Vireys, uni ja tietoisuus Flashcards
vireys
elimistön fyysinen aktiivisuustaso, toimintavalmius (myös kokemus omasta toimintatarmosta)
vireyden mittaaminen
pulssi, ihon sähkönjohtokyky (SCR), EEG (aivojen sähköinen aktiivisuus)
vireystilan ja suorituksen suhde
alhainen tai liian korkea vireys haittaavat keskittymistä vaativaa suoritusta, mutta rutiinitehtävissä vastaavaa vaikutusta ei näy yhtä voimakkaasti
vireyteen vaikuttavat tekijät
- aivoverkosto (RAS), aineenvaihdunta ja aivojen kemialliset aineet säätelevät
- vuorokaudenaika
- ulkoiset tekijät (esim. melu, lämpötila,ärsykkeet)
- yleiskunto (uni, liikunta, ravinto)
sensorisen deprivaation kokeet
Alkuaan Hebbin tutkimus, jossa koehenkilöt laitetaan mahdollisimman virikkeettömään tilaan. Seurauksena ärtyneisyyttä, ahdistuneisuutta ja lopulta hallusinaatioita (alkaa siis vaikuttaa tietoisuutta muuttavasti)
unen vaiheet
- -2. vaihe: kevyt uni
- -4. vaih: syvä uni
- REM-uni eli vilkeuni
REM-uni
unen vaihe, jossa aivosähkökäyrä muistuttaa valvetilaa; unista suurin osa nähdään REM-unen aikana
unen merkitys
1) aivotoimintojen korjaaminen ja eheyttäminen (erityisesti syvä uni) 2) vuorokausirytmin säätely (biologinen kello pakottaa) 3) energiansäästö 4) kehityksen edistäminen (erityisesti REM) 5) muistitoimintojen edistäminen (erityisesti REM)
suprakiasmaattinen tumake
osa hypotalamusta, joka reagoi valoon ja säätelee sitä kautta unta
melatoniini
ns. unihormoni, jonka oletetaan vaikuttavan nukahtamiseen ja uneen
psykodynaaminen näkemys unista
- unissa ihmisen torjuttu, tiedostamaton puoli tulee esiin ja sitä voidaan työstää assosiaatioiden ja tulkintojen kautta
- unien symboliikka sekä yksilöllistä että yhteisöllistä
aktivaatio-synteesiteoria
unien logiikka syntyy hermoärsytyksen leviämisestä ilman ohjausta
evoluutiopsykologinen uniteoria
unet ovat evoluution kannalta merkittäviä uhkasimulaatioita (Revonsuo) - unien näkemisen kyky on auttanut ja auttaa selviämään erilaisista tilanteista valveilla
tietoisuus
- kyky havaita itsensä ja ympäröivä maailma tietoisesti - kyky ohjata ja arvioida omaa toimintaansa tietoisesti
tietoisuuden biologinen perusta
- mikään yksittäinen aivoalue ei vastaa tietoisuudesta (aivojen kokonaisaktiivisuus oleellisempaa) - split-brain: vasen aivopuolisko tietoisuudessa hallitsevampi kielen takia (Sperry, Gazzaniga)
tietoisuuden tasot
1) perustajunta (orientaatiorefleksi, ehdollistuminen) 2) perustietoisuus (kognitiiviset prosessit, ongelmanratkaisu) 3) Reflektiivinen tietoisuus (tietoisuus itsestä, mielen teoria)
dissosiatiivinen tila
kokemus oman itsen ulkopuolella olemisesta; erityistapauksena dissosiatiivinen identiteettihäiriö (sivupersoonahäiriö) esim. Eve (Thigpen ja Cleckley)
hypnoosi
tietoisuuden tila, jossa ihminen on hyvin rentoutunut ja avoin ulkopuolisille vaikutteille; ei kuitenkaan eroa EEG:ssä valvetilaan verrattuna
kognitiivinen näkemys tiedostamattomasta
- sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavaisuutta, joka valitsee tietoisuuden sisällöt ulkomaailmasta/muistista varsin automaattisesti - tiedonkäsittelystä tiedostetaan usein vain lopputulos, ei vaiheita; automatisoitunutta ei tiedosteta - priming: tiedostamatta jäävät havainnot vaikuttavat - aivokuvaus: hermosto aktiivinen ennen kuin koetaan tietoisesti
psykodynaaminen näkemys tiedostamattomasta
Sigmund Freud:
- epämiellyttävät asiat torjutaan tiedostamattomaan
- tiedostamaton vaikuttaa toimintaan enemmän kuin tietoinen (esim. ”lipsahdukset”)
- torjuttujen asioiden tiedostaminen lisää hyvinvointia
sosiaalipsykologinen selitys hypnoosille
Hypnoosi on sosiaalinen tilanne, jossa aloitekyky vähenee ja yksilö on avoin toisen antamille ohjeille = ylenpalttinen yhteistyöhalukkuus
muuntuneen tietoisuuden selitys hypnoosille
Hypnoosi on tietoisuuden tila, joka vaikuttaa aistimiseen, muistamiseen, ajatuksiin ja käyttäytymiseen (realiteettien testaamisen heikkous, kuvittelun voimakkuus, tietoisen tarkkaavaisuuden äärimmäinen kapea-alaisuus)
