Hermoston osat Flashcards
isot aivot
Sisältävät korteksin ja aivokurkiaisen.
Hoitavat aistimiseen, havaitsemiseen, ajatteluun ja liikkeiden hallitsemiseen liittyviä tehtäviä.
korteksi
Aivokuori eli isojen aivojen uloin osa, tärkein aivojen osa kognitiivisten toimintojen kannalta.
harmaa aine
Korteksin uloin osa, joka koostuu pääasiassa hermosoluista. Sen eri alueet oivat erikoistuneet mm. puheen, hahmottamisen ja muistin hoitamiseen.
valkea aine
Harmaan aineen alapuolella, koostuu pääasiassa hermosolujen aksoneista.
pikkuaivot
Osallistuvat erityisesti lihasliikkeiden hallintaan ja hienosäätöön.
aivorunko
Keskiaivot, aivosilta ja ydinjatkos muodostavat aivorungon. Se säätelee elintärkeitä toimintoja, kuten valvetilaa ja vireyttä, verenpainetta ja hengitystä.
selkäydin
Siinä on hermoratoja, joiden kautta sekä liike- että tuntoviestit kulkevat aivojen ja muun kehon välillä. Laskevat radat vievät aivoista käskyjä lihaksistoon ja nousevat radat tuovat kehosta viestejä aivoihin.
hippokampus
Aivojen osa, joka on keskeinen mieleen painamisessa ja mieleen palauttamisessa (muistin välivarasto). Ainoa aivojen osa, jossa tunnetusti syntyy uusia neuroneja. Pitkäkestoinen stressi heikentää toimintaa.
hypotalamus
Aivojen osa, joka tarkkailee kehon homeostaasitilaa eli esim. lämmön, verensokerin ja hormonien tasapainoa. Ohjaa aivolisäkkeen kautta hormonituotantoa eri umpieritysrauhasissa.
amygdala eli mantelitumake
Aivojen osa, joka osallistuu erityisesti pelon ja aggression syntyyn (mielihyvän lähteenä puolestaan on nucleus accumbens). Saattaa sisältää tiedostamattomia tunnemuistoja.
talamus
Aivojen keskellä oleva keskus, joka ohjaa hermoimpulssien kulkua aivokuoren eri osiin.
limbinen järjestelmä
Sisältää mantelitumakkeen, hypotalamuksen, talamuksen ja hippokampuksen. Osallistuu erityisesti tunteiden ja fysiologisten tarpeiden säätelyyn.
aivolisäke
Aivoissa sijaitseva umpieritysrauhanen, joka ohjaa muiden umpieritysrauhasten toimintaa ja siten hormonituotantoa.
sympaattinen hermosto
Autonomisen hermoston osa, joka kiihdyttää toimintavalmiutta (fight or flight - reaktio).
parasympaattinen hermosto
Autonomisen hermoston osa, joka rauhoittaa kehon ja tehostaa ruoansulatusta ja energian varastointia.
autonominen hermosto
Tahdosta riippumaton hermoston osa, joka säätelee keskisiä elintoimintoja ja aktivoituu tunnereaktioissa.
sympaattisen hermoston aktivaation ilmeneminen “taistele tai pakene”-reaktiossa
- sykkeen nousu
- hengityksen tihentyminen
- hikoilu
- lihasjännityksen lisääntyminen
- sulkijalihasten supistuminen ja rentoutuminen
- pupillien laajeneminen
- ihokarvojen nousu
Sisältävät korteksin ja aivokurkiaisen.
Hoitavat aistimiseen, havaitsemiseen, ajatteluun ja liikkeiden hallitsemiseen liittyviä tehtäviä.
isot aivot
Aivokuori eli isojen aivojen uloin osa, tärkein aivojen osa kognitiivisten toimintojen kannalta.
korteksi
Osallistuvat erityisesti lihasliikkeiden hallintaan ja hienosäätöön.
pikkuaivot
Keskiaivot, aivosilta ja ydinjatkos muodostavat aivorungon. Se säätelee elintärkeitä toimintoja, kuten valvetilaa ja vireyttä, verenpainetta ja hengitystä.
aivorunko
Aivojen osa, joka on keskeinen mieleen painamisessa ja mieleen palauttamisessa (muistin välivarasto). Ainoa aivojen osa, jossa tunnetusti syntyy uusia neuroneja. Pitkäkestoinen stressi heikentää toimintaa.
hippokampus
Aivojen osa, joka tarkkailee kehon homeostaasitilaa eli esim. lämmön, verensoekrin ja hormonien tasapainoa. Ohjaa aivolisäkkeen kautta hormonituotantoa eri umpieritysrauhasissa.
hypotalamus
Aivojen osa, joka osallistuu erityisesti pelon ja aggression syntyyn (mielihyvän lähteenä puolestaan on nucleus accumbens). Saattaa sisältää tiedostamattomia tunnemuistoja.
amygdala eli mantelitumake
Aivojen keskellä oleva keskus, joka ohjaa hermoimpulssien kulkua aivokuoren eri osiin.
talamus
Sisältää mantelitumakkeen, hypotalamuksen, talamuksen ja hippokampuksen. Osallistuu erityisesti tunteiden ja fysiologisten tarpeiden säätelyyn.
limbinen järjestelmä
Aivoissa sijaitseva umpieritysrauhanen, joka ohjaa muiden umpieritysrauhasten toimintaa ja siten hormonituotantoa.
aivolisäke
Autonomisen hermoston osa, joka kiihdyttää toimintavalmiutta (fight or flight - reaktio).
sympaattinen hermosto
Autonomisen hermoston osa, joka rauhoittaa kehon ja tehostaa ruoansulatusta ja energian varastointia.
parasympaattinen hermosto
Tahdosta riippumaton hermoston osa, joka säätelee keskeisiä elintoimintoja ja aktivoituu tunnereaktioissa.
autonominen hermosto
lateralisaatio
Vasemman ja oikean aivopuoliskon erikoistuminen tiettyihin toimintoihin. Oikeakätisillä vasen aivopuolisko tyypillisesti vastaa kielellisestä prosessoinnista ja kehon oikean puolen ohjaamisesta. Oikea aivopuolisko puolestaan vastaa kehon vasemmasta puolesta, visuaalisesta ja avaruudellisesta (tilan ja suuntien) hahmottamisesta sekä puheen tunnesävyjen erottelusta. Vasenkätisillä kielen prosessointi voi olla myös oikealla aivopuoliskolla.
(HUOM! Muitakin poikkeuksia on - aivot sopeutuvat yksilöllisesti; esim. vain toisen aivopuoliskon varassa elävät ihmiset)
Brocan alue
Vasemman aivopuoliskon etuosassa (otsalohkoalueella) sijaitseva puheen tuottamiseen erikoistunut aivojen osa
Wernicken alue
Vasemman aivopuoliskon ohimolohkolla sijaitseva puheen sisällön ymmrätmiseen erikoistunut alue.
otsalohko eli frontaalilohko
Aivokuoren etuosa, joka on erikoistunut toiminnanohjaukseen ja itsesäätelyyn. Kehittyy myöhemmin kuin muut aivojen osat (osittain vasta nuoruusiässä).
Lähellä päälakiosaa motorinen aivokuori.
Tunnettu tapausesimerkki vaurioista Phineas Gage.
päälakilohko eli parietaalilohko
Sisältää tuntoaivokuoren ja “missä”-radan päätepisteen. Osallistuu myös tarkkaavuuden säätelyyn (neglect seurausta oikean puolen päälakilohon vauriosta)
takaraivolohko eli okkipitaalilohko
Sisältää visuaalisen prosessoinnin eli näön primaarisen aivokuoren
ohimolohko eli temporaalilohko
Sisältää primaarisen kuuloaivokuoren, kasvojen prosessointiin liittyivä alueita ja ns. “mikä”-radan päätepisteen.
split brain
Tarkoittaa aivokurkiaisen katkaisua esimerkiksi vaikean epilepsian hoidossa. Sen seurauksena vasen ja oikea aivopuolisko eivät enää ole yhteydessä toisiinsa. Split brain -potilailla tehtyjen tutkimsuten mukaan näyttäisi siltä, että kielellinen prosessointi (yleensä vasen aivopuolisko) on keskeistä ihmisen tietoisuudelle.
