Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Bilsa > Bioteknologia > Flashcards

Bioteknologia Flashcards

1
Q

mitä yhteistä on arkeilla ja tumallisilla?

A
  1. dna proteiinien ympärillä
  2. geenien rakenne (introneita esim) ja toiminta
  3. proteiinisynteesi
  4. soluseinän rakenne
    (5. erilainen ribosomiRNA emäsjärjestys kuin bakteereilla)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

kaikki arkit on toisenvaraisia?

A

VÄÄRIN. on myös omavaraisia arkkeja, yhteyttävät kemosynteesin avulla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

jotkut arkeista on patogeeneja?

A

VÄÄRIN. tautia aiheuttavia arkkeja ei tunneta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

arkkien pääryhmät

A

Halofiilit
Metanogeenit
Termofiilit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

mitkä soluelinet bakteerilta puuttuu

A

solulimakalvosto ja muut kalvolliset soluelimet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

bakteerien soluhengitys tapahtuu mitokondrioissa eli solun energiatehtaissa

A

väärin. bakteereilla ei mitokondrioita. soluhengitys tapahtuu soluhengityskalvostossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

missä tapahtuu fotosynteettisten bakteerien yhteyttäminen

A

yhteyttämiskalvostossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

bakteerin soluseinän materiaali

A

mureiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

mikä on sellaisen bakteerin nimi jolta puuttuu soluseinä

A

mykoplasma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

bakteereiden jako soluseinän rakenteen perusteella

A

gram+

gram-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

puuttuuko soluseinän ulkopuolinen limakalvo gram- bakteereilta?

A

ei puutu. se on gram- bakteereilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

mitkä bakteerit pystyy muuttumaan lepoitiöiksi?

A

osa gram+ bakteereista eli niistä joilta se ulkokalvo puuttuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

mitä tapahtuu ennenkuin bakteeri jakautuu?

A

sekä kromosomin että mahdollisten plasmidien dnan on kahdennuttava

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

bakteeripopulaation kasvuun vaikuttavat tekijät

A

lämpötila
kosteus (vesipitoisuus)
happamuus
happipitoisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

mistä bakteerien perinnöllinen muuntelu koostuu

A

mutaatiot

rekombinaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

bakteerien rekombinaatiotavat

A

transformaatio
konjugaatio
transduktio (bakteriofagi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

mikä on tärkein perinnöllistä muuntelua aiheuttava mekanismi bakteereilla

A

geenimutaatiot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

miksi geenimutaatiot vaikuttaa bakteereilla nopeasti?

A
  1. yksinkertainen kromosomisto eli vain yksi alleeli kutakin geeniä joten kaikki genotyypin muutokset näkyy fenotyypissä
  2. nopea lisääntyminen
  3. tehokas proteiinisynteesi koska transkriptio ja translaatio samanaikaisia, ja ei silmukointia koska ei introneita geeneissä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

esimerkkejä perinnöllisen muutoksen aiheuttamista muutoksista bakteerissa

A

tuotettavan toksiinin määrä ja laatu
reagointi isännän ruumiinlämpöön
kohdekudos
antibioottiresistenttiys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

kun bakteeri saa uutta perimää, uusi pala liittyy osaksi aiempaa ja bakteerin perimän määrä kasvaa?

A

VÄÄRIN. uusi perimän pätkä korvaa bakteerin genomista kyseisen alueen jolloin perimä muuttuu mutta sen varsinainen määrä säilyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

kaikki omavaraiset bakteerit yhteyttävät fotosynteettisesti?

A

VÄÄRIN. Bakteereissa on sekä foto että kemosynteettisiä lajeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

mikä bakteerityyppi yhteyttää fotosynteettisesti

A

syanobakteeri eli sinilevä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

mikä bakteerityyppi yhteyttää kemosynteettisesti

A

rikkibakteerit
typpibakteerit
rautabakteerit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

toisenvaraiset bakteerityypit

A

hajottajat
patogeenit
mutualistit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

mikä on mädättäjien ja lahottajien ero

A

mädättäjät anaerobisia

lahottajat aerobisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

mitä hyötyä on ihmisen paksusuolessa asuvista bakteereista

A

ne valmistaa ihmisen käyttöön
k-vitamiinia (veren hyytyminen)
b12-vitamiinia (uusien punasolujen muodostuminen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

mitä hyötyä suolistobakteereista on vitamiinien valmistuksen lisäksi

A

estää haitallisten bakteerien kiinnittymisen

edistää ravintoaineiden imeytymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

onko alkueläimillä soluseinä tai viherhiukkasia

A

ei kumpaakaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

alkueläimet on tumallisia monisoluisia eliöitä

A

ei vaan tumallissia yksisoluisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

alkueläimet on omavaraisia

A

ei vaan kaikki alkueläimet on toisenvaraisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

onko yksisoluiset levät toisenvaraisia ja miten ne lisääntyy

A

ovat omavaraisia ja lisääntyy jakautumalla

32
Q

millaiset eliöt luokitellaan hiivoiksi

A
  1. suurin osa elämästä yksisoluisena
  2. kitiinistä koostuva soluseinä
  3. ei yhteytä
    (2 ja 3 yhteistä sienille, 1 vain hiivoille)
33
Q

mitä eroa on hiivasienillä ja homesienillä

A

hiivat elää suurimman osan elämästään yksisoluisina, homeille on tyypillistä pitkien rihmojen muodostus

34
Q

monet virukset pystyy lisääntymään usamman kuin yhden eliökunnan soluissa

A

ei vaan kaikilla eliöillä on omat viruksensa.

35
Q

onko kaikilla viruksilla proteiinikuori

A

on

36
Q

onko kaikilla viruksilla lipidivaippa

A

ei

37
Q

mikä on viruksen proteiinikuoren tehtävät

A

suojata virusta

38
Q

mitä lipidikuoreen monesti kuuluu

A

sokerista ja proteiineista muodostuneita pintarakenteita

39
Q

onko viruksissa paljon geenejä

A

ei, muutamasta geenistä joihinkin satoihin

40
Q

mistä johtuu että virus voidaan tunnistaa sen aiheuttamien oireiden perusteella

A

jotkut virukset erikoistuneet lisääntymään vain tietyntyyppisissä isäntäeliön soluissa

41
Q

miten virus yleensä tunkeutuu soluun

A

tunnistaa oikean isäntäsolun solukalvon reseptorien perusteella ja käyttää niitä porttina soluin. yleensä endosytoosilla

42
Q

viruksen perinnöllinen muuntelu

A

mutaatiot

rekombinaatio

43
Q

miten viruksen rekombinaatiota tapahtuu

A

samaan isäntäsoluun useampia viruksia

44
Q

kumman perinnöllinen muuntelu on nopeampaa rna vai dna viruksen

A

rna

45
Q

suurin osa viruksista on vaarallisia?

A

väärin. suurin osa ihmiselle harmittomia

46
Q

mitokondrion rakenne ja sisältö

A 
ulkokalvo
poimuttunut sisäkalvo
omaa dnata
ribosomeja
paljon entsyymeitä

huom mitokondriot peritään aina mutsilta

47
Q

onko kasvisolussa lysosomeja

A

ei. lysosomeja on eläin ja sienisoluissa

48
Q

onko peroksisomeja eläinsoluissa

A

juu niitä on sekä kasvi että eläinsoluissa

49
Q

kasvisolun organellien erot eläinsoluihin

A

kasvilla on: vakuoli, soluseinä, viherhiukkasia

kasvilta puuttuu lysosomit

50
Q

solun tukirangan koostumus ja tehtävät

A

koostuu kolmen kokoisista proteiinisäikeistä

tehtävät: 1. määrää solun muodon
2. säätelee
soluelinten paikat, solujen liikkeet, aineiden kuljetuksen, reseptorien sijainnit solukalvolla

51
Q

keskusjyvästen tehtävät

A

osallistuu tumasukkulan muodostamiseen solunjakautumisessa

52
Q

lysosomit

A
  1. pH alle 5 joka on sen entsyymeille parasta
  2. hajottaa solulle turhat ja haitalliset yhdisteet, palauttaa kuitenkin käyttökelpoiset osat takas soluun esim aminohapot
53
Q

ribosomi muodostuu

A

ribosomaalinen RNA + proteiinit

54
Q

RER tehtävät

A

proteiinien tuotanto ja muokkaus

55
Q

SER tehtävät

A

muiden kuin proteiinien, esim lipidien, muokkaus

56
Q

golgin laitteen tehtävät

A

proteiinien lopullinen muokkaus esim hiilihydraattiosien kiinnitys, ja pakkaus kalvorakkulaan

57
Q

Solukalvon tehtävät

A
  1. kontrolloi soluun otettavia ja solusta poistettavia aineita
  2. ylläpitää solunsisäiset olosuhteet välttämättömille biokemiallisille reaktioille suotuisina
  3. tunnistaa viestiaineet reseptoreillaan ja välittää viestin solulimaan
  4. tunnistaa vieraat solut
58
Q

Vakuolin tehtävät

A
  1. lysosomin tehtävät eli hapan hajotus
  2. tukee solun rakennetta
  3. toimii aineiden varastona
59
Q

kasvisolun soluseinä koostuu

A

selluloosa
hemiselluloosa
ligniini
pektiini

60
Q

peroksisomin toiminta

A

sisältää katalaasientsyymiä joka hajottaa vetyperoksidia vedeksi ja hapeksi

61
Q

mitkä geenit toimii kaikissa soluissa

A

keskeisimpiä aineenvaihduntareaktioita eli proteiinisynteesiä ja soluhengitystä ohjaavat geenit = ylläpitogeenit

62
Q

esimerkkejä mitä geenit koodaa

A
  1. proteiineja jotka toimii entsyymeinä
  2. muita geenejä sääteleviä säätelyproteiineja
  3. solujen rakenteita muodostavia proteiineja
  4. toiminnallisia RNA molekyylejä ( ei käännetä ah ketjux) jotka säätelee esim proteiinisynteesiä
63
Q

geenien ulkopuolinen dna (eu)

A

sammuneet geenit
hyppivät geenit
toistojaksot

64
Q

geeni koostu

A

säätelyalue ja koodaava alue

65
Q

säätelyalue koostuu

A

promoottori ja tehostajajaksot

66
Q

koodaava alue koostuu

A

intronit ja eksonit

67
Q

mikä on operoni

A

bakteereille tyypillinen geeni jossa yhden säätelyalueen perässä on monta koodaavaa aluetta, tehostaa proteiinisynteesiä

68
Q

silmukointientsyymin tehtävät

A
  1. tunnistaa poistettava osa
  2. leikata se pois
  3. liittää jäljelle jäävät palat oikein yhteen
69
Q

tehostajajaksojen tehtävät

A

1 purkaa auki pakkautunutta kromatiinirihmaa
2 tunnistaa promoottori
3 auttaa RNA polyneraasia liittymään promoottoriin

70
Q

Geenien ilmentymisen säätely (eu)

A
  1. transkription alotuksen säätely
  2. vaihtoehtonen silmukointi
  3. l rna iän säätely
  4. tuotetun proteiinin iön säätely
71
Q

geenien ilmentymisen säätely (pro)

A

ympäristö säätelee, esim bakteerin sokeri tai ah pitoisuus

72
Q

välivaiheen osat

A

kasvu
DNA kahdentuminen
valmistsutuminen jakautumiseen

73
Q

mitoottinen vaihe

A

tuma jakautuu

solulima jakautuu ja organellit

74
Q

milloin kaikki solut totipotentteja

A

16-soluasteelle asti

75
Q

milloin solut pluripotentteja

A

rakkulavaiheeseen, pystyy erik muuksi kun istukax

76
Q

mitkä solut on multipotentteja

A

sikiön kantasolut ja osa aikuisen kantasoluista, voivat erikoistua monix eri kudostyypeix

77
Q

esisolut voi erikoistua…

A

…vain yhden elimen solukoksi

Bilsa (4 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions