Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Kehitysbiologia > tapaus 1 > Flashcards

tapaus 1 Flashcards

0
Q

ruskuaispussi - yolk sac

A

alkion napaan liittyvä pieni pussi, joka vastaa lintujen ja matelijoiden munanruskuaista ympäröivää kalvoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
1
Q

alkuitusolut - primordial germ cells (PGCs)

A

primordiaalinen lisääntymissolu (munasolu tai siittiösolu)

  • sukusolujen esiaste
  • ensimmäiset primordiaaliset on erotettavissa jo sisäsolumassasta
  • muodostavat ituradan solulinjan (germ line) ja myöhemmin gameetit
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

gameetit

A

sukupuolisolu eli haploidinen lisääntymissolu (munasolu tai siittiö)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

spermatogonia

A

varhainen siittiön esiaste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

kypsä spermatozoa

A

kypsä siemenneste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

oogonio

A

varhainen munasolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

selkeä oosyytti - definitive oocyte

A

varhaismunasolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

gametogeneesi

A
  • naisilla oogeneesi ja miehillä spermatogeneesi
    eli sukusolujen (gameettien) synty
  • ensimmäinen vaihe ihmisen alkionkehityksessä
  • tapahtuu gonadeissa (munasarja ja kivekset) ja sisältää meioosin, jonka tarkoituksena on tuottaa haploidi solu, joka sisältää puolet siitä kromosomimäärästä mitä tavallinen solu sisältää. Lisäksi meioosi saa aikaan geneettistä variaatiota.
    Eli gametogeneesin seurauksena gameetit läpikäyvät morfologisen erilaistumisen, joka mahdollistaa siirtymisen toiseen alkionkehityksen vaiheeseen.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

ovulaatio

A

munarakkulan puhkeaminen ja sitä seuraavan munasolun (ja sitä ympäröivien solujen) irtoaminen munasarjasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

hedelmöitys

A
  • Toinen alkionkehityksen vaihe.
  • Tapahtumapaikkana toinen naisen munanjohtimista sen jälkeen, kun munasolu on ovuloitu ja siirtyy munanjohtimeen ja siemenneste on viety emättimeen sukupuoliyhdynnässä.
  • Siemenneste siirtyy emättimestä kohtuun ja lopulta munanjohtimeen, jossa hedelmöitys tapahtuu, jos siittiösolu kohtaa munasolun.
    = munasolu ja siittiösolun yhdistyminen
  • yksi tärkeimmistä hedelmöityksen tarkoituksista on palauttaa diploidi määrä kromosomeja
  • hedelmöitys tuottaa uuden solun, tsygootin, jolla on ainutlaatuinen genomi, joka on erilainen kuin äidin tai isän genomit
  • toinen hedelmöityksen päätarkoituksista on aktivoida munasolu mahdollistaen seuraavat vaiheet alkionkehityksessä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

tsygootti

A 
yksinkertainen diploidinen tuma; 
kahden sukupuolisolun (gameetin) yhtyessä muodostuva solu; 
hedelmöittynyt munasolu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

kapasitaatio

A
  • Prosessi, jolla siittiöstä tulee valmis hedelmöittämään munasolun.
  • Siittiöiden muuttuminen hedelmöityskykyisiksi naisen sukupuolielimissä yhdynnän jälkeen.
  • Tapahtuu naisen elimistössä.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

akrosomireaktio

A

Säädelty eksosytoositapahtuma, jossa siittiön pään apikaalinen vesikkeli fuusioituu munasolun solukalvon kanssa. Akrosomireaktiota triggeröidään munasolun faktoreilla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Akrosiini

A

Seriini-proteaasi, jota vapautetaan akrosomi-reaktion aikana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Kortikaalinen reaktio

A

Säädelty eksosytoositapahtuma, jossa apikaaliset vesikkelit (eli kortikaaliset jyväset) munasolussa fuusioituvat munasolun solukalvon kanssa hedelmöityksen aikana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Zona pellucida

A
  • Munasolua päällystävä kerros, joka sisältää kolmea glykoproteiinia.
  • Munasolun ketto.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Galaktosyylitransferaasi

A

Oligosakkarideja muokkaava entsyymi, joka useimmiten sijaitsee Golgin laitteessa, mutta siittiössä se sijaitsee solun pinnalla. Ajatellaan sen oleva tärkeä siittiöreseptorina munasolulle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Fertiliini

A

Proteiini, joka kuuluu ADAM-proteiiniperheeseen ja jota hyödynnetään munasolun ja siittiön fuusiossa. Sisältää fuusiopeptidiä, joka muistuttaa viruksen fuusiopeptidejä ja disintegriiniosan, joka on tärkeä tunnistusta varten.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

ADAM-proteiinit

A

Proteiiniperhe, joka sisältää disintegriini ja metalloproteaasi domainit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Esituma

A

Väliaikainen nais- ja mies-tuma, joka on muodostunut heti munan hedelmöityksen jälkeen. Ne fuusioituvat muodostaakseen diploidisen tsygoottituman.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Polyspermia

A

Tila, jossa useampi kuin yksi siittiö hedelmöittää munasolun. Polyspermia johtaa vialliseen kehitykseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

blastomeerit

A

solut, joita tuotetaan tsygootin halkijakamisella (cleavage)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

blastokysti

A

Muodostunut blastomeereista. Sisältää nesteen täyttämän keskuksen ja on jaettu ulkoisiin tropoblasteihin ja sisäsolumassaan. Syntyy, kun morulaan muodostuu ontelo.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

halkijakautuminen (cleavage divisions)

A

Ei-synkronisoituja hedelmöitystä seuraavia mitoottisia jakaantumisia. Ei kasvua solunjakaantumisten välillä. Blastomeerit (eli tuloksena olevat solut) ovat suunnilleen samankokoisia.

  • eli tsygootti jakaantuu kahteen osaan, jotka kumpikin sitten nopeasti jakaantuvat taas kahteen osaan
  • prosessi jatkuu toistaen itseään muodostaen nopeasti kiinteän solupallon, morulan
  • jokainen syntynyt solu on noin puolet sen “vanhemman” koosta
  • solunjakaantumisten avulla tuotetaan monisoluinen alkio
  • sekä morulaa että blastokystiä nimitetään blastomeereiksi
24
Q

solun sisämassa

A

Siitä syntyy epiblasti ja hypoblasti. Välillä solun sisämassaa kutsutaan alkiomassaksi.

25
Q

cleavage - jakautuminen (vakoutuminen)

A

sarja nopeita solun jakautumisia, joka ensin saa aikaiseksi morulan (tiivis solupallo) ja tämän jälkeen blastokystin muodostuminen (tyhjä solupallo, jossa on keskusonkalo)

26
Q

gastrulaatio

A

solujen uudelleenjärjestäytyminen kolmeen primitiiviseen varhaisen alkion kerrokseen: ektodermi, mesodermi ja endodermi

  • alkionkehityksen neljäs vaihe
  • solut liikkuvat toisiinsa nähden paljon -> solut joutuvat kontaktiin uusien naapureiden kanssa, jolloin tieto liikkuu solujen poikki, mikä muuttaa niiden kohtaloa
  • uudet alkionkerrokset mahdollistavat kudosten ja elinten surkastumien kehittymisen seuraavissa kehitysvaiheissa
  • lisäksi alkion kolme pääakselia muodostuvat gastrulaation aikana
27
Q

kolme pääasiallista alkionkehityksen vaihetta

A
  • munasolun vaihe
  • alkiovaihe
  • sikiövaihe
28
Q

munasolun vaihe tai ovum

A
  • kestää hedelmöityksestä blastokystin muodostukseen ja blastokystin kiinnittymisestä kohdun seinämään noin viikon päästä hedelmöityksestä
  • kolme kehitysvaihetta:
  • tsygootti (muodostuu hedelmöityksessä ennen kuin solusta tulee monisoluinen)
  • morula (muodostuu sen jälkeen, kun tsygootti halkeaa mitoosissa, jolloin muodostuu monisoluinen tai moniblastomeerinen klusteri)
  • blastokysti (suuri nestetäytteinen ontelo, joka muodostuu morulan jälkeen)
29
Q

alkiovaihe

A

vaihe alkaa ensimmäisen raskausviikon lopussa, sen jälkeen, kun implantaatio on alkanut

30
Q

sikiövaihe

A

Sikiökausi alkaa kahdeksannen raskausviikon lopussa ja kestää syntymään saakka.

31
Q

oogeneesi

A

Naisilla gametogeneesi tapahtuu munasarjoissa ja on nimeltään oogeneesi. Lopulliset solut, jotka syntyvät oogeneseesissä ovat munasoluja tai oosyyttejä.

32
Q

spermatogeneesi

A

Miehillä gametogeneesi, joka tapahtuu kiveksissäl on nimeltään spermatogeneesi. Lopulliset solut, jotka syntyvät gametogeneesissä ovat nimeltään siemenneste tai spermatozoa.
- siittiöiden meioosi, jossa muodostuu spermatideja

33
Q

somaattinen solu

A

muu kuin ituradan/sukusolu

34
Q

sukusolujohdin

A

Rakenteita, jotka kehittyvät sukuharjanteesta. Seksuaalisen erilaistumisen jälkeen, miehissä sukusolujohtimet muuttuvat testis johtimiksi

35
Q

spermatozoa

A

= siittiösolu

36
Q

follikulogeneesi

A

munarakkulan kypsyminen munasarjassa

- prosessi, jonka aikana munarakkula kypsyy

37
Q

esituma = pronukleus

A

hedelmöityneessä munasolussa erillisinä olevat munan ja siittiön tumat ennen yhtymistään ensimmäiseen mitoottiseen solunjakoon

38
Q

munanjohdin

A

munasolun kulkureittinä toimiva sileän lihaksen ja limakalvon muodostama parillinen putki, joka kulkee munasarjasta kohdun ylänurkkaan

39
Q

partenogeneesi

A

uuden yksilön kehittyminen hedelmöittymättömästä munasolusta

40
Q

suvullisen lisääntymisen hyödyllisyys

A
  • hyödyllistä siksi, että sukusolujen yhtyminen mahdollistaa uusien geeniyhdistelmien synnyn myös rekombinaatiolla, ei pelkästään pistemutaatiolla
  • samalla suvullinen lisääntyminen mahdollistaa nopeamman evoluution ja siten nopeamman adaptaation vaihtuviin olosuhteisiin
41
Q

hermafroditismi

A
  • esiintyy esim. kastemadoilla ja etanoilla
  • molemmilla sekä naaras- että koiraspuoliset sukurauhaset, mutta toisen yksilön täytyy yleensä hedelmöittää
  • toisin kuin kasveilla, eläimillä itsesiitos on hyvin harvinaista
42
Q

meioosin ja mitoosin erot

A
  • meioosiin eli suvulliseen jakautumiseen valmistautuvat solut kahdentavat perimänsä, kuten ennen mitoosia, mutta sen jälkeen tapahtuu kaksi solunjakautumista, jonka tuloksena yhdestä kantasolusta muodostuu neljä haploidin genomin (1n) sisältävää solua eli ne sisältävät vain yksinkertaisen peruskromosomiston
  • eli kuten mitoosissa solut (primaarinen oosyytti ja spermatosyytti) replikoivat DNA:nsa ennen meioosia
  • mitoosissa puolestaan somaattinen solu jakautuu kahdeksi identtiseksi tytärsoluksi eli kromosomit ja tuman DNA kahdentuvat, mutta kromosomiluku pysyy diploidisena
  • meioosin tasoitusjakautuminen (2. jakaantuminen) vastaa mitoottista solunjakautumista
  • mitoosissa perintöaines siirtyy muuttumattomana tytärsoluihin, mutta meioosin tarkoituksena on puolestaan ylläpitää biologista erilaisuutta tekijänvaihdoksella, jossa äidin ja isän geneettinen perimä sekoittuu muodostaen perimmältään uudenlaisen yksilön
43
Q

meioosin merkitys

A
    1. ja 2. jakautumisen (vähennys- ja tasoitusjakautuminen) merkitys on siinä, että kromosomiparien välinen geneettinen materiaalin vaihto onnistuisi (1. jakaantuminen) eli tapahtuu tekijäinvaihdos (crossing-over), jossa geneettinen materiaali sekoittuu keskenään
  • sukusoluihin saadaan haploidi kromosomiluku (ihmisellä 23) ja puolet somaattisen solun DNA:n määrästä (1n DNA)
44
Q

polaarinen kappale

A
  • munasolujen meioottisessa jakautumisessa syntyvät poistosolut, joissa on vain vähän sytoplasmaa, joten ne degeneroituvat jatkokehityksen aikana
45
Q

spermatogeneesin ja oogeneesin erot

A
  • sytoplasma jakaantuu spermatogeneesissä tasaisesti, oogeneesissä epätasaisesti
  • siittiöiden kantasolut käyvät läpi mitoosia koko eliniän, munasolujen kantasolut ovat kaikki olemassa jo syntymähetkellä
  • spermatogeneesi on jatkuvaa, oogeneesi ajoittaista (kerran kuussa ihmisellä)
46
Q

ero naisten ja miesten sukusolujen jakaantumisessa

A
  • naisella yhdestä kantasolusta kehittyy vain yksi munasolu ja kolme poistosolua, jotka tuohoutuvat
  • miehellä kantasolusta kehittyy neljä siittiösolua
47
Q

akrosomi

A
  • siittiön tumaa peittävä rakenne, joka erittää proteolyyttisiä entsyymejä
48
Q

itusolujen linja

A
  • sukusolut primordaalisista sukusoluista
  • hyvin varhain yksilönkehityksen aikana muodostuvia (2 vk)
  • muu elimistö vain niiden kuljetusmuoto
49
Q

kohdun ja munasarjojen synkronisaatio

A
  • estrogeenit tulevat follikkeleista ja paksuntavat kohdun limakalvoa ja valmistavat siten itse munasolulle otollisen ympäristön
  • keltarauhanen itse lisää hormoneillaan kohdun glykogeenieritystä, mikä ravitsee alkiota alkuvaiheessa ennen istukan kehitystä
50
Q

menopaussi eli vaihdevuodet

A
  • naisella ikävuosina 45-55

- munasarjojen herkkyys reagoida FSH:lle ja LH:lle häviää -> estrogeenieritys vähenee -> vaihdevuosioireet

51
Q

spermiogeneesi

A

spermatidien muodon muutos siittiöiksi, spermiaatio

52
Q

epididymis

A

lisäkivestiehyet

53
Q

vas deferens

A

siemenjohdin

54
Q

ampulla

A

munajohtimen kärjen pullistuma, munanjohtimen avartuma

55
Q

Non-disjunktio

A

= kromosomiparin pysyminen yhdessä solunjakautumisen aikana, niin, että molemmat kromosomit siirtyvät yhdessä jompaankumpaan tytärsoluun
- tavallisinta kromosomilla 21 ja sukukromosomilla

56
Q

Luteaalisolut

A

keltarauhanen

57
Q

perivitelliinitila

A

munasolun solukalvon ja munasolun keton (zona pellucidan) välinen kapea tila

58
Q

embryoblasti

A

sisäsolut, muodostavat tulevan epiblastin ja hypoblastin solut

Kehitysbiologia (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions