Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Knk > Vammat ja sairaudet > Flashcards

Vammat ja sairaudet Flashcards

1
Q

Korvakäytäväkolesteatooma

A

Kehittyy korvakäytävän seinämän ihon migraation häiriintyessä. Kehittyy epidermistulppa (vaalea), joka voi syövyttää luun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Korvalehden perikondriitti (oireet, hoito)

A

Rustokalvon tulehdus
Erittäin kipeä, turvoksissa ja punoittava.
ESH heti
Ab ja usein kirurginen avaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Korvakäytävätulehduksen yleisimmät taudinaiheuttajat

A

Staph. Aureus, pseudomonas aeruginosa
Pitkittyneessä tulehduksessa sienet (aspergillus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Nekrotisoiva korvakäytävätulehdus

A

Eli maligni eksterniotiitti
- korva hyvin kipeä, yleisvointi huono. Korvakäytävässä granulaatiokudosta ja nekrooseja
- diabetes tai immuunipuutokset
- viljelyssä usein pseudomonas aeruginosa
- hoito i.v. ab, kirurgiset poistot. Hoitamattomana johtaa kuolemaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kallonpohjamurtumaan viittaavat 3 knk-löydöstä kallovamman jälkeen

A

Likvorvuoto korvasta tai nenästä, verenvuoto korvakäytävästä, kasvohermohalvaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Hemotympanumin hoito

A

Seuranta, jos ei muita oireita. Häviää itsestään n. kuukaudessa. Kallonpohjamurtuma pidettävä mielessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Kuuloluuvaurion oireet ja löydökset

A

Nähdään usein tärykalvon repeämä. Kuulo on alentunut. Jalustimen luksaatiossa voimakas huimaus ja tinnitus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Korvatorven vajaatoiminnan oireet

A

Toistuvat otiitit ja liimakorva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Tuba aperta

A

Avoin korvatorvi = korvatorven sulkeva läppä jää ajoittain tai pysyvästi sulkeutumatta.
Oireena korvan tukkoisuus ja oman äänen kaikuminen. Hengittäessä kohina ja niellessä paukkuu. Tärykalvot yleensä normaalit ja herkkäliikkeiset. Tärykalvo saattaa liikkua potilaan hengityksen tahdissa. Kuulo on normaali.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Välikorvatulehduksen yleisimmät aiheuttajabakteerit

A

Strp. pneumoniae, Moraxella catarrhalis, Haemophilus influenzae

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Välikorvatulehduksen komplikaatiot, jolloin parasenteesi on aiheellinen

A

Kasvohermohalvaus, mastoidiitti, meningiitti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Sekretorisen välikorvatulehduksen löydökset

A

Tärykalvo on samea, jähmeästi liikkuva ja valoheijaste poikkeava tai puuttuu.
Tympanometriassa B-tyypin käyrä
Kuulo on alentunut 20-30dB
Ei äkillisen tulehduksen oireita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mitä tarkoittaa adhesiiviotiitti?

A

Tärykalvo on alipaineen johdosta vetäytynyt sisäänpäin. Tärykalvo on ohentunut ja atrofinen. Tärykalvo on liikkumaton ja tympanometriassa nähdään B-käyrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Kroonisen välikorvatulehduksen aiheuttajabakteerit

A

Pseudomonas aeruginosa, staph. Aureus, proteus-lajit, klebsiella pneumoniae, e. Coli, useat anaerobit. Usein myös sieni-infektio mukana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kolesteatooman syntymekanismi ja oireet

A

Kuollutta keratiinia kertyy, keratiini infektoituu ja korvasta on kroonista märkävuotoa. Kuuloluuketju voi syöpyä -> konduktiivinen kuulovika.
Tärykalvon retraktion sharpnellin membraanin alueella tulee herättää epäily kolesteatoomasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mastoidiitin oireet

A

Korvantauksen kipiu, punoitus, turvotus, korvan siirrotus, kuume

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

sisäkorvatulehduksen oireet

A

Kiertohuimaus, kuulonalenema, välikorvan tulehdus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Otoskleroosin tyypillinen taudinkuva

A

Molempien korvien etenevä konduktiivinen kuulonalenema, korvastatus normaali, rinne negatiivinen sairaassa korvassa. Sairautta usein myös suvussa. Tyypillisesti jalustin luutuu kiinni soikeaan ikkunaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Otoskleroosin hoito

A

Leikkaus, jossa jalustin korvataan proteesilla ja soikea ikkuna korvataan sidekudossiirteellä. Jalustimen voi poistaa kokonaan tai osittain

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Glomustuumori

A

Välikorvan hyvänlaatuinen kasvain.
Verisuonikas, tärykalvon läpi nähdään himmeä, sinipunertava muutos.
Konduktiivinen kuulovika. Usein pulsoivaa tinnitusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Korvan levyepiteelikarsinooma

A

Yleisin korvan pahanlaatuinen kasvain. Yleensä lähtöisin korvakäytävästä. Voi muistuttaa granulaatiota.
Oireina verinen vuoto, kipu, tukkoisuuden tunne, kuulonalenema

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Mitkä raskausajan infektiot voivat aiheuttaa lapsen kuulovian?

A

TORCH = toksoplasma, rubella, sytomegalo, herpes

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Luettele vähintään 3 syndromaalista kuulovikaa

A

Usherin sdr, Pendredin sdr, Jervell- Lange- Nielsen sdr, Waardenburgin sdr, Brankio-oto-renaaminen sdr, Sticklerin sdr, NF2, Treacher Collinsin sdr, Alportin sdr (X-kromosomaalinen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Millainen kuulovika ikähuonokuuloisuus tyypillisesti on?

A

Korkeiden taajuuksien symmetrinen, sensorineuraalinen kuulonalenema

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Millaisen audiogrammilöydöksen meluvamma yleensä aiheuttaa?

A

3-6kHz alueelle kuoppa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Menieren taudin diagnostiset kriteerit

A

1) vähintään kaksi yli 20 min huimauskohtausta
2) audiogrammilla dokumentoitu kohtaukseen liittyvä kuulonlasku
3) korvan soiminen tai paineentunne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Menieren taudin hoito

A

Tähtää sisäkorvan turvotuksen vähenemiseen: vähäsuolainen ruokavalio, beetahistidiini, nesteenpoistolääkkeet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Äkillisen kuulonmenetyksen (sudden deafness) syyt

A
  • tuntematon (oletettu sisäkorvan verisuonten tukosta tai spasmia, virustulehdusta, autoimmuunisairautta, sisäkorvan kalvorepeämää, sisäkorvan solujen stressireitin aktivaatiota)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Sudden deafness löydökset

A

Korva inspektoiden normaali, weber lateralisoituu terveelle puolelle, rinne positiivinen, puhe- ja kuiskauskuulo alentuneet sairaalla puolella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Milloin tinnituspotilaalla tarvitaan kuvantamista?

A

Kun potilaan tinnitus on objektiivinen, pulsoiva tai kuulomittauksessa todetaan merkittävä puoliero (vestibulaarischwannooman poissulku)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Vestibulaarischwannooman eli akustikusneurinooman tyypilliset ensioireet

A

Toispuoleinen kuulonalenema, korvan soiminen tai humina, joskus epämääräinen huimaus (ei kiertävä), päänsärky.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Akustikusneurinooman diagnostiikka

A

Takakuopan varjoainetehosteinen MRI (+audiogrammi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Bellin pareesin aiheuttaja(t)

A

Äkillinen, toispuoleinen kasvohermon . Idiopaattinen eli syy usein tuntematon. Mahdollisia syitä Herpes zoster, otiitti, kolesteatooma, borrelioosi, HSV, mononukleoosi, vauvarokko, sikotauti, vihurirokko, HIV, Kawasakin tauti, meningiitti, enkefaliitti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Ramsay-Huntin oireyhtymä

A

VZV:n aiheuttama perifeerinen kasvohermohalvaus, johon liittyy herpesrakkulat. Liitännäisoireena voi olla kuulonlaskua, korvan soimista, huimausta ja muita aivohermo-oireita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Perifeerisen kasvohermohalvauksen hoito

A

Aikuiset voi hoitaa pth:ssa. Lapset aina esh
- kortikosteroidit
- ramsay-huntin oireyhtymässä valasikloviiri
- borrelioosin aiheuttamassa taudissa antibioottihoito
- sarveiskalvon suojaus silmän teippauksella ja tipoilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Mitä tarkoittaa vestibulaarineuroniitti?

A

Äkillinen, toispuoleinen perifeerisen tasapainoelimen toiminnan osittainen tai täysi lamaantuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Vestibulaarineuroniitin oireet

A

Äkillinen kiertohuimaus, johon liittyy pahoinvointi tai oksentelu. Kuulo-oireita tai päänsärkyä ei ole.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Vestibulaarineuroniitin kliiniset löydökset

A

Horisontalisrotatorinen suuntaa vaihtamaton nystagmus, joka voimistuu lyöntisuuntaan katsottaessa. Nystagmus lyö terveen korvan suuntaan. Päännykäisytestissä korjaussakadi. Äänirautakokeet normaalit ja neur. statuksessa ei löydöksiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Kartagenerin (Siewertin) oireyhtymä

A

Värekarvojen toimintahäiriö. Johtaa usein kroonisiin sinuiitteihin ja bronkiektasioihin. Miehillä siittiöiden liike huomattavasti alentunut.
Värekarvojen dyneiinkhaarakkeiden puutos.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Selitä termit anosmia, kakosmia ja parosmia

A

Anosmia = hajuaistin puuttuminen, kakosmia = pahan hajun aistiminen ilman todellista ärsykettä, parosmia = hajujen aistiminen normaalista poikkeavina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Tavallisimmat hajuaistin häiriöiden syyt

A

Edeltävä hengitystieinfektio, nuha, nenän väliseinän deviaatio, sivuontelotulehdukset, nenäpolypoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Koanaaliatresia

A

Nenän takaosan ja alkusuun välisen membrana bucconasaliksen puhkeamishäiriö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Nenän etuosan tulehdusten tavallisin aiheuttaja

A

Staph. Aureus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Nenän ruusun tavallisin aiheuttaja

A

Streptococcus pyogenes

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Vasomotorinen nuha

A

Tavallista herkemoi reagointi ympäristön ärsykkeisiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Kuivan nenän rinoskopialöydös

A

Himmeä ja kalpea limakalvo, kuivat eritteet. Nenäontelot voi olla liian avarat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Otseena

A

Hajunenä. Nenän krooninen tulehdus, jossa nenän limakalvo ja hiljalleen myös kuorikot surkastuvat. Nenään pesiytyy klebsiella ozaenae. Nenään muodostuu isot levymäiset karstat, joiden alla verestävä limakalvo.
Hajuaisti heikkenee, nenän tukkoisuus, päänsärky, kurkkukipu. Potilaan ympärillä leijuu löyhkä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Allergisen nuhan nenän limakalvolöydös

A

Kirkas nenäerite, limakalvo voi olla sinertävä, kuorikot voi olla turpeat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Äkillisen otsaontelotulehduksen oireet

A

Otsasärky, koputusarkuus, paineentunne, painoarkuus silmäkuopan ylämediaalinurkassa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Beckin poraus

A

Otsaontelon avaus kulmakarvan mediaalireunan alta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Sivuontelotulehdusten komplikaatiot

A

Orbitaselluliitti (seulalokeroston alueelta), meningiitti, aivoabskessit, sinus cavernosuksen ja sinus sagittaliksen tromboosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Kroonisen sinuiitin oireet

A

Pitkittynyt tukkoisuus, yöyskä, joskus paineentunne kasvoilla, päänsärky, pahanhajuinen hengitys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Milloin lapsella tulisi epäillä antibioottihoitoa vaativaa rinosinuiittia?

A

Lapsella kahden viikon kestoisen hengitystieinfektion jälkeen märkäinen nuha, päänsärky ja yskä. Labroista tai kuvantamisesta ei ole hyötyä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Nenäpolypoosin hoito

A

Paikalliskortisonisuihke tai -tipat (pienentää kokoa ja hidastaa kasvua), vaikeassa taudissa systeeminen steroidi, yksittäisten poisto vastaanotolla, runsaassa tähystysleikkaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Mikä on koanaalipolyyppi

A

Lähtökohta on poskiontelosta, usein näkyy vain takarinoskopiassa. Yleensä toispuoleinen. Oireena usein nenän tukkeutuminen voimakkaasti niistäessä. Hoitona poisto ja usein poskiontelon putsaus

56
Q

Nenän sarkoidoosi

A

Krooninen vaikeahoitoinen riniitti, nenän karstoittuminen, limakalvonsisäiset granuloomat johtaa limakalvon paksuuntumiseen. Usein myös silmäoireet (kuivuminen).
Diagnoosi perustuu histopatologiseen näytteeseen.

57
Q

Nenän papillooma

A

Tavallisin nenän kasvain. Kaksi muotoa eksofyyttinen ja invertti. Invertillä luuta syövyttävä kasvutapa. Pidettävä mielessä, jos toispuoleinen nenäpolypoosi -> PAD.
Hoitona kirurginen poisto

58
Q

Nenän seudun osteooma

A

Yleinen sivulöydös rtg:ssä. Tavallisin frontaaliontelon pohjalla. Benigni, aluksi seurataan kasvutaipumusta. Poisto, jos oireilee (kipu, frotaalisinuiitit)

59
Q

Juveniili angiofibrooma

A

Puberteetti-ikäiset pojat
Saa alkunsa nenänielun sivuseinämästä. Löydöksenä nasoendoskopiassa tai rhp:ssa punoittava, mukulapintainen kasvain.
Oireet nenän tukkoisuus, verenvuoto, umpihonotus, liimakorva.
Syövyttää ympäröiviä rakenteita ja voi edetä kallon sisälle painaen aivohermoja -> kaksoiskuvat, näön heikkeneminen.
TT tai MRI- varmentaa diagnoosin. EI KOEPALOJA (vuoto). Kasvain poistetaan

60
Q

Mistä valtimosta suurinosa nenäverenvuodoista on peräisin?

A

A. Sphenopalatina. Yläosan vuodoissa voi olla a. Ethmoidalis anterior ja posterior

61
Q

Oslerin tauti

A

Autosomaalisesti, dominantisti periytyvä sairaus, jossa nenän limakalvon alla on teleangiektasioita. Verisuonten seinämät hauraat. Nenäverenvuotoja. Muutoksia myös muualla elimistössä.
Hoito varovasti. Sulavat tamponimateriaalit

62
Q

Kroonisen nenänielutulehduksen oireet

A

Liman tunne nielussa, liman kertyminen nenänieluun yöllä, erite tai karsta nenänielun katossa.
- hoitona mahd. Infektiopesäkkeen hoito (poskiontelot), keittosuolahuuhtelut

63
Q

Atyyppinen kasvoneuralgia

A

Ei noudata hermojen anatomisia rajoja. Oireina myös punoitusta, kuumotusta ja hikoilua. Syy tuntematon

64
Q

Sluderin neuralgia

A

Kipualue silmän seudussa ja nenän tyvessä. Kipu säteilee suulakeen tai nieluun. Syynä nenän sisäinen rakennepoikkeavuus, joka painaa nenäontelon sivuseinää. Kohdan penslaus puuduttaessa provosoi kivun.
Jos oireet vain infektioihin liittyen, yleensä konservatiivinen hoito riittää. Jatkuvissa oireissa leikkaus

65
Q

Leukanivelen välilevyn anteriorisen dislokaation kliiniset löydökset

A

Suuta avattaessa leuka devioi sairaalle puolelle, nivelestä kuuluu naksahdus tai tuntuu nuljahdus. Kipuja, palpaatioarkuutta, liikerajoitusta. Palautumattomassa tilassa riski leuan lukkiutumiselle

66
Q

Tavallisimmat makuaistihäiriöiden syyt

A

Kuiva suu. Muista neurologiset sairaudet, diabetes, leikkaukset, lääkkeet

67
Q

Millä mekanismilla hammasproteesi altistaa suupielen haavaumalle?

A

Liian matala proteesi muuttaa purentaa ja aiheuttaa suupielen laskostumista ja hautumista. Hoiton proteesin pohjaus tai uusi proteesi

68
Q

Herpesstomatiitti

A

Voimakkaat, kivuliaat suun rakkulat, gingiviitti, kuume. Usein rakkuloissa sekundaarista infektiota.

69
Q

Suun akuutin kandidoosin löydökset

A

Valkeat pesäkkeet limakalvolla. Usein fibriinikatetta. Joskus verkkomaiset rihmat. Suu on kipeä ja leesioiden pohjat vuotaa herkästi.

70
Q

Krooninen suun kandidoosi (löydökset ja hoito)

A

Voi ilmetä limakalvon atrofiana tai liikakasvuna. Usein huonosti istuvaan proteesiin liittyvää. Nähdään papillaarinen hyperplasia, jossa nodulaarisia vyöhykkeitä ja usein leuko- ja erytroplakiaa.
- hoitona sienilääkkeet 1-2kk, proteesin korjaus, laajat hyperplasiat poistetaan kirurgisesti

71
Q

Karvakieli (lingua villosa)

A

Kielen filiformiset papillat kasvavat ja muodostavat keratiinia. Pintaan kertyy pigmenttiä tupakoinnin, mikrobiflooran ja huonon suuhygienian vuoksi. Tila vaaraton ja pysyvä.

72
Q

HIV:n suulöydökset

A

Epäspesifit nielutulehdukset, pitkittynyt kuumeilu, kaulaimusolmukkeiden turvotus, peitteet risoissa. Suun limakalvolle katteiset epäspesifit muutokset. AIDS-vaiheessa laajat suun haavaumat, kandidaa

73
Q

Akuutin leukemian suulöydökset

A

Suun epäspesifit katteiset tulehdusmuutokset, nielurisatulehdus.

74
Q

Bechetin tauti

A

Akuutti tauti, johon liittyy limakalvojen laajat aftamuutokset, silmän värikalvotulehdus, sukuelinten kivuliaat katteiset haavaumat

75
Q

Suun punajäkälä

A

Eri muotoja retikulaarinen, artofinen, plakkityyppinen, erosiivinen. Leesioissa vaihtelevat atrofiset alueet ja valkeat juonteet (Wickhamin striat).
Oireet kirvely, kipu.
Vaikeissa kortisonihoito.
Atrofiseen ja erosiiviseen liittyy malignisoitumisriski

76
Q

Lupus erythematosus discoides

A

Punahukkaan liittyvä useimmiten ikenen voimakkaan punainen, kivulias leesio. Tarkkarajainen.

77
Q

Leukoplakia

A

Suun limakalvolle muodostunut tarkkarajainen valkea muutos. Tupakoivalla ja nuuskaa käyttävällä yleisiä. Premaligni.
Kontrollit ja muutosten poisto. Koepalalla varmistus

78
Q

Erytroplakia

A

Suun limakalvon tarkkarajainen, punainen, atrofinen muutos.
Diagnoosin varmentamiseksi biopsia. Malignisoitumisriski suuri, joten kirurginen poisto ja laserointi

79
Q

Angiinan oireet

A

Kuume, kurkkukipu, peitteinen tonsilliitti, päänsärky.

80
Q

A-ryhmän streptokkitonsilliitin komplikaatiot

A

Tulirokko, toksisen sokin kaltainen oireyhtymä, reumakuume, glomerulonefriitti.

81
Q

Mononukleoosin tyyppioireet

A

Lievä lämpöily noin viikon, jota seuraa kurkkukipu ja peitteinen tonsilliitti. Kaulan imusolmukkeet turpoavat ja aristavat. Osalla silmäluomien turvotus. Joskus suun haavaumat, petekkiat suulaessa. Maksa ja perna voivat suurentua

82
Q

Kurkkupaiseen tavallisimmat aiheuttajat

A

Beetahemolyyttinen streptokokki, anaerobit (fusobakteeri, prevotella, peptostreptokokit).

83
Q

Nielupaiseen oireet

A

Kurkkukipu, kuume, puheen puuromaisuus, leukalukko.

84
Q

Milloin nielupaisepotilaalla tehdään kuuman vaiheen tonsillektomia?

A

Jos inkisio tai punktio eivät onnistu (lapsipotilaat)

85
Q

Kurkkumädän oireet

A

Nielun limakalvoille paksu ja sitkeä harmaa kate, joka leviää risojen ulkopuolelle. Voi olla myös verenvuodosta tumma kate.
Aluksi nopeasti alkava kurkkukipu, peitteet. Toksiini aiheuttaa myöhemmässä vaiheessa myös muiden elinten oireita.

86
Q

Kurkkumädän hoito

A

Difteria-antitoksiini, antibiootti. Tarvittaessa intubaatio tai trakeostomia. Hoidetaan eristettyinä.

87
Q

Krooninen tonsilliitti

A

Kehittyy toistuvien nielutulehdusten jälkeen. Oireena halitoosi, proput, ajoittainen kurkkukipu, kaulan imusolmukkeiden turvotus ja aristus.
Kliinisesti risat yleensä pienet ja kryptiset.

88
Q

Uniapneapotilaan tyypilliset kliiniset löydökset

A

Ylipaino, kohonnut verenpaine, lyhyt ja paksu kaula, pieni suu, suuri kieli, pieni ja takana sijaitseva alaleuka, veltto ja pitkä pehmeä suulaki, pitkä ja leveä uvula, korkealle nouseva kieli

89
Q

Lapsen uniapnean oireet

A

Tarkkaavaisuushäiriöt, oppimishäiriöt, ylivilkkaus, aamupäänsärky, väsymys, kuorsaus/raskas suuhengitys, hengityskatkokset, runsas liikehdintä unen aikana, hikoilu, yökastelu, painajaiset

90
Q

Dysfagian (nielemisvaikeuden) syitä

A

Sopimaton hammasproteesi, vierasesine, kasvaimet, valleculan kookas retentiokysta, krooninen nielutulehdus, aivohalvauksen jälkitila, nielun tuntohäiriöt, neurologiset sairaudet (ALS, MS, Parkinson, myastenia), lääkkeet, hiatushernia, refluksiesofagiitti, ruokatorven striktuurat ja divertikkelit, ruokatorven sulkijoiden ahtautuminen tai spasmi, ruokatorven motiliteettihäiriö. Struuma, poikkeavat suonirakenteet

91
Q

Dysfagiapotilaan anamneesi

A

Oireen kesto ja luonne, äkillinen vai hiljalleen alkanut, nielemisvaikeus vai kipu, vaikuttaako ruoan koostumus, missä potilas itse ajattelee nielemisvaikeuden sijaitsevan, palaako sulamatonta ruokaa nieluun, kivun kesto ja ajoittuminen niellessä, onko syljessä verta, painon muutokset, hengenahdistus, äänen käheys

92
Q

Milloin globusoire edellyttää jatkotutkimuksia?

A

Pitkittyy, kipua, säteily korvaan, nielemisvaikeus tai ruuan tarttuminen, painonlasku, runsas tupakointi tai alkoholin käyttö

93
Q

Vastasyntyneen ruokatorviatresia

A
  • kehityshäiriö, jossa tavallisimmin ruokatorven yläosa päättyy umpipussiin ja alempi osa ruokatorvea alkaa henkitorvesta
  • lapsi syntyessään pienipainoinen ja kuolaa.
  • jos ruokatorven yläpäästä fisteli henkitorveen, saa lapsi syödessä hengenahdistus- ja sinistyskohtauksia.
  • hoito kirurginen
94
Q

Zenkerin divertikkeli

A

Pulsiomekanismilla syntynyt limakalvopullistuma alanielussa rengasrustolihaksen yläpuolella ruokatorven ja kaularangan välisessä tilassa. Tavallisimmin vanhoilla miehillä.
Oireena kiinteän ruoan nielemisvaikeus, nielun limaisuus, pulauttelu, pahan hajuinen hengitys.
Diagnostiikassa ruokatorven varjoainetutkimus, tähystys

95
Q

Ruokatorviperforaation oireet ja löydökset

A

Voimakas rinnassa, selässä tai kaulalla tuntuva kipu, hengenahdistus, takykardia, kuume, keuhkokuvassa pleuraneste tai ilmaemfyseema, kaulalla krepitaatio

96
Q

Syövyttävän aineen nauttimisen seuraukset

A

Kurkunpään turpoaminen, ruokatorviperforaatio, verenvuoto, mediastiniitti, metabolinen asidoosi

97
Q

Sylkikivien diagnostiikka

A

Palpaatio, UÄ (jos kivi ei näy eikä tunnu), sialendoskopia, jossa samalla kivien poisto ja sylkitiehyen laajentaminen

98
Q

Sialadeniitti

A

Tavallisin leuanalussylkirauhasessa. Rauhasen turvotus ja kipu. Sylkitiehyestä voi tulla märkää rauhasta painellessa. Hoitona rauhasen lypsäminen, kipulääkitys, antibiootti

99
Q

Sialadenoosi

A

Sylkirauhasten epäspesifinen suureneminen ilman infektiota tai kasvainta. Voi liittyä muihin pitkäaikaissairauksiin (syömishäiriöt, alkoholismi, endokrinologiset sairaudet).

100
Q

Yleisin sylkirauhasen hyvänlaatuinen kasvain

A

Pleomorfinen adenooma.

101
Q

Sylkirauhaskasvainten diagnostiikka

A

Kuvantaminen, ohutneulanäyte. Ohutneulanäyte ei riitä koskaan pahanlaatuisen taudin poissulkuun vaan kasvaimet hoidetaan kirurgisesti neulanäytteen tuloksesta riippumatta

102
Q

Laryngomalasia

A

Kurkunpään kehityshäiriö, jossa kurkunpään kudosjänteys ei anna riittävästi tukea. Sisäänhengityksessä äänihuulten yläpuolinen kurkunpää painuu kasaan. Aiheutuu stridor ja sisäänhengitysvaikeus, jotka yleensä alkavat ensimmäisinä elinviikkoina ja häviää itsestään yleensä 6-18kk iässä

103
Q

Trakeo- ja trakeobronkomalasia

A

Henkitorven (ja pääbronkusten) rustot pehmeät ja painuvat kasaan uloshengityksessä. Voi olla uloshengitysvaikeutta ja toistuvia infektioita. Helpottaa iän myötä.

104
Q

Subglottinen stenoosi

A

Sormusruston etuosa on painunut ahtauttaen ilmateitä äänihuulitason alapuolella. Voi tulla esiin heti syntymän jälkeen. Lievemmissä tulee ilmi, kun lapsi alkaa liikkua

105
Q

Subglottinen hemangiooma

A

Harvinainen verisuonikasvain äänihuulten alapuolella. Kasvaa ensimmäisinä elinviikkoina ja yhteen ikävuoteen saakka. Tämän jälkeen spontaanisti pienenee.

106
Q

Kurkunpään atresia

A

Sikiökehityksen aikana äänihuulten välissä oleva kalvo ei häviä. Harvoin täydellinen. Oireena itkuäänen käheys

107
Q

Millaisia vaikeuksia kurkunpään halkio aiheuttaa?

A

Hengitystien ahtautuminen, syljen ja ruuan joutuminen hengitysteihin.

108
Q

Laryngiitin peililöydös

A

Äänihuulet punoittavat ja lievästi turpeat

109
Q

Laryngiitin hoito

A

Äänilepo (SVA 4-7vrk), ei saa kuiskata, oireenmukainen hoito, höyryhengitys

110
Q

Miten lapsen laryngiitti eroaa aikuisen laryngiitista?

A

Lapsella myös ahdas äänihuulten alainen alue on turvonnut. Oireena käheä, haukkuva yskä, joka pahenee yöllä. Joskus sisäänhengitysvaikeus

111
Q

Kroonisen laryngiitin löydökset peilaten

A

Äänihuulissa symmetrinen liike ja niiden limakalvo on paksu ja punoittava. Taudin pitkittyessä voi näkyä vaaleita alueita (leukoplakia)

112
Q

Kroonisen laryngiitin aiheuttajat

A

Akuutin laryngiitin pitkittyminen, tulehdukset lähikudoksissa, kurkunpään bakteeri- ja sienitulehdukset, tupakka, alkoholi, refluksi, sädehoito, allergiat, sisäilmaongelmat, kuormittava äänen käyttö

113
Q

Epiglottiitin tyyppioireet

A

Kurkkukipu ja kipu niellessä. Vaikeissa tapauksissa pyrkimys etukumaraan asentoon

114
Q

Epiglottiitin hoito

A

Jos yleistila on alentunut -> sairaalaan ambulanssilla lääkärin saattamana.
I.v. kortisoni ja antibiootti

115
Q

Tavallisimmat epiglottiitin aiheuttajabakteerit

A

Lapsilla haemophilus influenzae, aikuisilla streptokokit, pneumokokit ja hemofilus-lajit.

116
Q

Potilaan ääni on käheä, suulaen liike epäsymmetrinen, trapezius on halvaantunut, kieli devioi ja artikulaatio on kömpelöä. Mistä on kyse?

A

Todennäköisesti tautiprosessi kallonpohjassa lähellä foramen jugularea.

117
Q

Toteat äänihuulihalvauksen, jonka etiologia on epäselvä. Kuinka etenet?

A

Oikean puolen halvauksessa kaulan ja kilpirauhasen uä. Vasemman puolen halvauksessa kaulan, kilpirauhasen ja mediastinumin varjoainetehosteinen TT.

118
Q

N. laryngeus superiorin vaurio (oireet)

A

Toispuoleisessa äänen korottaminen vaikeaa. Molemminpuoleisessa ääni monotoninen, tahdonalaisen nielaisun aloitus vaikeaa, aspiraatiot

119
Q

Millä mekanismilla hyvänlaatuinen äänihuulikyhmy syntyy?

A

Ääntä rasitetaan, jolloin äänihuuleen tulee mikroverenvuoto ja turvotus. Kroonistuessa tulee kyhmy.

120
Q

Äänihuulikyhmyjen hoito eri potilasryhmissä

A

Pienillä pojilla, jotka huutavat harrastuksissa riittää valistus. Tytöillä usein äänenkäyttötavan ongelmaa ja foniatrille. Aikuisilla äänityöläisillä ääniterapiaan

121
Q

Mitkä asiat altistavat äänihuulten granuloomille?

A

Refluksi, krooninen rykiminen, intubaatio tai muu mekaaninen vamma

122
Q

Äänihuuligranulooman hoito

A

Tyypillisessä ei tarvitse ottaa koepalaa. Rykimisen tarvetta pyritään vähentämään. Ääniterapia. Seuranta.

123
Q

Trakeostoman infektio. Kuinka toimitaan?

A

Otetaan bakteeriviljely, puhdistus vetyperoksidipumpulilla tai muulla vastaavalla, aloitetaan antibiootti ja vaihdetaan kanyyli tiheästi 1-2 krt päivässä

124
Q

Minkä alueen kasvaimien etäpesäkkeet lähettävät etäpesäkkeitä tavallisesti kaulan imusolmukkeisiin?

A

Pään alueen ihon, sylkirauhasten, kilpirauhasten, ylähengitysteiden sekä yläruoansulatuskanavan maligniteetit

125
Q

Minkä alueen infektiot tavallisimmin leviävät parafaryngeaalitilaan?

A

Nielu (risat), joskus hampaat

126
Q

Retrofaryngeaalitilan infektion oireet

A

Niskajäykkyys, kaulan hyperekstensio, nielun takaosan turvotus, nielemisvaikeus

127
Q

Mastikatorisen tilan infektion oireet

A

Leukalukko, nielemisvaikeus, turvotus alaleukakulman päällä

128
Q

Mikä on Ludwigin angiina?

A

Nopeasti etenevä molemminpuolinen gangrenoottinen selluliitti, jossa sublinguaalinen, submandibulaarinen ja submentaalinen tila ovat samanaikaisesti tulehtuneet

129
Q

Lateraalisen kaulakystan synty ja sijainti

A

Toisesta brankiaalisesta kidusvaosta peräisin oleva kysta. Fluktuoiva kyhmy yläkaulan alueella m. sternocleidomastoideuksen edessä ja osittain sen alla.

130
Q

Laryngoseele

A

Synnynnäinen tai hankittu kurkunpään ääni- ja taskuhuulen välisen poukaman pullistuma. Sisältä ilmapitoinen, voi palpoitua kaulalle. Tulehtuessa voi muistuttaa kaulapaisetta. Kirurginen poisto.

131
Q

Sinonasaalisyövän tärkeimmät riskitekijät

A

Tupakointi, puupöly, alkoholi

132
Q

Sinonasaalisyövän oireet

A

Nenän tukkoisuus, nenäverenvuoto, kipu, potilaan tuntema patti tai haavauma, hammasproteesin muuttuminen huonosti istuvaksi

133
Q

Pään ja kaulan alueen melanooman kliiniset tyypit

A
  1. pinnallisesti leviävä (hyvä ennuste)
  2. Nodulaarinen, kasvaa syvyyssuuntaan ja metastasoi herkästi.
  3. Lentogo maligna (hyvä ennuste)
134
Q

Alanielun kasvaimen tyyppioireet

A

Nielemisvaikeudet, korvaan säteilevä nielemiskipu, äänen käheytyminen, aspirointi, kaulan etäpesäkkeet

135
Q

Silmäkuopan blow out murtuma

A

Silmän alueen tylppä isku aiheuttaa orbitan ohuen pohjan murtumisen poskiontelon suuntaan. Silmän liikerajoitus ja kaksoiskuvat tavallisia

136
Q

Kurkunpään ulkoisen vamman oireet

A

Äänenkäheys, inspiratorinen stridor, nielemiskipu, veriyskä, kaulakipu

137
Q

Dysartria

A

Puheen motorisen tuoton häiriö, joka johtuu puhe-elinten lihasten säätelyn vaikeuksista

Knk (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions