Veri Flashcards
plasma, tehtävät
veren soluväliaine, juoksevaa. Kuljettaa siihen liuenneita aineita; ravintoaineita, hiilidioksidia (kaasuja), vettä, metabolian jätetuotteita, hormoneja ja muita aineita
verikudos koostuu
plasmasta, eri solut; punasolut, valkosolut, verihiutaleet
verisolujen kolme ryhmää, missä muodostuu
punasolut, valkosolut (leukolyytit), verihiutaleet (trombosyytit). Muodostuvat luuytimessä
punasolut
kuljettavat happea (hemoglobiini happea sitova osa) ja hiilidioksidia. Punasolu koostuu solukalvosta, hemoglobiinista ja entsyymeistä (solukalvon ylläpito, kaasujen kuljetus)
punasolun elämänkaari
n. 120 päivää, elinkaaren päässä kun menettää kuperan muotonsa->perna tai maksa poistaa sen verenkierrosta
veriryhmät
punasolujen pinnalla olevia valkuaisaineita vastaan voi kehittyä vasta-aineita eli antigeenejä
ABO
veriplasmassa antigeenejä niille veriryhmätekijöille, joita omissa punasoluissa ei ole (A-> B;tä vastaan, B:ssä A:ta vastaan, O:ssa sekä A ja B:tä vastaan, AB ei vasta-aineita)
valkosolut eli leukosyytit
granulosyytit (jyväissolut), lymfosyytit (imusolut) ja monosyytit. Lymfosyytit syntyy imukudoksessa
leukosyyttien määrä veressä
vaihtelee fysiologisen tilanteen mukaan; tulehdukset, syöminen, lihastyö lisää
granulosyytit jaetaan
neutrofiileihin (fagosytoivat, nielevät sisäänsä vierasta ainetta - bakteerit, sienet), eosinofiileihin ja basofiileihin VALKOSOLUJA
neutrofiiliset granulosyytit
fagosytoivat eli nielevät sisäänsä vierasta ainetta - bakteerit, sienet VALKOSOLUJA
fagosytoosi
eli solusyönti, tiettyjen immuunijärjestelmän solujen mekanismi tuhota kappaleita, kuten bakteereja, tomuja tai punasoluja. Tapahtuma, jossa solu ottaa sisäänsä kiinteitä kappaleita
eosinofiiliset granulosyytit
eosinofiilien määrä veressä lisääntyy allergisissa reaktioissa, tuhoaa suurempia parasiitteja (loismadot) VALKOSOLUJA
lymfosyytit eli imusolut, valkosoluja
elää elimistössä vrk-vuosia, osallistuvat mikro-organismien, vieraiden molekyylien ja syöpäsolujen tunnistamiseen ja tuhoamisprosessiin (lisääntyvät ja aktivoituvat etenkin kroonisissa tulehduksissa). Immuunivaste
Lymfosyyttien kaksi pääluokkaa
B-solut vapauttaa vasta-aineita ja auttavat T-solujen aktivaatiota. Tunnistavat kohteensa reseptoreilla
monosyytit
valkosoluista suurimpia, tuma ovaalin muotoinen. Erikoistuvat kudoksissa makrofageiksi. Osallistuvat bakteerien fagosytoosiin (tuhoaminen), antigeenien esittelyyn ja hävittävät kuolleita soluja.
verihiutaleet eli trombosyytit
pieniä kiekkomaisia, tumattomia soluja, takertuvat helposti toisiinsa ja ympäröiviiin rakenteisiin (vaurioituneisiin verisuonten seinämiin), syntyvät luuytimessä, elinikä muutama vuorokausi, tuhoutuu pernassa
plasma
runsaasti valkuaisaineita, jotka poistuvat virtsaan, happeen, sappeen. Pääosa pilkkoutuu elimistössä aminohapoiksi
albumiinit
kuljettajavalkuaisaineita, 60% plasman valkuaisaineista, sitoo runsaasti vettä, saa veren pysymään suonistossa eikä mene kudosnesteeksi, kuljettaa siihen sitoutuneita aineita
globuliinit
kuljettajavalkuaisaineita, entsyymejä, hyytymistekijöitä, vasta-aineita. Kuljettavat rasva-aineita ja hormoneja
fibrinogeeni
proteiini, josta muodostuu hyytymistapahtumassa fibriiniä, joka saa veren hyytymään
veren hyytyminen
pienet vuodot: verisuonen sisäpinta vaurioituu-> verihiutaleet tyrehdyttää liimautumallla siihen
isot vuodot: hyytymistekijät aktivoituu–>verisuoni tukkeutuu (hyytymää estää leviämästä vaurioalueen ulkopuolelle veren virtaus)
fibrinogeeni fibriiniksi
muodostaa hyytymän tukirungon, johon kiinnittyy veren soluja
veritauteja
anemia (hapenkuljetus keuhkoista kudoksiin heikkenee, punasolujen/hemoglobiinin vähyys). Verenvuototaudit. Trombi (verihyytymä)
