Ortopedia Flashcards

1
Q

Akillestendiniitti

A
  • Toistorasituksen aiheuttama akillesjänteen inflammatorinen reaktio -> ”mikrodamage” -> hypervaskulariteetti
  • Paksuuntuma + kipu yleensä distaalisessa kolmanneksessa
  • Akilleskireys voi kehittyä ajan myötä arpeutumisen ja vajaan käytön vuoksi
  • Pitkään jatkuneena voi altistaa ruptuuralle arpikudoksen muodostumisen vuoksi
  • Steroidi-injektiota ei suositella: EI ainakaan jänteeseen. Näyttöä tehosta ei ole + ruptuurariski !
  • PRP (kasvutekijä) hoidosta ei vakuuttavaa näyttöä
  • Skleroterapiasta ei ole vakuuttavaa näyttöä. Ajatus estää hypervaskulariteettia
  • Akillesvenytyksestä on tyydyttävää näyttöä. Ohjaa jalkaterään perehtyneelle fysioterapeutille. Komplianteilla potilailla tehokas
  • Milloin leikkaus? Äärettömän harvoin, komplikaatioriski suuri. Muista korjata aina mahdollinen jalan (kantaluun) virheasento ensin!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Akillesruptuura

A
  • Thompsonin testi (pohkeen puristus mahallaan aiheuttaa ehjällä akillesjänteellä plantaarifleksion), ei tarvitse UÄ:tä, kliininen diagnoosi
  • Voidaan hoitaa operatiivisesti. Infektioriski 2-3 % (tuplat normaali ortopediaan!). Ei suositella jos perussairauksia (DM, ASO, Tupakka, Alko). Avulsiomurtumat kantaluusta operoidaan
  • Voidaan hoitaa konservatiivisesti: Aluksi equinuskipsi 4 vkoa, sitten neutraalikipsi 2 vkoa. Jos em. merkittäviä perussairauksia. Reruptuurariski?Akillesjänteen pidentyminen? Kipsi-/ortoosihoito perehtyneissä käsissä ehdottoman tärkeää
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Plantaarifaskiitti

A

x Inflammatorinen reaktio kantajänteen insertiossa – syy:
-Jalkaholvin poikkeavuudet
-Rasitusperäiset tekijät
-Jalkineet, esim jäykkien turvakenkien käyttäjät
x Kortikosteroidi-injektio 1-2 krt ei ole kielletty MUTTA se tulee pistää välittömästi kantajänteen viereen EI rasvapatjaan. Ei vakuuttavaa näyttöä tehosta !
x Venytyshoidosta on kohtuullista näyttöä
-Päkiävenytys niin että kantakalvo venyttyy -> ohjaa fysioterapiaan
x Kantapehmennys
x Milloin leikkaus: Äärettömän harvoin! Mediaalikolmanneksen n. 2/3 resektio, mahd fenestratio (aukontekoleikkaus). Akillesjänteen proksimaalinen vapautus (Strayer tms) jos akilleskireys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Lattajalka

A

Lattajalan yleisin syy: tibialis posterior vajaatoiminta (PTTI)!

  • Tibialis posterior jänne osallistuu jalkaholvin asennon säilymiseen ja toimintaan, ns dynaaminen holvin tuki
  • PTTI voidaan sekoittaa helposti muihin nilkan alueen kipuihin, jos siihen ei ole perehtynyt
  • PTTI voidaan jakaa neljään luokkaan:
    1. Tenosynoviitti (jänne/jännetuppitulehdus)
    2. Dysfunktio / fleksiibeli lattajalka
    3. Fiksoitu lattajalka
    4. Taluksen subluksaatio

Statusta tehdessä kehotus varpaille nousuun. Toiminnallinen, joustava lattajalka (flexible, fysiolgical flat-foot, fysiologinen) tarkoittaa jalkaa, missä kuormitettuna sisäkaari on matala tai kokonaan hävinnyt, mutta kuormittamattomana ja päkiöille noustessa sisäkaari tulee näkyviin ja kantaluu kallistuu sisään (varus). Terveessä normaalissa jalassa varpailla kantaluu ulospäin (valgus)

Hoito:
-Tenosynoviitti: NSAID, kovissa oireessa ortoosi 2-3 vkoa, tenosynovektomia (jännekalvojen poisto) , jalkafysioterapia
-PTT dysfunktio ja fleksiibeli lattajalka: 3-6 kk tukipohjallinen, FDL (flexor digitorum longus) transpositio ja kalkaneusosteotomia (calcaneus pää katkaistaan ja siirretään mediaalisemmin/lateraalisemmin)
-Fiksoitu lattajalka: luudutuskorjausleikkaukset
!ÄLÄ PISTÄ KORTISONIA TAI MITÄÄN MUUTAKAAN! Ruptuurariski !
-Mahdollinen leikkaus ajoissa. Fleksiibelin lattajalan hoito kiitollisempaa kuin fiksoituneen -> jalkaholvin biomekaniikka palautettavissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Yleisimmät tendiniitit ja take home message

A

Akillestendiniitti, plantaarifaskiitti, lattajalka.
Muita tyypillisimpiä nilkan/jalkaterän alueen tendiniittejä: FHL tendiniitti (tanssijat, urheilijat)
Peroneusjänteiden (longus + brevis) tendiniitti (juoksijat)
Peroneus split repeämä

  • Opettele tuntemaan nilkan alueen jänteiden kulku ja anatomia
  • Palpaatiolla pääsee jo pitkälle
  • Nilkan alueen tendiniittien hoito on NSAID, FYTE (venytykset) ja mahdollisen jalkaterän/nilkan muotovirheen korjaus tukipohjallisilla
  • Rasitusvaivat paranevat rasitusta vähentämällä
  • Kortisoni ei ole pääsääntöisesti hyvä ratkaisu !!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mb Morton / metatarsalgia

A

-Mortonin neuralgia yleinen jalkaterän etuosan kivun syy / seuraus päkiä kuormituksesta: Hermon paksuuntuma/ neurooma, ENMG. Interdigitaalihermon paksuuntuma tavallisimmin 3. ja 4. metatarsaaliluun päiden välissä
Kipu pahenee tiukassa kengässä ja puristettaessa jalkaterää sivulta. Vaiva on yleisin keski-ikäisillä naisilla.

  • Metatarsalgia: jalkapöydän luinen anatomia !
  • Kipu metatarsaalien distaaliosassa (päkiä) tyypillisimmin 1-3 säteissä. Toisen ja kolmannen MTP-nivelen kohdalla ilmenevä rasituskipu, jonka syynä on jalan etuosan poikittaiskaaren madaltuminen, reuma tai MTP-nivelten artroosi.

-Metatarsaaliluiden rasitusmurtuma
Pitkään, epätavalliseen rasitukseen liittyvä tauti, tyypillinen varusmiehillä. Ks. 3.
Murtuma ei näy heti röntgenkuvassa, mutta näkyy magneettikuvauksessa. N. 3 viikkoa oireiden alusta on nähtävissä kallusmuodostuma ja myöhemmin skleroosi murtumakohdassa. Hoitona on rasituksen määräaikainen vähentäminen.

-Clavus: Ei ole syylä, MT luiden anatomia
Känsä, ”liikavarvas” | tavallisesti luu-ulokkeen kohdalla ulkoisesta paineesta johtunut jalan (yleensä varpaan) ihon marraskeden tappimainen paksuntuma, joka voi aiheuttaa kipua ja tulehdusoireita

Mb Morton / Metatarsalgia - hoito:
-Päkiäpehmennys. Vähentää rasitusta metatarsaalien päissä Akillesvenytykset jos kireä = FYTE. Jalkaterän muotovirheen korjaus (pohjalliset). Kortikosteroidi?
-Mikäli 3-6 kk hoito tuloksetonta tai selkeä anatominen poikkeavuus alkuvaiheessa -> jalkateräortopedin konsultaatio. Vaihtoehtoine:
Weilin osteotomia (jalkapöydän luun lyhennys), Akilleskireyden hoito (Strayer),Neurooman ekskiisio ?

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hallux valgus

A
  • Yleinen
  • Syy ?
  • Perinnöllisyys, jalkineet (korkokengät!)
  • Pes planus / planovalgus

Konservatiivinen hoito:

  • leveäkärkiset kengät / jalkinevalinta
  • Varvasvälityynyt / tuet / FYTE jalkajumppa
  • Jalkaholvin korjaaminen, jos tarpeen

Operatiivinen hoito:

  • oireen hoitoa, ei kosmeettista hoitoa
  • MTPV korjattava (jo yli 12-14 astetta)
  • Monia menetelmiä: Chevron, Osteotomiat (scarf), Artrodeesi
  • toipuu pääsääntöisesti hyvin
  • jalkaterän asennon korjaus samalla, jos tarpeen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Nilkan artroosi

A
  • Idiopaattinen, reuma, post-traumaattinen
  • Kipu TC nivelessä, hydrops

Konservatiivinen hoito:

  • NSAID
  • Hyaluronaatti
  • FYTE

Operatiivinen hoito:

  • Artrodeesi TOC
  • Alempi nilkkanivel kompensoi fleksiota hieman (n. 15 astetta)
  • Tekonivel ?
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Tavallisimmat olkapään pehmytkudossairaudet

A
  • Olkalisäkkeen alainen kipu
  • Kiertäjäkalvosimen repeämä
  • Instabiliteetti
  • Jäätynyt olkapää
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Olkalisäkkeen alainen kipu:

A

Olkalisäkkeen alainen kipu: Olkalisäkkeen alueella/alapuolella tuntuva, ei-traumaperäinen kipu joka pahenee yläraajan nostoliikkeissä.
Tavallisimmin supraspinatusjänteen kiputila (=tendinopatia) mihin voi liittyä
 lyhyt, aktiivinen tendiniitti, mutta useammin krooninen tendinoosi (=degeneraatio)
 mekaaninen kontakti jänteen ja olkalisäkkeen välillä (sisältää nimikkeet: impingement, ahdas olka, pinneoireyhtymä, hankausoireyhtymä, kipukaarioireyhtymä…)
 Bursiitteja
 Aina ei osoitettavissa yhtä oireilevaa kudoskomponenttia tai taustapatologiaa –> yleisnimitys

Patofysiologiaa: rakenteellisella tilanahtaudella (olkalisäkkeen alainen tila: jänteen kontakti olkalisäkkeeseen) ei selvää syy-yhteyttä kipuun (vrt. aiemmat nimitykset ahdas olka, impingement..; harhaanjohtavia.

  • alttius/ jänteen sisäiset tekijät: geneettinen alttius, jänteen morfologia ja mekaaniset ominaisuudet, verenkierto, kollageenin, PG, GAG aineenvaihdunta
  • jänteen ulkopuoliset altistavat tekijät: tapaturmat, olkanivelen löysyys, mekaaniset tekijät (inaktiivisuus, toistuva ääriasentokuormitus, työskentely hartiatason yläpuolella), toiminnalliset tekijät (lapaolkarytmin häiriöt, lihasten toiminta ja tasapaino

Tyypilliset oireet ja löydökset:
•yleisin 40–50-vuotiailla, oireet alkaneet vähitelle, kipu deltoideuksen alueella –säteily olkavarteen, yläsektorityöskentely hankalaa, kivuliasta, yökipu, lihasheikkous, liikerajoitus ja rutina ->lihasheikkous ja liikerajoitus liittyvät yleensä kipuun.
 Muista/epäile: Alle 30v: olkanivelen MDI (multi directional instability tms) , Yli 50v: Kiertäjäkalvosinrepeämä.

•kipu aktiivisessa lihastyössä: aktiiviliikkeet (olkavarren nostot, kierrot) + isometriset kipu-ja voimatestit (ns. jännetestit), kipukaari 60-120 astetta, voima verrattain hyvä, potilasta kannustettava tutkiessa tekemään testit kivusta huolimatta, puudutus (neerinkoe) subakromiaalitilaan, ns. pinnetestit (hawkins-kennedy, neerinmerkkitesti), lavan hallinnan ongelma.

 Kipu/liikerajoitus passiiviliikkeessä: nivelperäinen syy?
 Lihasvoiman heikentyminen: Muista jännerepeämän (tai harvinaisemmin hermovaurion) mahdollisuus! Kipu voi myös heikentää (puudutustesti)

Diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja kliinisiin löydöksiin! Natiivi rtg perustutkimus. Tarvittaessa oireen pitkittyessä:olkanivelen ja ac-nivelen degeneraatio, luupatologia, avulsiot, pehmytkudoskalkit, viittaa myös epäsuorasti massiiviruptuuraan (subacromiaalitilankaventuminen). Uä tarvittaessa, harkiten, kokenut tutkija erottaa hyvin jänneruptuuran, tendinoosi, bursiitit. Kliininen kysymyksenasettelu! –löydöksiä myös oireettomilla

Tarvitaanko magneettikuvausta?
MK-artrografian spesifisyys ja sensitiivisyys ovat
hyviä kiertäjäkalvosimen repeämän tutkimisessa
• näyttää hyvin myös luisen avulsion, tuoreen osittaisenkin
lihasjänneliitoksen repeämän, rustorenkaan ja nivelsiteiden
(labrumligamenttikompleksi) vammat, nivelen
tulehdusmuutokset, luun ja pehmytosien kasvaimet sekä
murtumat ja luuruhjeet esimerkiksi nivelen sijoiltaanmenon jäljiltä
• erikoissairaanhoidon tutkimus, jos
• tarvitaan epäillyn vakavan sairauden
diagnostiikassa
• epäsuhta kliinisen kuvan ja
perustutkimuslöydösten välillä ja/tai hoito ei
tuota odotettua vastetta – kuitenkin
merkittävä repeämä tai vakava tauti?

HOITO:
• konservatiivinen (=ei leikata)
• terapeuttinen harjoittelu tärkein hoitomuoto; tehtävät harjoitteet eroavat hyvin vähän toisistaan olan eri vaivoissa, koska olkanivel on hyvin moniili nivel ja erittäin altis liikehallinnan häiriöille kipuoireen takia. Kiinnittyminen tukirankaan vain solisluun kautta, muu hallinta tulee pääsääntöisesti lihaksilta
• potilasohjaus
• hyvänlaatuinen (rasitus)vaiva (aaltoileva kulku), aika parantaa – kärsivällisyyttä! Harjoittelua >3kk ennen kuin tuloksia voidaan arvioida.
• lepo, kylmä, kivun lääkehoito (parasetamoli ja NSAID) (ml. olkalisäkkeen alainen
glukokortikoidipistos + puudute)
• akuuttivaiheessa oireita aiheuttavan rasituksen
välttäminen eli erityisesti kohoasennot, kierrot ja kurkottelut. Terapeuttinen harjoittelu kun oireita yli 2-3vkoa
• kroonistuvassa käden käyttöön rohkaisu
• ”olkalisäkkeen avarrusleikkaus ei tuota lisähyötyä
fysioterapeutin ohjaamaan harjoitteluun olkalisäkkeen
alaisen kivun hoidossa” (näytön aste A, käypä hoito)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Olkapotilaan tutkimisen vaiheet

A

Potilasta tutkiessa:
1. Onko vakavan sairauden merkkejä?
• Tulehduksellinen tauti tai maligniteetti
o Systeemiset oireet (kuume ym)
o Kova säteilevä kipu, laaja sensorinen tai motorinen puutos
o Sisäelinheijastekipu
• Merkittävä vamma
o Jos merkittävä tapaturma ja huono voima/loitonnus <60°
o Ei merkittävää tapaturmaa ja akuutti huono voima/liikelaajuus

  1. Jännevaiva (”olkalisäkkeen alainen kipu”)-vs. nivelperäiseen syyhyn viittaavia merkkejä

Anamneesi ja kliininen tutkimus diagnostiikan kulmakivet.

  • Toiminnallisen anatomian tunteminen keskeistä
  • Lisätutkimuksia (esim. kuvantaminen) vain tarvittaessa

Jos ei löydy varoitusmerkkejä:
 Konservatiivinen hoito eli fysioterapia, kipulääke, lämpö/kylmä, muut.
 Kuvantamistutkimukset:
o Pitkäkestoisessa oireessa
o RTG-kaikilta
o UÄ-tarvittaessa
o MK vain erikoissairaanhoidossa
 Vaste kohtuullisessa ajassa (useita kk)
o Huono  Kiireetön lähete ortopedi/fysiatri
o Hyvä  Ei jatkohoitoja

VOIMAHEIKKOUDEN MUITA SYITÄ (KUIN REPEÄMÄ):
•KIPU
•HERMOTUSHÄIRIÖ
•HARTIAN HERMOLEESIOT
•KAULARANGAN HERMOJUURIVAURIO
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Kiertäjäkalvosimen repeämä:

A
  • jänteen rappeuman tai tapaturman seurauksena, tavallisimmin supraspinatuksessa, hyvin pienistä massiivisiin
  • degeneratiivisenj ännerappeuman päätepiste, riski lisääntyy huomattavasti iän myötä: yli puolella yli 70-vuotiaista, suurin osa oireettomia / vähäoireisia, >50% yli 60-vuotiaista
  • kaaduttaessa olkapään tai ojennetun käden varaan tai iskusta olkapäähän
  • olkanivelen luksaation yhteydessä
  • alle 40-vuotiailla enemmän suhteessa aktiviteettiin ja vammaan kuin kulumismuutoksiin, nuorilla epäiltävä repeämää, jos vamman jälkeen jää kipua ja heikkoutta

Tyypilliset oireet ja kliiniset löydökset:

  • Voi olla oireeton, oireiden alkaminen voi liittyä traumaan esim. kaatuminen, kädellä riuhtaiseminen.
  • Olkalisäkkeen alaisen kivun kuva: kipu deltoideusalueella ja voi olla säteilykipua yläraajaan ja NHS.
  • Yösärky ja rasituskipu häiritsevät (kevyet olkanivelen liikkeet saattavat helpottaa).
  • Nivelen naksahtelu rotaatioliikkeissä.
  • Kipu ja voimaheikkous aktiivisessa lihastyössä. Passiiviliikkeet usein normaalit.
  • Liikerajoitus; aktiivinen (sivu)nosto vaakatason yläpuolelle ei onnistu, olkavarren fleksio sujuu usein parhaiten. Kipukaari 60-120 astetta. Joskus olkanivelen aktiiviliikkeet voivat olla normaalitkin. Puudutus ei palauta lihasfunktiota, vaikka poistaa kivun!
  • Voimattomuus

Lisätutkimukset ja diagnostiikka:

RTG perustutkimus
• murtuma, luksaatio?
• massiivirepeämä voi
näkyä subacromiaalitilan
madaltumisena
• UÄ
• kokeneen MSK-radiologin
käsissä läpäisevissä
repeämissä osuvuus MK:n
luokkaa
• MK-artrografia tarvittaessa
 ESH
• 40v, tuore vamma ja tkpäivystyksessä huono voima ja
liikerajoitus  miten seuraan/
millä kiireellisyydellä lähetän?

Ensisijaisesti konservatiivinen hoito:
-Jänteessä ei läpäisevää repeämää: tendinopatia, epäspesifinen olkalisäkkeen alainen kipu, osittainen repeämä
-Jänteessä läpäisevä repeämä: Pieni läpäisevä repeämä (< 1cm), jos aktiiviset
liikelaajuudet ovat täydet
Rappeumaperäinen repeämä iäkkäillä, Merkittävät nivelrikkolöydökset
natiiviröntgenkuvassa
Olkaluun ja olkalisäkkeen välinen tila merkittävästi madaltunut natiiviröntgenkuvassa, Revenneen jänteen pää lapaluun nivelmaljan
tasalla tai mediaalisemmin magneettikuvassa, Revenneen jänteen lihaksessa merkittävä rasvaatrofia magneettikuvassa

Leikkaushoitoa harkittava:
Jänteessä läpäisevä repeämä koska:
Tapaturmaperäiset, läpäisevät repeämät (paitsi
pienet repeämät, jos aktiiviset liikelaajuudet ovat täydet)

Rappeumaperäiset repeämät etenkin työikäisillä,
jos asianmukainen konservatiivinen hoito ei ole
tuottanut tulosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Jäätynyt olkapää:

A

• Olkanivelen sairaus jossa nivelkapseli paksuuntuu ja kiristyy, liittyy synoviitti: kipu ja liikerajoitus.
• Ilman edeltävää syytä tai sekundaarisena muiden olkanivelen tai yläraajan kiputilojen, vammojen tai sairauksien jälkeen
o systeemiset sairaudet: diabetes, hypotyreoosi, hypoadrenalismi
o sisäiset syyt: olkapään tendinopatiat/-tendiniitit, AC artriitti
o ulkoiset syyt: olkaluun murtumat, kaularangan sairaudet, AVH, parkinsonintauti, sydän-ja keuhkosairaudet
• kipuvaihe (tulehdus –jäätyminen)  jäykkyysvaihe paranemisvaihe
o paranee itsestään muutamassa kuukaudessa –kahdessa vuodessa
Kipuvaihe (0-2-6kk): intensiivinen kipu, erityisesti lepo-/yösärky, olkanivel alkaa jäykistyä
Jäykkyysvaihe(6-12kk): (kliininen) diagnoosi usein helppo, liikerajoitus suurimmillaan: erityisesti ulkokierto (voi olla 0°), kipu alkaa lievittyä (lepokipu väistyy ensin)
Paranemisvaihe(12-24kk): kipu vähäistä tai poissa, liikkuvuus alkaa lisääntyä

Diagnoosi on kliininen:

  • Oireet yleensä vähitellen, (lepo-/yö-)särky voi olla intensiivistä!
  • liikkeiden rajoittuminen.
  • Kliinisessä tutkimuksessa kipu ja liikerajoitus sekä aktiivisessa että passiiviliikkeissä = epäily nivelperäisestä syystä! Alussa (tulehdusvaihe) puudutustesti voi normaalistaa liikelaajuuden. Lihasvoimat normaalit.
  • Jäykkyysvaiheessa tunnusomaista: ulkokierto 0-30º, loitonnus ja etufleksio useimmiten alle 90°ja glenohumeraaliliike↓ tai 0º (lapaluu lähtee heti liikkeeseen mukaan)
  • Diagnoosi on kliininen. Erotusdiagnostiikassa tarvittaessa RTG, UÄ (joskus MK). Etiologian selvittelyssä PVK, CRP, LA, GLUK, TSH

HOITO:
Kipuvaihe:
• potilasohjaus (dg voi olla alkuvaiheessa vaikea: muiden syiden poissulkua, mutta viimeistään jäätymisvaiheen lopulla useimmiten helppo tunnistaa)
• ml. aktiiviseen käden käyttöön ohjaus
• kivun tehokas hoito: kylmähoito, peruskipulääkkeet ja heikot opioidit (ad opioidit, i.a.
glukokortikoidien hyöty epävarma)
• Yläraajan käyttö sallittu, mahdollisimman kivuton kuormitus: FT: käden käytön ohjaus, heiluriharjoitteet kivuttomalla alueella, kivun lääkkeetön hoito
• Työkykyarvio työnkuvan mukaan

Jäykkyysvaiheessa aktiivinen, asteittain tehostuva
kuntoutus:
• terapeuttinen harjoittelu ft ohjauksessa, tarv.
tukitoimet, liikkuvuutta lisäävä harjoittelu, venytykset, mobilisaatio
• kuormituksen asteittainen lisääminen kivun mukaan

Aktiivinen kuntoutus jatkuu progressiivisena paranemisvaiheessa. Liikkuvuusharjoittelun ohelle lihasvoimaharjoittelu

narkoosimanipulaatioon???
• anestesiassa tehty
manipulaatio ei eroa
tuloksiltaan omatoimisesta
liikeharjoittelusta
• joskus jäykkyysvaiheessa
• kivuton jäykkyystilanne
pitkittyy yli 6kk eikä ft auta
• manipulaation jälkeen välitön
liikeharjoittelu
• osalla olkapää jäätyy
uudestaan manipulaation
jälkeen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Olkapään nivelrikko

LISÄÄ

A
• AC-nivelessä
• röntgenlöydöksenä
tavallinen
• paikallinen kipu
nivelessä
• olkavarren lähennys
vartalon yli (ns. cross
arm)
• nivelen deformiteetti
voi näkyä/ tuntua
• hoitoperiaatteet kuten
nivelrikossa yleensä

• GH-nivelessä
• primaari tai sekundaarinen vammalle, niveltulehdukselle,
nivelen epävakaudelle
• liikekipu ja –rajoitus  lepo-/yösärky
• hidas, aaltoileva alku
• lihasvoimien heikentyminen
• niveläänet, lukkiutuminen
• passiivinen liikerajoitus (erit. kiertoliikkeet)
• hoidosta vähän kontrolloituja tutkimuksia
• terapeuttinen harjoittelu ja liikunta: liikkuvuuden ylläpito
• aktiviteettien muokkaus (kivuton liikealue)
• kivun hoito samoin periaattein kuin polvi-ja lonkkanivelrikossa
• glukokortikoidipistokset?
• HA hyödyllisyydestä olkanivelrikossa ei näyttöä
• milloin kirurgille?

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Olkanivelen laksiteetti, stabiliteetti ja instabiliteetti

A

liikkuvuus vs. tukevuus: olkanivel kehon liikkuvin nivel
• kaikista nivelten sijoiltaan menoista 50%
olkanivelessä
• hyperlaksiteetti vs. instabiliteetti
• (hyper)laksiteetti = (yli)liikkuvuus/
joustavuus/ notkeus = ominaisuus
• instabiliteetti = epävakaus; oireinen tila
jossa olkaluun osittainen (sub-) tai täydellinen (luksaatio) sijoiltaan meno
lapaluun nivelmaljaan nähden
• traumaattinen (yksisuunt.) ja MDI (ominaisuus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

multidirektionaalinen

instabiliteetti (MDI)

A
Milloin epäillään?
• nuori potilas, oireet voivat alkaa vähäisen vamman tai rasituksen yhteydessä
• rasituskipu, muljahtelun tunne (subluksaatioita – luksaatioita), voiman katoaminen – huono
rasituksen sieto
• oireiden pitkittyessä
sekundaarisena
kiertäjäkalvosimen rasitus ->
olkalisäkkeen alaisen kivun kuva

Kliinisessä tutkimuksessa:
• tavanomainen olkapäästatus voi olla
normaali (aktiivi- ja passiiviliikkeet ja lihasvoimat)
• voi olla olkapään jännevaivan (olkalisäkkeen alainen kipu) löydökset
• … ad kipuolka (kaikki testit kivuliaita)
• hyperlaksiteetin tutkiminen: sulcus sign +, apprehension test (havahtuminen) ja relokaatio koe
• yleisen hypermobiliteetin arviointi: Beightonin kriteerit (peukalot, pikkusormet, kyynär- ja polvinivelet, selän
etutaivutus)

HOITO
• hoito on konservatiivinen:
• parannetaan olkanivelen dynaamista
stabiliteettia vahvistamalla erityisesti
kiertäjäkalvosimen lihaksia
• yksilöllistä, säännöllistä, asteittain
tehostuvaa ja pitkäkestoista
• leikkaustulokset vaatimattomia – milloin
kirurgia pitäisi konsultoida?
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

olkakivun hoidon porrastuksesta

A

• olkalisäkkeen alainen kipu, merkittävä osa kiertäjäkalvosimen
repeämistä, jäätynyt olkapää, MDI (multidirectional instability): konservatiivinen hoito
toteutetaan PTH / TTH
• anamneesi ja kliininen tutkimus riittävät useimmiten diagnoosin tekoon ja
hoidon käynnistämiseen
• konservatiivinen hoito tulee olla kokeiltuna ennen ESH konsultaatiota ja
aktiivista konservatiivista hoitoa (ft/ terapeuttinen harjoittelu) jatketaan myös
konsultaatiota odottaessa!

Olkakeskus/ fysiatria:
• olkalisäkkeen alainen kiputila /tendinopatia
• degeneratiiviset rotator cuff vauriot
• jäätynyt olkapää
• MDI
Olkakeskus/ ortopedia:
• luksaatiot ja niihin liittyvä
instabiliteetti
• tuoreet traumaattiset
kiertäjäkalvosimen repeämät
• muut olkatapaturmien jälkitilat
• glenohumeraalinivelen artroosi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

kyynärpään kivun erotusdiagnostiikka ( yleisimmät?) ja mahdolliset vakavat syyt:

A
  1. epikondyliitit
  2. olkapunosperäiset ja kaularangan hermojuurikiputilat
  3. kyynärseudun ulnaris-neuropatia ja nervus saltans
  4. kyynärnivelen nivelrikko
  5. nivelreuma ja muut tulehdukselliset nivelsairaudet
frohsen oireyhtymä
pronator-oireyhtymä
luun murtumat ja kapselin ja nivelsiteiden vauriot
radiuksen proksimaalipään subluksaatio
aitiopaineoireyhtymä
tuumori
infektiot

Mahdollisia vakavia syitä:

  • tuoreet vammat
  • infektiot
  • iskemia, esim. vammaperäinen yläraajan iskemia
  • vakavat neurologiset syyt, esim. als, ms-tauti
  • niveltulehdus: märkäinen niveltulehdus tai reumasairaus
  • CRPS
• onko vamma-anamneesi?
• punoitus, turvotus, kuumotus, kipu,
yleisoireet (kuume)?
• kiertääkö veri?
• toimiiko motoriikka,
ylemmän motoneuronin vaurion merkkejä?
tavalliset taudit ovat tavallisia:
• epikondyliitti
• vammojen jälkitilat
• säteilykipu kaularangasta
• spesifejä diagnoosikriteerejä
täyttämätön rasitusperäinen kipu (käden tai kyynärvarren paikallinen,
epäspesifinen kipu)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Kyynärpään kivun anamneesin yleisperiaatteet

A
1. oireen paikantuminen:  
• voi antaa viitteitä oireiden
etiologiasta, esim.
• mediaalinen kyynärpääkipu
• neuroanatominen loogisuus
• tuntohäiriö (ja muu
neurogeeniseen syyhyn
viittaava oirekuva/ esitiedot)
  1. Kivun kesto (akuutti vs. krooninen >3kk) - Turvotus, kuumotus, punoitus? Yleisoireet? Edeltävä
    infektio? Punoitus, turvotus, kuumotus ja kipu tulehduksen merkkejä,
    esim. infektio, reumasairaus, kideartriitti
  2. Kivun voimakkuus 0-10 (VAS, NRS) -Lievä kiputila 0–3
    Keskivaikea 4-6
    Vaikea 7-10
  3. Edeltävä vamma -Selvitä vammamekanismi ja oireiden paikantuminen ja laatu
    Merkittäviä vammamekanismeja esim.
    Kyynärpäälle kaatuminen Esim. olecranonmurtuma, Ojennetun käden varaan kaatuminenEsim. ranteen tyyppimurtuma, veneluun murtuma ja
    nivelsidevauriot
    Raskaan työkoneen tai putoavan esineen aiheuttama
    vääntyminen (kyynärvarren hallitsematon kierto)
    Esim. kolmiorustokompleksin vaurio ja distaalisen värttinäkyynärluunivelen epävakaus
    Ulkopuolinen mekaaninen kompressio Esim. värttinähermon vaurio (ns. lauantai-illan halvaus),
    kyynärhermon distaalinen vaurio kämmenpohjaan
    kohdistuvan paineen seurauksena (esim. pyöräily)
  4. Edeltävä fyysinen rasitus - Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Rasitus voi tuoda esille myös esim. nivelrikon oireet
  5. Käden käyttöön liittyvät oireet -Jokin tietty aktiviteetti, liikesuunta, asento ,
    yläraajojen kannattelu ?
    Vrt. pään / kaularangan asentoon liittyvät oireet
    Raskaiden esineiden käsittelyn, avaamisen, vääntämisen,
    puristusvoiman ja näppäryyden heikentyminen käden ja
    kyynärpään sairauksille tyypillisiä toiminnan rajoitteita
    Kaularankaperäinen hermojuurioire tyypillisesti
  6. Kipu nivelen liikkeessä (lihastyöstä riippumatta) -Kyynärnivelen koukistus-ojennusliikkeen kipu voi viitata olkakyynärluunivelen tai olka-värttinäluunivelen sairauteen ja
    kyynärvarren kiertoliikkeissä ilmenevä kipu proksimaalisen
    tai distaalisen värttinä-kyynärluunivelen tai kyynärluurannenivelen sairauteen
    Rannenivelen ja nivelsiteiden sairauksissa ja vammoissa
    ranteen (yleinen) rasituksen sieto alentunut,liikekipu, kivun
    paikantuminen ja liikesuunta voivat antaa viitettä kivun
    lähteestä
    Muu samanaikainen niveloire? Jäykkyys, liikerajoitus, turvotus voivat liittyä
    tulehdukselliseen nivelsairauteen tai nivelrikkoon. Oireiden
    paikantuminen (esim. DIP-nivel tai MCP-nivel) voi antaa
    viitettä taustalla olevasta sairaudesta
  7. Lihastyöhön liittyvä kipu tai oire (esim. voimattomuus) -Hermo-lihas-jännesysteemin oire Esim. epikondyliitti
    Jänne(tuppi)tulehduksen muut oireet?Akuutin tulehduksen oireet
    Narina, jänteen ja tupen paksuuntuessa ilmaantuva napse
    ja lukkiintuminen
  8. Levossa ja/ tai levon jälkeen korostuvat oireet - Korostuva levon jälkeinen usein vähintään 1h kestävä
    aamujäykkyys viittaa tulehduksellisen nivelsairauden
    mahdollisuuteen
    Liikkeellelähtökipu ja –jäykkyys myös nivelrikossa ja
    tendinopatioissa ja muissa jännevaivoissa, lievittyy
    nopeasti
  9. Jatkuva, ei-mekaaninen kipu - Krooninen kipu, fibromyalgia
  10. Ääreishermon tai hermojuuren alueelle paikantuva
    kipu ja tuntohäiriöoireet? - Neuropaattinen kipu
  11. Valkosormisuus -Raynaudin oire Voi olla itsenäinen oire tai merkki yleissairaudesta
    (esim. systeeminen sidekudostauti)
    Käden kalpeneminen ja kylmeneminen
    kannatteluasennossa voi liittyä myös TOS-oireyhtymään
  12. Yökipu, oireiden progressio, tavanomaisen hoidon
    tehoamattomuus, yleisoireet -
    Vakava tauti mahdollinen!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

kliinisen
tutkimuksen
yleisperiaatteita

A
• koko yläraaja alkaen kaularangasta
• vakavien sairauksien tunnistaminen
• vammat, iskemia, infektio, reumasairaus,
crps, vakava neurologinen syy
• arvioidaan
• verenkierto
• niveltoiminta
• hermo-lihas-jännetoiminta
• mahdollisten rajoitusten vaikutus
toimintakykyyn
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

epikondyliitti

epikondylalgia

A
epic.lateralis humeri
(tenniskyynärpää):
ranteen ja sormien ojentajien
kiinnityskohdan kiputila
olkaluun ulkosivunastan
alueella
epic.medialis humeri
(golfkyynärpää):
ranteen ja sormien koukistajien
kiinnityskohdan kiputila
olkaluun sisäsivunastan
alueella 
• tavallinen (työikäisten) rasitusvaiva:
voiman käyttö, toistot, ranteen
neutraalista poikkeavat työasennot
• ikä, tupakointi
• jänteen degeneratiiviset muutokset
korostuvat tulehduksen sijaan
(=tendinopatia)
Oirekuva:
• aktiviteettikipu
• sivunastan alueella, voi säteillä
kyynärvarteen
• puristusvoima voi heikentyä
• kliiniset löydökset:
- kipu aktiivisen lihastyön aikana: ojennus/ koukistus,
pro/supinaatio, puristus
- paineluarkuus sivunastan alueella
Epikondyliittien
diagnostiset kriteerit (KLIININEN DG!):
• Lateraalinen:
-ranteen ojennusta
vastustettaessa tuntuu kipua
olkaluun ulkosivunastassa JA
samassa kohdassa (A)
todetaan painelukipu
• Mediaalinen:
-ranteen koukistusta
vastustettaessa tuntuu kipua
olkaluun sisäsivunastassa JA
samassa kohdassa(B)
todetaan painelukipu
• RTG pitkittyneen kyynärpääkivun
perustutkimus
• nivelrikko, luumuutokset
• UÄ, MRI voi olla tendinopatiamuutoksia,
repeämiä
DIAGNOOSI KUITENKIN KLIININEN!

HOITO:
• suurin osa paranee hyvin (ilman hoitoakin) joskin oireet
voivat olla pitkäkestoisia 1-2v
• kuten olan jännevaivoissa:
- potilasohjaus, hyvänlaatuinen (rasitus)vaiva (aaltoileva kulku),
aika parantaa – kärsivällisyyttä!
-Akuuttivaiheessa oireita aiheuttavan rasituksen
välttäminen:
- lepo, kylmä, kivun lääkehoito (NSAID kipuvoide), toiminnalliset tuet (rannelasta/ epikondyliittituki)
- kroonistuvassa käden käyttöön rohkaisu. Glukokortikoidipistoksia ei suositella (lisää
uusiutumisriskiä)
-PRP saattaa lievittää oireita (ESH harkintaan jos muu ei auta)
-HA, botox yksittäisiä tukimuksia
- terapeuttinen harjoittelu

• onko leikkaushoidolle indikaatioita?
Kirurgisen hoidon vaikuttavuudesta epikondyliitin hoidossa ei ole näyttöä vertailevista tutkimuksista, eikä leikkaukselle ole olemassa selviä indikaatioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q
käden tai
kyynärvarren
paikallinen
epäspesifinen
kipu
A

• paikallinen kiputila jossa spesifisten rasitussairauksien tai muiden sairauksien diagnostiset kriteerit eivät täyty
• taustalla voi olla rasitus tai vamma
• kliinisessä tutkimuksessa voi olla: vastustetuissa isometrisissä kipu- ja voimatesteissä kipu
lihaksen alueella (ei jänteiden kiinnittymiskohdissa)
TAI painelukipu muualla kuin jänteissä tai niiden
kiinnittymiskohdissa
•Diagnoosi perustuu spesifisten kiputilojen sulkemiseen pois. TULE-vaivoille tyypillisten löydösten puuttuessa huomio myös mahdollisiin vakaviin syihin
• hoitoperiaatteet samat kuin vastaavien spesifisten tilojen
hoidossa eli keskeisesti:
- (työ)kuormituksen sopeuttaminen
- toimintakyvyn ylläpitäminen
- kivun turvallinen hoito tarvittaessa (paikallinen kylmä ja
NSAID ensilinjassa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Olkanivelen sijoiltaanmeno

A

 Nuorilla aikuisilla yleisin olkavamma
 Luksaatio yli 90% anteriorinen
 Posteriorinen ja inferiorinen luksaatio harvinaisia
 Traumamekanismi: kaatuminen loitonnetun olan
varaan
 Diagnoosi: kivulias, palpoiden tyhjä glenokuoppa

Diagnostiikka:
 Inspektio, palpaatio
 Muista tarkistaa hermotus ja verenkierto, pleksusvenytys ja axillaarihermon vauriot mahdollisia
 RTG: AP suunnassa + lateraalisesti + aksillaarisesti
 Posteriorinen luksaatio saattaa näkyä huonosti yhden
suunnan kuvassa

HOITO:
Repositio EAssa
 Eri tekniikoita, roikotus, repositio: esim veto abduktiossa
kehon suuntaan kättä kiertäen
 Kunnon kipulääkitys ja relaksantti, tarvittaessa anestesia
 Varmista rtg reposition jälkeen !!!

Ensimmäisen luksaation jälkihoitona kantoside 1 vkoa
 Habituelli luksaatio ei vaadi immobilisaatiota
 Kuntoutus, kiertoharjoitteet
 Habituellissa luksaatiossa leikkausharkinta
 Leikkaus jos olkanivel ei pysy paikoillaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

AC nivelen luksaatio

A
olkalisäke-solisluunivel = acromion clavicular joint = AC-nivel
 Yleensä suora isku hartiaan
 Kipu AC nivelen seutuun, solisluun pää
kranialisoituu, olkapään contour muuttuu
 Luokittelu Rockwood
 Kons hoito I-III:
- Niska-rannelenkki 4 vkoa
- Ennuste ja toiminnallinen tulos valtaosin hyvä
 Oper harkinta IV tai suurempi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Solisluun murtumat

A
  • 4-16 % aikuisten murtumista
  • 40 % kaikista olan seudun
    murtumista

-Vammamekanismi: suora isku olkapäähän
 80% keskidiafyysissä
 Yleisin lasten murtuma

  • Muista tarkistaa verisuoni ja hermostatus!
  • Hoito koservatiivinen jos luiden päiden välillä kontakti ja ei merkittävää lyhentymää (alle 2 cm)
     Niska rannelenkki 3-4 vkoa
     RTG kontrolli 2-3 vkon kohdalla
  • Operatiivinen hoito jos luiden päiden välillä ei kontaktia, reilu yli 2 cm lyhentymä tai ihon vitaliteetti uhattuna. Myös avomurtumat operoidaan.
  • Luutumistaipumus hyvä
     Lateraalipään (10%) murtumat yleensä leikataan
  • Leikkaushoitona levytys
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Lapaluun murtuma

A
- Harvinainen, esiintyvyys alle
prosentin
- Korkeaenergisissä vammoissa
Hoito:
 Scapulan siipi-> konservatiivinen
 Nivelmalja &amp; lapaluun kaula
- Luksaatiomurtuma
- Nivelpinnassa (gleno) pykälä
- Nivelpinta kallistunut yli 40 astetta
 ”Floating shoulder”
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Olkaluun yläosan murtuma

A
 Yleinen, TK tasolla hoidettava murtuma
 Kirurginen kaula luun heikoin kohta
 Usein pienienergiaisia
(osteoporoosi !)
 Vammamekanismi: kaatuminen käden varaan
 Puolet murtumista stabiileja
kahden kappaleen murtumia
Tutkiminen:
 Inspektio: hematooma, turvotus, kipu
 Palpaatio: kipu voi rajoittaa
liikuttelua
 Muista verenkierto ja hermostatus: n axillaris ja brachiaalipleksus
 RTG kuva, ainakin kahdessa
suunnassa
 Pirstaleisissa CT

Kirurgisen kaulan murtuman hoito:
 Hyväasentoinen murtuma:
konservatiivinen eli kantolenkki
 Hyväksyttävä asento: vähintään 50 % kontakti, alle 45 asetetta angulaatiota,
tuberculum majus siirtynyt alle 5-8 mm
 Pendel harjoitteet 1-2 vkosta alkaen
 Aktiiviset liikeharjoitteet 3-5 vkon jälkeen
 RTG kuva kontrollit 2 ja 4 vkon kohdalla
 ANATOMISEN KAULAN MURTUMAT OPEROIDAAN tai jos kirurgisen kaulan
konservatiiviset kriteerit ei täyty

Operatiiviset hoitovaihtoehdot:
 Osteosynteesi:levytys/ruuvaus
 Erittäin pirstaleisiin tekonivel
 Potilaan ikä ja luun kunto vaikuttaa menetelmään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q
Humeruksen varren
(keskikolmanneksen) murtumat
A

 Melko harvinaisia
 Kaatuminen, kiertovamma (esim kädenvääntö)
 Korkeaenergiset vammat

  1. Kierre-, viisto- ja poikkimurtuma
  2. Humeruksen varren murtumat
    paranevat pääsääntöisesti hyvin
    ortoosilla
  3. Humerus sietää hyvin kulmavirhettä
    (~20 astetta)
  4. Poikkimurtuman luutumispotentiaali
    huonoin -> seuranta
  5. Luiden päiden välillä riittää pienikin
    kontakti alkuvaiheessa
  6. Muista tutkia nervus radialis ! Pareesi tapauksessa lähetä
    jatkohoitoon
  7. Ortoosihoitoa voi jatkaa ad. 10 vkoa jos aiemmin ei
    lujittumista
  8. Kontrolli RTG 2 vkoa, 4 vkoa ja 6 vkoa (+ 10 vkoa)
  9. Jos ei mitään merkkiä luutumisesta (murtumakohta hetkuu,
    ei kallusta) 6 vkon kohdalla  konsultoi ortopediä
    Leikkausmenetelmänä pääsääntöisesti levytys. Ydinnauloja ei
    käytetä kuin poikkeustapauksessa (esim metastaasi)
  10. Ortoosin kanssa pendelit sallittu 1-2 vkon jälkeen
  11. Kun murtuma lujittunut (eli vivuttaen tukevoitunut)
    aloitetaan kuormittamattomat abduktio harjoitteet 4-
    6 vkon kohdalla
  12. Vastustettu aktiivinen abduktio 6 vko:sta alkaen, jos
    murtuma luutumassa/lujittunut
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Kyynarnivelen murtumat

A
1.Capitulum radii murtuma:
 Jää helposti huomaamatta, Voi näkyä huonosti rtg kuvassa
 Eksaktiasentoisen murtuman voi hoitaa kantositeellä
 Hyväasentoinen murtuma;
- kulmakipsi 1-2vk
- rtg-kontrolli 1-2vk
 Dislokoitunut >2mm;
- leikkaushoito

2.Humeruksen kondyyli murtumat:
- Usein dislokoituneita /
pirstaleisia
- Operoitavia murtumia
käytännössä kaikki
- Nervus ulnaris !!!
- Radialis ja ulnaris pulssit !!!

3.Olecranon murtumat:
- Dislokoituneet leikataan
(ekstensori aparaatti katkeaa)
- N ulnaris !
- Täysin eksaktiasentoisen
murtuman (harvinainen) voi
hoitaa kipsillä (2 vkoa) ja
ortoosilla, mutta asennon
säilyminen kontrolloitava
- Hyvin
inaktiiveilla/huonokuntoisilla
päädytään joskus kons hoitoon

Antebrachium murtumat
- Käden päälle kaatuminen
- Operoitava murtuma
aikuisella: levytys
- Muista aitiopaine
oireyhtymän mahdollisuus ja
verisuoni/hermostatus
- Avomurtuman mahdollisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Distaalinen radiusmurtuma

A

 PTH kannalta kaikkein tärkein murtuma!!!
 Tavallisin yli 50 vuotiaiden murtuma
 Ilmaantuvuus n.25-30/10.000 /vuosi, eli 5-6 murtumaa /omalääkäri /vuosi, eli 25-30 käyntiä /omalääkäri /vuosi
 Naisia 4/5, lisääntyy menopaussin jälkeen
 Liittyy osteoporoosiin
 Yleensä pienenerginen vamma: kaatuminen liukkaalla kelillä,
kausiluonteinen esiintyminen

Collesin
murtuma: yleisin!
Tyypillinen ns. pajunetti virheasento, nivelpinnan dorsaalinen angulaatio, radiaalinen deviaatio, radiuksen lyhentyminen.
 Radiusmurtuman lisäksi: ~60% liittyy proc.styloideus ulnaen murtuma, joskus ranteen TFC (riangular fibrocartilage) vamma, scaphoideum murtuma harvoin
 Vamma syntyy ranteen vääntyessä dorsifleksioon esim
potilaan kaatuessa ojennetun käden varaan
RTG:
-Dorsaalinen inklinaatio
norm volaarisesti ~12º
- Radiaalinen deviaatio
norm ulnaarisesti ~22º
- Lyhentymä

HOITO:
 Collesin murtuma soveltuu avosektorin hoitoon
 Murtumakohta puudutetaan, reponoidaan ja kipsataan
 Retentioasento on funktioasento tai lievä volaarifleksio
 Mikäli toinen repositioyritys ei tuota tulosta -> oper.hoito
 Asentokontrolli 4-7 vrk ja 10-14 vrk, immobilisaatioaika 5vk
 Yli 2vk vanhan murtuman repositio ei yleensä onnistu, voi lähettää
leikkausharkintaan
 Omatoiminen aktiivinen mobilisaatio kipsin poiston jälkeen

Hyväksyttävä ranteen asento:

  • Dorsaalinen kallistuma <10°
  • Volaarinen kallistuma <20°
  • Pykälä nivelpinnassa <1-2mm
  • Lyhentymä <3mm
  • Diastaasi <2mm
  • Inklinaatio >15°

Muut rannemurtumat KONSULTOI!

Smithin murtuma: radiuksen fragmentti kallistuu
volaarisuuntaan

Bartonin murtuma:
viisto intra-artikulaarinen murtuma, johon liittyy ranteen subluksaatio murtumakappaleen suuntaan

Processus styloideus
radiin murtuma eli
chauffeurin murtuma: jossa ranne siirtyy ulnan suuntaan

Hoitotulokset:
 Jopa 30%:lle potilaista jää
lieviä pitkäaikaishaittoja (huono puristusvoima ja liikkuvuus, kipu)
 Non-union on harvinainen
 Tärkein komplikaatio hoidon alkuvaiheessa on riittämätön
primaarireduktio tai asennon pettäminen
 Korjausosteotomia voidaan yleensä suorittaa noin 1v kuluttu. Huomattavakin virheasento voi olla joskus hyvin siedetty

Komplikaatiot:
 Medianushermon kompressio-oireita esiintyy 5-10%: arviolta 0.5-1% murtumista vaatii karpaaliligamentin diskiisiota, ulnaris- ja radialishermon pinteet huomattavasti harvinaisempia.
 Lieväasteinen RSD (ts CRPS) kehittyy jopa 20%:lle. Liikeharjoituksen lisäksi muita hoitotoimenpiteitä tarvitsee ~1%
 Extensor pollicus longus jänteen repeämä ~1%
 Radiokarpaalinivelen arthroosi ~5%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Hyväksyttävä ranteen asento:

A
  • Dorsaalinen kallistuma <10°
  • Volaarinen kallistuma <20°
  • Pykälä nivelpinnassa <1-2mm
  • Lyhentymä <3mm
  • Diastaasi <2mm
  • Inklinaatio >15°
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Scaphoideum murtuma

A

1.Kliininen tutkimus tärkeää  ei välttämättä
näy kuvassa akuutisti
2.Anatominen nuuskakuoppa EPL ja abduktorin välissä
3.”Kipeä ranne muttei näy murtumaa”
4.Ehkä elimistön huonoin luu luutumaan !
5.Jos scaphoideum aristaa ja kuvassa ei ole
murtumaa -> hoida 2 vkoa kuten murtumaa ja kontrolloi status

HOITO:
1.Hyväasentoinen (eli täysin
dislokoitumaton) murtuma voidaan hoitaa
konservatiivisesti
2.Scaphoideum kipsi
3.Kipsausaika 8 vkoa
4.Kontr 2, 4, 6 vkoa ja hoidon päätyttyä
5.Luutuminen päätellään RTG ja KLIINISEN STATUKSEN PERUSTEELLA.
6.Luutunut scaphoideum on kivuton

1.Dislokoituneet murtumat leikataan aina
-Luudutus ruuvilla
2.Jos ei luutumista 6-8 vkon kohdalla ->
käsikirurgin konsultaatio
3.Jos adekvaatisti hoidettu scaphoideum murtuma jää kipeäksi -> käsikirurgin
konsultaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Käden luiden murtumat

A
  • Suurin osa hoituu konservatiivisesti
  • Hyvin luutuvia murtumia, radiologinen murtumisaika pitkä
  • Immobilisoi oikeaan asentoon (Safe)
  • Vältä liian pitkää immobilisaatiota >Kun murtuma on aristamaton (koputus, aksiaalinen kompressio), aloita mobilisaatio, 2-4vko
Murtumatyypit: sulkeinen vs avomurtuma
stabiili vs. instabiili
dislokoitunut vs. dislokoitumaton
ekstra vs. intra-artikulaarinen
liitännäisvammat: jännevamma, hermovamma, ligamenttivamma

Operatiivisen hoidon indikaatiot:

  • sulkeinen repositio ei onnistu
  • rotaatiovirhe
  • intra-artikulaarinen murtuma
  • avomurtuma
  • segmentaalinen luupuutos
  • polytrauma + käsimurtuma/multippelit käsi ja rannemurtuma
  • murtuma + pehmytkudosvaurio

Mitä jos meni “pieleen”?

  • Virheasentoa voi korjata myöhemmin osteotomialla, mutta ensin nivelten liike saatava takaisin
  • Jänteiden toiminta pitäisi saada takaisin
  • Potilas ohjataan käyttämään kättään mahdollisimman normaalisti -> jäykkää sormea ei saada operatiivisesti paremmaksi (lähes mahdotonta)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Kädessä tärkeintä

A
  • Toiminta perustuu: osien tukevuuteen, ulottuvuuteen, kämmenen ja sormien näppäryyteen ja tuntoon
  • Tärkeimmät toiminnot: tarttumaote (grip), näppiote (pinch) ja koukkuote
  • Peukalon rooli on keskeinen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Käden sairauksia

A
  1. Hermopinteet
  2. Käden nivelrikot
    - Tyypillisimpiä nivelrikkoja I säde: CMC (carpometacarpal) ja STT (scapho-trapezio-trapezoideum väli)
  3. Instabiliteetti ja (ligamentti) vammojen jälkitilat
  4. Käden rasitussairaudet ja tendinopatiat:
    - Työperäinen vs. ammattitauti eli työhön liittyvä rasitusvamma
    - Tyypilliset ammatit: muusikot (vrt.muusikon käsi), varastoinityö, elintarviketeollisuus, kokoonpanotyö, siivous ja kunnossapito
    - Epikondyliitit
    - De Quervain tendiniitti (peukalon pitkän loitontajan ja lyhyen ojentajan ahtauttava jännetuppitulehdus)
    - Trigger finger/ napsusormi/ tendinis stenosans
    - Kyynärvarren krooninen aitiopaine oireyhtymä
    - Olecranon bursiitti
  5. Kämmenkalvon fibromatoosi (perinnöllinen?)
  6. Reumakädet
  7. Käden anomaliat

Epikondyliittien riskitekijät:

  • kylmä
  • tärinä
  • liikkeen toistuvuus
  • puristusvoiman käyttö
  • ranteen taipuneet asennot
  • työasento
  • psykososiaaliset riskitekijät
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Kämmenkalvon fibromatoosi

A

Eli kämmenkalvon kurouma eli dupytrenin tauti eli peyronin tauti eli plantaarinen fibromatoosi

Etiologia: perinnölliset tekijät tärkein, sokeritauti (30%:lla alle 5v, 80% alle 20v, erilainen taudinkuva), epilepsia (lääkitys?), alkoholi ja tupakka?, raskas työ/vammat?

Hoito:
Leikkaus tai Xiapex (Clostridium histolyticum -kollagenaasi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Käden CRPS

A

Complex regional pain syndrome - raajan tai sen osan kipuoireyhtymä, johon liittyy autonomisen hermoston toimintahäiriö

  • Kudosmuutokset: turvotus, ihon ja kynsien paksuuntuminen, karvojen lähtö, lihaskato, osteoporoosi, niveljäykkyys
  • Vasomotoriikan häiriöt (ihon väri, kuumotus, kylmäminen jne.)
  • Sudomotoriikka häiriintynyt (raaja hikoilee poikkeavasti)
  • Motoriset häiriöt (77% heikkous, 55% vapina, 30% myoklonus eli pakkoliike nykäys nytkähdyksiä, 45% herkistyneet refleksit)

Jaetaan kolmeen vaiheeseen joiden kulku ja kesto vaihtelee:

  1. akuuttivaihe <3kk - kipu pääasiallinen oire, raaja lämmin, kuumottava, punoittava ja turvoksissa
  2. dystrofia vaihe (3-6kk) -kipu jatkuvaa, liikutteluarkuus, nivelet paksuuntuu ja liikkuvuus pienenee, turvotus kiinteytyy, iho kiiltävä, kylmä, kostea, osteoporoosia, iho ja ihonalaiskudos surkastuu
  3. atrofiavaihe >6kk - kudosmuutokset peruuttamattomia, iho-ihonalaiskudos surkastuu, osteoporoosi etenee, huono toimintakyky, nivelten virheasento

Hoito:
mahsollisimman varhain
-hoidon kulmakivet: riittävä mobilisaatio, kipulääkitys, kuntoutus, syy pyrittävä hoitamaan, usein moniammatillinen lähestyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Lonkkaluksaatio

A
  • Polveen kohdistuva reisiluun suuntainen vamma
  • Iskiashermovaurio 7-14 %, acetabulumin takareunan murtuma 40 %
  • Fleksio, adduktio ja sisärotaatio (post.luks. yleisin)
  • Repositio humauksessa (fleksiossa veto ylöspäin rotatoiden)
  • Vuodelepo 2-3 vrk, varauskielto us. viikkoja
  • Jos iso murtumakappale tai repositio ei onnistu –oper.hoito
  • Rtg.kontrollit 2 v (asept.luunekroosi, artroosi)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Proksimaaliset reisiluun murtumat

-Lonkkamurtumat -

A
  • Lonkkamurtumien insidenssi kasvaa väestön ikääntyessä. Insidenssin nousu viime vuosina taittunut
  • Ikääntyneillä osteoporoosi tärkein etiologinen tekijä.
  • Kaatuminen lonkalle, tippuminen vuoteesta, nuorilla suurienergiset vammat
  • 3/4 naisia ja 3/4 yli 70 -v
  • Suomessa yli 7000 /vuosi –väestön vanhetessa määrä lisääntyy

Diagnoosi:
–dislokoituneissa jalan lyhentymä ja ulkorotaatio
–aristus raajaa liikuteltaessa
–RTG (ap ja sivu)

Proksimaaliset reisiluun murtumat -luokitus:
1. Reisiluun kaulanmurtumat (intra-artikulaariset, mediaaliset murtumat)
–Fr. collum femoris

  1. Trokanteerisetmurtumat (ekstra-artikulaariset, lateraaliset murtumat)
    –Fr. baseosis colli
    –Fr. pertrochanterica /intertrochanterica
    •3. Subtrokanteerisetmurtumat
    –Fr.subtrochanterica (< 5 cm troch. minorista)

Reisiluun kaulan murtumat:
•Fissuura, kiilautunut, dislokoitunut, pirstaleinen
•Collum murtumissa Gardenin luokitus (I epätäydellinen, II täydellinen, ei dislok., III osittainen dislok., IV täydell.dislok.)
•Reisiluun pään verenkierto !

Lonkkamurtuman ennuste
•Intertrochanteric murtumat - yleensä yhdistyvät, jos vähennys ja kiinnitys ovat riittävät
•Femoraliksen kaulan murtumissa Non-union ja avasculaari nekroosi yleinen
•Subtrokhanteriset murtumat - Suurissa määrin non-unioneja ja implanttien failureita kovasta mekaanisesta rasituksesta johtuen

Osteosynteesin lujuuden determinantit

  1. Luun laatu
  2. Fragmenttien geometria
  3. Vähennys *
  4. Implantin suunnittelu *
  5. Implanttien sijoitus *

Lonkkamurtumien hoito
•Mahdollisimman nopea hoito (tavoite < 24 h)
•Perussairauksien optimointi
•Stabiili osteosynteesi –varhainen varaus
•Tromboosiprofylaksia
•Infektioprofylaksia
•Murtumaluokituksen huomioiminen

  1. Konservatiivinen(< 5 %)
    –dislokoitumaton, impaktoitunut collum murtuma harkituissa tapauksissa
    –jos leikkaus kontraindisoitu
  2. Internifiksaatio (DHS Dynamic Hip Screw, gammanaulaus, ruuvit)
    –a. diskoloitumattomat ja ”nuorten” dislokoituneet collum murtumat reposition jälkeen (kanyloidut ruuvit)
    –b. trokanteeriset ja subtrokanteeriset murtumat (DHS, gamma =intramedullaarinen gamma-naula)
    –osapainovaraus 6-8 vk, osassa täysvaraus sallitaan heti
  3. Puoliendoproteesi
    –dislokoituneet collum murtumat vanhemmilla potilailla
    –täyspainovaraus heti
    –Aktiivisilla, OA (osteoarthritis) , RA (rheumatoid arthritis) : totaaliartroplastia
Lonkkamurtumien komplikaatioita
•Varhaiskuolleisuus 5 %
•Kuolleisuus 20-30 % / 1 v
•Heikentynyt toimintakyky
•Laitostuminen
•Tromboembolia
•Pneumonia, virtsatieinfektio
•Dementian paheneminen, sekavuus
•Luutumattomuus, asennon pettäminen (internifiksaatio)
•Aseptinen luunekroosi, artroosi
•Osteosynteesimateriaalin pettäminen
•Infektio: pinnallinen, syvä
•Proteesiluksaatio
•Proteesin irtoaminen
40
Q

Osteoporoosi

A

Tyypillisiä osteoporottisia murtumia
•Nikamamurtumat
•Lonkkamurtumat
•Ranne, prox. humerusmurtumat

  • Osteoporoosi lisää murtumariskiä ja aiheuttaa vaikeampia murtumia sekä sitä kautta ongelmia murtumien hoidossa.
  • Rannemurtuma -> 2x riski nikamamurtumalle -> 5x riski lonkkamurtumalle -> 2x riski KUOLLA!

Murtumapotilaiden osteoporoosiseulonta -Osteoporoosihoitaja
•Pienienergiaisten murtumapotilaiden seulonta traumaosastolla, päivystyksessä (FRAX) ja traumapolilla •Jatkotutkimusten järjestely (DXA, lab)
•Potilasohjaus ja neuvonta (luustoterveys, kaatumisen ehkäisy)
•KYS sisäinen konsultaatio ja koulutus
•Alueellisen hoitoketjun kehittäminen

DXA -mittaus
•Osteoporoosin diagnosoiminen
•Osteoporoosin asteen määrittäminen
•Murtumariskin arvioiminen
•Hoidon seuranta
•Virhelähteiden huomioiminen

Käytäntö traumaosastolla:
•Iäkkäälle, kotona asuvalle pienienergiaisen lonkka-tai nikamamurtuman saaneelle potilaalle voi aloittaa osteoporoosin lääkehoidon ilman DXA varmistusta
•DXA tehdään, jos tarvitaan/suunnitellaan hoidon seurantaa (esim. alle 75 -vuotiaat potilaat)
•Muille pienienergiaisille murtumapotilaille (esim. ranne, humerus, nilkka) tehdään FRAX/DXA hoitoindikaation varmistamiseksi
•Hoitopäätöstä tehtäessä otetaan huomioon kokonaismurtumariski

Osteoporoosin lääkehoidon indikaatiot:

  1. Pienienerginen lonkka tai nikama murtuma:
    - Aloita lääkehoito (“Lääkehoito voidaan aloittaa ilman tiheysmittausta, kun syövän aiheuttama patologinen murtuma ja muut sekundaarisen osteoporoosin syyt on suljettu pois. Huomioi potilaan kokonaistilanne”). Jos eliniänennuste >5v, DXA suositeltavaa
  2. Muu pienienergiainen murtuma (esim ranne)
    - Luuntiheysmittauksessa todetaan osteoporoosi: Aloita lääkehoito huomioiden potilaan kokonaistilanne
    - DXA todetaan osteopenia: Harkitse lääkehoitoa jos runsaasti murtuman riskitekijöitä esim. Frax-riskilaskurilla arvioituna. Hoidon aloituksessa voi käyttää NOGG-ohjeistusta
    - DXA ei saatavissa: jos FRAX-koskea, voidaan NOGG ohjeistuksen perusteella harkita lääkehoitoa
  3. Luuntiheysmittauksessa todettu osteoporoosi/osteopenia
    - Osteoporoosi: aloita lääkehoito huomioiden potilaan kokonaistilanne ja murtumariski
    - Osteopenia: Harkitse lääkehoitoa jos runsaasti murtuman riskitekijöitä esim. Frax-riskilaskurilla arvioituna. Hoidon aloituksessa voi käyttää NOGG-ohjeistusta
  4. Murtumariski on koholla mutta DXA ei saatavilla:
    - jos FRAX-koskea, voidaan NOGG ohjeistuksen perusteella harkita lääkehoitoa
  5. Glukokortikoidihoitoa saavat potilaat: Harkitse DXA, laske FRAX, tarvittaessa käytä GIO-hoitokaaviota

Jatkostrategia
•Osteoporoosin diagnosoinnin jälkeen tulee selvittää, onko kyse primaarisesta vai sekundaarisesta osteoporoosista
•Anamneesi
•Kliininen tutkimus
•Laboratoriotutkimukset
•Röntgenologiset tutkimukset
•Luubiopsia
•Sekundaarisen osteoporoosin mahdollisuus on suurempi
•Miehillä •Premenopausaalisillanaisilla
•Lähete tarvittaessa erikoissairaanhoitoon

Sekundaarisen osteoporoosin poissulku –Laboratoriomääritykset
•lasko, perusverenkuva
•plasman ionisoitunut kalsium
•alkaalinenfosfataasi
•miehiltä seerumin testosteroni
•plasman kreatiniinija kreatiinipuhdistuma(eGFR) •seerumin 25-OH-D-vitamiini •kilpirauhasen toimintakokeet •seerumin kudostransglutaminaasivasta-aineet
•seerumin ja virtsan proteiinien elektroforeesi
•1–1.5 mg:n deksametasonikoe

41
Q

Vanhusten murtumien hoidon periaatteita

A
  • Konservatiivinen hoito on yleisempää vanhuksilla
  • Ikä ei ole leikkauksen kontraindikaatio, jos leikkauksella voidaan saavuttaa toiminnallisesti selvästi parempi tulos kuin konservatiivisella hoidolla
  • Vanhukset yleensä terveimmillään murtumapäivänä
  • Viivytyksetön hoito estää vuodelevon komplikaatiot
  • Akuutit ”sisätautiset” syyt hoidettava ensin
  • Leikkausmenetelmät tulee pitää riittävän yksinkertaisina (leikkausaika, vuoto, leikkaustressi)
  • Pyrittävä stabiiliin fiksaatioon, joka sallii aikaisen mobilisaation
42
Q

Artroosi

A

•Synoviaalisen nivelen tauti, jossa
–nivelrusto degeneroituu
–subkondraalinen luu sklerosoituu
–nivel deformoituu
•Eniten pitkäaikaista toimintakyvyn alenemista ja tästä seuraavia kustanuksia aiheuttava sairaus
•Rtg-muutoksia 65-vuotiaista jopa yli puolella ja 75-vuotiaista jopa 4/5:llä

Sairastuvat nivelet
•Lonkka
•Polvi
•Käsi (DIP, PIP, CMC I)
•MTP I
•Selkäranka 
•Nilkka, Olkanivel, Kyynärnivel (usein sekund.)

Artroosin syntyyn vaikuttavia tekijöitä:
•Ikääntyminen
•Ylipaino
•Nivelkuormitus (raskas liikunta/fyysinen työ)
•Nivelvammat
•Geneettiset tekijät
•Asetabulumin dysplasia, muut kehitysviat, virheasennot, metaboliset sairaudet, tulehdukset

Artroosin luokittelu:
•Primaarinenl. idiopaattinen artroosi
•Sekundaarinen artroosi
–nivelvauriot (trauma, dysplasia)
–infektiot
–rustomatriksin poikkeavuus (chondrodyspl.)
–kidekertymäsairaudet
–rustonalaisen luun poikkeavuudet
–muut nivelsairaudet (RA = reuma, aseptinen nekroosi)

Nivelrikko ja Osteoporoosi
•Nivelrikkopotilaiden osteoporoosiriski alentunut ?
•Reisiluun kaulan koko ja sen mineraalipitoisuus (BMC) suurentunut lonkka OA potilailla

Artroosin aiheuttamat muutokset nivelessä
•Ruston tuhoutuminen
–pehmeneminen, turpoaminen (PG:t sitovat vettä)
–nukkaantuminen, fibrillaatio, halkeilu, ohentuminen, abraasio
•Subkondraalisen luun muutokset
–skleroosi, osteofyytit, luunekroosi, kystat
•Nivelkalvon inflammaatio
–rustomatriksin komponentit, sytokiinit, monosyytit
•Nivelkapselin fibrotisoituminen

Nivelruston biokemialliset muutokset
•Proteoglykaanipitoisuus laskee, vesipitoisuus kasvaa
•Glykosaminoglykaaneista kerataanisulfaatin osuus laskee ja kondroitiinisulfaatin pitoisuus nousee
•Hyaluronihappopitoisuus laskee
•Kollageeni II pitoisuus ei ilm. muutu
•Muutoksia sytokiini-ja entsyymipitoisuuksissa: IL-1, TNF-alfa, TGF-beta, NO, MMP

DIAGNOSTIIKKA:
•Oireet 
•Kliininen tutkimus
•Natiiviröntgen tutkimus
•Erityistapauksissa
–MRI 
–Artroskopia

Oireet ja löydökset:
•Nivelen liikearkuus, rasituskipu (Polvessa paikallinen, lonkassa nivuskipu ja säteily reiteen), lepokipu (sama)
•Jäykkyys
•Liikkuvuuden väheneminen, liikerajoitus
•Rahina, lukko-oireet
•Nivelen pettäminen, niukahduskipu, instabiliteetti
•Turvotus, nivelen suureneminen
•Virheasennot
•Toimintarajoitus

Artroosin radiologiset muutokset
•Artroosidiagnoosi asetetaan yleisimmin natiiviröntgenkuvauksen perusteella
–nivelraon kaventuminen
–subkondraalinen skleroosi
–osteofyytit
–luukystat
–virheasennot
•Kuormituskuvat (polvessa aina seistenotettu kuva!)
•Luokitus : Kellgren-Lawrence (KL)
•MRI
Kliiniset oireet ja radiologiset löydökset eivät välttämättä korreloi keskenään

MK nivelrikkodiagnostiikassa?
•Läpäisevät rustovauriot
•BML = bonemarrowlesion
•Synoviitti, effuusio
•Osteofyytit
•yksittäisen muutoksen merkitys kivun kannalta lienee useimmiten pieni 

HOITO periaatteet:
-Tavoite:
Kivun hallinta ja lieventäminen
Toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen
Sairauden pahenemisen estäminen
-Konservatiiviset lääkkeettömät hoidot ensisijaisia
-Kirurgiaa harkitaan, jos kipu ja toiminnan vajaus eivät ole hallittavissa muuten

Konservatiivisen hoidon yleisiä periaatteita:
•parantavaa tai taudin etenemistä estävää hoitoa ei ole
•oireiden hallinta/ lievittäminen
•toimintakyvyn ylläpito/ parantaminen
•lääkehoitoa ei yksinään eikä ensisijaisena hoitomuotona

Artroosin kirurginen hoito:
• Indikaatio: konservatiiviselle hoidolle
reagoimaton
– vaikea kipu
– nivelen instabiliteetti
– haittaava deformiteetti
– toimintakyvyn rajoitus
• Tavoite: kivun vähentäminen ja toimintakyvyn
parantaminen 

Milloin lähete leikkaushoitoon?

Kiireettömän leikkaushoidon perusteet erikoissairaanhoidossa (pisteytys 0-100):
• Leikkaushoidon aiheellisuus perustuu aina yksilölliseen arvioon. Hoitoon pääsyn perusteena on 50 pisteen raja, josta poikkeavat
hoitopäätökset on perusteltava kirjallisesti. Vaikka pisteraja ylittyy, leikkausta ei tehdä, jos siitä ei ole odotettavissa hyötyä potilaan liitännäissairaudet ja muut tekijät huomioiden.

• Kipu
– 0 pistettä: Kivuton
– 10 pistettä: Lievä kipu, rasituksen aikana
– 20 pistettä: Kohtalainen kipu, usein särkylääkettä
– 30 pistettä: Kova, lepokipu tai voimakas liikekipu

• Kävelymatka
– 0 pistettä: Yli 1000 metriä
– 5 pistettä: 100-1000 metriä
– 10 pistettä: Alle 100 m

• Muut toiminnalliset rajoitukset (seisomaan nousu, porraskävely, kenkien laitto, jalkojen hoito, peseytyminen ym.)
– 0 pistettä: Ei rajoittuneet
– 5 pistettä: Lievästi rajoittuneet
– 15 pistettä. Kohtalaisesti rajoittuneet
– 30 pistettä: Uhkaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä

• Kliiniset löydökset (liikerajoitus, raajan eripituisuus, ontuminen)
– 0 pistettä: Ei löydöksiä
– 5 pistettä: Lievät löydökset
– 10 pistettä: Vakavat löydökset

• Mahdollinen sairauden eteneminen röntgen-kuvan perusteella (nivelmaljan sisään-työntyminen eli protruusio, murtumariski,
luupuutos, kasaanpainuma)
– 0 pistettä: Ei uhkaa
– 10 pistettä: Kohtalainen uhka
– 20 pistettä: Selkeä riski 

Polvi- ja lonkkanivelrikon hoidon mahdollisuudet:
(tässä se pyrämidin kuva)
-Itsehoidon ohjaus, laihduttaminen, terapeuttinen harjoittelu ja liikunta, liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineet
-Parasetamoli
-Tulehduskipulääkkeet
-Opioidit
-Leikkaus
Polvinivelrikossa fysikaaliset hoidot (kylmähoito, TENS-hoito, uä-hoito ja akupunktio), tuet ja paikallisesti iholle siveltävät tulehduskipulääkkeet.
Polvinivelrikossa nivelensisäiset glukokortikoidi- ja hyaluronaattiruiskeet

Itsehoidon ohjaus:
•Tietoa sairaudesta ja hoidon mahdollisuuksista (mitä voin itse tehdä?)
•Sopiva liikunta ja vammojen ehkäisy
•Painon hallinta
•Kivun hallinta

“Vinkkejä arkiliikuntaan:
Kuormittavien ja vähemmän kuormittavien askareiden vaihtelu
Kotona usein tarvittavat tavarat vyötärön tasolla
Lepopaikat liikkumisreittien varrella
Liikkumisnopeus sellainen, ettei niveleen aiheudu kohtuuttomasti oireita
Käsituellinen, selkänojallinen korkea tuoli
Pitkien istumisten välttäminen ja tiheä asennon vaihtelu
Portaat ylös terveempi jalka edellä ja alas sairaampi jalka edellä”

Liikuntaharjoittelu!!
•Nivelrikon hoidon perusta
•Liikkumattomuus lisää oireita
•Nivelet eivät kulu liikkuessa
•Lisää yleistä jaksamista, parantaa mielialaa ja auttaa painon hallinnassa
•Edellyttää omaa aktiivisuutta ja sitoutumista itsenäiseen harjoitteluun
•Fysioterapeutin ohjaus / terapeuttinen harjoittelu
•Teho ≈ peruskipulääkkeet
- Kestävyysharjoittelu, lihasvoimaharjoittelu, liikkuvuuden harjoittelu

Termaaliset hoidot:
•Kylmä: synoviitti, inflammaatio (turvotus)
•Lämmin: niveljäykkyys/ relaksaatio
•15-20min. 3-6 kertaa päivässä esim. kylmä-/lämpöpakkauksin
•Vähän tutkimuksia, lyhytaikainen vaikutus: Kylmä: turvotus, liikelaajuus, voimantuotto, toimintakyky

Laihdutus:
•Dieetti + liikuntaharjoittelu (yhdistettynä)
•Lihavuuskirurgia
•Lihavuus ja nivelrikkokipu: -Mekaaninen kuormitus, -Adipokiinit?
-Laihdutus (≥ 5%) ->kivun lievittyminen (annos-vastesuhde). Vaikutus kipuun samansuuruinen kuin kipulääkityksellä

Ortoosit ja apuvälineet:
•Elastiset tuet (puuvilla, neopreeni): Lievä kompressio, lämpövaikutus
•Epäspesifi vaikutus: Proprioseptiikka paranee, stabiliteetti ei muutu. Lievä vaikutus kipuun ja toimintakykyyn
•Valgisoivat tuet (ns. unloader): Mekanismi? Nivelpintojen separaatio? KAM, sisemmän nivelraon kuormitus 7-30% (Mediaalinen polvinivelrikko)
•Proprioseptiikka ja mekaaninen stabiliteetti
•Lievä vaikutus kipuun ja toimintakykyyn
•Hoitomyöntyvyys; epämukavuus, iho, laskimoverenkierto
•Kävelysauvat, kepit, kyynärsauvat, rollaattori:Tavoite vähentää nivelkuormitusta (ja kipua)
•10% KAM
•27% mediaalinen kontaktivoima tukivaiheessa
•Lievä vaikutus kipuun ja toimintakykyyn

LÄÄKEHOITO:
• Lääkehoidon tavoitteena on
lievittää kipua ja parantaa /
ylläpitää toimintakykyä
• Nivelrikkoon ei ole parantavaa tai
taudin etenemistä estävää
lääkehoitoa
• Lääkehoito on yksilöllistä ja
potilasta ohjataan käyttämään
lääkitystä tarpeen mukaan
• Potilaat ovat iäkkäitä, joten
lääkkeettömät kivunhoitokeinot
ovat tärkeitä!!!

• Parasetamoli
– Peruskipulääke–ensilinjan lääke TULE-kiputiloihin
– Annos: ad.3 g/päivä
– Teho:lyhytaikainen – pieni teho

• NSAID
– Jos potilas ei saa riittävää vastetta parasetamolista
– Käyttö mahdollisimman lyhyen aikaa ja pienimmällä tehokkaalla annoksella
– Valmisteiden välillä ei eroja

• Paikalliset NSAID:t
– Ensilinjan lääkitys lievässä-kohtalaisessa polvinivelrikkokivussa
– Annos: 2-4x/päivä 2 – 3 viikkoa
– Turvallinen vaihtoehto

• Opioidit
– Jos em. lääkkeillä ei riittävää tehoa
– Keskivaikea – vaikea kipu

Nivelen sisäiset glukokortikoidit:
• Jos ei vastetta p.o. tai paikalliseen lääkitykseen JA
kliinisesti osoitus tulehduksesta (turvotus)
• Formulaatiot: betamethasone,
methylprednisolone, triamcinolone…
– Annos: ad. 3-4 injektiota / vuosi
– Ei vaikutusta sairauden progressioon (ad. 2v seuranta)
• Turvallisuus:
– Hyperglykemia (diabeetikot), allergiset reaktiot,
infektio

43
Q

Lonkan artroosi

A

Lonkka artroosin oireet
•Kipu jomottavaa-pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa -sairauden edetessä se voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä
•Kipu reiden etupinnalla, nivustaipeen alapuolella, mutta voi olla laaja-alaisempi ja epätarkempi ja säteillä reiden etu-, ulko-ja takapinnalle
•Kivun voimakkuus ja nivelrikon radiologinen vaikeusaste eivät välttämättä korreloi keskenään
•Niveljäykkyys–Aamujäykkyys-Liikkeellelähtöjäykkyys
•Toimintakyvynrajoittuminen -
– Kävely sekä tasamaalla että rapuissa vaikeutuu
–Nousu istuvasta asennosta seisomaan ja päinvastoin on hankalaa (tuoli, sänky, auto, WC-istuin).
–Pukeutuminen (sukat, housut, kengät), peseytyminen ja varpaankynsien leikkaaminen voi vaikeutua.

Kliininen tutkimus:
•Kävely, ontuminen, askelpituus, kyykistyminen, ryhti
•Lonkan liikelaajuuksien tutkiminen/liikearkuus
–Fleksio, ekstensiovaje, ulkokierto, sisäkierto (!), abduktio, adduktio
•Alaraajojen pituusero, Trendelenburgin koe, iskiasneurologia, pulssit

Artroosin radiologiset muutokset
•Artroosidiagnoosi asetetaan yleisimmin natiiviröntgenkuvauksen perusteella
–nivelraon kaventuminen
–subkondraalinen skleroosi
–osteofyytit
–luukystat
–virheasennot
•Kuormituskuvat (polvessa aina seistenotettu kuva!)
•Luokitus : Kellgren-Lawrence (KL)
•MRI

Kellgren-Lawrence lonkka:

  1. Mahdollinen nivelraon kaventuminen ja mahdolliset reisiluun pään osteofyytit
  2. Selvä nivelraon kaventuminen, selvät osteofyytit ja lievä skleroosi
  3. Merkittävä nivelraon kaventuminen, lieviä osteofyyttejä, jonkin verran skleroosia ja kystia sekä reisiluun pään ja lonkkamaljan deformiteetti
  4. Nivelrako hävinnyt, skleroosia ja kystia, merkittävä reisiluun pään ja lonkkamaljan deformiteetti ja isot osteofyytit
Erotusdiagnostiikka –lonkka OA Top 5
•Spinaalistenoosi
•Reisiluun pään avaskulaarinen nekroosi
•Femoroacetabulaarinen impingement(FAI)
•Bursiitit
•Nivustyrä
  • Tarkempi kliininen tutkimus
  • Selkärankartg
  • MRI
  • Reumatologiset tutkimukset
44
Q

Polven artroosi

A

Kliininen tutkimus/Polvi
•Polven liikelaajuudet/arkuus, rahina, virheasennot, stabiliteetti, provokaatiotestit, palpaatioarkuus, nesteily

Artroosin radiologiset muutokset
•Artroosidiagnoosi asetetaan yleisimmin natiiviröntgenkuvauksen perusteella
–nivelraon kaventuminen
–subkondraalinen skleroosi
–osteofyytit
–luukystat
–virheasennot
•Kuormituskuvat (polvessa aina seistenotettu kuva!)
•Luokitus : Kellgren-Lawrence (KL)
•MRI
45
Q

Polvikipujen syitä

A

Tulehdukselliset nivelsairaudet:
Nivelreuma
Reaktiivinen (uro-ja enteroartriitti) ja pyogeeninen artriitti
Kihti

Luu-ja jännevammat:
Nivelsidevauriot (eturistiside-sekä mediaali-ja lateraalikollateraaliligamentit) Rasitusmurtumat Polvimurtuma
Osgood–Schlatterin tauti

Nivelperäiset syyt:
Nivelkierukan repeämä tai kysta 
Bakerin kysta 
Plica-syndrooma Osteokondroosi 
Hemofilia 
Osteonekroosi 

Tendiniitit ja bursiitit:
Tractus iliotibialiksen hankauskipu
Pes anserinuksen bursiitti ja insertiotendiniitti Prepatellaribursiitti
Hyppääjän polvi
Muut polven alueen tendiniitit ja bursiitit

Rinta-, lanne-ja ristirangan sairaudet:
Säteilykipu spinaalistenoosissa ja iskiaksessa

Muut syyt:
Luukasvaimet ja syövän etäpesäkkeet
Fibromyalgia
Paikalliset hermovauriot

46
Q

Nervus saltans

A

Hyppivä ulnarishermo, se kun se loikkii pois sulcuksestaan

47
Q

Ranteen ja käden kivun erotusdiagnostiikka.

A
  1. Jänne- lihasperäiset syyt
    Tenosynoviitit, esim. napsusormi
    Peritendiniitit, esim. intersektio-oireyhtymä
  2. Hermoperäiset syyt n. medianuksen, ulnariksen (ja
    radialiksen pinteet ja vammat)

3.Nivelrikko

  1. Nivelreuma ja muut tulehdukselliset nivelsairaudet
    (esim. kihti)

Jänteen ja ihoalueen infektiot

Olkapunosperäiset ja kaularangan
hermojuurikiputilat

Luun murtumat ja nivelkapselin ja nivelsiteiden
vauriot

Tuumori
Esim. gangliot

48
Q

tenosynoviitti

A

jännetuppitulehdus

49
Q

Yläraajan sairaudet

Kliinisen tutkimuksen yleisperiaatteita

A

kliininen tutkimus
• koko yläraaja alkaen kaularangasta
• Kaularankaperäinen hermojuurioire, TOS, olkavaivat
• havainnointi (yleinen suoriutuminen, virheasennot,
tulehduksen merkit jne)
• verenkierto(erit. vammat!)
• niveltoiminta
• hermo-lihas-jännetoiminta
• nivelen liikkeessä vai aktiivisessa lihastyössä provosoituva kipu?
• isometriset kipu- ja voimatestit: anatomia!!!
-> hermo- ja lihastoiminta:
neuroanatomia!!!
• hermotoiminnan tutkiminen: TUNTO!
• ääreishermon vai hermojuuren dermatomi: anatomia!!!
• provokaatiotestit: tietyille vaivoille tyypilliset löydökset / tutun oireen tuleminen esille

Palpaatio 
• luiset rakenteet 
- esim. veneluun painelukipu ns.nuuskakuopassa
• nivelten palpaatio 
- aristus, kyhmyt, nivelsynoviittiin
liittyvä turvotus
• lihasten/ jänteiden palpaatio - kiinnittymiskohtien kipu, esim. olkaluun sivunastoissa 
- esim. tenosynoviittiin tai
peritendiniittiin liittyvä kipu ja
turvotus jänteen tai jännetupen
alueella
• resistenssit 
- esim. gangliot
50
Q

Nilkan ligamenttivammat

A

-FTA (Anterior talofibular ligament / FC Calcaneofibular ligament) vamma yleisin: Distensio, Osittainen repeämä, Totaaliruptuura

  • Vetolaatikkotesti
  • Muista tutkia syndesmoosi ja deltaligamentti ! Isoloitu syndesmoosivamma mahdollinen

-FTA / FC ligamentin repeämän hoito on pääsääntöisesti konservatiivinen: Taluair tai vastaava nilkkatuki 2 vkoa,
Varaus sallittu, Hyvin kipeissä tapauksissa voi harkita kipsiä 2-3 vkoa
-Jos nilkka jää 6 kk jälkeen ”löysäksi” -> jalkateräortopedin konsultaatio
-Jos ligamenttivamman jälkeen TC nivelessä huomattavaa kipua -> rustovaurio ?
Magneettikuvaus

51
Q

Nilkkamurtumat

A

Nilkkamurtuma syntyy nilkan vääntövamman seurauksena
Vammaenergia + vääntymissuunta määräävät murtumatyypin

Unimalleolaariset, bimalleolaariset, trimalleolaariset murtumat

Erotettava stabiili murtuma instabiilista: Stabiilit Weber A ja B murtumat voidaan hoitaa lyhyellä saapaskipsillä tai ortoosilla. Epästabiilit eli jotkut weber B ja kaikki Weber C leikataan. Myös jos bi tai trimalleolaarinen murtuma niin leikataan.

Perinteisesti hoitoaika ollut 6 vkoa. Tuore tutkimusnäyttö puhuu lyhyemmän hoitoajan puolesta (3 vkoa)

Stabiili murtuma?
Nilkkahaarukka sivuttaistestauksessa tukeva.
Syndesmoosin testaus tärkeintä nilkkavammapotilaalla

Murtuma vain yhdessä ”malleolissa”.
Jos murtumia nilkan alueella 2-3 kohdassa sääri/pohjeluussa -> oper hoito

Instabiili murtuma:
Hoidetaan leikkaamalla
Levy-ruuvi-piikki kiinnitys

Nilkkahaarukka ”hölskyy” / antaa periksi testatessa:
Syndesmoosi revennyt.

Luksaatiomurtumat:
Kiireellinen lähete sairaalaan leikkaukseen ja Reponoitava HETI VÄLITTÖMÄSTI ASAP
Verisuonivaurion riski!

Instabiili myös jos Murtumia useassa kohdassa

52
Q

Jalkaterän murtumat

A
Löydökset:
kipu - turvotus 
deformiteetti
ei kärsi varata
aitiopainesyndrooman mahdollisuus

radiologiset tutkimukset
natiivirtg, CT, MRI

HOITO:
Yksittäiset hyväasentoiset (alle 4-5 mm dislokaatio) metatarsaaliluiden konservatiivisesti=kovapohjainen kenkä
Multippelit metatarsaalimurtumat piikitetään
Yksittäiset ekstra-artikulaariset phalang murtumat pääsääntöisesti konservatiivisesti

Tarsometatarsaalinivelen luksaatio eli Lisfrancin murtuma-luksaatio

-murska- / vääntövamma
-Jos epäilet, lähetä eteenpäin !
-Operoitavia murtumia pääsääntöisesti
-diagnostiikka haasteellinen, harvinaisia
-rtg: ap - lateraali - 300 sisäviisto
rasituskuva, tarvittaessa kontrollirtg 10-14 vrk
-CT: murskavammat
-MRI: ligamenttivammat

53
Q

Yleistä neuropatioista

A

neuropatia = ääreishermon sairaus
• mekaaniset syyt: paine, pinne, venytys, leikkaaminen; äkillisesti tai hitaasti
• systeemisairauden oire: infektiot (vyöruusu, borrelioosi), reumasairaudet (immunol.),
verenkierto- ja aineenvaihduntahäiriöt (esim.diabetes), myrkyt, sädehoito
– vasa nervorum – verenkiertohäiriö
• varoitusmerkki – parestesia (puutuminen, pistely,..) ↔ asennon vaihtaminen tms
• hermon fysiologinen toiminta on normaalia (esim. tunto)
– neurapraksia = myeliinivaurio heikentää hermon johtamiskykyä, aksoni ehjä
• palautuva hermon toimintahäiriö; muutamia viikkoja, esim.: saturday night palsy
– aksonotmeesi = aksoni tai sen säikeitä katkeaa, tuppi ehjä
• ennuste melko hyvä - uusia aksoniyhteyksiä muodostuu tupen sisällä
(1mm/vrk: lihastoiminnan ylläpito paranemista odottaessa)
– neurotmeesi = sekä aksoni että tuppi katkeavat (leikkaava vamma)
• vaatii leikkauksen, toimintavajausta usein jää (jäljellä olevan toiminnan
hyödyntäminen, kompensatorinen lihastoiminta, ortoosit ja apuvälineet)

54
Q

N.thoracicus longus C5-7

Serratuspareesi: siirottava lapa

A
• nostaminen,
työntäminen; voimaton
• kohtalainen spontaani
paranemistaipumus (ad
2v) ->
• ensisijaisesti seuranta ja
hermon venyttymisen
estäminen
– nostaminen,
työntäminen (punnerrus)
– serratustuki
55
Q

N.suprascapularis C4-6

supraspinatus + infraspinatus

A
N.suprascapularis C4-6
SSP + ISP tai pelkkä ISP
• lihasheikkous, kipu (post.)
• paineneuropatia
korjaantuu, kun altiste
poistuu
• toipumisaikana
kuormituksen vähentäminen
– yliolan liikkeet hermon
kannalta keskeisiä
PJa 2019
• paineneuropatia (rinkka,
varusmiehet!) / sulcus
• spinoglenoidaaliuurteen
pinne
56
Q

N.axillaris C5-6

A
• hoitamaton
deltoideuspareesi yhdessä
kiertäjäkalvosinrepeämän
kanssa toiminnallisesti erittäin
huono!
• epäile: tutki tuntoa, seuraa!
• pinnetiloissa yritetään
konservatiivista hoitoa (3-6kk)
– relatiivinen lepo, kylmä, NSAID
(injektiot)
– pehmytosakireyksien
vähentäminen
PJa 2019
leikkaava vamma tai
venytys:
• olkaluksaatio tai
kirurgisen kaulan
murtuma
quadrilateraalitilan pinne
57
Q

TOS (thoracic outlet
syndrome)
rintakehän yläaukeaman
oireyhtymä

A
• yhteisnimitys erilaisille
hartiahermopunoksen ja
solisvaltimon ja –laskimon
puristustiloille rintakehän
yläaukeaman alueella
– kylkiluun kannattajalihasten väli
– solisluun – kylkiluun välinen tila
– pienen rintalihaksen alainen tila
• neurogeeninen, vaskulaarinen,
epäspesifi (toiminnallinen)
– toiminnallinen yleisin (> 90%)
PJa 2019
kaulakylkiluu
pidentynyt CVII poikkihaarake
solisluun murtuman jälkitila
luu- ja pehmytosakasvaimet
kylkiluun kannattajalihasten
hypertrofia (harj.) tai
arpeutuminen (mm.
venytys/retkahdusvammat)
kohoasento (fysiologinen – alttius
oireille)
• staattinen työ, yliolan liikkeet
pään ja hartioiden
eteentyöntyminen (=huono ryhti)
• kireät scalenukset ja pieni
rintalihas, heikko lapatuki

Kliininen kuva
• neurogeeninen ja toiminnallinen oireilevat usein samalla
tavalla
– puutuminen, pistely, voimattomuus ja särky yläraajassa (C7-T1)
– kaulalla, kainalossa, rintakehällä, niska-hartiaseudussa, päässä
kipua ja kireyttä
• vaskulaarinen
– valtimoperäinen: kipu, heikkous ja väsyvyys, viileys, kylmänarkuus
– laskimoperäinen: kohoasennossa paheneva turvotus, syanoosi,
särky ja väsyminen
– akuutin laskimotukoksen kuva
• aina: vaikeus pitää yläraajaa yläasennossa
– verhot, pyykki, tukan laitto
– kädet niskan takana nukkuminen ei onnistu

potilaan tutkiminen
• poissulkudiagnoosi: onko muu spesifi syy oireille?
– myelopatia (kaularankaperäinen, MS, syringomyelia)
– kaularankaperäinen hermojuuren oire
– ääreishermopinne
– pleksusneuriitti
– viskeraalinen heijastekipu
– paikallinen vakavaan sairauteen liittyvä syytekijä
• murtuma, maligniteetit
– olkapään sairaudet
– epikondyliitti
– myofaskiaalinen kipu
• ryhti
• niska / hermojuurioireen provosoiminen
• yläraajan (+alaraajojen) neurologinen tutkimus
– UMN vs LMN
– löydösten neuroanatominen paikantuminen (ääreishermo
– hermojuuri)
• yläraajan verenkierron arviointi
– väri, pulssi (radialis), turvotus levossa ja yläasennossa
• ROOSin koe = oireprovokaatio (1-3 min.) ja toimintakykytesti
– tuntomuutos ja/tai kipu joka pakottaa laskemaan käden
alas
– huomioi: pulssi ja värimuutokset

• konetutkimukset:
– tk:ssa
• kaularangan, solisluun ja thoraxin RTG, PVK ja LA viimeistään ellei
tavanomaisella hoidolla vaikutusta oireisiin
– ESH:ssa
• ENMG ensisijaisesti erotusdiagnostinen, muut (esim. kaularangan MRI
tilannekohtaisesti harkiten)
• dopplerkaikukuvaus vaskulaarisissa oireissa
• diagnoosi: TOS – indeksi (≥ 3/4) ?
– oireiden provosoituminen yläasentotyöskentelyssä
– parestesia C8/Th1
– pleksusalueen arkuus supraklavikulaarisesti
– roosin testi

HOITO:
• toiminnallisessa konservatiivinen
hoito: PTH
– vähän tutkimustietoa
• potilasohjaus
• yläaukeamaa vähemmän
kuormittava työskentely- ym.
ergonomia (ml.
nukkumisergonomia)
• terapeuttinen harjoittelu
– yläaukeaman väljentymiseen
tähtäävä harjoittelu
• kivun hoito tarvittaessa; kts.
niskakivun hoitoperiaatteet
– kiputyypin mukaan
 ryhti
 kaula-rintarangan liikkuvuus
 I kylkiluun liikkuvuus ↑
(scalenusten aktivointi)
 lihastasapaino: venyttely
kireille/lyhentyneille (mm.
scalenukset, pectoralis
minor, teres major ja minor)
ja vahvistus heikoille/lapaa
tukeville (serratus anterior,
trapezius, rhomboideukset,
LS)

• vaikeissa hoitoresistenteissä tapauksissa
moniammatillinen arvio  lähete fysiatrialle
• neurogeeninen ja vaskulaarinen TOS
hoidetaan yleensä myös ensisijassa
konservatiivisesti
– huomattava haitta + merkittävä TOS:n
aiheuttama neurologinen löydös  KIR arvio
– laskimoperäinen voi edellyttää myös laskimon
sisäisiä tmp seinämämuutosten (ahtauma)
hoitamiseksi

58
Q

DeQuervain tenosynoviitti

A

Eli APL+EPB jännetupentulehdus (aka Abductor pollicis longus ja extensor pollicis brevis)

Oirekuva:
• kipu jänteen alueella (erit.tupen reuna tai
vahvikkeen kohta)
• subjektiivinen
heikkouden tunne
• aamut, liikkeen aloitus pahimmat
• helpottuu liikkeessä
Kliiniset löydökset:
• kipu ja turvotus
oirealueella
• palpoituva kyhmy
• liike rajoittunut
• liike aiheuttaa kipua
• kipua isometrisessä
kipu- ja voimatestissä

• finkelsteinin testi!
(DeQuervain)
Se kun peukku kämmeneen ja nyrkin sisään ja taivutetaan nyrkkiä ulospäin (lateraalisesti/pikkurilliä kohti)

Diagnostiset kriteerit
• tyypillinen kipuoire
JA
• positiivinen löydös:
 vastustetussa jännetestissä TAI
 napsumista sormen koukistajajänteessä

Keskeiset hoitoperiaatteet
• akuutin vaiheen tärkein hoito lepo
• työnkuvan muutos – työergonomian tarkastus
• sairauslomaa muutama pv – 1 viikko
• pitkittyneissä oireissa ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtojen kartoitus
• immobilisaatio? (toiminnallisia lastoja käytetty, ei
nopeuttane paranemista)
• paikallinen kylmä ja NSAID
• glukokortikoidi-injektio DeQuervain-tenosynoviitissa
(fleksoritenosynoviitti): 50-80%:lle hyvä vaste stenosoivissa tenosynoviiteissa
• kirurginen hoito ainoastaan poikkeustapauksissa esim. DeQuervain: tupen halkaisu

59
Q

Ranteen ja käden nivelrikko

A

• DIP, CMC, STT tyyppinivelet (primaarinen nivelrikko)
• paikallinen kipu, liikekipu, -rajoitus, rutina: CMC: huhmarkoe + (peukalon tyveä painetaan rannetta vasten ja pyöritetään kuin sauvaa huhmareessa. Kipu tai rahina ovat positiivisia löydöksiä)
• RTG
Hoito: oireenmukainen kuten alaraajanivelrikossa
• parasetamoli / NSAID
• liikehoito
• ortoosit
• apuvälineet
• injektio (vain tulehtuneeseen (inflammaatio) niveleen!)

60
Q

Rannekanavaoireyhtymä

A

Rannekanavaoireyhtymän diagnostiset kriteerit

Keskihermon
hermotusalueelle sijoittuva
käden puutumisoire:
-Yöllinen käden puutuminen tai tuntohäiriö on tärkein johtolanka

JA ainakin yksi positiivinen löydös kliinisissä testeissä:

Tuntohäiriö: 
-Kiputunnon heikkous osoittanee
keskihermon vaurion tarkemmin kuin
kosketustunnon heikentyminen.
-Kiputuntoa voidaan tutkia esim.
hammastikulla.
Hermon motorisen toiminnan
häiriö:
-Peukalon opposition heikentyminen.
-Thenarin atrofian esiintyminen
kohtalaisen luotettava
rannekanavaoireyhtymän löydös,
tulee esiin vasta taudin myöhäisessä
vaiheessa.

Oireprovokaatiotestit:
Phalenin testi
Tetron medianuskompressiotesti
Tinelin testi

ENMG-tutkimus
 vaikeat oireet
 leikkaushoidon harkinta: voimakkaat, etenevät oireet, motorinen heikkous
ammattitautiepäily
erotusdiagnostiikka
vahva myeliinikatoon tai aksonivaurioon
viittaava löydös puoltaa leikkausharkintaa

Hermon kirurginen vapautus?
• ENMG-varmennettu pinne, jossa
-aksonivaurio tai vahva myeliinikato
- kliinisesti motorinen heikkous, voimakkaat (etenevät) oireet
• anatomian muuttumisesta johtuva pinnetila (vamman jälkeen,
nivelrikko/osteofyytit, ganglio)
• konservatiivinen hoito: lievät oireet ja löydökset

• altistetekijät ja niihin vaikuttaminen
- perussairaudet (diabetes, hypotyreoosi,
reumataudit), raskaus
- kuormitustekijät (taivutusasennot, puristaminen,
voiman käyttö, kämmeneen kohdistuva paine)
> ergonomia, työtehtävien muokkaus, lepo
> voi olla ammattitauti (kuormitus pitkäaikaista)
• (yö)lastahoito 1-3kk
- ranteen neutraaliasento, dorsaalisesti
• fysioterapia? (kiistelty, ei-vakiintunut hoito)

61
Q

Tendinopatiat

A

• Aluksi akuutti inflammatorinen vaihe, jota seuraa
krooninen vaihe = tendinopatia
• Esimerkiksi hyppääjän polvessa patellajänteen
tedinopatiassa patellajänteen alueella
– Fibroblastien määrä kasvanut
– Neovaskularisaatio ja lisääntynyt hermokudoksen määrä
– Proteoglykaanien ja glykosaminoglykaanien määrä
kasvanut
– Kollageenin epäjärjestyminen
– Prostaglandiinien ja tulehdussolukon poissaolo

• Lihastasapaino ja tarkoituksenmukainen agonistiantagonisti funktio paras vaivojen ehkäisijä
• Altisteita
– Toistotyö / -tekeminen
– Kylmä
– Tärinä
– Runsas voiman käyttö
– Tupakointi
– Sairaudet

HOITO:
• Periaatteet liki samat käytännössä kaikkiin jännevaivoihin
alaraajoissa (ja soveltuvin osin myös muualla kehossa)

Akuuttivaihe
• Kylmä
• NSAID
– Peroraalinen / kipugeelit
• Relatiivinen lepo /
rauhoittaminen
– Jopa lastahoito (?)
• Kortisoni-injektio (?)
• Altisteiden kartoitus ja
vaikuttaminen niihin
Pitkittynyt
• Altisteiden kartoitus ja korjaus
• NSAID vain tarvittaessa
• Tuet/ortoosit soveltuvin osin
• Kuntouttavat harjoitteet / fysioterapia
– Pääsääntöisesti eksentriset harjoitteet
– Lihastasapaino
– Harjoitteissa (lievä) epämiellyttävyys on
sallittua
• Muut hoidot (kyseenalaisia)
– PRP- ja hyaluronaatti-injektiot (?)
– ESWT (?)
– Ultraäänihoidot
62
Q

Hyppääjän polvi

A
• Yleinen polven etuosan kiputila
aktiivisilla liikkujilla
– Yliedustettuna runsaasti hyppyjä ja
ekstensorisysteemiä kuormittavissa
/ sisältävissä lajeissa, esim.
lentopallo ja jalkapallo
• Altistavia tekijöitä
– Kovat peli- ja harjoittelualustat
– Kireät hamstring- ja
quadricepslihakset
• Tyyppipiirteet
– Kipu patellan alareunassa, joskin voi
esiintyä myös tibiaalisessa
kiinnityskohdassa tai patellan
yläreunassa
– Esiintyy nimenomaan hypyissä,
kyykistymisessä, tärähdyksessä
• Patofysiologia kuten muissakin
tendinopatioissa yleensä
– Kyseessä enemmän
degeneratiivinen vaiva,
inflammatorinen komponentti
puuttuu
• Kokonaisprevalenssi noin
väestötasolla 14%, joskin
lentopalloilijoilla liki 50%
• Diagnoosi kliininen,
lisäinformaatiota UÄ / MRI
– merkitys lähinnä erotusdg:ssa,
joskus harvoin hoidon
suunnittelussa
63
Q

Osgood-Schlatter

A

• Yleinen syy polvikipuihin nopeasti kasvavilla, (usein) urheilevilla teini-ikäisillä
– Häiriö patellajänteen kiinnityksessä tuberositas tibiaeen
• Osgood-Schlatterin tautia esiintyy varsinkin kasvupyrähdyksen aikana
– Apofyysi on heikompi kuin sen ympärillä oleva luu- ja jännekudos
– Epäsuhta lihasten voiman, koordinaation ja kireyden sekä nivelten liikkuvuuden suhteen
• OSD:n oireet
– kipua, turvotusta ja arkuutta esiintyy jänteen kiinnityskohdassa
– kipu on ajoittaista ja pahenee eksentrisessä quadriceps-toiminnassa
– kipu on harvoin niin voimakas, että se pakottaa keskeyttämään urheilun
– toistuvat pyrähdykset, hypyt ja syvät kyykyt ärsyttävät vaivaa
– harjoitusten muutos tai lisäys pahentaa oireita
– usein urheilija hakeutuu lääkärille 6 - 12 kuukauden kuluttua vaivojen alkamisesta
• Oireet voivat vaihdella lievästä polvikivusta vakiokipuun urheilun aikana, joka tekee
urheilemisen mahdottomaksi

• Löydökset
– Sääriluun kyhmy on suurentunut ja pehmytosa sen ympärillä
turvonnut.
– Polvinivelessä ei ole nestettä.
– Quadriceps- ja hamstring-lihasryhmät usein kireät
– Kipua lisäävät vastustettu polven ojennus ja passiivinen polven
ylifleksio
• Urheilun rajoittaminen on tarpeetonta
– Lopputulos on OSD:ssä sama hoidon kanssa tai ilman hoitoa.
– Jos oireet voimistuvat, niin lyhyt lepo urheilusta yleensä eliminoi kivun
– Oireet eivät täysin häviä ennen kuin apofyysi on täydellisesti
fuusioitunut

64
Q

Sinding-Johansen-Larsen

A

• SJL on juveniilinen muoto hyppääjän polvesta
– Vaurio on patellajänteen proksimaalipäässä
• Oireet ja kliiniset löydökset
– Kasvava urheilija tuntee kipua patellan alapoolissa erityisesti
ponnistaessaan, kyykistyessään ja portaissa liikkuessaan
– Kipu on selvästi suhteessa urheiluun, erityisesti hyppyihin ja juoksuun
– Polven vastustettu ojennus tekee kipeää
– Tutkittaessa lumpion alapooli aristaa, muuten polvi on normaali
• SJL:n hoito on konservatiivinen, jolloin rajoitetaan tai vältetään
urheilurasitusta
– Kohtuullinen aktiviteetti, jäähieronta ja NSAID auttavat akuutissa
vaiheessa.
• Paranee hitaasti (kuukausia), mutta tervehtyy käytännössä aina
jälkioireita jättämättä

65
Q

Pes anserinus

A

bursiitti

66
Q

Juoksijan polvi

A

• Harvinaisempi kiputila polven lateraalisyrjällä, mutta
huomattavan edustettu juoksua harrastavassa väestössä sekä
pyöräilijöillä
• Tyyppipiirteenä kivun alkaminen juoksun yhteydessä, ei heti vaan
hetken kuluttua
– Riippuu tosin taudin asteesta, milloin alkaa
– Kivun lokalisaatio tarkasti lat. epikondylusessa
• Altistavia tekijöitä
– Mäkijuoksut, erit. alamäkeen, määrien nopea lisäys, pitkä askelväli
– Kaltevalla alustalla juokseminen
– Jalkaterän ylipronaatio, tibian sisäkierto, lonkan abduktorien
heikkous

Etiologia:
• Selvää syytä taudille ei ole kyetty kuvaamaan. Teorioita
on esitetty useita:
– ITB:n hankaus lateraalisen epikondyluksen yli fleksioekstensio –liikkeessä
• Uusimpien kadaveeritutkimusten mukaan hankausta/liukumista
epikondyluksen yli ei tapahdu
– Rasvakudoksen ja sidekudoksen kompressio ITB:n alla
• Runsaasti hermotettu ja vaskulaarinen kudoslöydös ITB:n alla
histologisissa tutkimuksissa
– Bursa ITB:n alla, joka ärtyy???
• MRI:ssa ja leikkauksissa epäjohdonmukaisia löydöksiä kyseisellä
alueella
– Lateraalirecessi, ei bursaa, rasvaa, nestetila
– Anatomista vaihtelua???

DG kliininen:
– Tyypillinen anamneesi, kliiniset löydökset vähäiset
– Oberin testi => onko luotettava???
– Erotusdg:ssa kuvantaminen tarvittaessa MRI:lla
• Kierukkavammat, rasitusmurtumat, biceps
tendinopatia, LCL-patologia

67
Q

Nilkan alueen tendinopatiat

A
• Mediaalimalleolin seutu
– Tibialis posterior
– Flexor hallucis longus
• Anterioriset
– Tibialis anterior
– Varpaiden pitkä ekstensori
• Lateraaliset
– Peroneus longus ja brevis
• Posterioriset
– Akilles

Peroneustendiniitti
• Altisteena usein nilkan nyrjähdys tai poikkeuksellinen rasitus sekä
cavovarus-ryhti jalassa
• Kantava oire kipu, turvotus ja arkuus nilkassa posterolateraalisesti
peroneustupen alueella
• Vammassa tai luksoinnissa jänne saattaa napsua tai hyppiä
lateraalimalleolin takana
• Tutkimuslöydökset
– Kipu venyttäessä peroneuslihaksia = plantaarifleksio ja inversio
– Vastustetussa eversiossa kipu ja/tai jänteen subluksointi/napsahdus
lateraalimalleolin seudussa
• Nyrkkisääntö/yleistys:
– Peroneus longuksen vaivat aiheuttavat kivun fibulan kärjestä
distaalisesti
– Peroneus breviksen vaivat aiheuttavat kivun fibulan kärjestä
proksimaalisesti

Flexor hallucis longus tendiniitti
• Lihaksen funktio koukistaa isovarvasta sekä auttaa nilkan
plantaarifleksiossa
• Aiheutuu yleisimmin ylirasituksesta tai sekundaarisena muille tiloille
– Tanssijat ja baletti
– Stenosoiva tenosynoviitti
– PTI  Jänteen kulku taluksen takaa ”fibro-osseallisesta”
tunnelista  krepitaatio
– Liian isot kengät  ”toe-grip”
• Kipu mediaalimalleolin takana ja taluksen sustenaculum talin
seudussa varpaille nousussa
• Kipu vastustetussa isovarpaan fleksiossa tai voimakkaassa
dorsifleksiossa
– Napsuminen ja lukkoilu hankalammissa tapauksissa

Tibialis posteriorin tendiniitti
• Aikainen toteaminen ja hoito on tärkeää
– Pitkittyessään ko. jänne venyy ja aiheuttaa huomattavan jalan ryhtivirheen ja kivuliaisuuden
– Mediaalinen jalkaholvi pettää
• Vammassa useimmiten nilkan dorsifleksio- ja eversioliikesuunnat
– Kivun äkillinen alku tai napsahdus viitteellisiä vammalle
• Pikkuhiljaa alkanut vaiva ja ryhdin huononeminen viitteellisiä
degeneratiiviselle vaivalle
• Kliininen tutkiminen
– Seisoessa ja kävellessä
• Liikeanalyysi jalkaterän ryhti (pronaatio-planovalgus)
• Kantapäille nousu (kantaluiden inversio)
– PTT ja subtalaarinivelen toiminta
– Tutkimuspöydällä
• Palpaatio
• Vastustetut liikkeet (inversio plantaari- ja dorsifleksiossa))
• Turvotus mediaalisesti, erityisesti mediaalimalleolin takana (vs. anteriorinen säären alue)
• Hoidossa huomioitava mediaalisen holvin tukeminen jo alussa!

Akillestendiniitti
• Akillestendinopatiaan kuuluu monta erillistä vaivaa, jotka oireilevat
verrattain samalla tavoin akilleksen seudussa kipuillen ja turvotellen
akillesta, samalla jänteen toiminta on alentunut
– Tendinopatiassa kollageenirakenne on muuttunut, jänne paksuuntuu
oireiselta alueelta
– Non-insertionaalinen tendinoosi, paratenoniitti ja niiden yhdistelmä
– Tyyppipaikka 2 – 6 cm kantaluun insertiosta ylöspäin
– Paratenoniitissa paksuuntuma kivulias ja liikkumaton, tendinoosissa
kivuton ja liikkuu jänteen mukana
• Akillestendinopatian tarkka etiologia epäselvä
– Monitekijäinen, ylikuormituksella on osuutensa
– Enemmän cavus-jalkaisilla, ylipronatoivilla, jalkojen erimittaisuus yli
5mm kilpaurheilijoilla ja yli 20mm “tavallisilla ihmisillä”
• Hoito sama olipa aiheuttaja mikä tahansa

Akilleksen insertiotendoniitti
• Vastaavasti kuin non-insertionaalinen tendinopatia, insertiotendoniitissä
on useampia muotoja
– Haglundin deformiteetti
– Retrocalcaneaaribursiitti
– Akilleksen retrotendinoottinen bursiitti
– Insertioparatenoniitti
– Insertiotendinoosi ja –tendoniitti
– Systeeminen entesopatia
• Paikallistuu jänneinsertioon calcaneuksen supero-posterioriselle alueelle
ja sen ympäristöön
• Ongelma on usein iäkkäämmillä aktiiviliikkujilla kuin aktiiviurheilijoilla
• Tyyppipiirteet
– Turvotus ja mahdollinen kuumotus
– Jomottava hiljalleen tullut kipu ja liikkeellelähtökipu
– Mäkijuoksu pahentaa
– Usein dorsifleksio pahentaa, erityisesti bursiiteissa

68
Q

Severin tauti

A

• Yksi tyypillisimmistä lasten ylirasitusvaivoista
– Jopa 8% insidenssi kaikista lasten ylirasitustiloista
• Toistojen aiheuttamat mikrotraumat calcaneuksen
apofyysiin johtavat vaivan kehittymiseen
• Tyyppipiirteet
– Kipu kantapäässä, joka pahenee liikkuessa
– Palpaatioarkuus plantaarisesta calcaneuksesta akilleksen
insertioon asti
– Ei turvotusta
– Akillesjäykkyys
• Hoitona relatiivinen lepo/rasituksen modifikaatio ja
fysioterapia

69
Q

Plantaarifaskiitti

A

• Klassinen oirekuva
– Kipu ensimmäisillä askelilla aamulla ja levon
jälkeen
– Kivun lokalisaatio mediaalisessa calcaneuksen
tuberkkelissa, joskin kävelyn muuttaminen saatta
muuttaa joissakin tapaukissa kivun lokalisaatiota
– Puutumista, turvotusta, mustelmaa tai tikustelua
ei pitäisi olla

Ensitapaamisella:
 -Vapaa mobilisaatio kivun rajoissa
-NSAID, jos ei vasta-aiheita
-Kantapehmennystyyny tai valmis ortoosi kannan
alle
-Kirjallinen ohjaus venyttelyyn
-Yölasta harkinnan mukaan

Jos pitkittyy > 4-6 vk:

  • Kuvantaminen rtg:lla harkinnan mukaan
  • Kortikoidi-injektio
  • Immobilisaatiolasta
  • Fysioterapia
  • Räätälöity erityispohjallinen harkinnan mukaan
  • Kivunhoitoa tehostetaan tarvittaessa

Jos pitkittyy > 12 vk:
-MRI diagnoosin vahvistamiseksi etenkin, jos on
epävarmuutta
Jos kesto >12 kk huolimatta konservatiivisesta hoidosta:
-Kirurginen hoito harkintaan, jos kipu on hankalaa ja
rajoittaa työtä
ja harrastuksia

► Mediaalipuolelta m. abductor hallucis lihaksen läpi faskian alle kantaluun
nurkkaukseen
► 1 ml metyyliprednisolonia + 2 – 3 ml puudutetta
► Puristussidoa pistoksen jälkeen – kävelyä tulee välttää pistospäivänä – jalka koholla ja
paikallinen jääpussi
► Pistoksen toisto 2-3 vk:n välein x 3 - 4
► 5 ml ruisku
► 0.5 mm neula

70
Q

AKP/
Patellofemoraalinen
kipuoireyhtymä

A

AKP= anterior knee pain

• Kyseessä polven alueen
”epäspesifinen selkäkipu”
– Paikallistuu polven
etuosaan, patellan
seutuun/ympärille/alle
– Ei selvää yhtä asiaa, joka
aiheuttaa oireyhtymää
– Pahentavia aktiviteetteja
PF-niveltä kuormittavat
liikkeet (porraskävely,
kyykistyminen, juoksu,
pitkittynyt istuminen

• Useita asioita, joiden on ajateltu olevan myötävaikuttamassa
tilan syntymiseen, jotka aiheuttavat patellan vääränlaisen
linjautumisen liikkeessä
– Usein ongelmia kineettisessä ketjussa useassa kohdassa
– Quadriceps heikkous tai voimatasapainon epäsuhta, erityisesti vastus
medialis
– Polven alueen pehmytosien kireydet, Erityisesti ITB (iliotibialband)
– Lisääntynyt Q-kulma (Q-kulma eli quadricepskulma määritellään kulmaksi quadricepslihasten, ensijaisesti
rectus femoriksen ja ligamentum patellaen eli polvilumpion nivelsiteiden välille), polven valgusvirheasento
– Lonkan alueen ja pakaran lihasten heikkous
• Reisiluun kiertyminen sisään
– Nilkan/jalkaterän ylipronaatio
• Tibian kiertyminen

• Kivun syynä ajatellaan olevan patellan
väärästä linjautumisesta aiheutuva patellan
nivelpintojen kompressoituminen

Hoito
• PFPS:n hoito tähtää edellä mainittujen etiologisten tilojen
parantamiseen
– Lihastasapainon ja kineettisen ketjun ongelmien parantaminen
– Patellaa ohjaavat tuet sekä teippaus
– Äärimmäisissä tapauksissa leikkaus
• Potilaiden vaste konservatiiviselle hoidolle on usein erittäin hyvä
• Paitsi lihasten vahvistaminen myös lihaskireyksien hoito on
erittäin tärkeää
– Venytysharjoitteet
• Terapeuttisen harjoittelun tukena kannattaa käyttää kylmää (jäät)
ja patellan manuaalista mobilisointia

Konservatiivinen hoito
• Lonkan alueen lihasten harjoitteet
– Kohtalainen näyttö kivun lievittymisestä – Level 2
• Vaikutus kohtalainen
– Adduktorit ja reiden ulkokiertäjät ensisijaisesti,
lisäharjoitteina lonkan koukistajat ja ojentajat
• Erityisesti kestävyystyyppinen harjoittelu tärkeää
• Muutaman tutkimuksen mukaan kipua
lievittävä vaikutus saattaa alkaa aikaisemmin
kuin reisilihasharjoitteillla
• Quadriceps lihasten vahvistaminen
– Kohtalainen näyttö kivun lievittymisestä – Level 2
– Vaikutus kivun lievittymiseen kohtalainen – vahva
– Biofeedback –laitteistolla tai elektrostimulaatiolla ei lisävaikutusta
harjoituksiin
– Sekä avoimen että suljetun ketjun harjoitteet
• Avoimen ketjun harjoitteet erityisesti potilaille joilla huomattavan heikko
reisilihasvoima
• Harjoittelun suunnitelu tärkeää
– PFJ kuormitus pienimmillään OKC 90° - 45° – 30°
fleksiossa ja CKC 0° - 20° –
45°
fleksiossa
– Optimaalinen liikelaajuus harjoitteille alkuvaiheessa
• Avoin ketju 90° – 60° fleksiossa
• Suljettu ketju 0° – 30° fleksiossa
– Harjoittelu kivuttomilla liikkeillä

71
Q

Pudendaalihermon pinne

A

– Useimmiten pyöräilijöillä

– Kivespussin/labia majorin puutuminen ja kipu nivusalueella

72
Q

N. obturatorius pinne

A

– Hermo anteriorinen haara jää adduktoriryhmän lihasten faskioiden puristukseen • Erityisesti luistelijoilla
– Liikunta aiheuttaa mediaalisen reisikivun adductorlihasten kiinnittymiskohdasta reidelle säteillen

73
Q

N.cutaneus femoris lateralis -pinne

A

– Meralgia paresthetica
– Kipu reiden edessä ja lateraalisyrjän puutuminen
– Palpaatioarkuus 1-3cm ASIS mediaalisesti
– Kivulias lonkan ekstensio
– Hoitona kompressoivan vaatteen tms poisto, laihdutus, venytys ja kortisoni-puudute-injektio

74
Q

Ison sarvennoisen kipuoireyhtymä

A

= Greater
trochanter pain syndrome = Trochanter bursiitti
• Verrattain yleinen lonkan lateraalinen kiputila
• Esiintyy useimmiten keski-ikäisillä tai vanhemmilla naisilla
– ??? Seurausta lantion muodosta ja leveydestä (voimavektorit erilaisia miehiin verrattuna)
• Aiheuttavat jännitystä ja rasitusta bursaan
• Juoksijat, jotka askeltavat keskilinjasta adduktiosuuntaan myös enemmän edustettuina
• Useimmiten taustalla on gluteus mediuksen, gluteus minimuksen ja/tai tensor fasciae lataen
patologia (esim. tendinoosi, mikrotraumat jne.)
– Em. lihasten funktiona lantion/lonkan stabilointi (vrt. rotator cuff)
– Bursiitti terminä harhaanjohtava, koska tilaan harvoin liittyy inflammaatiota/tulehdusta

• Oireet ja löydökset
– Kipu reiden lateraalisyrjällä ja paikallinen palpaatioarkuus
– Kipu saattaa säteillä reiden lateraalisyrjää pitkin aina säärellekin saakka
– Hankaluus kävellä portaita ylös ja nukkua kipeällä kyljellä
– Vastustettu abduktio ja passiivinen lonkan sisärotaatio kivuliaita
• Hoitona
– Lepo
– Fysioterapia ja venytykset kiristäville alueen lihaksille
– Kortisoni-injektiot
• Hoidon teho
– Mistään ei selvää tieteellistä näyttöä
– NSAID teho huono tendinopatiaan, bursiittiin teho kohtalainen
• Dg usein kliininen, joskus erotusdg vaatii UÄ:n tai MRI:n

75
Q

”Snapping hip”

A

• Lonkkanivelen ulkoinen napsulonkka jaetaan kahteen eri tyyppiin
1. Lateraalinen (ulkoinen) nasulonkka = iliotibiaalinen jänne hyppää
napsahtaen ison sarvennoisen yli lonkan fleksio-ekstensiossa
• Lonkan adduktio ja polven ekstensio kiristää entisestään jännettä ja lisää
napsahdusta
• Mikäli aiheuttaa trokanterbursiittia tai on kivulias, hoidetaan NSAID:lla, venytyksillä, ja tarvittaessa kortisoni-injektioilla
2. Mediaalinen napsulonkka = iliopsoaksen jänne takertuu/napsahtaa
iliopectineaalisen eminenssin tai pienen sarvennoisen luuharjanteen
yli
• Lonkan ekstensioliikkeessä jänne kulkee anterolateraalisesta asennosta
posteromediaalisesti – Napsahtaa / pyörähtää em. rakenteiden yli
• Hoitoperiaatteet vastaavat kuin edellä

76
Q

Muita syitä lonkkakivun taustalla

A
• Appedisiitti
• Inguinaali/nivushernia
• Sakroiliitti
• Ulseroiva koliitti
• Crohnin	tauti	
• Selkäperäinen	(radikuloiva)	kipu	
• Krooninen	prostatiitti
– Virtsaamisen	ongelmat	
– Tuseeraus
• Osteomyeliitti
– Kuume,	varaamattomuus	
• Osteokondroosi
• Nivelreuma	
• Nivelpsoriasis	
• Kasvaimet	
• Septinen	artriitti	
– Korkea	kuume	ja	mahdotonta	kävellä	
• Pagetin	tauti
77
Q

Lihasvammat

A

• Yleisin vammatyyppi urheilijoilla
– Adductor lihasten vammat
– Rectus femoriksen vammat
– Iliopsoaksen vammat
– Lonkan ja reiden kontuusiot
• Vammamekanismina usein liian voimakas (eksentrinen) lihassupistus
– Anamnestisesti tarkka alku voidaan usein määrittää akuuteissa traumoissa
– Ylirasitustendinooseissa kipu alkaa vähitellen
• Kuormitus aiheuttaa mikrotraumoja, jotka eivät ennätä kunnolla parantua ja pahenevat
rasituksen myötä
• Vaurio tapahtuu useimmiten myotendinoosijunktiossa, harvemmin jänteen
luuinsertiossa tai lihaksen keskellä
• Nuorilla vastaava vammamekanismi aiheuttaa usein apofyysin avulsiomurtuman
• Gradeerataan (0 - ) 1 – 3 luokkiin

• Lihastasapaino ja tarkoituksenmukainen agonisti-antagonisti funktio paras vammojen
ehkäisijä
– Keskivartalon lihakset!!!
– Riittävä lämmittely ja lihashuolto
• Hoito
– Primaarivaiheessa turvotuksen ja verenvuodon minimoiminen (kompressio, jää) ja NSAID
tarvittaessa sekä lepo
– Kivun helpottaessa mobilisaatio mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
– Kun täysi liikelaajuus saatu takaisin, pääpaino lihastasapainon korjaamisessa ja lihasten
vahvistamisessa
– Nyrkkisääntönä kuntoutuksessa kivuttomuus
• Alkuun kipua ei saa tuntua ollenkaan, paranemisen edetessä sallitaan liikkeen aikainen kipu, mutta kipu
ei saa ”jäädä päälle”
• Riittämättömän tai epäonnistuneen hoidon tai liian aikaisen paluun komplikaationa
– Myocitis ossificans
– Liikelaajuuden pieneneminen
– Laajempi vaurio / täydellinen repeämä

Kudosvaurion	paranemisprosessi	
1. Tulehdusvaihe	
• 0-7	vrk	
2. Proliferaatiovaihe	
• 7	-	21	vrk	
3. Maturaatio-	ja	remodelling	vaihe		
• 21	vrk	–	12	kk

Konservatiivisen hoidon aikataulutus ja
sisältö – syvät vatsalihakset:

• Periaatteet samat käytännössä kaikkiin lihasvammoihin alaraajoissa (ja
soveltuvin osin myös muualla kehossa)
• Keskivartalon lihasten harjoitteet ja vahvistaminen asteittain tulee
mukaan kaikissa lihasvammoissa heti alusta lähtien
1. Staattiset yksittäisten isoloitujen lihasten supistus keskittyneesti
2. Raajan liikkeiden lisääminen liikkeisiin ja liikkeiden ”laajentaminen”
stabiileihin asentoihin ja pitoihin
3. Liikkeiden ja lihasaktivaation tuominen päivittäisiin ja funktionaalisiin
toimintoihin tietoisesti
4. Dynaamiset liikkeet ilman suurempaa keskittymistä
5. ”Lajinomainen” suorittaminen

78
Q

Vaurioitunut lihas hoito ja aikataulu:

A

• Akuuttivaihe
– Tavoitteena vuodon ja turvotuksen rajaaminen ja kivun lievittäminen
– NSAID, kompressio, kohoasento, kyynärsauvat
– Jäät 20-25 min kerrallaan useita kertoja päivässä
– Passiiviset liikelaajuutta ylläpitävät harjoitteet heti kun kipu antaa perään
• EI VENYTTELYÄ!!!
• Liike kivuttomassa laajuudessa

• Vaihe II
– Lämpöhoidot (lämpöhauteet tai -kylvyt, uä)
• Ennen harjoitusta alustavasti kudosta lämmittämään
• UÄ-hoidot muutaman kerran päivässä 1-2 viikon kuureissa
– Varovainen venyttely/liikelaajuusharjoittelu
• Kivuttomalla alueella ja koko alaraajan lihaksiston alueelle
– Vahvistavan harjoittelun aloittaminen
• Isometriset harjoitteet ja isotoniset harjoitteet (pidot)
• Vesijuoksu
• Terveiden lihasryhmien voimien ylläpito isoloiduin harjoittein
– Proprioseptiset harjoitteet
• esim. rulla tai tasapainolauta
– Puutteiden korjaaminen

  1. Vaihe III
    • Kivuttomien kuntouttavien toimien jälkeen aloitetaan
    funktionaalinen harjoittelu
    – Painovastusten lisääminen em. harjoitteisiin
    – Intensiteetin lisääminen terveisiin lihasryhmiin
    – Virheellisten liikemallien korjaamisen aloittaminen
    – Harjoitusintensiteetin ja keston asteittainen lisääminen
  2. Vaihe IV
    • Lajinomaiset harjoitteet ja paluu urheiluun kunhan riittävä
    voimataso, liikelaajuus ja hallinta on saavutettu
    • Heikon lenkin vahvistaminen entisetään
79
Q

Amputaatiot

A

• suurin osa alaraaja-amputaatioita
– lähes 90% yli 60-v.
– verenkiertohäiriöt ja diabetes 80% alaraaja-amputaatioista
• komplisoitunut murtuma, infektio, maligniteetti,…
– yläraaja-amputaatioista suurin osa traumaattisia sormiamputaatioita
• 80% alle 60-v.
• kävelykyky usein jo menetetty
– toimenpiteenä amputaatio on hyvin kuormittava
– kuolleisuus ensimmäisen vuoden aikana noin 50%
• proteesikävely on raskaampaa kuin kävely kahdella raajalla
• polvinivelen säästäminen tärkeää proteesikävelyn
oppimisen, asentotunnon, koordinaation ja energian
kulutuksen kannalta

Peri- ja postoperatiivinen hoito KAIKILLE!
kivun hoito:
• tynkäkipu: leikkauskipu,
kuormituskipu,
pintaneurinoomat
• aavesärky
• tehokas pre-/periop.kivun hoito;
tavanomaiset analgeetit->
vahvat opioidit, tarv. i.v.,
pleksuspuudutukset,
epiduraalinen kivun hoito
• tyngän hyvä hoito ->
desensitisaatio
• neuropaattisen kivun hoito
tyngän hoito:
• turvotus
• tyngän supistuminen ja
muotoutuminen
• paineen sieto (ym.
desensitisaatio)
-> tyngän paraneminen ja
kivun lievittyminen,
protetisointi
• silikonituppi (sidonta): hakasten/
omp.poiston jälkeen (ellei infektio
tai haava vuotaa);
½-1h x 2 -> 4h x2
asento- ja
liikehoito:
• kontraktuurat
• mahdollisimman hyvä
liikuntakyky
• nivelen asennon huomiointi erit.
istuessa, maatessa
• asentohoito
• liikkuvuus-, lihas- ja
yleiskuntoharjoittelu
• tasapainoharjoittelu
80
Q

Protetisointi

A

Kenelle?
• riittävä yleiskunto
– kardiorespiratorinen suorituskyky
– tuki- ja liikuntaelimistön kunto ja neuraalinen säätely; lihasvoima,
nivelliikkuvuus, tasapaino jne.
– kognitiivinen toiminta - kyky oppia
• alaraajoissa
– jäljellä olevien nivelten liikkuvuus hyvä
– ei kuormittamista rajoittavaa kipua tyngässä tai terveessä raajassa
• tynkä supistunut ja haava parantumassa / parantunut
– verenkierto ”terveessä” alaraajassa!
• yläraajoissa
– riittävä lihasvoima ja näppäryys (siirtymiset, apuvälineiden käyttö ja
proteesin pukeminen)
• motivaatio
• toiminnallinen tavoite ja hyöty
• käytännössä:
– tyngän kunto:
• haava (lähes) umpeutunut, ei tulehdusta
• suipentunut ainakin sylinterimäiseksi
• ei arista kämmenotteella puristaessa
– nivelliikkuvuus on normaali
– yhdellä jalalla seisominen onnistuu ilman tukea tai tukeutuen
(sauvakävely, hyppyyttely)
• siirtyminen pyörätuolista onnistuu itsenäisesti
• pystyy tukeutumaan yläraajoille
• ei em. rajoittavia kardioresp. oireita
– omatoiminen potilas – kykenee ja haluaa oppia proteesin
pukemisen ja käytön

Miten?
• lähete fysiatrian pkl
– 6 vk leikkauksesta
– fysiatri, proteesimestari, fysioterapeutti
• edellytykset
• protetisoinnin tekninen toteutus
– proteesin valmistus ja käyttöohjaus
valmistajan apuvälineklinikalla
• jatkokuntoutus
– useimmiten tk:ssa polikliinisesti (2x/ viikko)
kotoa / palvelutalosta käsin 
Proteesit:
• ensi-, perus-, aktiivi- ja
kylpyproteesit
• holkki
• sääriosa – metallia / hiilikuitua
• jalkaterä – määräytyy aktiviteetin
mukaan
– ei nilkkaniveltä

Kuntoutus
• PTH toimintaa
– mahdollisimman varhain (preoperatiivisesti)
• proteesikävely vaatii kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa
enemmän kuin kävely terveillä raajoilla!
– tasapaino tärkeä elementti
– harjoittelun edut myös muiden perussairauksien kannalta
(sydän- ja verisuonitaudit, diabetes jne)
• ikä ei ole este!
– vaste tulee hitaammin
– voimaharjoittelu erityisen tärkeää reservikapasiteetin
kannalta!
• preop. esim. käsi-, soutu- ja polkupyöräergometri
– myöhemmin soveltuvia liikuntalajeja mm. sauvakävely, pyöräily,
voimistelu, hiihto, tennis, golf, keilailu, ratsastus, kalastus ja tanssi
– uinti, soutu ja melonta ovat sopivia harjoitusmuotoja silloin, kun
halutaan vähentää alaraajoihin kohdistuvaa kuormitusta – esim.
tyngän ihoärsytys ja / tai kuormitukseen liittyvä kipu
• normaalit liikunta-/harjoitusfysiologiset periaatteet – alkaen
10min. harjoitusjaksoista (15 toiston lihasvoimaharjoitteista
pienellä vastuksella) huonokuntoisilla
• kontraktuurien ehkäisy!  venyttely
– lonkan ja polven koukistajat
– hartioiden ja yläraajojen lihasten venyttely – kuormittuvat
pyörätuolilla kelaamisesta ja kävelyn apuvälineitä käyttäessä
– päivittäin

81
Q

Rankavammat

A

• Fasettiluksaatiot, traumaattiset prolapsit ja kivuliaat
retkahdusvammat ovat kaularangassa yleisiä
• Kiinteä medulla on vaurioherkempi kuin cauda equina
• Nikamasolmujen kompressiomurtumat ovat yleisiä
lannerangassa ja rintarangan alaosissa
• Suurenergisissa vartalon vääntövammoissa murtumariski
on suurin thorakolumbaalijunktiossa
• Murtuman toiminnallinen lopputulos riippuu
yksilöllisestä rangan virheasennon kompensaatiokyvystä

Traumaenergia:
Suurenerginen
• Instabiili
• Neur.puutosoireita
• Liitännäisvammoja
• Vaatii laajoja
kuvantamistutkimuksia
Pienenerginen
• Stabiili
• Neur.oireet harvinaisia
• Osteoporoottinen
kompressio
• Trauma+paikallinen
arkuus = RTG
Konservatiivinen hoito
• Kivun hoito
– Tarvittaessa aluksi vuodeosastolla
– Vuodepotilaille thromboosiprofylaksia
• Jalkeille kivun sallimissa rajoissa
– Rangan taivutuksia ja raskasta ponnistelua vältettävä ad 2kk
– Asentoseuranta natiivi rtg-kuvin
• Apuvälineet
– Jäykkä extensiotukiliivi, -tukikauluri
– Stabiileissa th murtumissa elastinen ekstensiotuki
– Vanhusten osteoporoottisissa ls-murtumissa elastinen lantiotuki
Osteoporoosi?

Vakavan rankavamman tutkiminen:
• Tavanomainen traumaprotokolla muiden
vammojen poissulkemiseksi
– Vatsa- ja rintaontelon vuodot, merkittävä ICH (intracerebral hemorrhage) ja
suoliperforaatio hoidetaan ennen rankamurtumaa
– Raajamurtumat hoidetaan yleensä rangan jälkeen
• Potilaan turhaa liikuttelua vältettävä
• Neurologinen status tutkitaan ja kirjataan
– Tajuttomalla refleksit, sfinkteritonus, babinski
– Muilta lisäksi lihasvoimat, tuntoraja

Kuvantamistutkimukset
• RTG
– Pienenergisen vamman tutkimus, ryhdin arvioiminen
• CT = ensisijainen kuvausmenetelmä
– Suurenergisissä trauma-CT sagittaalirekonstruktiolla
– Muutoin kohdistettu CT murtumakohdalta
• MRI mikäli..
– CT:ssa ei selitystä ak. neurologiselle puutosoireelle
– Tuumoriepäily (vammamekanismi, syöpätausta)
– Infektioepäily (kuume, CRPј)
– Kaularangan alueella pehmytkudosvamman epäily

Murtuman leikkausindikaatiot
• Murtuma on instabiili
– Välitön stabiliteetti (mobilisaatio onnistuu)
– Neurologinen stabiliteetti (neurologia säilyy)
– Pitkäkestoinen stabiliteetti (ryhti säilyy)
• Neurologinen tila ratkaisee leikkauksen kiireysluokan
– Fiksaation lisäksi hermorakenteiden dekompressio
• Erityisindikaatiot: tuumorin tai infektion hoito
– Näillä murtumilla ei ole normaalia luutumistaipumusta

AO luokittelu: A (kompressio B (tension band vaurio) ja C (dislokaatio)

Leikkausta suositellaan jos TLICS >4
TLICS:
1. Murtuman morfologinen tyyppi (1-4 pistettä)
2. Takaligamenttivaurio (0-3 pistettä)
3. Neurologiset puutosoireet (0-3 pistettä)

82
Q

Parapareesin hoito

A

• Kävelykyky on elämänlaadun kannalta oleellista
• Kaikille kuntoutussuunnitelma 1.hoitojakson aikana
– Makuuhaavojen ja lihaskontraktuurien esto
– Thromboosiprofylaksia
– Suolen ja rakon toiminta
– Psykososiaalinen ja taloudellinen tuki
– Kansallisesti keskitetty erityistason
laitoskuntoutus

83
Q

Akuutti (<6vk) alaselkäkipu

A

– Rauhoita potilas (ja itsesi)
– Vuodelepoa kehotetaan välttämään
– Potilasta rohkaistaan jatkamaan tavanomaisia päivittäisiä
toimiaan tai palaamaan niihin mahdollisimman pian
– Selkää voi käyttää kohtuullisesti kivun sallimissa rajoissa,
eikä kevyehkön työn jatkamiselle yleensä ole estettä
– Kevyttä liikuntaa, esimerkiksi kävelyä, kohtuullisen kivun
sallimissa rajoissa voidaan suositella
– Lyhytkestoinen sairauspoissaolo (jos se on tarpeen)
yleensä riittää
– Tavoite: paluu takaisin työhön

HOITO:
• Parasetamoli (ensisijainen)
• NSAID:t - harkitusti
• Lihasrelaksantit - harkitusti
• Kohtalaisessa tai vaikeassa alaselkäkivussa
parasetamolin ja tramadolin yhdistelmä
• Vahvan opioidin käyttö vain tarkkaan harkiten!!!
• Lämpöhoito
• Manipulaatio ei ole akuutissa selkäkivussa
vaikuttava hoitomuoto
• OBS! Lihaksen sisäisille NSAID + lihasrelaksanttiinjektioille ei tehollista hyötyä per os verrattuna!

• Lannerangan kiputilat ovat hyvin tavallisia
– Suurin osa paikallisista oireista korjaantuu hoidosta huolimatta
– Lisätutkimuksia vaativat ”punaiset liput” ovat harvinaisia (<5%)
• Status ja anamneesi natiivi-rtg kuvalla tarvittaessa
täydennettynä riittävät lähetepäätöksen pohjaksi
• Vain pieni osa sairaalaan ohjatuista potilaista leikataan
– Toisin kuin yleensä luullaan MRI löydös ei ratkaise hoitolinjaa
– Leikkaus ei pysäytä degeneratiivisia muutoksia

84
Q

Subakuutti (6-12vk) alaselkäkipu

A

• Jatkotutkimukset diagnoosia, hoidon arviointia ja
tarvittaessa laaja-alaisen kuntoutussuunnitelman
tekemistä varten
• Tarvittaessa fysiatrin, ortopedin, reumatologin tai
neurokirurgin konsultaatio
• Työpaikan työympäristöön ja työvälineisiin
kohdistuvat toimet
• Työterveyslääkärin arvio (SVA > 90 pv)
– Osa-SVA mahdollisuus
• Perusteellinen kliininen tutkimus, potilaan tilanteen
selvittäminen ja yksityiskohtaiset ohjeet
– Lääkäri ja fysioterapeutti
• Kipulääkitystä (parasetamoli/NSAID/lievä opiaatti)
käytetään jaksoittain kivun intensiteetin ja
esiintymisen mukaan
• Terapeuttiset hoitotoimenpiteet
– Asteittain lisättävä terapeuttinen harjoittelu
– Termiset hoitomuodot (lämpö- ja kylmä)
– Hieronta / muut manuaaliset terapiamuodot

85
Q

Punaiset ja Keltaiset liput selkäkivuissa

A

Keltaiset liput:
Lisääntyneeseen selkäkivun kroonistumisriskiin ja
alentuneeseen toimintakykyyn ja työkyvyttömyyteen
liittyviä tekijöitä
ƒ Usko, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia
ƒ Epäsuhtainen sairauskäyttäytyminen (kuten pitkitetty lepo)
ƒ Masentunut mieliala, negatiivisuus ja sosiaalinen
vetäytyminen
ƒ Moniin eri hoitoihin hakeutuminen
ƒ Fyysisesti raskas työ
ƒ Ongelmat työssä ja tyytymättömyys työhön
ƒ Ylihuolehtiva perhe tai tuen puute
ƒ Valitukset, oikeudenkäynnit ja korvausten hakeminen

PUNAISET LIPUT:
• Ikä <20 tai >55v (uusi kipu)
• Suurienergiainen vamma
• Aikaisempi maligniteetti
• Yleisoireet
– Huonokuntoisuus, väsymys, kuumeilu, selittämätön laihtuminen,
yöhikoilu
• Niveloireet tm. reumatologiseen sairauteen viittaavat oireet
– iho, GI, iriitit, entesopatiat
• Neurologiset löydökset, rakon, suolen oireet
• Kävelyvaikeudet
• Huomattavat liikerajoitukset ja voimakas kipu vähäisessä liikkeessä
• Kipu “ei-mekaanista”: Jatkuvaa, ei helpotu levossa (sensitiivisin),
progressiivisuus
• Systeeminen kortisonihoito, muu immunosuppressio
– Huumeiden käyttö

86
Q

Diskusdegeneraatio

A

• Nikamavälilevyn korkeus ja joustavuus vähenevät
– Altistaa muiden selkäongelmien kehittymiselle
– Johtaa lannerangan kyfoosin lisääntymiseen
• Usein täysin oireeton sattumalöydös RTG tai MRI kuvissa
• Löydöksen on ajateltu liittyvän paikalliseen kipuun
– Tyypillisesti pienelle alueelle paikantuva arkuus
– Huono kuormituksensieto
• Leikkaushoito tulee kyseeseen erittäin harvoin
– Nikamavälin jäykistysleikkaus tai diskusproteesi
– Leikkaus ei pysäytä degeneraatio etenemistä seuraavaan väliin

87
Q

Iskiaspotilaan hoidon päälinjat

A

A. Akuutti cauda equina oireisto
- Nivusalue tunnoton, virtsaaminen ei onnistu ja
sfinkteritonus on alentunut
- MRI & leikkausjärjestelyt välittömästi
B. Akuutti vakava motorinen puutos
- Esim. ukkovarpaan tai polven nostovoimaa ei ole lainkaan
- MRI & tarv. leikkaus järjestetään 2vrk sisällä
C. Kestämätön kipu
- Kiireinen leikkaushoito muutamassa päivässä
D. Muut
- Lähete/leikkaus tarvittaessa riittävän seuranta-ajan jälkeen

ABC lähetys päivystykseen

88
Q

Prolapsi leikkausindikaatiot

A
Leikkaussaliin
– voimakas kipu
– tyypillinen taudinkuva
– motorinen puutosoire
– kipuoire yli 2kk
– työkyvyttömyys
– potilas on itse halukas
leikkaukseen
– kookas prolapsi
– ’terve’ psyyke
Puukko tuppeen
• kipuoire siedettävä
• epätyypillinen oireisto
• ei neur.puutosoireita
• lyhytkestoinen oire
• eläkehakuisuus
• yhteistyökyvytön
• ei itse halua leikkausta
• vähäinen prolapsi
• ’depressiivinen’
Kokonaiskuva ratkaisee!

Prolapsileikkauksen tulokset
• 90% potilaista raajaan säteilevä kipu ”jää leikkauspöydälle”
– Uusintaleikkauksissa tulos on huonompi
• Toisaalta leikkaus ei ole välttämätön koska…
– Leikkaus ei estä prolapsin uusiutumista (riski 10-15%)
– Leikkauksen ei ole osoitettu ehkäisevän kivun kroonistumista
– Leikkauksen hyöty pitkällä tähtäimellä(>2v) on vähäinen
• Prolapsileikkaukseen liittyviä tyyppikomplikaatioita
– Sairaalahoitoa vaativa infektio ~1%,
– Peroperatiivinen hermovaurio <1%
– Hoitoa vaativa postoperatiivinen hematooma <1%
– Yksi tavallisimmista teknisistä ongelmista: leikattu väärä väli

89
Q

Spinaalistenoosi

A

HOITO:
• Pääosin konservatiivinen hoito
• Vain valikoiduille potilaille kiireetön leikkaus
– Hermorakenteita mekaanisesti puristavien
kudosten poisto l.dekompressio
– Tarvittaessa nikamien luudutus, jos epäillään
leikkauksen aiheuttavan instabiliteettia
• Vaikoiduista potilaista 70-80% hyötyy
toimenpiteestä
– Tulos jää kuitenkin heikommaksi jos..
• stenoosia on usean segmentin alueella
• selkärangassa on huomattava virheasento
• kyseessä on uusintaleikkaus

Stenoosin konservatiivinen hoito
Fysioterapia
• Rohkaistaan normaaleihin päivittäisiin toimiin
• Kipua helpottavat asennot, ergonomia
• Vartalon lihaksia, varsinkin vatsalihaksia aktivoivat harjoitteet
• Lanneselän fleksiosuuntaiset venytykset
• Reisi- ja psoaslihasten kireyksien vähentämistä venyttämällä
Muu
• Oireenmukainen kipulääkitys epäspesifisen kroonisen alaselkäkivun
hoitoperiaatteiden mukaan
• Lievästi fleksoiva tukiliivi

Milloin lähete/stenoosileikkaus?

Leikkaussaliin
– voimakas kipu
– klaudikaatio <40m
– tiukka gr.3 stenoosi
– sentraalinen stenoosi
– tyypillinen taudinkuva
– motorinen puutosoire
– potilas on itse halukas
leikkaukseen
– ”nuori”, perusterve
Puukko tuppeen
• kipuoire siedettävä
• klaudikaatio >1000m
• lievä gr.1 stenoosi
• lateraalinen stenoosi
• epätyypillinen oireisto
• ei neur.puutosoireita
• yhteistyökyvytön
• ei itse halua leikkausta
• korkea leikkausriski
Kokonaiskuva ratkaisee!
90
Q

Selkärangan luudutusleikkaus

A
• Spondylodeesin indikaatiot
– Vaikeaoireinen instabiliteetti
– Laajan dekompression yhdeydessä
profylaktisesti
– Rangan virheasennon korjaaminen
– Murtuma, kasvain tai infektio

• Fuusioleikkaus voidaan tehdä
A) Valikoiduissa tapauksissa luunsiirtein
ilman kiinnitystä (ns. in situ)
B) Implanttia käyttäen (esim ruuvikiinnitys),
jolloin nikamien asentoa voidaan
tarvittaessa muuttaa

91
Q

Selkärangan ryhtivirheet

A

• Skolioosi tarkoittaa rangan sivusuuntaista mutkaa
• Lapsilla rangan virheasentoja kannattaa seuloa
– Idiopaattinen, neuromuskulaarinen ja kongenitaalinen alamuoto
– Virheasento pyrkii lisääntymään kasvun myötä
– Rangan ollessa fleksiibeli on korsettihoito mahdollinen

• Oireetonta vanhusten skolioosia ei yleensä korjata
– Jäykkä virheasento aiheutuu epäsymmetrisesti etenevistä
degeneratiivisista muutoksista
– Stenoosi on yleistä skolioosihuipun kohdalla
– Ryhdin kääntyminen etukumaraan kuuluu normaaliin ikääntumiseen,
mutta saattaa liiallisena aiheuttaa tasapaino-ongelmia

92
Q

Epäspesifinen selkäkipu

A

• Kipu ei aina selity mekaanisilla tekijöillä
• Leikkaushoitoon soveltuvat huonosti
– Depressio ja psykosomaattisen oireet
– Neuropaattinen kipu
– Eläke- ym korvauksiin liittyvät kiputilat
• Huonoa hoitotulosta ennakoivat merkit (Waddel’s signs)
– Pinnallinen kosketusarkuus
– Kipu näennäistesteissä
– Potilaan huomion kiinnittäminen muualle lievittää kipua
– Poikkeavan laajan alueen lihasheikkous
– Kipuun liittyvä epätavallisen voimakas tunnelataus

93
Q

Krooninen selkäkipu – lääkehoito ja muut hoidot

A

• Käytetään jaksoittain potilaan kivun intensiteetin ja
esiintymisrytmin mukaan
• Parasetamoli, tulehduskipulääke tai tulehduskipulääkkeen ja heikon
opioidin yhdistelmä
• Transdermaalinen buprenorfiini saattaa lievittää kroonista
alaselkäkipua lumelääkettä paremmin
• Duloksetiini saattaa lievittää kroonista alaselkäkipua lumelääkettä
paremmin
• Vahvat opioidit lienee lumehoitoa tehokkaampia kroonisessa
alaselkäkivussa, mutta niiden teho kipuun tai toimintakykyyn ei ole
parempi kuin tulehduskipulääkkeiden tai masennuslääkkeiden
– Vahvan opioidin aloitus harkitaan ja hoitokokeilu tehdään monialaisessa
kipuklinikassa

muut hoidot:
• Epiduraalisilla puudute-glukokortikoidiruiskeilla ei ilmeisesti
ole vaikutusta
• Hermojuuripuudutuksella on ilmeisesti lyhytkestoinen
vaikutus radikulaarisessa selkäkivussa
• Transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio (TENS) saattaa
lievittää hieman alaselkäkipua lumehoitoon verrattuna mutta
ei vaikuta toimintakykyyn
• Akupunktio ilmeisesti hieman lievittää kipua ja parantaa
toimintakykyä lyhytaikaisesti
• Manipulaatiolla on saman verran vaikutusta kuin yleislääkärin
tavanomaisella hoidolla, kipulääkkeillä, fysioterapialla,
harjoittelulla tai selkäkoululla

• Asteittain lisääntyvä terapeuttinen harjoittelu vähentää kipua
ja parantaa toimintakykyä
• Terapeuttiseen harjoitteluun ja ohjaukseen yhdistettynä selän
hieronta ilmeisesti vähentää alaselkäkipua ja lisää
toimintakykyä
• Fyysistä kuntoa ja suorituskykyä parantavalla terapeuttisella
harjoittelulla voidaan lyhentää sairauspoissaoloa
• Kuntoutuslaitoksessa toteutettu kuntoutus saattaa vähentää
selkäkivusta aiheutuvaa sairauspoissaoloa ja kipulääkkeiden
käyttöä. Avokuntoutuksen mahdollisuudet tulee selvittää
laitoskuntoutuksen vaihtoehtona

94
Q

Tekonivelleikkaus ja muut artroosin kirurgiset hoidot

A
Artroosin kirurginen hoito
• Debridement (?)
• Osteotomia
• Artrodeesi
• Tekonivelleikkaus/artroplastia

Tekonivelleikkauksen aiheet:
 Radiologinen nivelrikko JA
 Nivelkipu, joka ei hallittavissa konservatiivisin keinoin
TAI
 Kliinisesti todettu toimintakykyyn vaikuttava nivelen
liikevajaus, virheasento tai instabiliteetti
 Leikkauspäätös aina yksilöllisesti
 Vasta-aiheiden huomiointi
 Leikkauksesta saatava hyöty vs. leikkausriski

Vasta-aiheet:
 Aktiivinen paikallinen tai systeeminen infektio (abs.)
 Akuutti mortaliteettiriskiä lisäävä sairaus (abs.)
 Vaikea perussairaus - anestesiariskit
 Huono verenkierto, ASO
 Vaikea ylipaino
 Ikä ?
 Huono hoitokomplianssi
 dementia, alkoholismi, tupakointi, epäsosiaalisuus
jättäminen otettava huomioon

Dépridement
• Nivelpinnan tasoitus, irtokappaleiden poisto,
osteofyyttien poisto, synovektomia, degeneratiivisen
meniskiruptuuran resektio
• Kipuhermopäätteet subkondraalisessa luussa
• Ruston alaisen luun poraus (Steadman)
• Artroskooppinen tekniikka
– Mekaanisen esteen poisto nivelestä
• Hyöty ??

Artrodeesi eli jäykistys
• Poistaa tehokkaasti kipua
• Voi kuormittaa viereisiä niveliä
• Ideaalinen vähän liikkuvien nivelten tai
nivelkompleksien artroosissa (subtalaarinivel, ranne,
sormet, MTP I, selkäranka)
• Murtuman jälkitilat
• Proteesileikkausten jälkitilat
• Lihasten toimintavajaukseen liittyen

Osteotomia
• Osteotomialla korjataan nivelen
kuormitusolosuhteita ja mekaniikkaa
– Nivelpinnan kantavan osan kallistuksen muutos
– Kuormituksen siirto paremmalla nivelen osalle
• Osteotomia on myös nivelrikon kehittymistä
ehkäisevä - suoritettava riittävän ajoissa
• Ei oikein suoritettuna haittaa myöhempää
tekonivelleikkausta merkittävästi
• Artroskopia, MRI valmistelevana tutkimuksena
Indikaatiot:
lieväasteinen/keskivaikea
artroosi nuorella/keskiikäisellä potilaalla, jolla
polven asentovirhe

Tekonivelleikkaus
• Poistaa kipua ja parantaa toimintakykyä tehokkaasti
• Vähentää särkylääkkeiden käyttöä ja niistä aiheutuvia
komplikaatioita
• Ehkäisee laitostumista
• Eräs lääketieteen kustannus-hyödyllisimmistä
hoitokeinoista
• Jopa 90 % lonkan keinonivelistä toimii 20 vuotta
• Ongelmia: liukupintadebris, aseptinen
myöhäisirtoaminen, tulehdukset, luksaatiot

Tekonivelkomplikaatiot
• Aikaisemmin oireettoman nivelen:
– Rasituskipu
– Poikkeava ääni tekonivelestä (kitinä, narina, lonksahtelu)
– Nivelen epävakaus
– Nivelen turpoilu
• Radiologisesti osteolyysi/kirkastuma, proteesin
asennon muutos, murtuma, epäkesko nuppi
• Osteolyysi voi olla pitkään oireeton
• Proteesipotilaiden seuranta 3 kk, 5v, 10 v jne – yl. ei
yli 80 v
• Infektio
• Hermo- ja verisuonivammat
• Aseptinen irtoaminen
• ARMED (adverse reaction to metal debris)(MoM)
• Periproteettinen luukato
• Periproteettiset murtumat
• Proteesiluksaatio
• Heterotrooppinen luumuodostus
• Tromboembolia
• Raajojen eripituisuus , persistoiva kipu 

Tekonivelleikkauksen vasta-aiheet
• Aktiivinen paikallinen tai systeeminen infektio tai akuutti
sairaus, joka lisää huomattavasti perioperatiivisen kuoleman
riskiä (absoluuttinen vasta-aihe)
• Useat muut sairaudet ja potilaskohtaiset tekijät (muun
muassa ylipaino, tupakointi, epäsosiaalisuus ja annettujen
jatkohoito-ohjeiden noudattamatta jättäminen) lisäävät komplikaatioriskiä, ja ne on otettava huomioon
leikkauspäätöstä tehdessä, mutta ne eivät välttämättä estä
leikkausta (relatiivinen vasta-aihe)

Tekonivelinfektio
– Infektiofokusten saneeraus ennen tekonivelleikkausta
• Iho (etenkin varvasvälit, taipeet ja rintojen alukset )
– Infektoitunut ihorikkouma tai krooninen säärihaava on este
leikkaukselle
• Virtsa
– oireettoman bakteriuria ?
• Hampaat
– Hammaslääkärin tarkastus/rtg ennen tekonivelleikkausta
– Ihoperäinen bakteremia on yleisin myöhäisen
tekonivelinfektion aiheuttaja
• erysipelas
• Ihoinfektioiden huolellinen hoito
– Älä aloita antibioottia (edes lievässä
haavainfektioepäilyssä) ennen tekonivelyksikön
konsultointia ja tarvittavia luotettavia viljelynäytteitä nivelestä !

95
Q

Fibromyalgia

A

krooninen kipu-uupumusoireyhtymä
• keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmän herkistyminen
• kipua vaimentavien laskevien ratojen vajaatoiminta
• sympaattisen hermoston epävakaa toiminta
• periytyvyys voi selittää noin puolet sairastumisen riskistä
• pitkittynyt stressivaste ja riittämätön palautuminen

keskushermoston suojamekanismit jäävät herkistyneeseen tilaan
• kivun säätely
• autonominen taistele – tai pakene - toiminto

kipuherkkyys
herkkyys ulkoisille ärsykkeille
unen laadun heikentyminen
ahdistuneisuus
uupumus
Kattava anamneesi ja kliininen tutkimus diagnoosin
kulmakivet.
Yleinen tuki- ja liikuntaelimistön
käsittelyarkuus tärkein (toistettavin)
kliininen piirre
 isojen lihasten luuliitoskohdat
 painaminen peukalon päällä
(kynnenalus vaalenee)
 kipu ei säteile
 kipu ”jää päälle” useiksi minuuteiksi
Vaikeimmin oireilevat liikkuvat,
riisuutuvat ja siirtyvät tutkimuspöydälle
aristellen
riittävä laajuus DDG ajatellen
• mm nivelturvotus
• iho (esim. psoriasis)
• neurologinen st. tarv. laajuudessa

diagnostisia konetutkimuksia ei ole!
• muiden samantapaisia oireita aiheuttavien sairauksien
poissulkemiseksi:
• pvk, la, crp, tsh, kalsium, fosfori, natrium, kalium, ck sekä
munuaisten ja maksan toimintaa kuvaavat laboratoriotutkimukset
• harkinnan mukaan sidekudossairauksiin liittyvien vasta-aineiden
tutkimukset
• unihäiriö, mielialaoireet, kognitiiviset oireet, huimaus, puutuminen
voivat vaatia psykiatrin tai neurologin konsultoimista DDG ajatuksin
• diagnoosi voidaan yleensä tehdä PTH:ssa

HOITO:
• potilasohjaus ja itsehoitoon aktivointi
• aktiivisuus ja normaali toiminta eivät aiheuta vaaraa
• stressi ja negatiivinen ajattelu herkistävät kipujärjestelmää
• liikunta hyvä analgeetti
• terapeuttinen leveys voi olla pieni näillä potilailla!
• palautumisesta ja unen laadusta huolehtiminen
• rentoutumisen harjoittelu
• lääkehoitokokeilu elleivät lääkkeettömät keinot riitä
• mini-interventioista moniammatilliseen kuntoutukseen
• yhdistystoiminta, kela (sope ja yksilöll. kuntoutus), kipupkl moniammatillinen
työ (lääk, sh, ft, tt, psl, sos)

Lääkkeet:
amitriptyliini
pregabaliini
gabapentiini
duloksetiini
milnasipraani
parasetamolija tramadoli
96
Q

niskan punalippuoireet

A

• äkillisesti alkanut tai (nopeasti) paheneva kova kipu, ei helpotu
levossa
– aamuyöllä herättävä kipu
• nopeasti kehittynyt voimakas liikerajoitus
• poikkeava palpaatiolöydös
• oireen voimakkuus, sijainti, kesto, hoitovaste poikkeaa
tavanomaisesta
• huono yleiskunto, laihtuminen, kuumeilu, poikkeava väsymys
– aiempi syöpäsairaus
• aivoverenkiertohäiriölle tyypilliset oireet (näköhäiriöt,
puolioireet, korkeampien aivotoimintojen häiriöt
• kävelyvaikeus (leveäraitainen, nykivä, tökkivä kävely,
tasapainovaikeus), spastisuus, tuntohäiriöt alaraajoissa, rakon
ja suolen pidätyskyvyn muutokset