauhallisia (paitsi jos vettä pääsee purkautumiskanavaan)

117
Q

Tefra

A

erikokoisia vulkaanisia partikkeleita

• vulkaaniset pommit (yli 64mm) > lapillit (2-64mm) > vulkaaninen tuhka (alle 2mm)

118
Q

vulkaaninen kaasu

A

purkauksen yhteydessä vapautuvia kaasuja

119
Q

Pyroklastinen virta

A

Tefra + vulkaaniset kaasut (+ vesi), erittäin kuumaa

120
Q

Kuuma piste

A

vaippakerroksen erityisen kuuma kohta, jonka yläpuolella astenosfäärissä magma sulattaa tiensä kuoren läpi

121
Q

räjähdyspurkaus

A

kraatterin (purkausaukon) suulle muodostuu laavatappi, jonka alla magman ja vulkaanisten kaasujen paine kasvaa ja lopulta räjäyttää laavatapin tieltään

vulkaanista tuhkaa ja kaasuja nousee samalla ilmakehään

122
Q

Rakopurkaukset

A

• syntyy basalttisia laavakenttiä, jonka halkeamista virtaa juoksevaa laavaa
◦ laavakentät laajoja ja laakeita
• esiintyy litosfäärilaattojen erkanemissaumoilla ja kuumien pisteiden päällä

123
Q

Seismiset aallot

A

Seismiset aallot syntyy kun kallioperään varastoitunut jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden

* Hyposentri järistyskeskus maan alla, episentri maan päällä
* P-aallot (primary) on pitkittäisiä suoria maapallon läpi meneviä
* S-aallot (secondary) on heiluvia poikittaisaaltoja, ei mene nesteen läpi
* L-aallot on pinta-aaltoja, liikkuu kuin aallot, aiheuttaa maanpinna tuhot
124
Q

tsunamin synty

A

• tsunami syntyy kun aallon etuosa hidastuu, koska meren pohja nousee rannassa ja täten kitka hidastaa etenemistä
◦ tällöin aalto menee ns kasaan ja nousee

125
Q

megatsunami

A

satojen metreihin nouseva tsunami, syntyy vain maanvyörymien tai asteroidin seurauksesta

126
Q

Rapautuminen

A

kiviaineen hajoamista lämpötilanvaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta
• rapauksen seurauksena syntyy kivennäismaalajeja

127
Q

3 rapautumisen tapaa

A
  1. fysikaalinen eli mekaaninen rapautuminen
    • kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta
    ◦ alueilla, jossa vuorokauden lämpötilavaihtelu on suurta esim Aavikot
    ◦ mineraalit laajenevat ja supistuvat toistuvasti ja lopulta sidokset hajoavat = lämpörapautuminen
    ◦ pakkasrapautuminen = veden jäätymisen aiheuttamaa
    ◦ suolakiderapautuminen = kuumilla alueilla vesi haihtuu ja jäljelle jää kasvavat suolaesiintymä
    1. kemiallinen rapautuminen
      • veteen liuenneet hapot liottavat kiviaineksen mineraaleja
      ◦ kuumilla ja kosteilla alueilla
      ◦ hapot peräisin lahoamisprosessista maaperän humuskerroksesta
      ◦ kemiallisen rapautumisen seurauksena muodostuu karstimaata
    2. organogeeninen rapautuminen
      • eliöiden aiheuttamaa rapautumista (fysikaalista sekä kemiallista)
      ◦ esim kasvien juuret kasvavat kallioon (fysikaalista)
      ◦ esim kasvien juuret erittämät hapot liukenevat veteen ja liuottaa kallioperää (kemiallista)
128
Q

Karstimaa

A

• muodostuu kalkkikivialueille kemiallisen rapautumisen seurauksena
• sadevesi reagoi maaperän hiilidioksidin kanssa ja syntyy hiilihappoa, joka liuottaa kalkkikieveä
• rapautumisuurteet = hapokas vesi on valunut kallioperän läpi, luoden uurteita
◦ kun uurteet syvenevät, ne liittyvät ja luovat verkostoja, jota läpi vesi virtaa
▪ heikko kalkkikivi sortuu ja syntyy doliineja, jotka ulottuvat kulutusta kestävään kallioperään saakka
▪ polje = monen doliinin yhdistelmä, jykkäseinäinen suuri kuoppa
▪ doliinien pohjalla veden paine on sivuttaissuuntaista ja näin syntyy luolia ja maanalaisia jokia
• tippukivet = tippukiviluolan katosta tippuu kalsiittipitoista vettä, josta muodostuu kalkkikiveä
◦ stalaktiitti = luolan katosta, teräviä
◦ stalagmiitti = luolan pohjalta, pylväitä ja tylppiä

129
Q

Massaliikunnot

A

maa- tai kiviaineksen liukumista rinnettä alas painovoiman vaikutuksesta
• vaatii laukaisevan tekijän esim maanjäristys, raskaan ajoneuvon tärinä, runsaiden sateiden aiheuttama maa-aineen vettyminen
• liikunnot voivat olla nopeita tai hitaita
◦ nopeita ovat esim, mutavyöryt, kivivyöryt, lumivyöryt, maanvieremät
• massaliikunnon riskiä lisää rinteen jyrkkyys ja kasvillisuuden puute

130
Q

Veden vaikutus maankamaraan joet edition

A

◦ pohjaeroosion ansiosta joki kaivautuu aina syvemmälle ja reunoista tulee jyrkkiä
▪ kuivilla alueilla syntyy kanjoneita, koska kuiva maa-aines ei romahda jokiuomaan
▪ kosteilla alueilla uoman reunat romahtaa, koska maa-aines vettyy sateiden aikana > V-laakso
◦ Joen hidastuessa virtaaman nopeus hidastuu > suuret kappaleet jäävät pohjalle > joki madaltuu
▪ Sademäärän noustessa joki tulvii tällöin herkästi > maa-ainesta nousee jokiuoman sivuille ja muodostaa tulvatasangon, jonka liete on erittäin ravinteikasta
• mitä hienompaa aines on sitä kauemmaksi se menee > uoman viereen muodostuu tulvavalli raskaasta maa-aineesta

131
Q

Jokien synty

A
  1. Joet syntyvät sadevedestä
    1. Yläjuoksulla korkeuserot ovat suuret ja vesiputoukset ovat yleisiä
    2. Virtaama kuluttaa pohjaa ja korkeuserot pienenevät > syntyy V-laakso ja putouksista tulee koskia
    3. Joki alkaa meanderoida eli mutkitella > jokilaakso levenee
    4. mutkittelun seurauksesta meanderin (mutkan) ulkokaaressa vesi virtaa nopeammin ja kuluttaa jokiuomaa
      • puolestaan sisäkaaressa vesi kulkee hitaammin > kerryttää maa-ainesta > muodostuu särkkä
      ◦ meandereiden yhdistyessä jäljelle jää makkarajärvi
    5. Joki laskee mereen ja virtaama hidastuu, maa-aines kasaantuu ja joki haaraantuu
      • syntyy suistoalue eli delta
132
Q

Kliffirannikko

A

aaltojen iskeytyessä rantaan, hiekka ja sora kuluttavat rantaan loven ja yllä oleva maa-aines lopulta murtuu ja syntyy rantatörmä > pystysuora rantakallio

133
Q

haffi/laguuni

A

aallot ja tuuli kuljettaa hiekkaa muodostaen pienen särkän (=kynnäs) mantereen läheisyyteen, joiden väliin muodostuu kapea lahti

134
Q

sienikallio

A

tuuli kuluttaa hauraita kivilajeja kovien kivilajien ympäriltä ja muodostaa sienikallioita, koska tuuli ei vaikuta kovin korkealla

135
Q

pölymaa eli lössi

A

• jäätiköiden tulvatasanteiden kuivuessa kuiva ja hieno maa-aines lähti liikkeelle tuulen mukana kerrostui pölymaaksi eli lössiksi
◦ lössiä kerrostui Veiksel-jääkauden jälkeen runsaasti Ukrainaan, Kiinaan ja Etelä-Venäjälle

GE (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions