suomen_tulovero-oikeus_20140720134511

Question 1

Verotuki eli veromeno?

Answer 1

Verojärjestelmän kautta annettavalla tuella eli verotuella tarkoitetaan välillistä tukea, joka sisältyy verojärjestelmään siitä syystä, että tukemistarkoituksessa on poikettu normaalina pidettävästä verotuksen perusrakenteesta toteutettaessa erilaisia talous- ja yhteiskuntapoliittisia tavoitteita.-> Tämän seurauksena julkinen valta menettää verotuloja.Usein tällaisissa tarkoituksissa verojärjestelmään otetut huojennukset ovat rinnastettavissa budjettivaroista maksettavaan suoraan tukeen.Verojärjestelmään sisältyvä verotuki syntyy näin ollen siitä, että tukemistarkoituksessa on poikettu veromuotojen perusperiaatteista.Kukin yksittäinen verotuki aiheuttaa julkiselle sektorille tietyn suuruisen verotulon menetyksen.Menetetyn verotulon (veromenon) määrällä mitataan verotuen suuruutta.

Question 2

Verosopimusoikeus?

Answer 2

Verosopimusoikeus koostuu Suomen ja muiden valtioiden välillä solmituista verosopimuksista.Näissä sopimuksissa kaksi tai useampi valtio sopivat siitä, millaisissa tilanteissa ne rajoittavat omaan verolainsäädäntöönsä perustuvaa verotusvaltaansa.Verosopimukset voivat vain rajoittaa Suomen sisäiseen lainsäädäntöön perustuvaa verotusoikeutta eivätkä ne voi perustaa mitään sellaista verotusta, jota ei olisi määrätty sisäisessä lainsäädännössä.-> Verosopimuksilla ei voi siis laajentaa Suomen verotusvaltaa.

Question 3

Asumisen käsite TVL:ssä (milloin henkilön katsotaan asuvan Suomessa) ?+ kolmen vuoden sääntö

Answer 3

TVL 11§:n mukaan Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. Suomen kansalaista pidetään kuitenkin Suomessa asuvana, vaikka hän ei jatkuvasti oleskelekaan täällä yli kuuden kuukauden aikaa, kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt maasta, jollei hän näytä, että hänellä ei ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen. Jollei muuta näytetä, Suomen kansalaisen ei katsota mainitun ajan jälkeen asuvan Suomessa.-> Kyse on ns. kolmen vuoden säännöstä, joka koskee ainoastaan Suomen kansalaisia.-> Lähtökohtaisesti Suomen kansalainen on siis yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolme sitä seuraavaa verovuotta, mutta tämän jälkeen muuttuu rajoitetusti verovelvolliseksi.

Question 4

Vapautusmenetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa?

Answer 4

Vapautusmenetelmässä verotuskohteet jaetaan valtioiden kesken.Tietyt tulot verotetaan vain toisessa valtiossa sulkemalla toisen valtion verotusoikeus pois.Vapautusmenetelmän ideana on se, ettei asuinvaltiossa veroteta lähdevaltiossa saatua tuloa.

Question 5

Hyvitysmenetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa?

Answer 5

Hyvitysmenetelmässä asuinvaltion verotuksessa lasketaan verovelvollisen koko globaali tulo (johon kuuluu myös se tulo, joka verosopimuksen mukaan voidaan verottaa lähdevaltiossa), ja määrätään sen (kokonaistulon) perusteella vero.Kun veron määrä on laskettu, siitä yleensä vähennetään ulkomaille maksettu vero.Menetelmässä kumpikin valtio säilyttää verotusoikeutensa, mutta asuinvaltio vähentää perimästään verosta toisessa valtiossa eli lähdevaltiossa samasta tulosta maksetun veron.Verotuskohteita ei näin jaeta kuten vapautusmenetelmässä.Hyvitysmenetelmässä verovelvollista verotetaan ikään kuin hän olisi saanut kaikki tulonsa asuinvaltiosta.-> Tämän vuoksi verovelvollinen joutuu suorittamaan kaikissa tapauksissa ainakin asuinvaltiossa maksettavan veron, joka on maksettavan veron minimimäärä.Jos tulosta ei ole maksettu veroa ulkomaille, hyvitystä ei myönnetä.-Lähes kaikissa Suomen solmimissa verosopimuksissa päämenetelmänä on hyvitysmenetelmä.

Question 6

Milloin yhteisö on yleishyödyllinen TVL 22§ mukaan?

Answer 6

Yhteisö on yleishyödyllinen, jos1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Question 7

Millaisia seikkoja on oikeuskäytännössä pidetty merkityksellisinä arvioitaessa kysymystä siitä, onko kyse yleishyödyllisen yhteisön saamasta elinkeinotulosta vai ei?HK 5T KOSSV

Answer 7

harjoitettiinko toimintaa ansiotarkoituksessa kilpailutilanteessa toimiminentoistuvuus, pysyvyystoiminnan riskinalaisuustoiminnan tuottama suurehko osuus yhteisön koko varainhankinnasta onko toiminnassa palkattua henkilökuntaa kuinka läheisesti toiminta liittyy yleishyödyllisen yhteisön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen suurehko liikevaihtovarojen rahastoiminentoiminta kohdistuu ennalta rajoittamattomaan henkilöpiiriintoiminta kohdistuu tavanomaisiin kauppatavaroihin saivatko jäsenet etua jäsenyydestään

Question 8

Oman asunnon luovutusvoitto, TVL 48.1§ ja 48.2§ ?

Answer 8

Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaavähintään kahden vuoden ajan omistamansa sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuksen, jota hän on omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asuntona (oman asunnon luovutusvoitto);-> Luovutusvoiton verovapaus edellyttää siis vähintään kahden vuoden omistusaikaa ja asumisaikaa.-> Verovapaus koskee myös asumisoikeuden luovutusta.-> Verovapaus koskee vain vakituista asuntoa, joten sen piiriin eivät kuulu esim. kesäasunnot.Jos omana asuntona käytetystä huoneistosta tai rakennuksesta vähemmän kuin puolet on ollut verovelvollisen tai hänen puolisonsa vakituisena asuntona, pidetään luovutusvoitosta vain tätä käyttöä vastaavaa osaa verosta vapaana tulona.-> Jos rakennuksesta tai huoneistosta vähintään 50 % on verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisena asuntona, koko luovutusvoitto on tällöin verovapaa.Oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöstä ei sovelleta, jos verovelvollisen rakentamis- ja myyntitoimintaa pidetään elinkeinotoimintana.

Question 9

Koti-irtaimiston luovutusvoiton verovapauden edellytykset?

Answer 9

Verovapaata on luovutusvoitto, jos verovelvollinen luovuttaa omassa tai perheensä käytössä ollutta tavanomaista koti-irtaimistoa siltä osin kuin tällaisen omaisuuden luovutuksista verovuonna saadut luovutusVOITOT ovat yhteensä enintään 4 000 euroa.-> Tämän määrän ylittävä osa on veronalaista tuloa.-> Verovapaus koskee vain tavanomaista koti-irtaimistoa, joten arvokkaiden taide-esineiden ja muiden sijoituskohteina pidettävien esineiden luovutukset ovat veronalaisia.

Question 10

Mistä lähtien hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen?

Answer 10

Hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen siitä alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muuten luovutettu verovelvolliselle, ja siihen saakka, kun verovelvollinen on sen luovuttanut taikka se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten menetetty.

Question 11

Mitkä ovat vaihto-omaisuutta EVL 12§ mukaan?

Answer 11

Vaihto-omaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet.

Question 12

Mitkä ovat käyttöomaisuutta EVL 12§:n mukaan?

Answer 12

Käyttöomaisuutta ovat elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet, kalustot ja muut esineet, patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet sekä soran- ja hiekanottopaikat, kaivokset, kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet. Maa-alue, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta.

Question 13

FIFO-periaate (first in - first out) Vaihto-omaisuuden kierrossa?

Answer 13

Verovelvollisella verovuoden päättyessä olevan vaihto-omaisuuden hankintamenon suuruus määritetään, ellei verovelvollinen muuta näytä, olettaen, että samanlaiset hyödykkeet on luovutettu tai kulutettu siinä järjestyksessä, missä ne on hankittu.

Question 14

Pitkävaikutteisen menon jaksottaminen?

Answer 14

Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään lähtökohtaisesti yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan, tai jos menon todennäköinen vaikutusaika on 10 vuotta pitempi, 10 verovuotena.

Question 15

Menojäännös EVL:n mukaan?

Answer 15

Menojäännös on verovuoden aikana käyttöönotetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen ja aikaisemmin käyttöönotetun irtaimen käyttöomaisuuden poistamattomien hankintamenojen summa vähennettynä irtaimesta käyttöomaisuudesta verovuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeilla.Menojäännöstä laskettaessa katsotaan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoksi myös irtaimen käyttöomaisuuden laajennus-, muutos-, uudistus- ja muut vastaavat perusparannusmenot sekä, verovelvollisen vaatiessa, suurehkot korjausmenot.

Question 16

Veronmaksukykyisyysperiaate?

Answer 16

Veronmaksukykyisyysperiaatteen mukaan verovelvollisten on maksettava veroa veronmaksukykynsä mukaan.-> Tämän periaatteen ongelmana on ollut, miten maksukykyisyys mitataan.-> Mittaperiaatteina voivat toimia tulot, varallisuus, erilaiset saannot, kuten lahjat tai tulojen käyttö.-> Tärkein mittausperiaatteista on nettotulo.Maksukykyisyysvaatimukseen liitetään tuloverotuksessa vaatimus tulon realisoitumisesta.-> Arvonnoususta syntyneitä voittoja ei tule verottaa ennen niiden realisoitumista.Maksukykyisyysperiaatteeseen liittyvät myös eräät vähennykset.-> Osa vähennyksistä koskee ns. horisontaalisen oikeudenmukaisuuden ideaa tuloverotuksessa: -> Samalla tulo- ja hyvinvointitasolla olevia tulonsaajia tulisi kohdella verotuksessa samalla tavoin. -> Kysymys on siitä, kuinka samalla tulotasolla olevien verovelvollisten erilaiset tarpeet tulisi ottaa huomioon veronmaksuvelvollisuutta määriteltäessä, eli miten verotusyksikön kuten perheen koon ja koostumuksen katsotaan vaikuttavan sen veronmaksukykyyn. -> Samaa bruttotuloa saavien henkilöiden veronmaksukyky saattaa huomattavasti vaihdella esim. perheolosuhteiden, tulonsaajan henkilökohtaisten ominaisuuksien tai tulojen laadun perusteella. -> Samansuuruisen tulon veronsietokyky on sitä pienempi, mitä suurempi on sen varassa elävien henkilöiden lukumäärä.Maksukykyisyysperiaatteen mukainen verotus ei välttämättä edellytä progressiivista verotusta, koska suhteellisessakin verotuksessa tulon suuretessa veron määrä suurenee.Maksukykyisyysperiaatteesta voidaan kyllä johtaa progressioperiaate, mutta ei progression jyrkkyyttä sinänsä.

Question 17

Milloin kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen?

Answer 17

Jos kiinteistöä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välittömästi tai välillisesti edistäviin tarkoituksiin, kuten tehdas-, työpaja-, liike- tai hallintotarkoituksiin taikka henkilökunnan asumis- tai sosiaalitarkoituksiin, kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen.

Question 18

Sukupolvenvaihdosluovutukset ovat tietyissä tapauksissa verovapaita TVL 48.1 § 3k:n mukaan.Tämä verovapaus koskee vain yritysomaisuuden luovutuksia.Miten lain sanamuoto kuuluu?

Answer 18

Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaaHarjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osuuden taikkasellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä ja saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti;Jos luovutuksensaaja kuitenkin luovuttaa samaa omaisuutta edelleen ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänen saannostaan, saatu veroetu voidaan palauttaa.

Question 19

Toimitilan jälleenhankintavaraus?

Answer 19

Jos verovelvollinen luovuttaa toimitiloinaan käyttämänsä rakennuksen tai toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet, vähennetään saatu luovutushinta, poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun ottamatta, verovuonna tai kahtena seuraavana verovuonna käyttöön otetun verovelvollisen toimitilarakennuksen tai toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenosta tai tällaisten tilojen kuntoon saattamisesta johtuvista menoista.

Question 20

Tulontasaus ? (TVL 128§)

Answer 20

Jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä on verovuonna saanut vähintään 2 500 euron suuruisen ansiotulon, joka on kertynyt etu- tai jälkikäteen kahdelta tai useammalta vuodelta ja joka on vähintään neljäsosa hänen verovuonna saamansa puhtaan ansiotulon yhteismäärästä, on tällaista kertatuloa verotettaessa verovelvollisen ennen verotuksen päättymistä esittämästä vaatimuksesta toimitettava tulontasaus.Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä ansiotulona voidaan pitää muun muassa:1) aikaisemmilta vuosilta saatua palkkaa tai verovuodelta ja sitä edeltäneeltä vuodelta saatua eläkettä;2) verovelvollisen työstä erotessaan saamaa kertakorvausta;3) liikettä luovutettaessa saatua tuloa;4) tuloja tekijänoikeudesta tai patentista, ellei kyseessä ole 52 §:ssä tarkoitettu pääomatulo.

Question 21

Mistä etuudesta ei makseta perintö- ja lahjaveroa?

Answer 21

Perintö- ja lahjaveroa ei suoriteta testamentilla tai lahjana saadustaElinkautisesta nautintaoikeudesta,Eläkkeestä taikka muustaElinkaudeksi tai määrävuosiksi jollekin testamentilla tai lahjana annetusta etuudesta.-> verovapaus koskee vain toistuvaisetuja, ei kertasuorituksia.-> tavallisia toistuvaisetuja ovat hallinta-, käyttö-, tuotto- ja asumisoikudet.

Question 22

Elinkeinotoimintaa harjoittavan kuolinpesän verotus?

Answer 22

Elinkeinotoimintaa harjoittavaa kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena kolmelta perittävän kuolinvuotta seuraavalta vuodelta ja sen jälkeen yhtymänä, ts. Elinkeinotoiminnan tulos jaetaan osakkaille kuolemaa seuranneen neljännen vuoden alusta.Kuolinpesän erillinen verovelvollisuus päättyy, kun kuolinpesä lopullisesti jaetaan.

Question 23

Mitkä ovat veronalaista pääomatuloa TVL:n mukaan?

Answer 23

Veronalaista pääomatuloa ovatOmaisuuden tuottoOmaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja Muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen.-> “muu sellainen tulo”; myös muunlaiset kuin 32 §:ssä nimenomaisesti mainitut pääomatulot voivat tulla kysymykseen.

Question 24

Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrän laskeminen ja hankintameno-olettama?

Answer 24

Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään hankintameno (tai omaisuuden poistamatta olevan osan) ja voiton hankkimisesta olleiden menojen (esim myyntikulut) yhteismäärä.Ostohintaan voi lisätä myös perusparannusmenot.-> tämä on pääsääntö.Hankintameno-olettama:Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamasta luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 20 % ja Jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 % luovutushinnasta.Voiton hankkimisesta aiheutuneita menoja eikä muuta hankintamenoa voi vähentää jos käytetään hankintameno-olettamaa.

Question 25

Omaisuuden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentäminen?

Answer 25

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy,Eikä sitä oteta huomioon pääomatulolajin alijäämää vahvistettaessa.-> jos omaisuuden myynnistä tulee tappiota, sitä ei saa siis vähentää pääomatuloista, vaan seuraavien vuosien luovutusvoitoista.-> jos luovutusvoittoja ei tule, luovutustappio menee hukkaan.Vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetäOman asunnon (jos saatu luovutusvoitto olisi verovapaa)Tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden luovutuksesta aiheutunutta tappiota.

Question 26

Metsätulon verotus?(Pystykauppa ja hankintakauppa)

Answer 26

Metsätulon verotuksessa on siirrytty pinta-ala perusteisesta verotuksesta puun myynnistä saadun tulon verotukseen.Veronalaista pääomatuloa on verovelvollisen omassa metsässä kasvavan runkopuun hakkuuoikeuden ensimmäisestä vastikkeellisesta luovutuksesta (pystykauppa) saatu tulo.-> pystykauppa: metsänhakkuusopimukseen perustuva puun hakkuuoikeuden luovutus.Metsänomistajan saama korvaus myymästään puusta on puun kantoraha-arvo.Puutavaran luovutuksella tarkoitetaan sen ensimmäistä luovutusta, mutta ei enää luovutusta, jolla puutavaran tai hakkuuoikeuden ostaja on edelleen luovuttanut joko hakkuuoikeuden tai puutavaraa.Veronalaista pääomatuloa on myös hankintakaupalla myydystä runkopuusta valmistettavasta tai valmistetusta puutavarasta saadun tulon pääomatulo-osuus.Hankintakaupalla tarkoitetaan puutavaran myyntiä, jossa ostajan ja myyjän tekemän toimitussopimuksen perusteella metsänomistaja sitoutuu toimittamaan määrältään ja hinnaltaan sovitun puumäärän määrättyyn paikkaan.Hankintatyöllä tarkoitetaan puun valmistuksesta ja kuljetuksesta aiheutuvan työn arvoa.Hankintakaupalla saadun tulon pääomatulo-osuutena pidetään puun myyntituloa vähennettynä hankintatyön arvolla.-> hankintatyön arvoa pidetään ansiotulona.

Question 27

Milloin hankintatyön arvo on veronalaista ansiotuloa?

Answer 27

Veronalaista ansiotuloa on hankintatyön arvo eli sen työn arvo, jonka verovelvollinen tai eräät muut ovat tehneet verovuonna valmistaessaan tai kuljettaessaan puutavaraa maatilan metsästä tapahtuneen hankintakaupan tai muun siihen verrattavan myynnin yhteydessä.Hankintatyö arvioidaan rahana siihen määrään, joka siitä työstä olisi palkatulle henkilölle suoritettava.Kaikki hankintatyö ei ole kuitenkaan veronalaista.Hankintatyön arvo katsotaan veronalaiseksi tuloksi vain siltä osin kuin edellä tarkoitettujen henkilöiden valmistaman tai kuljettaman puun määrä yhteensä ylittää 125 kuutiometriä.-> määrä on maatilakohtainen.-> tuon määrän ylittävältä osalta hankintatyön arvo luetaan työntekijän ansiotuloon.

Question 28

Etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan?

Answer 28

Etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan on ansiotuloa.Etu on veronalaista siltä osin kuin osakkeen tai osuuden hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 % osakkeen tai osuuden käyvästä hinnasta.Jos etu ei ole henkilöstön enemmistön käytettävissä, saatu alennus on koko määrältään veronalaista tuloa.-> jos henkilökuntaosakeanti on suunnattu vain rajatulle piirille, alennus on kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa.

Question 29

Työsuhdeoptio ja sen edun arvoksi katsottava määrä?

Answer 29

Veronalaista ansiotuloa on Etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaanVaihtovelkakirjalainan,Optiolainan,Optio-oikeuden taiMuun niihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio).Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla.

Question 30

Patentin ja muun aineettoman oikeuden poistaminen?

Answer 30

Patentin ja muun voimassaoloajaltaan rajoitetun erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, sekä sellaisen erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, jonka voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin 10 vuodessa tai verovelvollisen todennäköiseksi osoittamana sitä lyhyempänä taloudellisena käyttöaikana. (Tasapoistot)

Question 31

Substanssipoisto?

Answer 31

Soran- ja hiekanottopaikan, kaivoksen, kivilouhoksen, turvesuon ja muun sellaisen omaisuuden hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa.-> Verovelvollisella ei ole oikeutta harkita poiston määrää vaan poisto tehdään todellisen käytön mukaisena.

Question 32

Mitä jälleenhankintavaraus mahdollistaa ja mekitsee?

Answer 32

Jälleenhankintavaraus mahdollistaa eräiden luovutusvoittojen sekä tulipalon ja muun vahinkotapahtuman johdosta saatavien korvausten tuloksi lukemisen epäsuorasti siten, että myyntivoitto voidaan vähentää myöhemmin hankittavan omaisuuden hankintamenosta.Jälleenhankintavaraus merkitsee mahdollisuutta jättää menojäännöstä laskettaessa vähentämättä jäänyt erä toistaiseksi tulouttamatta.Jälleenhankintavarausta sovelletaan kuluvaan irtaimeen käyttöomaisuuteen, rakennuksiin ja toimitilojen hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin.

Question 33

Missä tapauksissa yritys voidaan muuttaa toisen muotoiseksi ilman tuloveroseuraamuksia?

Answer 33

Edellytyksenä on identiteetin säilyminen muodonmuutoksissa ja se,Että kirjanpidossa on noudatettu jatkuvuusperiaatetta-> tämän periaatteen katsotaan vallitsevan, jos aikaisemmin harjoitettuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirretään samoista kirjanpitoarvoista uuteen yritysmuotoon.Identiteetti säilyy silloin, kun yritystä voidaan pitää muodonmuutoksen jälkeen olennaisilta osin samana kuin ennen muodonmuutosta.

Question 34

Konserniavustus konserniavustuslain 2§:n mukaan?

Answer 34

Konserniavustuksella tarkoitetaan liiketoimintaa harjoittavan kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan toiselle kotimaiselle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle sen harjoittamaa liiketoimintaa varten muuna kuin pääomansijoituksena suorittamaa avustusta, jota ei EVL:n mukaan saa vähentää tulosta.Konserniavustuslaki mahdollistaa avoimen tuloksensiirron emo- ja tytäryhtiöiden välillä siten, että avustuksen antaja saa vähentää avustuksen määrän ja sama määrä luetaan saajan veronalaiseksi liiketuloksi.

Question 35

Konsernisuhteen määritelmä konserniavustuslain 3.1§:ssä?

Answer 35

Konserniavustuslain 3.1§:n mukaan kotimainen osakeyhtiö tai osuuskunta (emoyhteisö), joka omistaa vähintään 9/10 toisen kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan (tytäryhteisö) osakepääomasta tai osuuksista, saa vähentää tytäryhteisölleen suorittamansa konserniavustuksen veronalaisesta liiketulostaan.Vähennyskelpoinen on myös sellainen konserniavustus, jonka tytäryhteisö on suorittanut emoyhteisölleen tai emoyhteisön toiselle tytäryhteisölle.

Question 36

Mitä voidaan lukea hyvän verojärjestelmän ominaisuuksiin ja samalla myös verojärjestelmän keskeisiin tavoitteisiin?

Answer 36

Verotulojen kerääminen tehokkaalla tavallaTulojen oikeudenmukainen uudelleenjakoHallinnollinen yksinkertaisuusVerojärjestelmän läpinäkyvyysVerotuksen kansainvälinen kilpailukyky

Question 37

Lahjanluontoinen kauppa?

Answer 37

Perintö- ja lahjaverotuksen kohteena on joko kokonaan vastikkeeton saanto eli perintö ja lahja taiosaksi vastikkeeton saanto eli ns. lahjanluontoinen kauppa.Jos luovutus on vain osittain vastikkeellinen ja vastike on enintään 75 prosenttia luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta, vastikkeeton osuus katsotaan lahjaksi (PerVL 18.3§).

Question 38

Miksi prejudikaateilla on suuri merkitys vero-oikeudessa?

Answer 38

Prejudikaattien suuren merkityksen syitä on useita kuten-talouselämän ja lainsäädännön nopea muuttuminen-pelkistetty lainkirjoitustekniikka-poliittiset paineet voivat johtaa siihen, että lainvalmistelun yhteydessä tietty ongelmalliseksi koettu asia jätetään tietoisesti avoimeksiEräänä syynä voidaan pitää myös sitä, että vero-oikeus kohdistuu enemmän kuin monet muut oikeudenalat kansalaisten ja yritysten jokapäiväiseen elämään.

Question 39

Verosopimukset?

Answer 39

Verosopimuksilla poistetaan tulon ja varallisuuden kansainvälinen kaksinkertainen verotus ja jaetaan tulon ja varallisuuden verottamisoikeus sopimuksen tehneiden valtioiden kesken.Verosopimus koskee sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka asuinpaikka on jommassakummassa sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa ja jolla on tulonsa tai varallisuutensa osalta jokin liittymä näihin kahteen valtioon.Verosopimuksissa on määräyksiä eri tuloihin kohdistuvan verotusoikeuden jakautumisesta sopimusvaltioiden välillä.-> Niiden keskeisenä tehtävänä on verottamisvallan pidättäminen joko kokonaan tai osittain sopimusvaltioille sekä verotusoikeuden jako (allokoiminen) sopimusvaltioiden kesken+ kaksinkertaisen verotuksen välttäminen.Verosopimukset eivät luo verotusoikeutta, vaan pysyttävät sisäisen verotusoikeuden tai rajoittavat sitä.

Question 40

Yleisesti verovelvolliset ja mitä se tarkoittaa?

Answer 40

Yleisesti verovelvollisia ovat verovuonna Suomessa asuneet henkilöt, kotimaiset yhteisöt ja kuolinpesät.Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että he ovat verovelvollisia Suomesta ja muista maista saamistaan tuloista.-> Verovelvollisuuden sanotaan olevan globaalista.

Question 41

Rajoitetusti verovelvolliset ja mitä se tarkoittaa?

Answer 41

Rajoitetusti verovelvollisia ovat henkilöt, jotka verovuonna eivät ole asuneet täällä ja ulkomaiset yhteisöt.Nämä ovat verovelvollisia ainoastaan Suomesta saamastaan tulosta.

Question 42

Hoitovastikkeen ja pääomavastikkeen vähennyskelpoisuus?

Answer 42

Hoitovastike voidaan vähentää maksuvuonna.Pääomavastikkeet ovat vähennyskelpoisia kuluja vain, jos ne on luettu yhtiön tuloksi sen kirjanpidossa.-> Jos pääomavastike on rahastoitu yhtiön kirjanpidossa, sitä ei voi vähentää vuokratulosta, vaan se lisätään osakkeiden hankintamenoon ja otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa.

Question 43

Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo.Tässä on huomattava yksi poikkeus?

Answer 43

Lahjansaajan hankintameno lasketaan lahjaverotusarvon sijasta lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi. (TVL 47.1§)

Question 44

Milloin syntyy pääomatulolajin alijäämä?

Answer 44

Kun pääomatuloihin kohdistuvat menot ylittävät pääomatulojen määrän, syntyy pääomatulolajin alijäämä.

Question 45

Jaksottaminen TVL:ssa?Tulo ja meno

Answer 45

KassaperiaateTulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan.-> Vallintaan saaduilla tuloilla tarkoitetaan niitä tuloja, joihin verovelvollisella on määräämisoikeus.Menon jaksottamista koskevan yleissäännöksen mukaan verovelvollisen suorittamaan menoon perustuva, tulosta tehtävä vähennys tehdään, jollei erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuonna, jona maksu on suoritettu.

Question 46

Jaksottaminen EVL:ssa?Meno ja tulo Kulu ja Tuotto

Answer 46

SuoriteperusteMenon kirjausperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen.Tulon kirjausperusteena on suoritteen luovuttaminen.Pääsäännön mukaan tulo on sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena.Meno jaksotetaan lähtökohtaisesti sen verovuoden kuluksi, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt.

Question 47

ns. kirvesmiestapaukset ja saastumisilmiö?

Answer 47

Oikeuskäytännössä on yleensä katsottu elinkeinotoiminnaksi rakennusalan ammattihenkilön toiminta silloin, kun kyseessä on ollut henkilön kolmannen itse rakentaman oman asunnon myynti. (kirvesmiestapaukset)-> Ei elinkeinotoimintaa silloin, jos luovutukseen on ollut erityisiä syitä. Ei ole katsottu elinkeinotoiminnaksi KHO:n tapauksessa vaikka kyseessä kolmannen itse rakennetun asunnon myynti koska eivät olleet rakennusalan ammattilaisia eikä muutenkaan syitä katsoa elinkeinotoiminnaksi.

Elinkeinotoiminnasta on yleensä myös kysymys, jos joku aikaisemmin rakennusliikettä harjoittanut tai sitä lähellä ollut henkilö ryhtyy realisoimaan kiinteistöjä tai asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, joiden perustamiseen hän on osallistunut tai jotka hän on alan asiantuntemuksen perusteella hankkinut.-> Tällöin puhutaan ns. saastuneista kiinteistöistä tai osakkeista.

Question 48

Ammatinharjoittajaa koskee oma jaksotussäännös?

Answer 48

Jos ammatinharjoittaja pitää kahdenkertaista kirjanpitoa ja tekee tilinpäätöksen suoriteperusteisesti, verotuksessa hänellä on samat jaksotussäännökset kuin liikkeenharjoittajilla.Pääsääntöisesti kirjanpitovelvollisen on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa.-> Ammatinharjoittajan ei tarvitse pitää kahdenkertaista kirjanpitoa vaan hän voi pitää sitä yhdenkertaisena ja tehdä tilinpäätöksen maksuperusteisesti.-> Tällöin myös verotus toimitetaan maksuperusteisten tulojen ja menojen mukaan.