Nefro, neuro, aistit Flashcards

1
Q

Kuinka suuri osa alkuvirtsasta eritetään?

A

Noin prosentin verran

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kuinka suuri osa sydämen isoon verenkiertoon pumppaamasta verimäärästä munuaisiin?

A

Noin neljännes

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Kuinka monta nefronia yhdessä munuaisessa?

A

1-1,5 miljoonaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Laskevan henlen eritystoiminta

A

Vain vettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Nousevan henlen eritystoiminta

A

Vain NaCl

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Missä osassa munuaista ADH vaikuttaa?

A

Distaalisen tubuluksen loppuosa ja kokoojatiehyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Kokoojaputkien eritystoiminta

A

H2O ja urea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Aldosteronin vaikutus munuaisiin

A

Natriumin eritys vähenee ja kaliumin lisääntyy. Vesi seuraa natriumia, joten veren tilavuus nousee.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Astrosyytit

A

Muodostavat veri-aivoesteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Oligodendrosyytit

A

Muodostavat myeliinitupen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikrogliasolut

A

Aivojen syöväsoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Gliasolujen tyypit

A

Oligodendrosyytit, astrosyytit ja mikrogliagolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Talamuksen tehtävä

A

Aistiratojen väliasema (paitsi hajuaisti)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Hypotalamuksen tehtävä

A

Ohjata hypofyysiä eli aivolisäkettä, säädellä ruumiinlämpöä ja janon ja nälän tunnetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Aivoverkosto

A

Verkkomainen rakenne, joka ohjaa vireystilaa ja unirytmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Aivokalvot

A

Kovakalvo, lukinkalvo ja pehmytkalvo

17
Q

Afferentti

A

KEskushermostoon päin

18
Q

Efferentti

A

Pois keskushermostosta

19
Q

Alfa-motoneuronin rakenne

A

Eri gangliota, myeliinituppi koko matkalta

20
Q

Parasympaattisen ja sympaattisen autonomisen neuronin rakenne

A

Myeliinituppi preganglionaarisessa neuronissa

21
Q

Angiotensiinin vaikutukset

A

Aldosteronin eritys, ADH:n eritys ja vasokonstriktio

22
Q

Ihon yleisin aistinolosyyppi

A

Vapaat hermopäätteet

23
Q

Silmän uloin kerros

A

Kovakalvo, edessä kutsutaan sarveiskalvoksi

24
Q

Mikä rakenne tuo ravinteita verkkokalvolle?

A

Suonikalvo

25
Silmän pigmenttisolujen tehtävä
Absorboida valoa ehkäisten sisäisiä heijastuksia
26
Missä kohtaa silmää tarkin näkö?
Keltatäplä ja sen keskikuoppa
27
Mitä soluja eniten tarkan näön alueella
Tappisoluja
28
Mitkä lihakset säätelevät pupillin kokoa?
Pupillinn laajentaja ja kuroja
29
Sädelihasten toiminta
Aktivaatio löydyttää ripustinsäikeet ja linssi pyöristyy
30
Verkkokalvon solut ja niiden toiminta
Tappisolut aistivat värit, sauvasolut valoherkkiä
31
Näköaistimuksen syntyminen
Fotoni iskeytyy rodopsiiniin, joka aiheuttaa konformaatiomuutoksen ja aktiopotentiaalin muutokset
32
Rodopsiinin rakenne
Retinaali ja opsiini
33
Korvan luut kokojärjestyksessä
Vasara, alasin, jalustin
34
Elimistön pienin luu
Jalustin
35
Mihin kuuloaistimus siirtyy korvan luista
Eteisikkunaan, eteiskäytävään, kuulokäytävään ja simpukan ikkunaan
36
Äänen toiminta simpukassa
Tyvilevy värähtelee jolloin Cortin elimessä karvasolut hankaavat katekalvoa vasten. Kuulohermon aktiopotentiaali kaliumionien avulla
37
Miten kaarikäytävät aistivat asennon
Hyytelökeoissa karvasoluja, jotka aistivat hyytelön liikkeen. Lähellä pyöreä- ja soikea rakkula, joissa tasapainokiviä (Kalsiumkarbonaatti)
38
Kumpi rakkula lähempänä kaarikäytäviä?
Soikea rakkula