Vammat ja sairaudet Flashcards
1
Q
Korvakäytäväkolesteatooma
A
Kehittyy korvakäytävän seinämän ihon migraation häiriintyessä. Kehittyy epidermistulppa (vaalea), joka voi syövyttää luun
2
Q
Korvalehden perikondriitti (oireet, hoito)
A
Rustokalvon tulehdus
Erittäin kipeä, turvoksissa ja punoittava.
ESH heti
Ab ja usein kirurginen avaus
3
Q
Korvakäytävätulehduksen yleisimmät taudinaiheuttajat
A
Staph. Aureus, pseudomonas aeruginosa
Pitkittyneessä tulehduksessa sienet (aspergillus)
4
Q
Nekrotisoiva korvakäytävätulehdus
A
Eli maligni eksterniotiitti
- korva hyvin kipeä, yleisvointi huono. Korvakäytävässä granulaatiokudosta ja nekrooseja
- diabetes tai immuunipuutokset
- viljelyssä usein pseudomonas aeruginosa
- hoito i.v. ab, kirurgiset poistot. Hoitamattomana johtaa kuolemaan
5
Q
Kallonpohjamurtumaan viittaavat 3 knk-löydöstä kallovamman jälkeen
A
Likvorvuoto korvasta tai nenästä, verenvuoto korvakäytävästä, kasvohermohalvaus
6
Q
Hemotympanumin hoito
A
Seuranta, jos ei muita oireita. Häviää itsestään n. kuukaudessa. Kallonpohjamurtuma pidettävä mielessä
7
Q
Kuuloluuvaurion oireet ja löydökset
A
Nähdään usein tärykalvon repeämä. Kuulo on alentunut. Jalustimen luksaatiossa voimakas huimaus ja tinnitus
8
Q
Korvatorven vajaatoiminnan oireet
A
Toistuvat otiitit ja liimakorva
9
Q
Tuba aperta
A
Avoin korvatorvi = korvatorven sulkeva läppä jää ajoittain tai pysyvästi sulkeutumatta.
Oireena korvan tukkoisuus ja oman äänen kaikuminen. Hengittäessä kohina ja niellessä paukkuu. Tärykalvot yleensä normaalit ja herkkäliikkeiset. Tärykalvo saattaa liikkua potilaan hengityksen tahdissa. Kuulo on normaali.
10
Q
Välikorvatulehduksen yleisimmät aiheuttajabakteerit
A
Strp. pneumoniae, Moraxella catarrhalis, Haemophilus influenzae
11
Q
Välikorvatulehduksen komplikaatiot, jolloin parasenteesi on aiheellinen
A
Kasvohermohalvaus, mastoidiitti, meningiitti.
12
Q
Sekretorisen välikorvatulehduksen löydökset
A
Tärykalvo on samea, jähmeästi liikkuva ja valoheijaste poikkeava tai puuttuu.
Tympanometriassa B-tyypin käyrä
Kuulo on alentunut 20-30dB
Ei äkillisen tulehduksen oireita
13
Q
Mitä tarkoittaa adhesiiviotiitti?
A
Tärykalvo on alipaineen johdosta vetäytynyt sisäänpäin. Tärykalvo on ohentunut ja atrofinen. Tärykalvo on liikkumaton ja tympanometriassa nähdään B-käyrä
14
Q
Kroonisen välikorvatulehduksen aiheuttajabakteerit
A
Pseudomonas aeruginosa, staph. Aureus, proteus-lajit, klebsiella pneumoniae, e. Coli, useat anaerobit. Usein myös sieni-infektio mukana
15
Q
Kolesteatooman syntymekanismi ja oireet
A
Kuollutta keratiinia kertyy, keratiini infektoituu ja korvasta on kroonista märkävuotoa. Kuuloluuketju voi syöpyä -> konduktiivinen kuulovika.
Tärykalvon retraktion sharpnellin membraanin alueella tulee herättää epäily kolesteatoomasta
16
Q
Mastoidiitin oireet
A
Korvantauksen kipiu, punoitus, turvotus, korvan siirrotus, kuume
17
Q
sisäkorvatulehduksen oireet
A
Kiertohuimaus, kuulonalenema, välikorvan tulehdus
18
Q
Otoskleroosin tyypillinen taudinkuva
A
Molempien korvien etenevä konduktiivinen kuulonalenema, korvastatus normaali, rinne negatiivinen sairaassa korvassa. Sairautta usein myös suvussa. Tyypillisesti jalustin luutuu kiinni soikeaan ikkunaan
19
Q
Otoskleroosin hoito
A
Leikkaus, jossa jalustin korvataan proteesilla ja soikea ikkuna korvataan sidekudossiirteellä. Jalustimen voi poistaa kokonaan tai osittain
20
Q
Glomustuumori
A
Välikorvan hyvänlaatuinen kasvain.
Verisuonikas, tärykalvon läpi nähdään himmeä, sinipunertava muutos.
Konduktiivinen kuulovika. Usein pulsoivaa tinnitusta
21
Q
Korvan levyepiteelikarsinooma
A
Yleisin korvan pahanlaatuinen kasvain. Yleensä lähtöisin korvakäytävästä. Voi muistuttaa granulaatiota.
Oireina verinen vuoto, kipu, tukkoisuuden tunne, kuulonalenema
22
Q
Mitkä raskausajan infektiot voivat aiheuttaa lapsen kuulovian?
A
TORCH = toksoplasma, rubella, sytomegalo, herpes
23
Q
Luettele vähintään 3 syndromaalista kuulovikaa
A
Usherin sdr, Pendredin sdr, Jervell- Lange- Nielsen sdr, Waardenburgin sdr, Brankio-oto-renaaminen sdr, Sticklerin sdr, NF2, Treacher Collinsin sdr, Alportin sdr (X-kromosomaalinen)
24
Q
Millainen kuulovika ikähuonokuuloisuus tyypillisesti on?
A
Korkeiden taajuuksien symmetrinen, sensorineuraalinen kuulonalenema
25
Millaisen audiogrammilöydöksen meluvamma yleensä aiheuttaa?
3-6kHz alueelle kuoppa
26
Menieren taudin diagnostiset kriteerit
1) vähintään kaksi yli 20 min huimauskohtausta
2) audiogrammilla dokumentoitu kohtaukseen liittyvä kuulonlasku
3) korvan soiminen tai paineentunne
27
Menieren taudin hoito
Tähtää sisäkorvan turvotuksen vähenemiseen: vähäsuolainen ruokavalio, beetahistidiini, nesteenpoistolääkkeet
28
Äkillisen kuulonmenetyksen (sudden deafness) syyt
- tuntematon (oletettu sisäkorvan verisuonten tukosta tai spasmia, virustulehdusta, autoimmuunisairautta, sisäkorvan kalvorepeämää, sisäkorvan solujen stressireitin aktivaatiota)
29
Sudden deafness löydökset
Korva inspektoiden normaali, weber lateralisoituu terveelle puolelle, rinne positiivinen, puhe- ja kuiskauskuulo alentuneet sairaalla puolella
30
Milloin tinnituspotilaalla tarvitaan kuvantamista?
Kun potilaan tinnitus on objektiivinen, pulsoiva tai kuulomittauksessa todetaan merkittävä puoliero (vestibulaarischwannooman poissulku)
31
Vestibulaarischwannooman eli akustikusneurinooman tyypilliset ensioireet
Toispuoleinen kuulonalenema, korvan soiminen tai humina, joskus epämääräinen huimaus (ei kiertävä), päänsärky.
32
Akustikusneurinooman diagnostiikka
Takakuopan varjoainetehosteinen MRI (+audiogrammi)
33
Bellin pareesin aiheuttaja(t)
Äkillinen, toispuoleinen kasvohermon . Idiopaattinen eli syy usein tuntematon. Mahdollisia syitä Herpes zoster, otiitti, kolesteatooma, borrelioosi, HSV, mononukleoosi, vauvarokko, sikotauti, vihurirokko, HIV, Kawasakin tauti, meningiitti, enkefaliitti
34
Ramsay-Huntin oireyhtymä
VZV:n aiheuttama perifeerinen kasvohermohalvaus, johon liittyy herpesrakkulat. Liitännäisoireena voi olla kuulonlaskua, korvan soimista, huimausta ja muita aivohermo-oireita
35
Perifeerisen kasvohermohalvauksen hoito
Aikuiset voi hoitaa pth:ssa. Lapset aina esh
- kortikosteroidit
- ramsay-huntin oireyhtymässä valasikloviiri
- borrelioosin aiheuttamassa taudissa antibioottihoito
- sarveiskalvon suojaus silmän teippauksella ja tipoilla
36
Mitä tarkoittaa vestibulaarineuroniitti?
Äkillinen, toispuoleinen perifeerisen tasapainoelimen toiminnan osittainen tai täysi lamaantuminen
37
Vestibulaarineuroniitin oireet
Äkillinen kiertohuimaus, johon liittyy pahoinvointi tai oksentelu. Kuulo-oireita tai päänsärkyä ei ole.
38
Vestibulaarineuroniitin kliiniset löydökset
Horisontalisrotatorinen suuntaa vaihtamaton nystagmus, joka voimistuu lyöntisuuntaan katsottaessa. Nystagmus lyö terveen korvan suuntaan. Päännykäisytestissä korjaussakadi. Äänirautakokeet normaalit ja neur. statuksessa ei löydöksiä
39
Kartagenerin (Siewertin) oireyhtymä
Värekarvojen toimintahäiriö. Johtaa usein kroonisiin sinuiitteihin ja bronkiektasioihin. Miehillä siittiöiden liike huomattavasti alentunut.
Värekarvojen dyneiinkhaarakkeiden puutos.
40
Selitä termit anosmia, kakosmia ja parosmia
Anosmia = hajuaistin puuttuminen, kakosmia = pahan hajun aistiminen ilman todellista ärsykettä, parosmia = hajujen aistiminen normaalista poikkeavina
41
Tavallisimmat hajuaistin häiriöiden syyt
Edeltävä hengitystieinfektio, nuha, nenän väliseinän deviaatio, sivuontelotulehdukset, nenäpolypoosi
42
Koanaaliatresia
Nenän takaosan ja alkusuun välisen membrana bucconasaliksen puhkeamishäiriö
43
Nenän etuosan tulehdusten tavallisin aiheuttaja
Staph. Aureus
44
Nenän ruusun tavallisin aiheuttaja
Streptococcus pyogenes
45
Vasomotorinen nuha
Tavallista herkemoi reagointi ympäristön ärsykkeisiin
46
Kuivan nenän rinoskopialöydös
Himmeä ja kalpea limakalvo, kuivat eritteet. Nenäontelot voi olla liian avarat
47
Otseena
Hajunenä. Nenän krooninen tulehdus, jossa nenän limakalvo ja hiljalleen myös kuorikot surkastuvat. Nenään pesiytyy klebsiella ozaenae. Nenään muodostuu isot levymäiset karstat, joiden alla verestävä limakalvo.
Hajuaisti heikkenee, nenän tukkoisuus, päänsärky, kurkkukipu. Potilaan ympärillä leijuu löyhkä
48
Allergisen nuhan nenän limakalvolöydös
Kirkas nenäerite, limakalvo voi olla sinertävä, kuorikot voi olla turpeat
49
Äkillisen otsaontelotulehduksen oireet
Otsasärky, koputusarkuus, paineentunne, painoarkuus silmäkuopan ylämediaalinurkassa.
50
Beckin poraus
Otsaontelon avaus kulmakarvan mediaalireunan alta
51
Sivuontelotulehdusten komplikaatiot
Orbitaselluliitti (seulalokeroston alueelta), meningiitti, aivoabskessit, sinus cavernosuksen ja sinus sagittaliksen tromboosi
52
Kroonisen sinuiitin oireet
Pitkittynyt tukkoisuus, yöyskä, joskus paineentunne kasvoilla, päänsärky, pahanhajuinen hengitys
53
Milloin lapsella tulisi epäillä antibioottihoitoa vaativaa rinosinuiittia?
Lapsella kahden viikon kestoisen hengitystieinfektion jälkeen märkäinen nuha, päänsärky ja yskä. Labroista tai kuvantamisesta ei ole hyötyä.
54
Nenäpolypoosin hoito
Paikalliskortisonisuihke tai -tipat (pienentää kokoa ja hidastaa kasvua), vaikeassa taudissa systeeminen steroidi, yksittäisten poisto vastaanotolla, runsaassa tähystysleikkaus
55
Mikä on koanaalipolyyppi
Lähtökohta on poskiontelosta, usein näkyy vain takarinoskopiassa. Yleensä toispuoleinen. Oireena usein nenän tukkeutuminen voimakkaasti niistäessä. Hoitona poisto ja usein poskiontelon putsaus
56
Nenän sarkoidoosi
Krooninen vaikeahoitoinen riniitti, nenän karstoittuminen, limakalvonsisäiset granuloomat johtaa limakalvon paksuuntumiseen. Usein myös silmäoireet (kuivuminen).
Diagnoosi perustuu histopatologiseen näytteeseen.
57
Nenän papillooma
Tavallisin nenän kasvain. Kaksi muotoa eksofyyttinen ja invertti. Invertillä luuta syövyttävä kasvutapa. Pidettävä mielessä, jos toispuoleinen nenäpolypoosi -> PAD.
Hoitona kirurginen poisto
58
Nenän seudun osteooma
Yleinen sivulöydös rtg:ssä. Tavallisin frontaaliontelon pohjalla. Benigni, aluksi seurataan kasvutaipumusta. Poisto, jos oireilee (kipu, frotaalisinuiitit)
59
Juveniili angiofibrooma
Puberteetti-ikäiset pojat
Saa alkunsa nenänielun sivuseinämästä. Löydöksenä nasoendoskopiassa tai rhp:ssa punoittava, mukulapintainen kasvain.
Oireet nenän tukkoisuus, verenvuoto, umpihonotus, liimakorva.
Syövyttää ympäröiviä rakenteita ja voi edetä kallon sisälle painaen aivohermoja -> kaksoiskuvat, näön heikkeneminen.
TT tai MRI- varmentaa diagnoosin. EI KOEPALOJA (vuoto). Kasvain poistetaan
60
Mistä valtimosta suurinosa nenäverenvuodoista on peräisin?
A. Sphenopalatina. Yläosan vuodoissa voi olla a. Ethmoidalis anterior ja posterior
61
Oslerin tauti
Autosomaalisesti, dominantisti periytyvä sairaus, jossa nenän limakalvon alla on teleangiektasioita. Verisuonten seinämät hauraat. Nenäverenvuotoja. Muutoksia myös muualla elimistössä.
Hoito varovasti. Sulavat tamponimateriaalit
62
Kroonisen nenänielutulehduksen oireet
Liman tunne nielussa, liman kertyminen nenänieluun yöllä, erite tai karsta nenänielun katossa.
- hoitona mahd. Infektiopesäkkeen hoito (poskiontelot), keittosuolahuuhtelut
63
Atyyppinen kasvoneuralgia
Ei noudata hermojen anatomisia rajoja. Oireina myös punoitusta, kuumotusta ja hikoilua. Syy tuntematon
64
Sluderin neuralgia
Kipualue silmän seudussa ja nenän tyvessä. Kipu säteilee suulakeen tai nieluun. Syynä nenän sisäinen rakennepoikkeavuus, joka painaa nenäontelon sivuseinää. Kohdan penslaus puuduttaessa provosoi kivun.
Jos oireet vain infektioihin liittyen, yleensä konservatiivinen hoito riittää. Jatkuvissa oireissa leikkaus
65
Leukanivelen välilevyn anteriorisen dislokaation kliiniset löydökset
Suuta avattaessa leuka devioi sairaalle puolelle, nivelestä kuuluu naksahdus tai tuntuu nuljahdus. Kipuja, palpaatioarkuutta, liikerajoitusta. Palautumattomassa tilassa riski leuan lukkiutumiselle
66
Tavallisimmat makuaistihäiriöiden syyt
Kuiva suu. Muista neurologiset sairaudet, diabetes, leikkaukset, lääkkeet
67
Millä mekanismilla hammasproteesi altistaa suupielen haavaumalle?
Liian matala proteesi muuttaa purentaa ja aiheuttaa suupielen laskostumista ja hautumista. Hoiton proteesin pohjaus tai uusi proteesi
68
Herpesstomatiitti
Voimakkaat, kivuliaat suun rakkulat, gingiviitti, kuume. Usein rakkuloissa sekundaarista infektiota.
69
Suun akuutin kandidoosin löydökset
Valkeat pesäkkeet limakalvolla. Usein fibriinikatetta. Joskus verkkomaiset rihmat. Suu on kipeä ja leesioiden pohjat vuotaa herkästi.
70
Krooninen suun kandidoosi (löydökset ja hoito)
Voi ilmetä limakalvon atrofiana tai liikakasvuna. Usein huonosti istuvaan proteesiin liittyvää. Nähdään papillaarinen hyperplasia, jossa nodulaarisia vyöhykkeitä ja usein leuko- ja erytroplakiaa.
- hoitona sienilääkkeet 1-2kk, proteesin korjaus, laajat hyperplasiat poistetaan kirurgisesti
71
Karvakieli (lingua villosa)
Kielen filiformiset papillat kasvavat ja muodostavat keratiinia. Pintaan kertyy pigmenttiä tupakoinnin, mikrobiflooran ja huonon suuhygienian vuoksi. Tila vaaraton ja pysyvä.
72
HIV:n suulöydökset
Epäspesifit nielutulehdukset, pitkittynyt kuumeilu, kaulaimusolmukkeiden turvotus, peitteet risoissa. Suun limakalvolle katteiset epäspesifit muutokset. AIDS-vaiheessa laajat suun haavaumat, kandidaa
73
Akuutin leukemian suulöydökset
Suun epäspesifit katteiset tulehdusmuutokset, nielurisatulehdus.
74
Bechetin tauti
Akuutti tauti, johon liittyy limakalvojen laajat aftamuutokset, silmän värikalvotulehdus, sukuelinten kivuliaat katteiset haavaumat
75
Suun punajäkälä
Eri muotoja retikulaarinen, artofinen, plakkityyppinen, erosiivinen. Leesioissa vaihtelevat atrofiset alueet ja valkeat juonteet (Wickhamin striat).
Oireet kirvely, kipu.
Vaikeissa kortisonihoito.
Atrofiseen ja erosiiviseen liittyy malignisoitumisriski
76
Lupus erythematosus discoides
Punahukkaan liittyvä useimmiten ikenen voimakkaan punainen, kivulias leesio. Tarkkarajainen.
77
Leukoplakia
Suun limakalvolle muodostunut tarkkarajainen valkea muutos. Tupakoivalla ja nuuskaa käyttävällä yleisiä. Premaligni.
Kontrollit ja muutosten poisto. Koepalalla varmistus
78
Erytroplakia
Suun limakalvon tarkkarajainen, punainen, atrofinen muutos.
Diagnoosin varmentamiseksi biopsia. Malignisoitumisriski suuri, joten kirurginen poisto ja laserointi
79
Angiinan oireet
Kuume, kurkkukipu, peitteinen tonsilliitti, päänsärky.
80
A-ryhmän streptokkitonsilliitin komplikaatiot
Tulirokko, toksisen sokin kaltainen oireyhtymä, reumakuume, glomerulonefriitti.
81
Mononukleoosin tyyppioireet
Lievä lämpöily noin viikon, jota seuraa kurkkukipu ja peitteinen tonsilliitti. Kaulan imusolmukkeet turpoavat ja aristavat. Osalla silmäluomien turvotus. Joskus suun haavaumat, petekkiat suulaessa. Maksa ja perna voivat suurentua
82
Kurkkupaiseen tavallisimmat aiheuttajat
Beetahemolyyttinen streptokokki, anaerobit (fusobakteeri, prevotella, peptostreptokokit).
83
Nielupaiseen oireet
Kurkkukipu, kuume, puheen puuromaisuus, leukalukko.
84
Milloin nielupaisepotilaalla tehdään kuuman vaiheen tonsillektomia?
Jos inkisio tai punktio eivät onnistu (lapsipotilaat)
85
Kurkkumädän oireet
Nielun limakalvoille paksu ja sitkeä harmaa kate, joka leviää risojen ulkopuolelle. Voi olla myös verenvuodosta tumma kate.
Aluksi nopeasti alkava kurkkukipu, peitteet. Toksiini aiheuttaa myöhemmässä vaiheessa myös muiden elinten oireita.
86
Kurkkumädän hoito
Difteria-antitoksiini, antibiootti. Tarvittaessa intubaatio tai trakeostomia. Hoidetaan eristettyinä.
87
Krooninen tonsilliitti
Kehittyy toistuvien nielutulehdusten jälkeen. Oireena halitoosi, proput, ajoittainen kurkkukipu, kaulan imusolmukkeiden turvotus ja aristus.
Kliinisesti risat yleensä pienet ja kryptiset.
88
Uniapneapotilaan tyypilliset kliiniset löydökset
Ylipaino, kohonnut verenpaine, lyhyt ja paksu kaula, pieni suu, suuri kieli, pieni ja takana sijaitseva alaleuka, veltto ja pitkä pehmeä suulaki, pitkä ja leveä uvula, korkealle nouseva kieli
89
Lapsen uniapnean oireet
Tarkkaavaisuushäiriöt, oppimishäiriöt, ylivilkkaus, aamupäänsärky, väsymys, kuorsaus/raskas suuhengitys, hengityskatkokset, runsas liikehdintä unen aikana, hikoilu, yökastelu, painajaiset
90
Dysfagian (nielemisvaikeuden) syitä
Sopimaton hammasproteesi, vierasesine, kasvaimet, valleculan kookas retentiokysta, krooninen nielutulehdus, aivohalvauksen jälkitila, nielun tuntohäiriöt, neurologiset sairaudet (ALS, MS, Parkinson, myastenia), lääkkeet, hiatushernia, refluksiesofagiitti, ruokatorven striktuurat ja divertikkelit, ruokatorven sulkijoiden ahtautuminen tai spasmi, ruokatorven motiliteettihäiriö. Struuma, poikkeavat suonirakenteet
91
Dysfagiapotilaan anamneesi
Oireen kesto ja luonne, äkillinen vai hiljalleen alkanut, nielemisvaikeus vai kipu, vaikuttaako ruoan koostumus, missä potilas itse ajattelee nielemisvaikeuden sijaitsevan, palaako sulamatonta ruokaa nieluun, kivun kesto ja ajoittuminen niellessä, onko syljessä verta, painon muutokset, hengenahdistus, äänen käheys
92
Milloin globusoire edellyttää jatkotutkimuksia?
Pitkittyy, kipua, säteily korvaan, nielemisvaikeus tai ruuan tarttuminen, painonlasku, runsas tupakointi tai alkoholin käyttö
93
Vastasyntyneen ruokatorviatresia
- kehityshäiriö, jossa tavallisimmin ruokatorven yläosa päättyy umpipussiin ja alempi osa ruokatorvea alkaa henkitorvesta
- lapsi syntyessään pienipainoinen ja kuolaa.
- jos ruokatorven yläpäästä fisteli henkitorveen, saa lapsi syödessä hengenahdistus- ja sinistyskohtauksia.
- hoito kirurginen
94
Zenkerin divertikkeli
Pulsiomekanismilla syntynyt limakalvopullistuma alanielussa rengasrustolihaksen yläpuolella ruokatorven ja kaularangan välisessä tilassa. Tavallisimmin vanhoilla miehillä.
Oireena kiinteän ruoan nielemisvaikeus, nielun limaisuus, pulauttelu, pahan hajuinen hengitys.
Diagnostiikassa ruokatorven varjoainetutkimus, tähystys
95
Ruokatorviperforaation oireet ja löydökset
Voimakas rinnassa, selässä tai kaulalla tuntuva kipu, hengenahdistus, takykardia, kuume, keuhkokuvassa pleuraneste tai ilmaemfyseema, kaulalla krepitaatio
96
Syövyttävän aineen nauttimisen seuraukset
Kurkunpään turpoaminen, ruokatorviperforaatio, verenvuoto, mediastiniitti, metabolinen asidoosi
97
Sylkikivien diagnostiikka
Palpaatio, UÄ (jos kivi ei näy eikä tunnu), sialendoskopia, jossa samalla kivien poisto ja sylkitiehyen laajentaminen
98
Sialadeniitti
Tavallisin leuanalussylkirauhasessa. Rauhasen turvotus ja kipu. Sylkitiehyestä voi tulla märkää rauhasta painellessa. Hoitona rauhasen lypsäminen, kipulääkitys, antibiootti
99
Sialadenoosi
Sylkirauhasten epäspesifinen suureneminen ilman infektiota tai kasvainta. Voi liittyä muihin pitkäaikaissairauksiin (syömishäiriöt, alkoholismi, endokrinologiset sairaudet).
100
Yleisin sylkirauhasen hyvänlaatuinen kasvain
Pleomorfinen adenooma.
101
Sylkirauhaskasvainten diagnostiikka
Kuvantaminen, ohutneulanäyte. Ohutneulanäyte ei riitä koskaan pahanlaatuisen taudin poissulkuun vaan kasvaimet hoidetaan kirurgisesti neulanäytteen tuloksesta riippumatta
102
Laryngomalasia
Kurkunpään kehityshäiriö, jossa kurkunpään kudosjänteys ei anna riittävästi tukea. Sisäänhengityksessä äänihuulten yläpuolinen kurkunpää painuu kasaan. Aiheutuu stridor ja sisäänhengitysvaikeus, jotka yleensä alkavat ensimmäisinä elinviikkoina ja häviää itsestään yleensä 6-18kk iässä
103
Trakeo- ja trakeobronkomalasia
Henkitorven (ja pääbronkusten) rustot pehmeät ja painuvat kasaan uloshengityksessä. Voi olla uloshengitysvaikeutta ja toistuvia infektioita. Helpottaa iän myötä.
104
Subglottinen stenoosi
Sormusruston etuosa on painunut ahtauttaen ilmateitä äänihuulitason alapuolella. Voi tulla esiin heti syntymän jälkeen. Lievemmissä tulee ilmi, kun lapsi alkaa liikkua
105
Subglottinen hemangiooma
Harvinainen verisuonikasvain äänihuulten alapuolella. Kasvaa ensimmäisinä elinviikkoina ja yhteen ikävuoteen saakka. Tämän jälkeen spontaanisti pienenee.
106
Kurkunpään atresia
Sikiökehityksen aikana äänihuulten välissä oleva kalvo ei häviä. Harvoin täydellinen. Oireena itkuäänen käheys
107
Millaisia vaikeuksia kurkunpään halkio aiheuttaa?
Hengitystien ahtautuminen, syljen ja ruuan joutuminen hengitysteihin.
108
Laryngiitin peililöydös
Äänihuulet punoittavat ja lievästi turpeat
109
Laryngiitin hoito
Äänilepo (SVA 4-7vrk), ei saa kuiskata, oireenmukainen hoito, höyryhengitys
110
Miten lapsen laryngiitti eroaa aikuisen laryngiitista?
Lapsella myös ahdas äänihuulten alainen alue on turvonnut. Oireena käheä, haukkuva yskä, joka pahenee yöllä. Joskus sisäänhengitysvaikeus
111
Kroonisen laryngiitin löydökset peilaten
Äänihuulissa symmetrinen liike ja niiden limakalvo on paksu ja punoittava. Taudin pitkittyessä voi näkyä vaaleita alueita (leukoplakia)
112
Kroonisen laryngiitin aiheuttajat
Akuutin laryngiitin pitkittyminen, tulehdukset lähikudoksissa, kurkunpään bakteeri- ja sienitulehdukset, tupakka, alkoholi, refluksi, sädehoito, allergiat, sisäilmaongelmat, kuormittava äänen käyttö
113
Epiglottiitin tyyppioireet
Kurkkukipu ja kipu niellessä. Vaikeissa tapauksissa pyrkimys etukumaraan asentoon
114
Epiglottiitin hoito
Jos yleistila on alentunut -> sairaalaan ambulanssilla lääkärin saattamana.
I.v. kortisoni ja antibiootti
115
Tavallisimmat epiglottiitin aiheuttajabakteerit
Lapsilla haemophilus influenzae, aikuisilla streptokokit, pneumokokit ja hemofilus-lajit.
116
Potilaan ääni on käheä, suulaen liike epäsymmetrinen, trapezius on halvaantunut, kieli devioi ja artikulaatio on kömpelöä. Mistä on kyse?
Todennäköisesti tautiprosessi kallonpohjassa lähellä foramen jugularea.
117
Toteat äänihuulihalvauksen, jonka etiologia on epäselvä. Kuinka etenet?
Oikean puolen halvauksessa kaulan ja kilpirauhasen uä. Vasemman puolen halvauksessa kaulan, kilpirauhasen ja mediastinumin varjoainetehosteinen TT.
118
N. laryngeus superiorin vaurio (oireet)
Toispuoleisessa äänen korottaminen vaikeaa. Molemminpuoleisessa ääni monotoninen, tahdonalaisen nielaisun aloitus vaikeaa, aspiraatiot
119
Millä mekanismilla hyvänlaatuinen äänihuulikyhmy syntyy?
Ääntä rasitetaan, jolloin äänihuuleen tulee mikroverenvuoto ja turvotus. Kroonistuessa tulee kyhmy.
120
Äänihuulikyhmyjen hoito eri potilasryhmissä
Pienillä pojilla, jotka huutavat harrastuksissa riittää valistus. Tytöillä usein äänenkäyttötavan ongelmaa ja foniatrille. Aikuisilla äänityöläisillä ääniterapiaan
121
Mitkä asiat altistavat äänihuulten granuloomille?
Refluksi, krooninen rykiminen, intubaatio tai muu mekaaninen vamma
122
Äänihuuligranulooman hoito
Tyypillisessä ei tarvitse ottaa koepalaa. Rykimisen tarvetta pyritään vähentämään. Ääniterapia. Seuranta.
123
Trakeostoman infektio. Kuinka toimitaan?
Otetaan bakteeriviljely, puhdistus vetyperoksidipumpulilla tai muulla vastaavalla, aloitetaan antibiootti ja vaihdetaan kanyyli tiheästi 1-2 krt päivässä
124
Minkä alueen kasvaimien etäpesäkkeet lähettävät etäpesäkkeitä tavallisesti kaulan imusolmukkeisiin?
Pään alueen ihon, sylkirauhasten, kilpirauhasten, ylähengitysteiden sekä yläruoansulatuskanavan maligniteetit
125
Minkä alueen infektiot tavallisimmin leviävät parafaryngeaalitilaan?
Nielu (risat), joskus hampaat
126
Retrofaryngeaalitilan infektion oireet
Niskajäykkyys, kaulan hyperekstensio, nielun takaosan turvotus, nielemisvaikeus
127
Mastikatorisen tilan infektion oireet
Leukalukko, nielemisvaikeus, turvotus alaleukakulman päällä
128
Mikä on Ludwigin angiina?
Nopeasti etenevä molemminpuolinen gangrenoottinen selluliitti, jossa sublinguaalinen, submandibulaarinen ja submentaalinen tila ovat samanaikaisesti tulehtuneet
129
Lateraalisen kaulakystan synty ja sijainti
Toisesta brankiaalisesta kidusvaosta peräisin oleva kysta. Fluktuoiva kyhmy yläkaulan alueella m. sternocleidomastoideuksen edessä ja osittain sen alla.
130
Laryngoseele
Synnynnäinen tai hankittu kurkunpään ääni- ja taskuhuulen välisen poukaman pullistuma. Sisältä ilmapitoinen, voi palpoitua kaulalle. Tulehtuessa voi muistuttaa kaulapaisetta. Kirurginen poisto.
131
Sinonasaalisyövän tärkeimmät riskitekijät
Tupakointi, puupöly, alkoholi
132
Sinonasaalisyövän oireet
Nenän tukkoisuus, nenäverenvuoto, kipu, potilaan tuntema patti tai haavauma, hammasproteesin muuttuminen huonosti istuvaksi
133
Pään ja kaulan alueen melanooman kliiniset tyypit
1. pinnallisesti leviävä (hyvä ennuste)
2. Nodulaarinen, kasvaa syvyyssuuntaan ja metastasoi herkästi.
3. Lentogo maligna (hyvä ennuste)
134
Alanielun kasvaimen tyyppioireet
Nielemisvaikeudet, korvaan säteilevä nielemiskipu, äänen käheytyminen, aspirointi, kaulan etäpesäkkeet
135
Silmäkuopan blow out murtuma
Silmän alueen tylppä isku aiheuttaa orbitan ohuen pohjan murtumisen poskiontelon suuntaan. Silmän liikerajoitus ja kaksoiskuvat tavallisia
136
Kurkunpään ulkoisen vamman oireet
Äänenkäheys, inspiratorinen stridor, nielemiskipu, veriyskä, kaulakipu
137
Dysartria
Puheen motorisen tuoton häiriö, joka johtuu puhe-elinten lihasten säätelyn vaikeuksista
