Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Bilsa > Ympäristöbilsa > Flashcards

Ympäristöbilsa Flashcards

1
Q

luonnon biodiversiteettiin vaikuttaa

A
  1. alueelle tulevan energian määrä
  2. abioottisten olojen pysyvyys
  3. alueen pinta-ala
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

kaupunkiekosysteemin erot luontoon?

A
  1. korkeampi lämpötila (3C about)
  2. vähemmän lunta talvisin
  3. 15% enemmän sadetta
  4. hukkalämpö ja keinovalo
    - > pidempi kasvukausi kuin maalla
  5. saastetta ja melua liikenteestä ja teollisuudesta = kasvihuonekaasut, happamoittavat, myrkylliset
  6. sadevesi viemäreihin ja kuolleen aineksen siivous (nurmikon leikkuu ja lehtien haravointi)
  7. vähemmän tuottajia (mutta paljon erilaisia, paljon tulokaslajeja) ja hajottajia
  8. helppoa ravintoa jätepisteistä ja ruokintapaikoista
  9. kasvillisuus pirstoutunut laikuiksi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

menestyneitä kaupunkilajeja

A

siili rusakko orava kettu sipukoira mäyrä isorotta kotihiiri
yhteistä kaikille on ekologinen laaja alaisuus eli monimuotoisuus ravinnon käytössä ja joustavuus elinympäristön valinnassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

miksi pohjoisessa vähemmän lajeja kuin päiväntasaajalla?

A
  1. energiaa tulee vähemmän auringosta napa alueille
  2. jääkaudet: edellinen loppui vasta n. 8000v sitten joten lajeilla ei ole ollut evolutiivisesti kovin pitkää aikaa sopeutua
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

miksi saariekosysteemit on hyvin häiriöherkkiä?

A

ne ovat selkeästi rajattuja alueita joten pinta-alavaikutus näkyy selkeästi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

vaikuttaako abioottiset tekijät monimuotoisuuteen?

A

suppeammalla alueella kyllä. ravinteet vesi happamuus jne aiheuttaa esim sen että letot monimuotoisempia kun nevat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

reunavaikutus?

A

kahden ekosysteemin raja-alueella suurempi lajimäärä kuin kummallakaan ekosysteemillä yksin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

biodiversiteetin tasot

A
  1. perinnöllinen monimuotoisuus eli lajinsisäinen monimuotoisuus
  2. lajimonimuitoisuus
  3. ekosysteemien monimuotoisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

lajimoninuotoisuuden tutkimistavat

A
  1. lajimäärän laskenta alueella
  2. taksonominen monimuotoisuus eli eliöryhmien edustukseb laskeminen esim lasketaan mobtako matelija, lintu, ja sammakkolajia jollain saarella elää
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

miksi kasvien on vaikea ottaa ravintoa suomen maaperästä

A

suomen maaperä yleensä hapanta jolloin ravinteet ei ole veteenlienneina vaan tiukasti sitoutuneina maahiukkasiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

lehtometsän puut

A

jalot lehtipuut kuten tammi ja jalava

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

lehtometsän maannos ja mitä erityistä siinä

A

ruskomaa, ei erityistä kerroksellisuutta vaan orgaaninen aines sekoittunut kivennäismaahan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

mitä puuttuu lehtometsien kerroksista

A

kenttäkerroksesta puuttuu varpukasvit ja pohjakerroksesta jäkälät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

tyypillisiä kasveja lehtometsässä

A

kevätlinnunherne
näsiä
sinivuokko
valkovuokko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

lehtojen jako kosteuden perusteella

A

kuivat
tuoreet (yleisin)
märät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

miksi lehtometsien maaperä on ravinteikasta

A

runsaasti hajottajia joiden toiminnan tuloksena runsaasti ravinteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

biomit

A

maabiomit: trooppiset metsät, savannit, aavikot, välimeren kasvillisuus, lauhkean vyöh lehtimetsät, havumetsät, tundrat
vesibiomit: makean veden: järvet ja virtaavat vedet
suolaiset: meret ja suolajärvet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

tundran elämää rajoittavat tekijät

A

valon ja lämmön puute = lyhyt kasvukausi ja ikirouta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

miten kasvit sopeutuneet tundralle

A

yhteyttää day n night kesällä, kasvaa maanmyötäisesti jotta tuuli ei lisää veden haihtumista liikaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

aroilla kasvillisuutta rajoittava tekijä?

A

veden puute. ja tulipalot tästä syystä. ravinteita on khyl paljon multakerroksessa. ruohot heinät sipulikasvit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

tyypilliset savannikasvit ja miten ne on sopeutunu kuiva ja sadekausien vaihteluun

A

heinäkasvit puut ja pensaat.

laajat juuristot + vettä varastoivat rakenteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

aavikon kasvien sopeutuminen kuivuuteeb

A

syvälle ulottuvat juuret
vuosikymmeniä itämiskykyisinä säilyvät siemenet
vettä varastoivat solukot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

aavikon eläimien sopeutuminen kuivaan ja kuumaan

A

liikkuminen yöllä (viileää ja vettä ei haihdu)

virtsan väkevöinti veden säästämiseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

mikä jännä sopeutuma välimereb nahkealehtisillä kasveilla?

A

minet ei pysty itämään ilman tulipaloa. kuivuuteen sopeutuneita niin että on nahkealehtisiä ja ainavihantia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

miksi metsät on tärkeitä ekosysteemejä?

A
  1. osallistuu ilmakehän O2/CO2 tasapainon säätelyyn
  2. estää eroosiota
  3. vähentää tulvia
  4. tarjoaa elinpaikan valtavalle lajimäärälle
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

havumetsän maannos

A

hapan ja niukkaravinteinen podsoli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

havumetsän speksit

A

lämmin kesä ja kylmä talvi
kasvukausi 100-200 pvä
suuret lämpötilaerot vuodenaikojen välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

havumetsän puulajit

A

ikivihreät havupuut: kuusi mänty pihta ja lehtikuusi, puukerroksessa yleensä kaks tai kolme valtalajia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

havumetsän kerrokset ja tyypilliset kasvit

A

pohjakerros: sammalet ja jäkälät
kenttäkerros: varpukasvit
pensaskerros: niukka kasvillisuus
puukerros: kuusi mänty pihta lehtikuusi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

millainen uusiutumiskyky havumetsällä ja miksi

A

hyvä, viileyden takia hajottajat hitaita joten maan pinnalle kertyy kangas- tai suoturvetta. karikekerroksen alapuolelle syntyy ravinteikas humuskerros josta puiden taimet saa runsaasti ravinteita kasvuunsa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

sademetsän maannos

A

tiilenpunainen latosoli, niukasti ravinteita mut paljon fe mg ja al oksideja!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

mikä on epifyytti

A

päällyskasvi sademetsässä. esim liaani.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

onko sademetsässä ravinteikas maa?

A

juu vaikka latosoli ei olekkaan. ravinteikas kerros 10cm paksu. hajotustoiminta on lämmön ja kosteuden takia nopeaa ja vapautuneet ravinteet sitoutuu lähes välittömästi takasin biomassaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

sademetsän tärkeimpiä hajottajia

A

erilaiset bakteerit ja sienet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

miksei sademetsä uusiudu hyvin esim metsäpalon jälkeen?

A

koska rankkasateet huuhtoo ohuen ravinteikkaan kerroksen nopeasti pois

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

miksi kosteikot on tärkeitä tulvien torjujia?

A

ne hidastaa veden valumaa ja tasaa tulvahuippuja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

miksi suomessa on paljon soita

A
  1. kostea ja viileä ilmasto ( haihtuu vähemmän ku sataa)

2. tasaiset pinnanmuodot joten vesi virtaa hitaasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

miten suo syntyy?

A

johonkin vaiks metsänotkelmaan kertyy vettä jolloin sielä on paljon vettä ja vähän happea joten anaerodinen hajoaminen eli mätäneminen alkaa mut kaikki ei hajoa täydellisesti vaan syntyy turvetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

koralliriuttoihin kohdistuvat uhat

A
  1. veden samentuminen (yhteyttäminen vähenee kun valoa ei pääse syvälle veteen)
  2. pedot taudit ja loiset
  3. öljy ja muut ihmisen kemikaalit
  4. ilmaston lämpeneminen
  5. turismi: keräily ja veneen ankkurit
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Haapa suomalaisen metsän avainlajina

A
  1. tuottaa runsaasti lehtikariketta joka on ravinteikasta, kalkkipitoista ja helposti lahoavaa -> vähentää happamuutta eli parantaa kasvuoloja
  2. tarjoaa elinpaikan monille nirsoille sammalille leville ja jäkälille jotka ei elä muissa puissa
  3. n. 500 selkärangatonta lajia hyötyy haavasta
  4. kuori verso ja norkot ravintona hirvi liito orava
  5. lahottajasienten pehmittämään puuhun hyvä kolopesijän tulla: tikat pöllöt tiaiset
  6. loissienet viihtyy haavan rungolla
41
Q

millaset piirteet tekee lajista helposti vaarantuvan?

A
  1. endeemisyys
  2. suuri koko (-> hidas lisääntymään, pieni jälkeläismäärä ja myöhäinen sukukypsyys)
  3. kapea-alaiset elinympäristövaatimukset
  4. sijainti ravintoketjun huipulla
  5. ihmisen kiinnostus keräilyyn esim leopardin krokon nahka, sarvikuonon sarvi elefantin hampaat jne…
42
Q

mihin nopeakiertoinen hiili on varastoitunut? eli hiilen lyhtaikaiset varastot

A

ilmakehä, merien sisävesien ja maaekosysteemien pintakerrosten biomassa

43
Q

miten hiiltä sitoutuu meriin

A
  1. liukenemalla
  2. levien ja syanobakteerien yhteyttäessä
  3. pohjasedimentteihin kun orgaaninen aines vajoaa pohjalle
44
Q

hiilen pitkäaikaiset varastot

A

maaperän karbonaatit ja fossiiliset polttoaineet

45
Q

miks typpi elämälle välttämätön

A

rakennusaineena

  1. proteiineissa
  2. ATP
  3. nukleiinihapoissa rna ja dna
46
Q

ilmakehässä typpeä 78% miksi se on kuitenkin monesti kasveilla rajoittava tekijä?

A

N2 molekyylissä typpiatomien välillä kemiallisesti erittäin vahva kolmoissidos joa vaikeuttaa typen ottamista ilmasta huomattavasti

47
Q

miten typen puute ilmenee kasvissa

A

kasvun heikkeneminen ja lehtien kellastuminen

48
Q

mitä kasvit vaihtaa typensitojabakteerien kanssa?

A

ne saavat typpeä käyttökelposessa muodossa eli NH4+ ioneina ja antaa typensitojabakteerille hiilihydraatteja

49
Q

missä muodossa kasvit pystyy käyttämään typpeä ravinnoksi?

A

ammonium tai nitraatti ioneina

50
Q

miten typpi hajoaa biologisessa typensidonnassa

A

entsyymin katalysoimassa reaktiossa

51
Q

miksi viljelyssä on tärkeää lisätä maaperän happipitoisuutta esim ojittamalla?

A

koska anaerobisissa oloissa tapahtuu denitrifikaatiota eli nitraattityppi muuttuu typpikaasuksi tai dityppimonoksidiksi ja poistuu näin maaperän kasvillisuuden käytettävistä

52
Q

miksi fosfori on elintärkeää eliöille?

A

raaka aineena

  1. ATP
  2. dna ja rna
  3. solukalvo
  4. luut ja hampaat
53
Q

miksi fosfori usein minimitekijä

A
  1. liukenee huonosti veteen

2. sitoutuu helposti maahiukkasiin tai vesien pohjalietteeseen

54
Q

missä muodossa epäorgaaninen fosfori on maaperässä

A

fosfaatti-ioneina PO4 (3-)

55
Q

eliöille haitallisimmat raskasmetallit

A

lyijy kadmium ja elohopea

56
Q

miksi elohopea on vaarallista

A

nopea liikkuvuus ilmassa maassa ja vedessä, bakteerit voi muuttaa metyylielohopeaksi joka reagoi voimakkaasti sitoutumalla elimistön proteiineihin

57
Q

elohopean vaikutukset nisäkkäillä

A

myrkytysoireet jotka voi johtaa pysyviin hermostovaurioihin

metyylielohopea lisää asetyylikoliinin erittymistä synapsirakoon aiheuttaen lihaskouristuksia

58
Q

elohopean lähteet luontoon

A

puunjalostusteollisuuden jätevedet
klooritehtaat
fossiiliset polttoaineet
maaperän myllerrys/veden alle joutuminen vapauttaa elohopean taas kiertoon

59
Q

kadmiumin lähteet elolliseen luontoon

A 
metallinjalostusteollisuus
pvc muovit
väriaineet
ni/cd akut
paristot
fosforilannoitteet
tupakka
romuautot jne
lannoitteet
60
Q

mitä kadmium aiheuttaa nisäkkäillä

A

kertyy maksaan ja munuaisiin
poistuu elimistöstä erittäin hitaasti
munuaisten vajaatoiminta
syöpä

61
Q

mitä happamoituminen saa aikaan maaperän kadmiumille

A

saa sen uudestaan liikkeelle

62
Q

lyijyn lähteet

A

teollisuus

liikenne

63
Q

lyijyn vaikutukset eliölle

A

kasvuhäiriöt
puolustusjärjestelmän heikkeneminen
keskushermoston vauriot erityisesti lapsilla

64
Q

miten humus liittyy lyijyyn

A

lyijy sitoutuu humukseen tehokkaasti eikä liiku maaperässä herkästi

65
Q

pop yhdisteisiin kuuluu

A

pcb
ddt
dioksiinit

66
Q

DDT vaikutukset

A 
lisääntymishäiriöt
hajottaa sukupuolihormoneja
vaikuttaa maksan entsyymitoimintaan
syöpä
varastoituu rasvakudokseen

lisää asetyylikoliinin eritystä synapsirakoon-> lihaskouristukset

67
Q

PCB lähteet

A

kondensaattorit
muuntajat
sähkölaitteiden eristeet

68
Q

PCB vaikutukset

A

ei myrkytysoireita mutta pitkäaikainen altistus alentaa lisäöntymiskykyä

69
Q

Dioksiinien lähteet

A

kemiallisten tuotantoprosessien sivutuote

kloorin poltto

70
Q

Dioksiinien vaikutukset

A

maksa ja haimavauriot
muutokset hormonitoiminnassa
häiriöt elimistön puolustusjärjestelmässä
syöpä

71
Q

miksi ympäristömyrkyt ovat napa alueilla ongelma vaikkei siellä ole teollisuutta

A

myrkyt kulkeutuu tuulen mukana sinne koska tuulet puhaltaa alemmilta leveysasteilta navoille. viileässä ilmassa myrkyt tiivistyy ja kertyy ekosysteemien ravintoketjuihin

72
Q

PAH-yhdisteiden vaikutukset eläimiin

A

solun toiminnan muutokset-> syöpä
kylmäkuolemat koska turkki pilalla
estää kasvi ja eläinplanktonin lisääntymisen
tuhoaa kalojen kutupaikkoja

73
Q

eliöiden suojautuminen uv säteilyltä

A 
kasvien erilaiset pintasolukot
kalkkikuoret
kitiinikuoret
karvat höyhenet suomut
pigmentit
dnata korjaavat entsyymit
74
Q

troposfäärin korkeus

A

0-20km

75
Q

stratosfäärin korkeus

A

20-50km

76
Q

mesosfäärin korkeus

A

yli 50km

77
Q

uv säteilyn suora vaikutus

A

dna muutokset -> syöpä

proteiinimuutokset -> entsyymitoiminnan häiriöt

78
Q

uv epäsuora vaikutus

A

tekee o2 molekyyleistä happiradikaaleja jotka reagoi herkästi rasvamolekyylien kanssa -> vauriot solukalvoon ja muihin lipideistä koostuviin kalvorakenteisiin

79
Q

uv säteilyn vaikutus kasveihin

A 
vaurioittaa hormoneja
vaurioittaa viherhiukkasia
hidastaa kasvua
vähentää kukkimista
heikentää yhteyttämistehoa
80
Q

happamoitumista aiheuttaa

A
  1. teollisuuden päästöt
  2. karjanlannasta ja keinolannoitteista haihtuva ammoniakki
  3. ammoniakin ja lannoitteiden valmistuksen päästöt
81
Q

miksi suomen metsät on herkkiä happamoitumaan?

A

niiden puskurointikyky on huono johtuen kallioperän happamasta kivilajista, graniitista
+ humuskerros on ohut

82
Q

kriittinen kuormitus

A

suurin mahdollinen kuormitus minkä ekosysteemi kestää ilman merkittävää vaurioitumista

83
Q

happamuuden vaikutukset metsälle

A

jäkälien lajimäärä ja kunto
puuston kasvunopeus
puuston harsuunutuminen eli neulas- ja lehtikato

84
Q

harsuuntumisen syitä happamoitumisen lisäksi

A 
muut ilmansaasteet
puiden ikääntyminen
sääolot
sairaudet
ylilaidunnus (suojaava jäkäläkerros syöty pois)
85
Q

onko happamoituminen nopea prosessi?

A

ei ole, ja alkuvaiheessa puiden kasvunopeus monesti paranee koska typpi yleensä minimiravinne

86
Q

ympäristömyrkyille yhteistä

A
  1. eliöt ei tarvitse niitä elintoimintoihin
  2. ei hajoa tai hajoaa tosi hitaasti luonnossa koska hajottajat ei pysty pilkkoo niitä
  3. kertyy elimistöön ja jotku rikastuu
87
Q

raskasmetallit ei hajoa luonnossa. miten ne sit poistuu kierrosta?

A

varastoituu vesistöjen pohjasedimentteihin

sitoutuu maahiukkasiin

kulkeutuu veden mukana syvälle maahan

88
Q

mikä on ainoa ravibtoketjussa rikastuva raskasmetalli

A

metyylielohopea

89
Q

mikä raskasmetalli sitoutuu tehokaasti humukseen

A

lyijy

90
Q

yhteisnimi kaikkein haitallisimmille ympäristömyrkyille

A

POP yhdisteet

91
Q

miksi norppa altis ympäristömyrkyille tosi pahasti

A

paljon rasvakudosta
pitkö elinikä
ravintoketjub huippu

92
Q

mainitse joku sairaus mikä yleistyy radioaktiivisen laskeuman alueella

A

kilpirauhassyöpä

93
Q

radioaktiivisten päästöjen suurimmat aiheuttajat

A

ydinvoimalat ja aseteollisuus

94
Q

ydinsaasteet ei leviä mihkkä?

A

väärin, leviää tehokkaasti ilman ja veden mukana

95
Q

miksi otsonikerros on tärkeä

A

yläilmakehän otsoni estää suurinta osaa auringon uv säteilystä tavoittamasta maata

96
Q

missä ilmakehän kerroksessa otsonikerros sijaitsee ja kuinka korkealla se siis on

A

stratosfääri 20-50km

97
Q

mitö uv B saa aikaan kasveilla

A

vaurioittaa kasvihormoneja ja viherhiukkasia

98
Q

happamoitumisen suorat vaikutukset metsiin

A
  1. neulasten pintakerros vaurioituu -> myrkyt tuholaiset kuivuminen
  2. ilmarakojen vahanukka vaurioituu -> myrkyt kuivuminen
  3. Rikkidioksidi kasvisoluun, tappaa viherhiukkasia -> fotosynteesin teho heikkenee
99
Q

happamoitumisen epäsuorat vaikutukset

A
  1. ravinteet karkaa
  2. raskasmetallit liukenee
  3. sienirihmastot vaurioituu -> veden ja ravinteiden saanti vaikeutuu

Bilsa (4 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions