Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

BLG > Solubiologia > Flashcards

Solubiologia Flashcards

1
Q

Puriiniemäkset

A

Adeniini ja guaniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Pyrimidiiniemäkset

A

Tymiini, sytosiini ja urasiili

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Millä emäsparilla 3 vetysidosta

A

Guaniini ja sytosiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

RNA:n erot emäksissä

A

RNA:ssa urasiini tyniinin tilalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mikä entsyymi katalysoi DNA:n replikaatiota

A

DNA-polymeraasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mikä entsyymi erottaa DNA:n juosteet

A

Helikaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mihin suuntaan DNA:ta syntetisoidaan?

A

5’-3’

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mikä tuottaa alukkeen DNA:n relikaatiossa

A

Primaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Alukkeen rakenne

A

RNA oligonukleotidi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mikä entsyymi helpottaa DNA:n superkierteisyyttä?

A

Topoisomeraasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikro RNA:n toiminta

A

Keskeyttää proteiinisynteesi tarvittaessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Hiilihydraattien perusrakenne

A

Cn(H2O)n

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Glukoosin rakennekaava

A

C6O6H12

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Maltoosin rakenne

A

2 glukoosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Laktoosin rakenne

A

Glukoosi ja galaktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Sakkaroosin rakenne

A

Glukoosi ja fruktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Tärkkelyksen rakenne

A

Amylopektiiniä ja amyloosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Amylopektiinin ja amyloosin ero

A

Amylopektiini on haaroittunutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Glykogeenin ja glukoosin rakenteiden ero

A

Glykogeeni enemmän haaroittunutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Selluloosan rakenne

A

Haaroittumatonta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Missä konformaatiossa tyydyttymättömät rasvahapot luonnossa?

A

Cis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Fosfoglyseridissä glyseridin ja fosfaatin välinen sidos

A

Fosfoesterisidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Kompetitiivinen inhibitio

A

Inhibiittori sitoutuu samaan kohtaan kuin substraatti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Prosteettinen ryhmä

A

Kofaktori, joka sitoutuu entsyymiin tiukasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Soluje välinen liitos kasveilla

A

Plasmodesmi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Mikä solujen välinen liitos mahdollistaa aineiden vaihdon

A

Aukkoliitos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Erityisen hyvin mekaanista rasitusta kestävä solujen välinen liitos

A

Desmosomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Solukalvon värekarvojen ja mikrovillusten erot

A

Värekarvat kykenevät liiikkumaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Nesteen fagosytoosi

A

Pinosytoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Sekundäärinen aktiivinen kuljetus

A

Hytödyntää jonkun toisen aineen konsentraatiogradientista saatua energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Hypertonisessa ympäristössä kasvisolujen irtoaminen soluseinästä

A

Plasmolyysi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Millaisilla bakteereilla ulkokalvo?

A

G-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Bakteerien soluseinä koostuu

A

Peptidoglykaanista eli mureiinista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Plasmidien siirto bakteerista toiseen

A

Konjugaatio, tapahtuu piluksien avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Missä rakenteessa syanobakteerien fotosynteesi

A

Tylakoidikalvostossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Tapahtuma, jossa bakteeri ottaa sisäänsä hajonneesta bakteerista peräisin olevaa DNA:ta

A

Transformaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Tapahtuma, jossa bakteriofagi siirtää DNA:ta toiseen bakteeriin

A

Transduktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Mitä tehdään sileässä solulimakalvostossa

A

Syntetisoidaan rasvoja ja kalvorakenteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Kasvien golgin laite

A

Diktyosomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Peroksisomien funktio

A

Vaativien hapetusreaktioiden paikka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Katalaasi

A

Hajottaa ylimääräisen vetyperoksidin peroksisomeissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Kasvisolujen soluseinän rakenne

A

Selluloosa ja joskus ligniini

43
Q

Vakuoli

A

Nesteen täyttämä rakkula kasvisolussa, joka varastoi vettä ja kuona-aineita ja osallistuu pH:n säätelyyn.

44
Q

Tugorpaine

A

Kasvien solujen soluseinään kohdistama paine. Vakuoli ylläpitää

45
Q

Sienten soluseinän rakenne

A

Kitiiniä

46
Q

Mitä tapahtuu profaasista

A

Transkriptio loppuu ja kromosomit tiivistyvät. Kromosomit kiinnittyvät toisiinsa sentromeerien kohdista. Sentrosomit siirtyvät solun eri puolille ja sukkularihmat muodostuvat
Myös tekijäinvaihdunta

47
Q

Mitä tapahtuu metafaasissa

A

Sukkularihmat vetävät kromosomit tasoon

48
Q

Mitä tapahtuu anafaasissa

A

Kromosomien kopiot irtoavat ja siirtyvät solun päihin. Sytokineesi alkaa

49
Q

Mitä tapahtuu telofaasissa

A

Kromosomit alkavat avautua ja tumakotelot muodostuvat

50
Q

Interfaasin vaiheet

A

G1, S ja G2

51
Q

Missä vaiheissa solusyklin onnistumista tarkastellaan?

A

G1, G2 ja M

52
Q

Kromosomien määrä ihmisillä

A

46

53
Q

Mitä tapahtuu vähennysjaossa

A

Metafaasissa kromosomien kopiot eivät irtoa toisistaan, vaan kahdentuneet kromosomit samaan soluun. Kromosomiparit kuitenkin eri soluihin

54
Q

Mitä tapahtuu tasausjaossa

A

Tapahtuu ilman interfaasin S-vaihetta. Kromosomien kopiot vedetään eri soluihin

55
Q

Minkä kromosomien välillä tapahtuu tekijäinvaihduntaa

A

Autosomien, ei siis X ja Y

56
Q

Miten tekijäinvaihdunta tapahtuu

A

Vastinkromosomien välille syntyy kiasmoja, joissa identtiset osan kromosomeja vaihtavat paikkoja

57
Q

Mihin RNA-polymeraasi kiinnittyy DNA:ssa

A

Promoottoriin

58
Q

Lintujen sukupuolikromosomit

A

Naarailla ZW ja uroksilla ZZ

59
Q

Pistiäiskoiraiden sukupuoli

A

Syntyvät hedelmöittymättömistä soluista, joten ovat haploidisia

60
Q

MAtelian sukupuolen määräytyminen

A

Määräytyy lämpötilan mukaan

61
Q

RNA-polymeraasin tuottama tuote

A

Esiaste-RNA tumallisilla

62
Q

Mitä silmukoinnissa tapahtuu

A

Intronit poistetaan ja eksonit liitteään toisiinsa. Lisäksi mRNA:n 3’-päähän poly-A häntä ja 5’-päähän huppu

63
Q

Translaation suunta

A

Alussa NH3+, lopussa COO-

64
Q

RNA-interferenssi

A

Mikro-RNA sitoutuu mRNA:han ja rajoittaa synteesiä

65
Q

miRNA ja siRNA ero

A

siRNA peräisin viruksesta

66
Q

Operonit

A

Bakteereilla geenit järjestelty operoneiksi, jossa yhdessä säädeltyjä geenejä. Esimerkiksi E.colin lac-operoni, jossa laktoosia pilkkova geeni

67
Q

Epigeneettiset muokkaukset (2 kpl)

A

Sytosiinin metylaatio, histonien asetylaatio

68
Q

Voivatko epigeneettiset muutokset periytyä

A

Kyllä

69
Q

Somaattisten ja De novo mutaatioiden ero

A

Somaattiset niissä soluissa, jotka eivät voi siirtää perimäänsä jälkeläiselle. De novo-mutaatiot ituradan soluissa

70
Q

Häviämä eri deleetio

A

Osa kromosomista katoaa

71
Q

Kahdentuma eli duplikaatio

A

Kopio jostain kromosomista liittyy kromosomiin

72
Q

Kääntymä eri inversio

A

Osa kromosomista irtoaa ja liittyy samaan paikkaan eri päin

73
Q

Liittymä eli insertio

A

Kromosomiin liittyy osia

74
Q

Siirtymä eli translokaatio

A

Kaksi ei-homologista kromosomia vaihtavat osia

75
Q

Hiljainen mutaatio

A

Ei aiheuta muutosta aminohappoon, vaan kodoni muuttuu toiseksi samaa aminohappoa koodaavaksi kodoniksi

76
Q

Missense-mutaatio

A

Mutaatio muuttaa yhden emäksen ja muuttaa koko proteiinin ominaisuuksia

77
Q

Neutraali mutaatio

A

Emäs muuttuu, mutta proteiinin toiminta ei häiriinny

78
Q

Nonsense-mutaatio

A

Kodoni muuttuu lopetuskodoniksi ja proteiinisynteesi loppuu ennenaikaisesti

79
Q

Vaiheistusmutaatio

A

Eli frameshift mutaatio. Lukukehys muuttuu (nukleotidien määrä muuttuu ei kolmella jaollisella luvulla)

80
Q

Lohkeamissääntö

A

Jokaista periytyvää ominaisuutta hallitsee kaksi alleelia, jotka erkanevat meioosissa

81
Q

Vapaan yhdistyksen periaate

A

Ominaisuuksien periytyminen ei vaikuta muihin ominauuksiin

82
Q

Dominanssisääntö

A

Resessiivisen alleelin aiheuttamaa ominaisuutta ei havaita, jos läsnä on dominoiva alleeli

83
Q

Epätäydellinen dominanssi

A

Yksi toimiva alleeli ei aikaansaa samanlaista fenotyyppiä kuin homotsygootilla. Syntyy välimuoto

84
Q

Kodominanssi

A

Useampi alleeli on dominoiva ja voi aiheuttaa fenotyyppiin yhtä aikaa

85
Q

Multippelit alleelit

A

Geenistä on olemassa yli kaksi erilaista alleelia

86
Q

Sukupuoleen linkittynyt periytyminen

A

Y-kromosomin geenit aina isältä pojalle
Mitokondrion geenit aina äidiltä lapselle

87
Q

Letaalialleelit

A

Johtaa homotsygoottina raskauden keskeytymiseen

88
Q

Mosakismi

A

Nisäkäsnaarailla toinen X-kromosomi passiivinen. Heterotsygoottisten geenien suhteen kussakin solussa vain yksi alleeli, jolloin yksilössä geneettisesti erilaisia alueita

89
Q

Epistasia

A

Ilmiö, jossa geeni kytkee toisen geenin päälle tai pois

90
Q

Kytkentä

A

Geenien lokukset lähellä toisiaan, joten ne periytyvät usein yhdessä. Erkanevat vain tekijäinvaihdunnan seurauksena

91
Q

Rekombinaatiofraktio

A

Todennäköisyys sille, että kahden geenin välinen kytkentä purkautuu

92
Q

Dihybridiristeytyksessä jälkeläisten suhde

A

9:3:3:1

93
Q

Miten rasvoista tehdään energiaa?

A

Beeta-oksidaatio asetyyliCoA:ksi

94
Q

Elektroninsiirtäjien reaktio

A

NAD+ + 2 e- + H+ -> NADH

95
Q

Missä beeta-oksidaatio tapahtuu?

A

Mitokondrion matriksissa

96
Q

Lepopotentiaalin aikana eri ionien pitoisuudet?

A

Kaliumia solussa, natriumia ja kalsiumia solun ulkopuolella

97
Q

Lepojännite soluissa

A

-70 mV

98
Q

Mikä enstyymi pitää yllä lepojännitettä?

A

Na-K-ATPaasi eli Na-K-pumppu

99
Q

Lysogeeninen kierto

A

Virus pysyy solussa inaktiivisena ja “periytyy”. Joko passiivisena sytosolissa tai isännän genomissa

100
Q

Retroviruksien lisääntyminen

A

Sisältää käänteiskopioijaentsyymin, jolla viruksen RNA-genomi muutetaan DNA:ksi ja liitetään isännän genomiin

101
Q

Yhteyttämisen muodot

A

Fotosynteesi ja kemosynteesi

102
Q

Fotosynteesin valoreaktiot

A

Fotoni virittää apupigmenttimolekyylin (karotenoidi) tylakoidikalvostossa ja virittyneisyys ohjataan klorofylliin. Tämä saa aikaan elektronin poistumisen klorofyllistä

103
Q

Fotosynteesin hiilensidontareaktiot

A

Yhteyttämiskalvoston ja sisäkalvon välisessä tilassa hiilidioksidi pelkistetään glukoosiksi. Rubisco katalysoi

BLG (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions