Nefro, neuro, aistit Flashcards

1
Q

Kuinka suuri osa alkuvirtsasta eritetään?

A

Noin prosentin verran

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kuinka suuri osa sydämen isoon verenkiertoon pumppaamasta verimäärästä munuaisiin?

A

Noin neljännes

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Kuinka monta nefronia yhdessä munuaisessa?

A

1-1,5 miljoonaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Laskevan henlen eritystoiminta

A

Vain vettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Nousevan henlen eritystoiminta

A

Vain NaCl

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Missä osassa munuaista ADH vaikuttaa?

A

Distaalisen tubuluksen loppuosa ja kokoojatiehyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Kokoojaputkien eritystoiminta

A

H2O ja urea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Aldosteronin vaikutus munuaisiin

A

Natriumin eritys vähenee ja kaliumin lisääntyy. Vesi seuraa natriumia, joten veren tilavuus nousee.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Astrosyytit

A

Muodostavat veri-aivoesteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Oligodendrosyytit

A

Muodostavat myeliinitupen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikrogliasolut

A

Aivojen syöväsoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Gliasolujen tyypit

A

Oligodendrosyytit, astrosyytit ja mikrogliagolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Talamuksen tehtävä

A

Aistiratojen väliasema (paitsi hajuaisti)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Hypotalamuksen tehtävä

A

Ohjata hypofyysiä eli aivolisäkettä, säädellä ruumiinlämpöä ja janon ja nälän tunnetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Aivoverkosto

A

Verkkomainen rakenne, joka ohjaa vireystilaa ja unirytmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Aivokalvot

A

Kovakalvo, lukinkalvo ja pehmytkalvo

17
Q

Afferentti

A

KEskushermostoon päin

18
Q

Efferentti

A

Pois keskushermostosta

19
Q

Alfa-motoneuronin rakenne

A

Eri gangliota, myeliinituppi koko matkalta

20
Q

Parasympaattisen ja sympaattisen autonomisen neuronin rakenne

A

Myeliinituppi preganglionaarisessa neuronissa

21
Q

Angiotensiinin vaikutukset

A

Aldosteronin eritys, ADH:n eritys ja vasokonstriktio

22
Q

Ihon yleisin aistinolosyyppi

A

Vapaat hermopäätteet

23
Q

Silmän uloin kerros

A

Kovakalvo, edessä kutsutaan sarveiskalvoksi

24
Q

Mikä rakenne tuo ravinteita verkkokalvolle?

A

Suonikalvo

25
Q

Silmän pigmenttisolujen tehtävä

A

Absorboida valoa ehkäisten sisäisiä heijastuksia

26
Q

Missä kohtaa silmää tarkin näkö?

A

Keltatäplä ja sen keskikuoppa

27
Q

Mitä soluja eniten tarkan näön alueella

A

Tappisoluja

28
Q

Mitkä lihakset säätelevät pupillin kokoa?

A

Pupillinn laajentaja ja kuroja

29
Q

Sädelihasten toiminta

A

Aktivaatio löydyttää ripustinsäikeet ja linssi pyöristyy

30
Q

Verkkokalvon solut ja niiden toiminta

A

Tappisolut aistivat värit, sauvasolut valoherkkiä

31
Q

Näköaistimuksen syntyminen

A

Fotoni iskeytyy rodopsiiniin, joka aiheuttaa konformaatiomuutoksen ja aktiopotentiaalin muutokset

32
Q

Rodopsiinin rakenne

A

Retinaali ja opsiini

33
Q

Korvan luut kokojärjestyksessä

A

Vasara, alasin, jalustin

34
Q

Elimistön pienin luu

A

Jalustin

35
Q

Mihin kuuloaistimus siirtyy korvan luista

A

Eteisikkunaan, eteiskäytävään, kuulokäytävään ja simpukan ikkunaan

36
Q

Äänen toiminta simpukassa

A

Tyvilevy värähtelee jolloin Cortin elimessä karvasolut hankaavat katekalvoa vasten. Kuulohermon aktiopotentiaali kaliumionien avulla

37
Q

Miten kaarikäytävät aistivat asennon

A

Hyytelökeoissa karvasoluja, jotka aistivat hyytelön liikkeen. Lähellä pyöreä- ja soikea rakkula, joissa tasapainokiviä (Kalsiumkarbonaatti)

38
Q

Kumpi rakkula lähempänä kaarikäytäviä?

A

Soikea rakkula