Solubiologia Flashcards

1
Q

Puriiniemäkset

A

Adeniini ja guaniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Pyrimidiiniemäkset

A

Tymiini, sytosiini ja urasiili

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Millä emäsparilla 3 vetysidosta

A

Guaniini ja sytosiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

RNA:n erot emäksissä

A

RNA:ssa urasiini tyniinin tilalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mikä entsyymi katalysoi DNA:n replikaatiota

A

DNA-polymeraasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mikä entsyymi erottaa DNA:n juosteet

A

Helikaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mihin suuntaan DNA:ta syntetisoidaan?

A

5’-3’

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mikä tuottaa alukkeen DNA:n relikaatiossa

A

Primaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Alukkeen rakenne

A

RNA oligonukleotidi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mikä entsyymi helpottaa DNA:n superkierteisyyttä?

A

Topoisomeraasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikro RNA:n toiminta

A

Keskeyttää proteiinisynteesi tarvittaessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Hiilihydraattien perusrakenne

A

Cn(H2O)n

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Glukoosin rakennekaava

A

C6O6H12

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Maltoosin rakenne

A

2 glukoosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Laktoosin rakenne

A

Glukoosi ja galaktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Sakkaroosin rakenne

A

Glukoosi ja fruktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Tärkkelyksen rakenne

A

Amylopektiiniä ja amyloosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Amylopektiinin ja amyloosin ero

A

Amylopektiini on haaroittunutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Glykogeenin ja glukoosin rakenteiden ero

A

Glykogeeni enemmän haaroittunutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Selluloosan rakenne

A

Haaroittumatonta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Missä konformaatiossa tyydyttymättömät rasvahapot luonnossa?

A

Cis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Fosfoglyseridissä glyseridin ja fosfaatin välinen sidos

A

Fosfoesterisidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Kompetitiivinen inhibitio

A

Inhibiittori sitoutuu samaan kohtaan kuin substraatti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Prosteettinen ryhmä

A

Kofaktori, joka sitoutuu entsyymiin tiukasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Soluje välinen liitos kasveilla
Plasmodesmi
26
Mikä solujen välinen liitos mahdollistaa aineiden vaihdon
Aukkoliitos
27
Erityisen hyvin mekaanista rasitusta kestävä solujen välinen liitos
Desmosomi
28
Solukalvon värekarvojen ja mikrovillusten erot
Värekarvat kykenevät liiikkumaan
29
Nesteen fagosytoosi
Pinosytoosi
30
Sekundäärinen aktiivinen kuljetus
Hytödyntää jonkun toisen aineen konsentraatiogradientista saatua energiaa
31
Hypertonisessa ympäristössä kasvisolujen irtoaminen soluseinästä
Plasmolyysi
32
Millaisilla bakteereilla ulkokalvo?
G-
33
Bakteerien soluseinä koostuu
Peptidoglykaanista eli mureiinista
34
Plasmidien siirto bakteerista toiseen
Konjugaatio, tapahtuu piluksien avulla
35
Missä rakenteessa syanobakteerien fotosynteesi
Tylakoidikalvostossa
36
Tapahtuma, jossa bakteeri ottaa sisäänsä hajonneesta bakteerista peräisin olevaa DNA:ta
Transformaatio
37
Tapahtuma, jossa bakteriofagi siirtää DNA:ta toiseen bakteeriin
Transduktio
38
Mitä tehdään sileässä solulimakalvostossa
Syntetisoidaan rasvoja ja kalvorakenteita
39
Kasvien golgin laite
Diktyosomi
40
Peroksisomien funktio
Vaativien hapetusreaktioiden paikka
41
Katalaasi
Hajottaa ylimääräisen vetyperoksidin peroksisomeissa
42
Kasvisolujen soluseinän rakenne
Selluloosa ja joskus ligniini
43
Vakuoli
Nesteen täyttämä rakkula kasvisolussa, joka varastoi vettä ja kuona-aineita ja osallistuu pH:n säätelyyn.
44
Tugorpaine
Kasvien solujen soluseinään kohdistama paine. Vakuoli ylläpitää
45
Sienten soluseinän rakenne
Kitiiniä
46
Mitä tapahtuu profaasista
Transkriptio loppuu ja kromosomit tiivistyvät. Kromosomit kiinnittyvät toisiinsa sentromeerien kohdista. Sentrosomit siirtyvät solun eri puolille ja sukkularihmat muodostuvat Myös tekijäinvaihdunta
47
Mitä tapahtuu metafaasissa
Sukkularihmat vetävät kromosomit tasoon
48
Mitä tapahtuu anafaasissa
Kromosomien kopiot irtoavat ja siirtyvät solun päihin. Sytokineesi alkaa
49
Mitä tapahtuu telofaasissa
Kromosomit alkavat avautua ja tumakotelot muodostuvat
50
Interfaasin vaiheet
G1, S ja G2
51
Missä vaiheissa solusyklin onnistumista tarkastellaan?
G1, G2 ja M
52
Kromosomien määrä ihmisillä
46
53
Mitä tapahtuu vähennysjaossa
Metafaasissa kromosomien kopiot eivät irtoa toisistaan, vaan kahdentuneet kromosomit samaan soluun. Kromosomiparit kuitenkin eri soluihin
54
Mitä tapahtuu tasausjaossa
Tapahtuu ilman interfaasin S-vaihetta. Kromosomien kopiot vedetään eri soluihin
55
Minkä kromosomien välillä tapahtuu tekijäinvaihduntaa
Autosomien, ei siis X ja Y
56
Miten tekijäinvaihdunta tapahtuu
Vastinkromosomien välille syntyy kiasmoja, joissa identtiset osan kromosomeja vaihtavat paikkoja
57
Mihin RNA-polymeraasi kiinnittyy DNA:ssa
Promoottoriin
58
Lintujen sukupuolikromosomit
Naarailla ZW ja uroksilla ZZ
59
Pistiäiskoiraiden sukupuoli
Syntyvät hedelmöittymättömistä soluista, joten ovat haploidisia
60
MAtelian sukupuolen määräytyminen
Määräytyy lämpötilan mukaan
61
RNA-polymeraasin tuottama tuote
Esiaste-RNA tumallisilla
62
Mitä silmukoinnissa tapahtuu
Intronit poistetaan ja eksonit liitteään toisiinsa. Lisäksi mRNA:n 3'-päähän poly-A häntä ja 5'-päähän huppu
63
Translaation suunta
Alussa NH3+, lopussa COO-
64
RNA-interferenssi
Mikro-RNA sitoutuu mRNA:han ja rajoittaa synteesiä
65
miRNA ja siRNA ero
siRNA peräisin viruksesta
66
Operonit
Bakteereilla geenit järjestelty operoneiksi, jossa yhdessä säädeltyjä geenejä. Esimerkiksi E.colin lac-operoni, jossa laktoosia pilkkova geeni
67
Epigeneettiset muokkaukset (2 kpl)
Sytosiinin metylaatio, histonien asetylaatio
68
Voivatko epigeneettiset muutokset periytyä
Kyllä
69
Somaattisten ja De novo mutaatioiden ero
Somaattiset niissä soluissa, jotka eivät voi siirtää perimäänsä jälkeläiselle. De novo-mutaatiot ituradan soluissa
70
Häviämä eri deleetio
Osa kromosomista katoaa
71
Kahdentuma eli duplikaatio
Kopio jostain kromosomista liittyy kromosomiin
72
Kääntymä eri inversio
Osa kromosomista irtoaa ja liittyy samaan paikkaan eri päin
73
Liittymä eli insertio
Kromosomiin liittyy osia
74
Siirtymä eli translokaatio
Kaksi ei-homologista kromosomia vaihtavat osia
75
Hiljainen mutaatio
Ei aiheuta muutosta aminohappoon, vaan kodoni muuttuu toiseksi samaa aminohappoa koodaavaksi kodoniksi
76
Missense-mutaatio
Mutaatio muuttaa yhden emäksen ja muuttaa koko proteiinin ominaisuuksia
77
Neutraali mutaatio
Emäs muuttuu, mutta proteiinin toiminta ei häiriinny
78
Nonsense-mutaatio
Kodoni muuttuu lopetuskodoniksi ja proteiinisynteesi loppuu ennenaikaisesti
79
Vaiheistusmutaatio
Eli frameshift mutaatio. Lukukehys muuttuu (nukleotidien määrä muuttuu ei kolmella jaollisella luvulla)
80
Lohkeamissääntö
Jokaista periytyvää ominaisuutta hallitsee kaksi alleelia, jotka erkanevat meioosissa
81
Vapaan yhdistyksen periaate
Ominaisuuksien periytyminen ei vaikuta muihin ominauuksiin
82
Dominanssisääntö
Resessiivisen alleelin aiheuttamaa ominaisuutta ei havaita, jos läsnä on dominoiva alleeli
83
Epätäydellinen dominanssi
Yksi toimiva alleeli ei aikaansaa samanlaista fenotyyppiä kuin homotsygootilla. Syntyy välimuoto
84
Kodominanssi
Useampi alleeli on dominoiva ja voi aiheuttaa fenotyyppiin yhtä aikaa
85
Multippelit alleelit
Geenistä on olemassa yli kaksi erilaista alleelia
86
Sukupuoleen linkittynyt periytyminen
Y-kromosomin geenit aina isältä pojalle Mitokondrion geenit aina äidiltä lapselle
87
Letaalialleelit
Johtaa homotsygoottina raskauden keskeytymiseen
88
Mosakismi
Nisäkäsnaarailla toinen X-kromosomi passiivinen. Heterotsygoottisten geenien suhteen kussakin solussa vain yksi alleeli, jolloin yksilössä geneettisesti erilaisia alueita
89
Epistasia
Ilmiö, jossa geeni kytkee toisen geenin päälle tai pois
90
Kytkentä
Geenien lokukset lähellä toisiaan, joten ne periytyvät usein yhdessä. Erkanevat vain tekijäinvaihdunnan seurauksena
91
Rekombinaatiofraktio
Todennäköisyys sille, että kahden geenin välinen kytkentä purkautuu
92
Dihybridiristeytyksessä jälkeläisten suhde
9:3:3:1
93
Miten rasvoista tehdään energiaa?
Beeta-oksidaatio asetyyliCoA:ksi
94
Elektroninsiirtäjien reaktio
NAD+ + 2 e- + H+ -> NADH
95
Missä beeta-oksidaatio tapahtuu?
Mitokondrion matriksissa
96
Lepopotentiaalin aikana eri ionien pitoisuudet?
Kaliumia solussa, natriumia ja kalsiumia solun ulkopuolella
97
Lepojännite soluissa
-70 mV
98
Mikä enstyymi pitää yllä lepojännitettä?
Na-K-ATPaasi eli Na-K-pumppu
99
Lysogeeninen kierto
Virus pysyy solussa inaktiivisena ja "periytyy". Joko passiivisena sytosolissa tai isännän genomissa
100
Retroviruksien lisääntyminen
Sisältää käänteiskopioijaentsyymin, jolla viruksen RNA-genomi muutetaan DNA:ksi ja liitetään isännän genomiin
101
Yhteyttämisen muodot
Fotosynteesi ja kemosynteesi
102
Fotosynteesin valoreaktiot
Fotoni virittää apupigmenttimolekyylin (karotenoidi) tylakoidikalvostossa ja virittyneisyys ohjataan klorofylliin. Tämä saa aikaan elektronin poistumisen klorofyllistä
103
Fotosynteesin hiilensidontareaktiot
Yhteyttämiskalvoston ja sisäkalvon välisessä tilassa hiilidioksidi pelkistetään glukoosiksi. Rubisco katalysoi