Ortopedia Flashcards

1
Q

Punalippuoireet

A
  • Ikä <20 (spondylolisteesi) tai > 55
  • Yleisoireet: painon lasku, yleistilan nopea lasku, väsymys, kuumeilu, yöhikoilu
  • Niveloireet
  • Merkittävä/suurienerginen trauma
  • Aiempi maligniteetti
  • Äkillinen huono liikkuvuus tai voimatason muutos
  • Leposärky tai kävelyvaikeudet
  • Oireiden jatkuva paheneminen
  • Epäily heijastekivusta sisätautisessa vaivassa
  • Ratsupaikkaoireyhtymä-oireilu: suolen (liikaa) ja rakon (liian vähän) toiminta, puutuminen, alaraajahalvaus
  • Systeeminen kortisonihoito, muu immunosuppressio tai huumeet
  • Aortta-aneurysma tai dissekaatioepäily: äkillinen sietämätön kipu, > 50v, hemodynamiikan häiriö
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Keltaliput: Vaivan tai kivun pitkittymisen riskitekijät -> kroonistumisriski

A
  • Ikä yli 50 vuotta
  • Aikaisemmat saman alueen vaivat
  • Oireiden pitkä kesto ja sairauslomat
  • Työttömyys ja muut työperäiset syyt
  • Masennus
  • Ylipaino
  • Sosiaalisen tuen puute, ylihuolehtiva perhe
  • Usko, että kipu ja aktiivisuus haitallista
  • Pitkittynyt lepo
  • Moniin hoitoihin hakeutuminen
  • Valitukset, oikeudenkäynnit, korvausten hakeminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Alaselkäkivun syyt

A
  • 90 % alaselkäkivusta on epäspesifiä
  • hermojuuriperäistä 5-9 % (radikulopatia, myelopatia, neurogeeninen klaudikaatio, ratsupaikkaoireyhtymä)
  • spesifistä noin 1 % (synnynnäiset syyt, infektiot eli spondyliitti tai diskiitti, systeeminen inflammaatio, metabolinen syy, neoplastinen syy ja traumaattinen syy tai kompressio murtuma)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Alaselkäkivun luokittelu

A
  • akuutti alle 6 viikkoa
  • subakuutti/pitkittynyt 6-12 viikkoa
  • krooninen yli 12 viikkoa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Alaselkäkivun (suurimmat) riskitekijät

A
  • lihavuus
  • tupakointi
  • huono työergonomia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Alaselkäkipu potilaan statukseen kuuluvat

A

Inspektio, trendelenburg, rangan liikkeet, tuseeraus (S2-4 alueen oireilua, suolistovaivoja), SLR ja Laseque (jossa siis nilkka koukussa) ja Ely. Palpaatio, Kibblerin testissä ihoa rullataan kipualueella. SI-testit Patrick ja P4. Tarvittaessa lonkan tarkempi tutkimus ja alaraajapulssit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hermojuuritasot, kipualeet, oireet ja refleksit

A

L1-2: lonkan fleksio
L3-4: Polven ojennus
L4(-5): Nilkan dorsifleksio, kyykistyminen ja ylösnousu, kipu/tunto reiden etu/ulkosyrjällä kiertäen säären etuosaan, patellaheikkous
L5: Isovarpaan ojennus, lonkan abduktio, kantapääkävely, kipu/tunto reiden ulkosyrjällä kiertäen säären etuosaan ja isovarpaaseen
S1: Polven fleksio, nilkan plantaarifleksio, varvaskävely, kipu/tunto pakara reiden ulko/takasyrjä, jalkaterän keskiosa, akillesheikkous

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Alaselkäkivun hoidon yleiset periaatteet

A
  • potilaan informointi (miksi ja miten asiaa hoidetaan)
  • potilaan odotukset ja kokemukset
  • toimintakyvyn palauttaminen aktiivisesti
  • vuodelevon välttäminen
  • riittävä kipulääkitys
  • työhön kohidstuvat muutokset
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Akuutin alaselkäkivun ennuste ja hoito

A
  • suurin osa kivusta hoituu itsestään 6 viikon aikana, 60 % kuukaudessa helpottaa ja 80 % palaa töihin
  • osalla kipu uusiutuu, 1/4 3 kk ja 2/3 vuodessa
  • riittävä kipulääkitys (parasetamoli, tulehduskipulääkkeet naprokseemi, heikko opioidi tramadoli)
  • vuodelevon välttäminen, mahdollisimman lyhyt sairasloma
  • lihasrelaksantteja voi kokeilla
  • lämpöhoito
  • hieronta, manipulaatio, vetohoito ja lannetuki ei akuutissa tilanteessa
  • terapeuttinen harjoittelu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Pitkittyneen alaselkäkivun hoito

A
  • 6-12 viikkoa -> konsultoidaan! (fysiatri, otropedi, reumatologi tai neurokirurgi)
  • perusteellinen kliininen tutkimus
  • jatkotutkimukset -> hoidon arviointi ja kuntoutusuunitelma
  • toiminta- ja työkyvyn palauttaminen laaja-alaisesti ja moniammatillisesti, ICF-luokitus
  • kivun hoito kuten akuutissakin, mutta kivun luonteen mukaan jaksotettu (harvoin amitriptyliini, gabapentioidit, SNRI)
  • harmojuuripuudutuksella lyhyt apu, puudute-glukokortikoidiruiskeilla ei
  • lääkkeettömien hoitojen aktiivinen kokeilu: TENS, akupunktio
  • fysioterapia ja kotiharjoitusohjeet eli aktiivinen kuntoutus viimeistään tässä vaiheessa!
  • työnkuvan muutokset, työterveyslääkärin arvio
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Välilevytyrä: oireet ja hoito

A
  • yleisin syy iskias-oireen takana, yleisimmin lannerangassa
  • protruusio = reuna pullottaa kohti kanavaa
  • prolapsi = uloin kerros hajonnut ja massa painuu kanavaan -> painaa alempaa hermoa (vrt. aukon ahtauma)
  • sekvesteri = massan irtokappale kanavassa
  • oireettomilla yleisiä, yleistyy iän mukana
  • kutistuu usein itsestään 2-3 kuukaudessa
  • pitkittyessä (6 viikkoa) tulee pohtia leikkaushoitoa -> leikkauksen jälkeen aktiivinen kunotutus
  • parasetamoli, tarvittaessa yhdistettynä heikkoon opioidiin
  • tulehduskipulääkkeet eivät yleensä auta
  • neuropaattisen kivun hoito: trisykliset, gabapentinoidit, SNRI -> voi kokeilla
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Lannerangan spinaalistenoosi eli selkäydinkanavan ahtauma: tyyppipaikka ja tyypillinen oirekuva

A
  • klaudikaatio tyypillisin oire (etunoja helpottaa, ekstensio pahentaa)
  • magneettikuvaus vahvistaa: syynä kulumamuutokset, pullistuma, kasvain
  • yleisin L3-S1 tasolla, vanhuksilla
  • etenee hitaasti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Välielevyrappeuma eli diskusgeneraatio

A
  • ikääntymiseen liittyvä ilmiö, jossa välilevyt kuivuvat ja madaltuvat sekä joustavuus vähenee
  • lisää kyfoosia ja altistaa muille selkäoireille
  • useimmiten oireeton sattumalöydös, mutta voi aiheuttaa paikallista selkäkipua ja kuormituksen kestämättömyyttä
  • kuntoutus ensisijainen hoito
  • joillain potilailla voidaan harkita leikkausta, mutta erittäin harvoin (nikamavälin jäykistys tai diskusproteesi), ei pysäyty degeneraation etenemistä muihin väleihin
  • lisäksi ikääntyessä kaikilla selkärangan normaali degeneraatio: osteofyyttejä, fasettinivelet paksuuntuvat, nivelsiteisiin kalkkeumaa, jäykkyys, lihaskunnon väheneminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Nikamansiirtymä/liukuma eli sponsylolisteesi: oireet ja hoito

A

Jaetaan kahteen etiologian perusteella: degeneratiiviseen (virheasento ikämuutosten vuoksi, usein jäykistyy itsestään) ja spondylolyyttiseen (luutumaton tai rasitusmurtuma, instabiilimpi, kasvuikäisillä leikkausindikaatio)

  • oireina rasituksen siedon lasku, strattivaikeus, etukumara pahentaa kipua, kipu säteilee reisiin tai pakaroihin, lordoosi korostuu
  • stenoosi vaihtelee liikkeen mukaan
  • rtg-kuva
  • hoito ensin konservatiivinen tukiliivi, tuki harjoittelu
  • operatiivinen hoito (luudutus eli spondylodeesi) vain vaikeissa tai instabiileissa tilanteissa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Selkärankareuma

A
  • tyypilliset tulehdusoireet: kipu, joka helpottuu liikunnalla, vähittäinen oireiden alkaminen ja lepo ei helpota
  • nuorilla
  • lähetä reumatologille
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Selkärangan muoto

A
  • rintarangassa kyfoosi

- lannerangassa lordoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Prolapsileikkauksen tulokset

A
  • 90 % potilaista kipu jää pois, uusintaleikkauksissa tulos huonompi
  • ei estä uusiutumista (10-15 %)
  • leikkauksen ei ole osoitettu ehkäisevän kivun kroonistumista eli jos puristuminen kestänyt liian pitkään, hermot herkityneet
  • leikkauksen hyöty pitkällä tähtäimellä (2v seurannassa) vähäinen, joten lievissä tilanteissa ei aiheellinen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Rankavamman tyyppipiirteet traumaenergian perusteella

A

Korkeaenerginen vammamekanismi:

  • instabiili vamma, liitännäisvammat yleisiä, neurologiset puutosoireet, laaja kuvantaminen TT, leikkaushoito usein aiheellinen
  • traumaprotokolla muiden vammojen poissulkemiseksi -> vatsa- ja rintaontelon vuoto, ICH ja suoliperforaatio hoidetaan ensin, raajamurtumat rankavamman jälkeen
  • neurologinen status ja tarvittaessa leikkaus

Pienienergisen vammamekanismin taustalla osteoproosia tai jokin muu selittävä tekijä (usein stabiilimpia, usein RTG riittää, harvinaista neurologiset oireet ja harvoin leikataan) -> osteoporoosin hoito

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Selkärangan ryhtivirheet

A
  • yleisin on skolioosi, etiologiana 1) idiopaattinen (korsettihoito) 2) neuromuskulaarinen 3) kongenitaalinen
  • lapsilla seulotaan skolioosia -> pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti yli 25 asteiset
  • virheasento yleensä pahenee kasvun myötä
  • fleksiibelissä tapauksessa korsettihoito
  • harvoin joudutaan leikkaamaan ja ne on keskitetty Hki, Tku, Tam, Oulu
  • vanhuksilla degenratiivinen skolioosi mahdollinen -> jos oireeton, ei hoideta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Prolapsileikkauksen tyyppikomplikaatiot

A
  • sairaalahoitoinen infektio 1 %
  • peroperatiivinen hermovaurio < 1%
  • hoitoa vaatio postoperatiivinen hematooma < 1%
  • leikattu väärä väli
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Spinaalistenoosin hoito

A
  • lääkkeetön hoito ensisijainen, kons hoito lievässä ja keskivaikeassa
  • kivun hoito ja toimintakyvyn ylläpito
  • -> liike, ergonomia, lihastuki, venytykset + kipulääke ja tukiliivi
  • leikkaushoito (dekompressio tai luudutus)
  • mitä pidempään kipua on, sitä huonompi on leikkaushoidon tulos, lisäksi jos stenoosia useassa kohdassa, virheasento tai uusintaleikkaus; 70-80 % hyvin valituista hyötyy
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Leikkausindikaatiot spinaalistenoosissa

A
  • voimakkaat oireet
  • lyhyt kävelymatka
  • tiukka gradus 3 stenoosi
  • sentraalinen stenoosi
  • tyypillinen taudinkuva
  • motorinen puutosoire
  • potilas halukas
  • “nuori”, perusterve potilas
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Luudutusleikkaus ja sen indikaatiot

A

= spondyloleesi

  • vaikeaoireinen instabiliteetti
  • laaja dekompressio -> profylaktinen leikkaus
  • rangan virheasennon korjaaminen
  • murtuma, kasvain tain infektio
  • fuusioleikkaus mahdollinen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kroonisen selkäkivun määritelmä ja hoito

A
  • yli 3kk eli 12 viikkoa

- moniammatillisuus!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Selkäkivun yleisyys ja ennusta

A
  • pitkäaikaista kipua 10 % miehistä ja 11 % naisista (Terveys 2000)
  • selkäkipua 35 % miehistä ja 41 % naisista, naisilla lisääntyi iän myötä (Terveys 2011)
  • selkäkipua 75 % väestöstä jossain vaiheessa elämää
  • vuosittain noin miljoonalla suomalaisella selkävaivoja
  • suurimmalla osalla vaiva paranee neljässä viikossa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Rankavamman ominaispiirteitä

A
  • fasettiluksaatiot, traumaattiset prolapsit ja kivuliaat retkahdusvammat yleisiä kaularangassa
  • nikamasolmujen kompressiomurtumat ovat yleisiä lannrangassa ja rintarangassa
  • thorakolumbaalijunktion murtuma vaatii korkeaenergisen vääntövamman
  • medulla vaurioherkempi kuin cauda equina
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Rankavamman konservatiivinen hoito

A
  • kivun hoito (tarvittaessa vuodeosastolla, jolloin trombiprofylaksia)
  • neurologisen puutosoireen selvittäminen -> tarvittaessa leikkaus
  • varhainen kuntoutus (voimakkaita taivutuksia ja ponnistelua vältetään noin 2 kk, asentoseuranta RTGllä)
  • apuvälineet (tukikauluri, extensiotukiliivi, lantiotuki)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

(Ranka)murtuman leikkausindikaatiot

A
  • murtuma on instabiili
    1) välitön stabiiliteetti -> mobilisaatio
    2) neurologinen stabiliteetti -> neurologian säilyttäminen
    3) pitkäkestoinen stabiliteetti -> ryhdin säilyttäminen
  • neurologinen tila ratkaisee leikkauksen kiireysluokan (hermopuristuksen vapauttaminen nopesti)
  • erityisindikaatiot: tuumori tai infektio (ei normaalia luutumistaipumusta)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Rankamamurtuman luokittelu (AO-luokittelu)

A
  • A-luokka (kompressiomurtuma): 1 takaseinä ehjä, 2 split- tai pincer-murtuma (corpuksen keskeltä rikki pystysuunnassa), 3 osittainen brust-murtuma (ei yllä koko nikaman läpi), 4 täydellinen brust-murtuma
  • B-luokka (tension band eli vaakasuunnan murtuma): 1 Chance’s fr (murtuma nikaman läpi), 2 takaligamenttivaurio, 3 hyperextensio
  • C-luokka (dislokaatiomurtuma): 1 translaatio, 2 separatio
  • TLICS pisteytys: morfologinen tyyppi, takaligamenttivaurio ja neurologiset puutosoireet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Parapareesin hoito

A
  • kävelykyky elämänlaadun kannalta oleellista
  • kuntoutussuunnitelma (makuuhaavat, lihaskontraktuurat, trombiprofylaksia, suolen ja rakon toiminta, psykososialinen ja taloudellinen tuki, erityistason laitoskuntoutus)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Bakteerispondyliittiin viittavat oireet ja hoito

A
  • Aiempi selkäleikkaus, virtsatie- tai ihoinfektio, immunosuppressio tai glukokortikoidilääkitys, suonensisäisten huumeiden käyttö
  • > päivystyslähete
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Spondylolisteesiin viittaavat oireet ja hoito

A

Kasvuikäisen (8–15-vuotiaan) alaselkäkipu -> ajanvarauslähete

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Selkärankareumaan viittaavat oireet ja hoito

A

Ikä on alle 40 v oireiden alkaessa, kipu pahenee paikoillaan ollessa ja helpottuu liikkeelle lähdön jälkeen. Selkä on jäykkä aamulla, kivut kestävät vähintään 3 kk.

-> Ajanvarauslähete

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

TULE-vaivojen yleisyys

A
  • yleisin kipua aiheuttava sairausryhmä väestössä
  • yleisin syy lääkärikäyntiin
  • aiheuttaa eniten sairauspoissaoloja (selkä yleisin miehillä ja toisiksi yleisin naisilla)
  • toisiksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin
  • joka 5. avoihoidon käynti
  • joka 4. leikkaus
  • Pohjois-Savossa korvataan eniten tules-sairauspäivärahoja Suomessa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Kiertäjäkalvosimen lihakset ja funktiot

A
  • edestä subscapularis -> sisäkierto
  • yltä supraspinatus -> loitontaja
  • takaa (ylempi) infraspinatus -> ulkokierto
  • takaa (alempi) teres minor -> ulkokierto
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Subscapularis testit

A
  • sisäkierto
    o Lift off -> työntö vastustaen
    o sisäkierron pito -> pito ilmassa
    o Belly press: 90 astetta kyynärnivelessä ja painaa vatsaa eli sisäkierto
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Supraspinatus testit

A
  • loitontaja
    o kipukaari
    o Neerin testi: passiivinen etuelevaatio lapaluuta tukien
    o Hawkins-Kennedy: olka ja kyynär 90 asteen fleksiossa, lapaluuta tukien sisärotaatio eli käsivartta alas
    o Empty can (Jobe): kädet suorana 90 asteen abduktiossa 45 asteen etuviistossa peukalot alaspäin, tutkija vastustaa abduktiota
    o ulkokierron pito (infraspinatus yhdessä): 90 asteen abduktio ja maksimaallinen ulkokierto -> pito
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Ulkokierron lihakset ja testi

A
  • infraspinatus ja teres minor

- Hornblower: 90 asteen abduktio ja 90 asteen ulkokierto -> pito

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Olkapääkipu ja yleiset hoidon periaatteet

A
  • toiseksi yleisin TULE-vaiva
  • olkapäässä suuri liikelaajuus ja kompleksi anatomia
  • vakavan sairauden merkit olkapääkivussa: tulehduksen merkit, maligniteetti tai merkittävä vamma
  • kun vakavaa sairautta ei ole -> kons hoito: fysioterapia, kipulääke, lämpö/kylmä, glukokortikoidipistokset (ei paranna vaivaa, jos pitkittyy, tulehduksellisen komponentin hillitseminen)
  • vaivan pitkittyessä lisätutkimukset: RTG kaikilta, UÄ tarvittaessa, MRI vain esh
  • jos hoidon vaste huono useiden kuukausien jälkeen -> fysiatri/ortopedi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Olkapääkivun erotusdiagnostiikkaa yleisimmissä vaivoissa

A
  • kiertäjäkalvosimen jännerappeuma/tendinopatia: kipukaarioire (60-120 asetta), passiivinen liike kivuton, voiman heikentymä (subakromiaalinen puudute -testi), RTG kuva normaali tai jänteessä kalkkia
  • kiertäjäkalvosin repeämä: aktiivinen liike rajoittuu, passiivinen vapaa, voimaheikkous (tyypillisesti abduktio ja ulkokierto), RTG normaali, isossa repeämässä subakromiaalitila voi madaltua
  • jäätynyt olka/kapsulitti: akt ja pass liike rajoittunutta, voiman heikentymistä ja kipua, RTG normaali
  • nivelrikko: akt ja pass liike rajoittunut, nivel rutisee, RTG kuvassa nivelrikko (madaltunut rako, osteofyytit, skleroosi)
  • olkanivelen epävakaus: Sulcus-testi (rakenteellinen löysyys -> käden veto alaspäin) ja Apprehension-testi (havahtuminen) tai Relokaatio (vrt. apprehension makuulla ilman tukea ja tuen kanssa), tyypillinen nuorilla alle 30 v., vertaa muihin niveliin (ominaisuus)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Kiertäjäkalvosimen jänteen rappeuma/tendinopatia: yleisyys ja etiologia

A
  • ns. olkalisäkkeen alainen kipu
  • yleisin olkavaiva
  • 2-3% prevalenssi
  • tyypillisesti yli 50 v potilas, geneettiset tekijät, tupakointi
  • taustalla jänteen ikääntymismuutokset
  • yläsektorilla työskentely kivuliasta, hankalaa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Kiertäjäkalvosimen repeämä

A
  • oireettomia repeämiä noin 2 kertaa enemmän kuin oireisia
  • ikääntyminen, potilas usein yli 50 v.
  • supraspinatus yleisin (myös infraspinatus ja subscapularis)
  • hoito: pieni repeämä -> kons hoito, vaikea toiminnan haitta -> leikkaus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Hauiksen pitkän pään jänteen vamma

A
  • taustalla voimakas ponnistus tai tempasu ja usein myös degeneraatio -> kipu
  • Kippari Kalle, arkuus bicepsurassa
  • Yergason testi: kyynärpäässä 90 asteen kulma, kyynärvarsi pronaatiossa, tutkija vastustaa supinaatiota
  • Speedin testi: alaraaja suorana alhaalla, kyynärvarsi supinaatiossa -> nosto etukautta vastustaen
  • jos toiminta säilynyt, voi antaa olla, muutoin leikkaus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Jäätynyt olkapää

A
  • olkanivelen sairaus, jossa nivelkapseli paksuuntuu ja kiristyy (synoviitti) -> kipu ja liikerajoitus
  • voi kehittyä ilman edeltävää syytä tai sekundaarisena muiden olkanivelen tai yläraajan kiputilojen, vammojen tai sairauksien jälkeen (diabetes, hypotyreoosi, hypoadrenalismi, olkapään tendinopatiar, AC-artriitti, murtumat, AVH, Parkinson, sydän- ja keuhkosairaudet)
  • kipuvaihe (0-2-6 kk), jäätymisvaihe -> jäykkyysvaihe (6-12 kk), paranemisvaihe (12-24 kk)
  • oireet vähitellen, jäykkyysvaiheessa jäykkyyttä myös passiivisessa liikkeessä ja kipu alkaa helpottua
  • erotusdiagnostiikassa tarvittaessa RTG, UÄ, joskus MRI, PVK, CRP, La, gluk ja TSH
  • hoito konservatiivinen: alkuun kivun vähentäminen kohtuulliseen ja sen jälkeinen fysioterapia
  • narkoosimanipulaatiota voi harkita, jos jäykkyysvaihe pitkittyy ja ft 6 kk ei auta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Olkapään pinneoireyhtymä: oireet, diagnoosi ja hoito

A
  • tyypillistä: rasituskipu, lepokipu, kivun säteily olkavarteen, rasitus pahentaa ja kipukaari-oire
  • liikelaajuudet normaalit tai vain lievästi rajoittuneet, RTG normaali
  • ahtautetaan subakromiaalisti tilaa olan passiiviliikkein (Neer etuelevaatio ja Hawkins-kennedy käden vääntö alas) ja puudute-testi
  • konservatiivinen hoito: fyster 6 kk, päivittäinen harjoittelu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Epikondyliitti

A
  • lateriaalinen = tenniskyynerpää, extensor carpi radialis brevis
  • mediaalinen = golfkyynerpää, pronaattorit ja koukistajat
  • työikäiset, tupakointi, ikä
  • tendinopatia
  • 90 % paranee 12 kk aikana ilman hoitoa
  • kuormitusmuutokset, ergonomia, fysioterapia, lasta (relatiivinen lepo), venytykset, hyvin harvoin oper
47
Q

Bursitis olecrani (student’s elbow)

A
  • mekaaninen ärsytys (nojaaminen)

- hoito: lepo, suojaaminen, punktio

48
Q

Olkanivelen instabiliteetti eli MDI

A
  • hyperlaksiteetti vs. instabiliteetti
  • liikkeen hallinnan ongelma
  • traumaattinen (yksisuuntainen) vs. MDI (ominaisuus, monisuuntainen)
  • oireilu voi alkaa vähäisen vamman tai rasituksen yhteydessä
  • muljahtelun tunne, voiman katoaminen kesken liikkeen, huono rasituksen sieto
  • oireiden pitkittyessä tendinopatia
  • kl. tutkimuksessa usein ei löydöksiä tai kaikki vähän kivuliasta
  • hoito: liikkeen hallinta eli fysioterapia
  • operatiivista hoitoa voi harkita, jos oire erittäin häiritsevä
49
Q

Olkapään sijoiltaanmeno yleisyys

A
  • glenohumeraalinivel, olkanivelessä 50 % sijoiltaan menoista
  • nuorilla aikuisilla yleisin olkavamma, alle 30 v tyyppipotilas
  • 90 % luksaatioista anterioirinen -> post (toisikisi yleisin) ja inf harvinaisia
  • Vammamekanismi: kaatuminen loitonnetun olan varaan
50
Q

Olkapään sijoiltaanmeno diagnoosi

A
  • inspektio
  • kivulias, palpoiden tyhjä glenokuoppa (majus ei löydy)
  • tarkista hermotus ja verenkierto -> plexusvenytys ja axillaarihermon vauriot mahdollisia
  • RTG: AP suunnassa + lateraali + aksillaari (post. luksaatio näkyy huonosti AP-suunnassa)
51
Q

Olkapään sijoiltaanmeno hoito

A
  • repositio: 1) roikotus 2) veto
  • kipulääkitys ja relaksantti tai puudutus, anestesia
  • uusinta RTG
  • reposition jälkeen kantoside 1 vko, kuntoutus, kiertoharjoitteet (Pendel)
  • toistuvissa luksaatioissa tai jos olkanivel ei pysy paikoillaan, leikkausharkinta
52
Q

AC-nivelen luksaatio

A
  • vammamekanismi: yleensä suora isku hartiaan
  • oireet: kipu AC-nivelen seudussa, solisluun pään kranialisoituminen, olkapään ilmeen muuttuminen
  • Rockwood-luokittelu -> siirtymän lisääntyessä luokka kasvaa
53
Q

Rockwood-luokittelu

A
  • AC-nivelen luksaatio

I = pelkkä nivel
II = nivel ja ligamentti (lig. coraco-claviculare)
III = molemmat -> solisluu nousee ylöspäin (halutessaan saa lähettää eteenpäin)
–> kons hoito: niska-rannelenkki 4 viikkoa, ennuste hyvä

IV = molemmat ja AP-siirtymä
V = molemmat ja superior-siirtymä
VI = molemmat ja inf siirtymä
–> operatiivisen hoidon harkinta, kun AP-suunnan instabiliteetti (solisluuta voi liikuttaa AP-suunnassa)

54
Q

Solisluun murtumat

A
  • 4-16 % aikuisten murtumista, yleisin lasten murtuma, 40 % kaikista olan seudun murtumista
  • vammamekanismi: suora isku olkapäähän -> 80 % keskidiafyysissä, 10 % lateraalipää
  • tarkista verisuoni ja hermostatus -> harvinainen, mutta mahdollinen
  • konservatiivinen hoito, jos luiden välillä kontakti ja < 2 cm lyhentymä: niskarannelenkki 3-4 viikkoa, RTG kontrolli 2-3 vko kohdalla, Pendel eli kiertoharjoitteet
  • operatiivinen hoito, jos ei kontaktia, > 2 cm lyhentymä, ihon vitaliteetti uhattuna tai avomurtuma -> lateraalipään murtumat yleensä leikataan -> levytys
  • luutumistaipumus hyvä
55
Q

Humeruksen yläosan murtumat: yleisyys, tutkiminen ja luokittelu

A
  • 5 % tai 20 % aikuisten murtumista, esiintyvyys lisääntyy 50 + vuotiailla, etenkin naisilla
  • hoidetaan (85%) pth, vammamekanismi useimmiten pienienerginen kaatuminen käden varaan -> osteoporoosi
  • yleensä kirurginen kaula murtuu
  • 50 % murtumista stabiileja kahden kappaleen murtumia
  • tutkiminen: inspektio (hematooma yleensä iso, turvotus, kipu), palpaatio, verenkierto, hermotus, RTG (kaksi suuntaa) ja pirstaleisessa TT
  • Neerin luokittelu: kirurginen kaula, anatominen kaula, tuberculum majus ja minus sekä näiden suhde toisiinsa
56
Q

Olkaluun/humeruksen yläosan murtumien hoito

A
  • hyväasentoinen kirurgisen kaulan murtuma: vähintään 50 % kontakti, alle 45 astetta angulaatiota, tuberculum majus siirtynyt alle 5-8 mm -> kons: kantolenkki 3 vko, pendel-harjoitteet 1-2 viikon päästä, aktiiviset harjoitteet 3-5 viikon päästä (Pendel), RTG 2 vko ja 4 vko
  • leikkaushoitoa harkitaan, jos olkanivel pois paikaltaan tai murtuma on pirstaleinen
  • anatomisen kaulan murtumat leikataan -> lähetetään aina eteenpäin, vaatii korkeaenergisen vamman -> levytys/ruuvaus, erittäin pirstaleisiin tekonivel, potilaan ikä ja luun kunto vaikuttavat
57
Q

Lapaluun murtuma

A
  • Harvinainen, esiintyvyys alle prosentin, vammamekanismi korkeaenerginen
  • Scapulan siipi: konesrvatiivinen hoito -> 2-3 viikon kantoside, rtg 3 vko -> kunotutus ja 6 vko -> aktiiviset harjoitteet
  • Nivelmalja ja lapaluun kaula: luksaatiomurtuma, glenon nivelpinnassa pykälä, nivelpinta kallistunut yli 40 astetta -> leikkaus, muutoin kons (jos dislokaatio alle 5 mm voidaan harkita kons hoitoa)
  • ”Floating shoulder” = lapaluun kaulan ja solisluun yhtäaikainen murtuma -> leikkaus -> stabiloidaan ainakin toinen (yleisimmin solisluu)
58
Q

Humeruksen varren (keskikolmanneksen) murtumat

A
  • harvinaisia, noin 1 %
  • vammamekanismi: kaatuminen, kiertovamma (kädenvääntö) ja korkeaenergiset vammat
  • luokitellaan: kierre-, viisto- ja poikkimurtumaan, jossa huonoin luutumispotentiaali -> lähetä eteenpäin
  • luutumistaipumus erittäin hyvä -> < 20 asteen kulmavirhe, pienikin kontakti riittää
  • hoidetaan pääsääntöisesti humerusortoosilla 6 viikkoa (ad. 10 viikkoa), RTG 2 vko, 4 vko, 6 vko, pendelit 1-2 vkon jälkeen ortoosin kanssa, kuormitusta lisätään, kun lujittumista havaitaan
  • jos ei luutumisenmerkkejä tai hetkuu 6 vkon kohdalla -> ortopedi -> mahdollisesti levytys
59
Q

Kyynärnivelen murtumat

A
  • capitulum/caput radii: kipu lateraalisen epikondyliitin alapuolella palpoiden pro-supinaatio-liikkeessä, jää helposti huomaamatta RTG-kuvassa; eksaktiasentoinen kantositeellä; dislokaatio < 2 mm kulmakipsi ja rtg 1-2 vko; dislokaatio > 2 mm, leikkaus
  • humeruksen kondylimurtuma: usein dislokoituneita/pirstaleisia -> operoidaan käytännössä kaikki, verisuoni- (radialis ja ulanris) ja hermostatus (n. ulnaris) erityisen tärkeää!
  • olecranon murtuma: dislokoituneet leikataan (n. ulnaris!) eli käytännössä kaikki, eksaktiasentoiset harvinaisia ja kons + tarkka seuranta, inaktiiveilla voidaan päätyä kons hoitoon
60
Q

Antebrachium murtumat

A
  • vammamekanismina käden päälle kaatuminen
  • leikataan aina
  • aitiopaineoireyhtymän mahdollisuus, verisuoni- ja hermostatus, avomurtuman mahdollisuus -> lähetä nopeasti eteenpäin
61
Q

Distaalinen radiusmurtuma: yleisyys ja vammamekanismi

A
  • tärkein PTH hoidettava murtuma, noin 15 % kaikista murtumista
  • tavallisin yli 50-vuotiaiden murtuma
  • 25-30/10 000 vuodessa -> 5-6 murtumaa /omalääkäri vuodessa -> 25-30 käyntiä /omalääkäri vuodessa
  • potilaista naisia 4/5, lisääntyy vaihdevuosien jälkeen, liittyy osteoporoosiin, yleensä ensimmäinen osteoporoottinen murtuma -> hoida osteoporoosi
  • yleensä pienienerginen vamma; kaatuminen liukkaalla, esiintyminen kausiluonteista
62
Q

Distaalinen radiusmurtuma: luokittelu

A
  • Collesin murtuma = radiuksen pään sijoiltaan meno ”lyhentymä”, nivelpinta kallistunut dorsaalisesti, kaatuessa ottaa vastaan kämmenellä
  • Smithin murtuma = radiuksen irtokappale kallistuu volaarisesti, kaatuessa ottaa vastaan kämmenselällä
  • Bartonin murtuma (Smith II) = osittainen murtuma, joka yltää nivelpintaan asti ja ranne subluksoituu murtumakappaleen suuntaan
  • Chaufferin murtuma = processus styloideus radiin murtuma, jossa ranne siirtyy ulnan suuntaan
63
Q

Ranteen tyyppimurtuma

A
  • Collesin murtuma
  • ns. bajonetti (haarukka) virheasento tyypillinen: nivelpinnan dorsaalinen angulaatio (norm. volaarisesti 12 astetta), radiaalinen deviaatio (norm. ulnaarisesti 22 astetta) ja radiuksen lyhentyminen
  • -> värttinäluun nivelpinta kääntyy dorsaalisesti ja lyhenee
  • radiusmurtuman lisäksi: n. 60 % liittyy prc. styloideus ulnaen murtuma, joskus TFC vamma (yhdistää radiuksen ja ulnan), harvoin scaphoideum murtuma
  • vammamekanismi: ranne vääntyy dorsifelksioon esim. kaatuessa
64
Q

Collesin murtuman hyväksyttävä asento ja hoito

A
  • dorsaalinen kallistuma < 10 astetta, lyhentymä < 3 mm (ulnan nivelpinta suhteessa radiuksen nivelpintaan)
    (- volaarinen < 20 astetta, pykälä < 1-2 mm, diastaasi < 2 mm ja inklinaatio > 15 astetta)
  • reponoi puuduttaen (lidocain) ja kipsaa oikeaan asentoon (funktioasento, lievä volaarifelksio voi olla) -> rtg
  • jos reponointi ei tuota tulosta tai yli 2 vko vanha murtuma -> operatiivinen hoito
  • asentokontrolli 4-7 vrk ja 10-14 vrk, immobilisaatioaika 5 vko ja kuntoutus
65
Q

Rannemurtuman hoitotulokset ja komplikaatiot

A
  • jopa 30 % potilaista jää lieviä pitkäaikaishaittoja: huono puristusvoima, liikkuvuus tai kipua
  • on harvinaista, ettei ranne luudu kuuakausien aikana
  • korjausosteotomia voidaan yleensä suorittaa noin 1 v kuluessa, huomattavakin virheasento voi olla hyvin siedetty
  • tärkein komplikaatio alkuvaiheessa on riittämätön primaarireduktio tai asennon pettäminen
  • medianushermon kompressio-oireita 5-10 %
  • lieväasteinen RSD (kiputila, CRPS) kehittyy jopa 20 % -> liikeharjoitukset auttavat yleensä, sillä johtuu liikkumattomuudesta
  • extensor pollicus longus jänteen repeämä noin 1 %
  • radiokarpaalinivelen artroosi (5 %) mahdollinen, jos jää pykälä
66
Q

Scaphoideum-murtuma

A
  • kliininen tutkimus (nuuskakuoppa kipeä), RTGssä ei välttämättä näy
  • ehkä elimistön huonoin luu luutumaan (huono verenkierto, murtuma huonontaa)
  • jos aristaa, mutta kuvassa ei murtumaa -> hoida 2 viikkoa kuten murtumaa ja kontrolloi status (murtuma ei parane 2 viikossa, joten jos ei enää kipeä, ei ole scaphoideum murtuma, muutoin hoitoa jatketaan)
  • täysin dislokoitumaton murtuma hoidetaan kons -> 8 vkon kipsi + kontrollit 2,4,6,8 vko
  • luutuminen päätellään rtgn ja kl statuksen perusteella -> kivuton
  • jos ei luutunut 6-8 vkon kohdalla -> käsikirurgi
  • dislokoituneet murtumat (RTGssä näkyy murtuma) leikataan aina -> luudutus ruuveilla
67
Q

Yläraajan hermorungot

A
  • N. medianus: 4 sormen puolikkaasta kämmenen radiaalinen palmaarinen alue ja thanar lihaksisto
  • N. ulnaris: 4 sormen puolikkaasta ulnaarinen puoli, sormien puristus ja haritus
  • N. radialis: radiaalinen dorsaalinen kämmenen puoli, ranteen ja sormien ekstensio
68
Q

Medianuspinne

A
  • medianus kulkee karpaaliligamentin alla -> yleisin!
  • oireena puutuminen (aamuisin), kipu medianuksen alueella ja thenar arofia
  • yleisimmin toimistotyöntekijöillä, fyysistä työtä tekevillä ja rannemurtumapotilailla
  • diagnoosi: Phalen, Tinell, senosoromotoriikka, ENMG
  • Hoito: alkuvaiheessa yölasta, tarvittaessa karpaaliligamentin diskiisio
69
Q

Ulnarispinne

A
  • Guyonin kanava kämmenessä -> harvinaisempi
  • kubitaalitunneli kyynärpäässä -> N. ulnaris sltans, yleisempi
  • Oireena: puutuminen ja kipu ulnarisalueella, sormien haritusvoimaheikkous, hypothenar atrofia
  • yleisimmin fyysisen työntekijöillä
  • Diagnoosi: tinell kubitaalitunnelissa/Guyonissa, senosmotoriikka
  • Hoito: alkuvaiheessa fyysisen kuormituksen vähentäminen, ulnarishermoston vapautus (osbornen ligamentti tai guyon)
70
Q

Radialispinne

A
  • Etiologia:
    1) ”juoppopinne”
    2) humeruksen murtuman yhteydessä
    3) harvinainen frohsen syndrooma/oireyhtymä = värttinähermon motorisen osan pinne -> MCP ekstensio heikko
  • Diagnoosi: motosensoriikka, ENMG
  • Hoito: juoppopinne -> kons, murtuma -> murtuman hoito, frohse -> lievänä kons, vaikea hermon vapautus leikkauksessa
71
Q

Perifeeristen hermopinteiden erottaminen kaularangan hermopinteistä

A
  • ENMG
  • provokaatiotestit -> juuriaukkoprovokaatio
  • MRI
72
Q

Ranteen luut

A
  • ulnan päältä ylöspäin pikkurilliin ja nimettömään: os lunatum, os triquetrum (palmaarisesti pisiforme) ja os hamatum
  • peukalon alla: os trapezium
  • etusormen alla: os trapetzoideum
  • keskelle jää: capitatum
  • radialiksen päällä: os capitatum
73
Q

Yläraajan nivelrikot

A
  • harvinaisia ylipäätään (vrt. lonkan, polven), sattumalöydöksiä
  • GH-nivelessä (harvinainen) primaari tai sekundaari vamma, niveltulehdus, nivelen epävakaus
  • AC-nivelessä yleinen RTG-löydös -> kipu cross arm
  • nivelrikkokipu on yleisiä liikeradan loppuosassa, etenkin taudin alussa
  • passiiviliikkeet!
  • nivelrikon yleiset hoitoperiaatteet: kivun hoito, aktiviteettien muokkaus, kortisonia ei kuivaan niveleen, kertaalleen voi kokeilla
  • lähete kirurgille: jatkuva lepokipu tai muutoin erittäin haittaavat oireet, jos kiertäjäkalvosin huonossa kunnossa, tulokset huonompia
  • yleisiä kädessä
74
Q

Fibromatoosi

A
  • dupytrenin tauti eli kämmenkalvon kurouma kädessä -> perinnölliset tekijät (viking), diabetes yleinen potilailla -> pistos tai kirurgia
  • peyronin tauti peniksessä
  • plantaarinen fibromatoosi
75
Q

CRPS

A
  • kipuoireyhtymä raajassa tai sen osassa
  • autonomisen hermoston toiminnan häiriö -> kipu ei vaimene normaalisti selkäytimessä -> yliampuva signaali -> aivot mukautuu
  • kudosmuutokset (turvotus, ihon/kynsien paksuuntuminen, karvojen lähtö, lihaskato, osteoporoosi, jäykkyys)
  • vasomotoriikan häiriö (ihon väri, kuuma, kylmä)
  • sudomotoriikan häiriö (hikoilu)
  • motoriset häiriöt (heikkous, vapina, myklonus, herkityneet refleksit)
  • akuutti (< 3kk), dystrofia (3-6 kk) ja atrfia (> 6kk)
76
Q

Käden replantaatio

A
  • yksittäisiä sormia tai sormien päitä ei korjata
  • todellisen tarpeen mukaan korjaus
  • yleiskunto ja vitaalitoiminnot
  • raaja viilenneteään noin 5 asteiseksi
  • peukalon aktiivinen hoito hyödyllistä, pelkän peukalon toipuminen kestää 5-6 kk
  • kämmenen tai ranteen alueen korjauksissa toiminnalliset tulokset ihan hyviä, toipuminen vie 1-2 vuotta ja johtaa usein uudelleenkouluttautumiseen
  • keskimääräinen poissaloloaika 7 kk, useimmat tarvitsevat jatkoleikkauksia
  • tuntohermos palautuu noin 1,4 cm/kk
  • pelkkä suojatunto palautuu noin 30-77 %
  • nivelten liikkuvuus keskimäärin 50 % normaalista
77
Q

Sääri ja reisimurtumat

A
  • RTG-kuva
  • leikataan aina aikuisilla!
  • aitiopaineoireyhtymä, verisuoni- ja hermo-status
78
Q

Lonkan alueen murtumia

A
  • Lantion murtumat
  • Asetabulumin murtumat
  • Proksimaaliset reisiluun murtumat eli viralliset lonkkamurtumat
  • Reisiluun diafyysimurtumat
  • Distaaliset reisiluun murtumat
79
Q

Lonkkaluksaatio

A
  • Polveen kohdistuva reisiluun suuntainen vamma, yli 10 vuotiailla suurienerginen vammamekanismi, 5 % kasvuikäisistä saa lonkkaluksaation
  • Iskiashermovaurio 7-14 %, asetebulumin takaraunen murtuma 40 %
  • Posteriorinen luksaatio yleisin 90% (jalka fleksiossa, adduktiossa ja sisärotaatiossa)
  • Repostitio humautuksessa (jalka fleksiossa, veto ylöspäin rotatoiden)
  • Vuodelepo 2-3 vrk, varauskielto useita viikkoja
  • Jos iso murtumakappale tai repositio ei onnistu -> operatiivinen hoito
  • RTG kontrolli myöhemmin (luunekroosi, artroosi)
80
Q

Proksimaaliset reisiluun murtuma: yleisyys ja etiologia

A
  • Lonkkamurtumien määrä nykyään n. 7000 vuodessa ja määrä lisääntymässä
  • Insidenssi nousussa: väestön ikääntyminen ja osetoporoosi
  • Vanhuksilla osteoporoosi eli pienienerginen vamma riittää, nuorilla suurienerginen vammamekanismi
  • ¾ tai 66 % naisia ja ¾ yli 70-vuotiaita
  • noin 20 % murtumista tapahtuu tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa
  • Elinikäinen riski miehillä noin 10 % ja naisilla noin 20 %
81
Q

Lonkkamurtuman tärkeimmät riskitekijät

A
  • murtumat vanhemmilla
  • aiempi murtuma (ranne naisilla)
  • heikentynyt liikuntakyky ja lihasheikkaus (kävelynopeus, tuoliltanousu, puristusvoima)
  • tupakointi
  • runsas alkoholinkäyttö
  • D-vitamiinin puute
  • huono ravitsemustilanne, pieni painoindeksi
  • Diabetes, erityisesti tyyppi 1
  • avh-tausta
  • Parkinson tai muistisairaus (Alzheimer)
  • heikko näkökyky (syvyysnäkö tai näkökenttä)
  • lääkket (bentso tai uni, masennus, psykoosi, opioidit, PPI)
  • laitosasuminen
  • hypertyreoosi, keliakia, keuhkoahtaumatauti, nivelreuma, MS-tauti altistaa
82
Q

Proksimaaliset reisiluun murtumat: diagnoosi ja luokittelu

A
  • dislokoituneissa jalan lyhtentymä ja ulkorotaatio
  • aristus laajaa liikuteltaessa
  • RTG (ap ja sivu)
  • reisiluun kaulan dislokoitumaton murtuma voi olla vähäoireinen ja tulla kuvissa näkyviin vasta muutaman päivän päästä -> kliinisesti epäilyttävissä tapauksissa RTG kuvan uusinta tai MRI tai TT
  • Reisiluun kirurgisen kaulan ja reisiluun pään murtumat 60 %, trokanteerinen (major tai minus) murtuma 30 %, subtrokanteerinen (5 cm minuksesta alaspäin) murtuma 10 %
  • jaetaan stabiileihin ja instabiileihin
  • Reisiluun kaulan murtumat: Garden luokitus 1-4, mitä isompi vaurio, sitä isompi numero
  • Pertrokanteeriset murtumat: AO-luokitus A1 simple, mediaanin tuki on, stabiili, A2 pirstaleinen -> instabiili sekä A3 lateriaalinen kortex rikki -> instabiili
83
Q

Lonkkamurtumien hoito

A
  • Mahdollisimman nopea hoito (tavoite <24 h), kivun tehokas hoito läpi koko prosessin -> varhainen mobilisaatio heti leikkauksen jälkeen -> laaja-alainen ja moniammatillinen hoito
  • Perussairauksien optimointi (etenkin keuhkoahtauma, diabetes, syd. vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja iskemia)
  • Stabiili osteosynteesi – varhainen varaus
  • Trombiprofylaksia
  • Infektioprofylaksia
  • Murtumaluokituksen huomioiminen
  • Konservatiivinen (< 5%): dislokoitumaton, impaktoitunut collum murtuma harkituissa tapauksissa tai jos leikkaus kontraindisoitu
  • Internifiksaatio (DHS, gammanaulaus tai ruuvit): a) diskoloitumattomat ja “nuorten” dislokoituneet collum murtumat reposition jälkeen (kanyloidut ruuvit) b) trokanteeriset ja subtrokanteeriset murtumat (DHS, gamma) -> Yleensä osapaino/täyspainovaraus sallitaan heti
  • Puoliendoprteesi: dislokoituneet collum murtumat vanhemmilla potilailla -> täyspainovaraus heti, nuoremmilla ja aktiivisilla potilailla-> totaaliendoproteesi (TEP), jossa sijoiltaanmenon riski suurempi, mutta uusintaleikkausriski pienempi kuin puoliendolla
84
Q

Lonkkamurtumien/leikkauksen jälkeiset komplikaatiot

A
  • Varhaiskuolleisuus 5 %
  • Kuolleisuus 20-30 % / 1 v
  • Laitostuminen: 5 % aiemmin kotona asuneita ja 20 % kotihoidon piirissä olleista on pitkäaikaishoidossa vuosi murtuman jälkeen
  • Tromboembolia
  • Pneumonia, virtsatieinfektio, ym
  • Dementian paheneminen
  • Luutumattomuus, asennon pettäminen (internifiksaatio)
  • Aseptinen luunekroosi, artroosi
  • Osteosynteesimateriaalin pettäminen
  • Infektio: pinnallinen, syvä
  • Proteesin irtoaminen
  • Proteesiluksaatio
  • Delirium 20-55 %, joista puolella tämä ollut jo ennen sairaalaan tuloa -> ehkäisy!
85
Q

Lonkkamurtuman jälkeen

A
  • kaatumisten ehkäisy
  • ravitsemus, etenkin D-vitamiini ja kalsium
  • osteoporoosin lääkehoidon harkinta
  • kotona asuneille (keskitettyä) aktiivista kuntoutusta ja pitkäaikaishoidossa olleille aiempi hoitopaikka
  • 1-2 kk vältetään lonkkanivelen ääriliikkeitä
86
Q

Tendinopatiat eli jännevaivat: oireet ja diagnoosi

A
  • kipu ja akuuttivaiheessa mahdollinen turvotus jänteen alueella sekä lihaksen funktiossa
  • toiminnallinen anatomia taustalla
  • jännetuppitulehduksissa narinat (palpoitaessa jänteen liikkuessa)
  • kliininen tutkimus: anamneesi, provokaatiotestit, palpaatio, joskus UÄ, MRI, RTG
87
Q

Tendinopatian patofysiologia

A
  • aluksi akuutti inflammatorinen vaihe, jota seuraa krooninen vaihe eli tendinopatia
  • Fibroblastien määrä kasvaa
  • Neovaskulaarisaatio ja hermokudoksen määrä kasvaa
  • Proteoglykaanien ja glykosaminoglykaanien määrä kasvaa
  • Kollageenien epäjärjestys  jänne paksuuntuu
  • Lopussa prostaglandiineja ja tulehdussolukkoa ei ole! -> kortinsoni ei auta
88
Q

Tendinopatian altisteet -> ehkäisy

A
  • liikeketjun ongelma, lihastasapaino ja agonisti-antagonisti funktion toiminta
  • toimistotyö/toistotyö, kylmä, tärinä, runsas voiman käyttö, tupakointi, sairaudet
89
Q

Tendinopatioiden hoito alaraajassa

A
  • akuuttivaihe: kylmä, NSAID, relatiivinen lepo (lasta?), kortisoni-injektio harkitusti, altisteiden kartoitus ja vaikuttaminen niihin
  • pitkittynyt: altisteiden kartoitus ja korjaus, NSAID vain tarvittaessa, tuet/ortoosit soveltavin osin, kuntouttavat harjoitteet/fysioterapia (eksentriset harjoitteet, lihastasapaino, lievä epämiellyttävyys sallittu)
90
Q

Hyppääjän polvi

A
  • patellajänteen tendinopatia ja ärsytysoire
  • yleinen polven etuosan kiputila aktiivisilla liikkujilla (yliedustettuna lentopallo ja jalkapallo)
  • altisteena: kovat alustat, kireät hamsting- ja quadrecepslihasket
  • tyyppipiirteet: kipu patellan alareunassa, myös tibiaan kiinnityskohdassa tai patellan yläreunassa mahdollinen, kipu esiintyy hypyissä, kyykistymisissä ja tärähdyksissä
  • vaiva degenraatiotyyppinen enemmän kuin inflammatorinen
  • kokonaisprevalanssi 14 %, 50 % lentopalloilijoista
  • diagnoosi kliininen, kuvantaminen erotusdiagnostiikkaa
91
Q

Osgood-Schlatter

A
  • patellajänteen insertion (tuberositas tibiae) vaiva kasvupyrähdyksessä, joka pahenee urheillessa
  • oireena: ajoittainen ja paikallinen kipu ja arkuus toistuvissa harjoitteissa tai harjoitteiden muuttuessa, yleensä lääkäriin hakeudutaan noin puolen vuoden päästä oireiden alusta
  • löydökset: sääriluun kyhmyn suurentuminen, turvotus, polvinivelessä ei nestettä, quodriceps ja hamstring usein kireät, kipua lisäävät polven vastustettu ojennus ja passiivinen polven ylifleksio
  • hoito: urheilua ei tarvitse rajoittaa, hoidettu ja hoitamaton sama lopputulos, oireet eivät häviä kokonaan ennen apofyysin fuusioitumista, lihaskireyden hoitaminen ja kylmähoito
  • äärettömän harvoin leikataan (jos kasvu on loppunut ja silti oireilee pahasti)
92
Q

Sinding-Johanson-Larsen (SJL)

A
  • nuorison hyppääjän polvi

- ei vaadi hoitoa, hyvälaatuinen vaiva

93
Q

Juoksijan polvi

A
  • polven lateraalisen epikondyylin kipu, yliedustettuna juoksua harrastavissa ja pyöräilijöillä
  • kipu alkaa hetken juoksun jälkeen, kivun alkaminen riippuu taudin asteesta
  • altistavina: mäkijuoksu (alamäki), harjoittelun kuormittavuuden lisäys, pitkä askelväli, kaltavalla alustalla juokseminen, jalkaterän ylipronaatio, tibian sisäkierto, lonkan abduktorien heikkous
  • etiologiaa ei tunneta, arvellaan johtuvan hankauksesta
  • diagnoosi: anamneesi, kliinisiä löydöksiä vähän, erotusdiagnostiikassa MRI voi olla tarpeen (kierukka, rasitusmurtuma, biceps tendinopatiat, LCL-patologia)
94
Q

Polven alueen yleisimmät bursiitit

A
  • Pas anserinus (harvinainen)
  • prepatellaarinen (kontallaan tai kaatuessa)
  • infrapatellaarinen
  • paiseet avataan, muutoin bakteeriperäiset ab-hoidolla, muut levolla
95
Q

Patellafemorinen kipuoireyhtymä

A
  • anterior knee pain eli polven etuosan kiputila eli polven epäspesifinen kipu, PFFPS
  • ei yhtä oireyhtymää, kipua aiheuttaa PF-niveltä kuormittavat liikkeet (esim. portaat)
  • patofysiologiaa: ongelma kineettisessä ketjussa (lantion kippaaminen, polven hakeutuminen sisäänpäin), quoadriceps heikkous tai voimaepäsuhta (vastus medialis), polven alueen pehmytosien kireydet (ITB), lisääntynyt Q-kulma (sääriluun kulma reisiluuhun), polven vargus-virheasento, lonkan tai pakaran lihasten heikkous, nilkan/jalkaterän ylipronaatio
  • -> patella linjautuu väärin -> kipu
  • hoitona: lantion hallinta, selän ja vatsalihasten hallinta, polven hallinta, lihastasapainon parantaminen -> vaste yleensä erittäin hyvä + kylmä ja patellan manuaalinen liikuttaminen, kivuton harjoittelu
96
Q

Polven vääntövammat

A
  • yleisimmät polven vamma
  • RTG-kuva murtumien poissulkemiseksi -> totaaliluksaatiolla kiire! patellamurtuma (ekstensioaparaatti-testi) ja tibian kondyylimurtumat lähetä eteenpäin, irtokappaleet päivystyksellisesti
  • testit: vetolaatikko, Lachman (ACL), Pivot shift (ACL), McMurray (polven vääntelyt nilkasta kiinni), kollateriaalit, ektensoriaparaatti (makuulla jalka suorana ylös -> patellan ongelmat)
  • veripolvi tai vesipolvi -> tyhjennä (jos rasvapisara -> murtuma) ja tarvittaessa puuduta
  • nivelkierukat
  • etu- ja takaristiside
  • nivelsidevammat leikataan ajanvarauksella (1-3 kk päästä, kun kivuton ja liikkuva)
  • meniskivamman hoidolla ei kiire, ellei täysin lukkopolvi
  • LCL leikataan aina, koska muutoin instabiili ja MCL kons hoito, ACL ja PCL alkuun konservatiivinen hoito ja operoidaan, jos instabiili -> konservatiivinen hoito ortoosilla
  • polvilumpion luksaatio: reponoituu itsekseen, tarvittaessa kipulääke, aina RTG! -> irtokappaleet, MPFL repeää aina, yleensä toistuvia -> fyster (tarv.leikkaus), tarvittaessa kyynärsauvat ja saranaortoosi
97
Q

Nilkan alueen yleisimmät tendinopatiat

A
  • mediaalimalleolin seutu: tibialis posterior (nilkan tärkein toiminta), flexor hallucis longus
  • anterioriset (yleisimmät): tibialis anterior -> jännetuuppitulehdus, varpaiden pitkä ekstensori
  • lateraaliset: peroneus longus ja brevis
  • posterioriset (yleisin): akilles
98
Q

Pernoustendiniitti

A
  • nilkan (post)lateriaalipuolella, longus (fibulan kärjestä distaalisesti) ja brevis (fibulan kärjestä proksimaalisesti/lähempänä)
  • altisteena usein nilkan nyrjähdys tai poikkeuksellinen rasitus ja jalan cavovarus-ryhti (kantapään sisäänkääntyminen eli ei lattajalka)
  • oireena: kipu, turvotus ja arkuus, vammassa tai luksoinnissa jänteen napsuminen/hyppiminen (lähetä eteenpäin hyppimiset)
  • löydökset: kipu venytyksessä (plantaarifleksio ja inversio), vastustetussa eversiossa kipu tai jänteen hyppiminen/napsahdus
99
Q

Flexor hallucis longus tendiniitti

A
  • koukistaa isovarvasta ja auttaa nilkan plantaarifleksiossa -> kipu
  • yleisempi naisilla (tanssi, jooga, baletti) tai liian isoilla kengillä, altisteena myös PTI-lisäluu (leikkaus)
100
Q

Tibialis posteriorin tendiniitti

A
  • tärkeä! jalkaholvi pettää! -> lattajalka
  • pitkittyessä jänne venyy ja aiheuttaa jalan ryhtivirheen eli mediaalinen jalkaholvi pettää
  • myös trauma voi aiheuttaa (nilkan dorsifleksio ja eversio) -> kivun äkillinen alku ja napsahdus
  • testi: kantakävelyssä vetää varukseen -> positiivinen, jos jalan asento tippuu valgukseen ja kipua
  • hoidossa huomioitava jalkaholvin tuki (tukipohjallinen) heti alussa, lisäksi terapeuttinen harjoittelu
  • jos tilanne jatkuu (kuukausia), niin lähetä eteenpäin
101
Q

Akillestendiniitti

A
  • kuuluu monta eri vaivaa, jotka oireilevat hyvin samoin -> kipu ja turvotus akilleksen seudussa, hermotus alentunut
  • etiologia epäselvä, ylikuormitus tavallista
  • eksentriset harjoitteet!
  • insertiotendiniitti: kantakiila voi auttaa
102
Q

Severin tauti

A
  • kasvavien lasten ylirasitusvaiva, 8% lasten ylirasitusvaivoista, voimistelu
  • taustalla mikrotraumat calcaneuksen apofyysissa
  • tyyppioireet: kipu kantapäässä, pahenee liikkuessa, palpaatioarkuus jalkapohjassa akilleksen insertioon asti, ei turvotusta, akillesjäykkyys
  • hoito: relatiivinen lepo ja rasituksen muokkaus, jänteen venytykset, fysioterapia
103
Q

Nilkan ligamenttivammat

A

FTA/FC yleisin: inversiovamma, vetolaatikkotesti, syndesmoosi ja deltaligamentti
o jos lateraaliosa kipeä RTG
o kons hoito, jos nilkka stabiili -> nilkkatuki 2 viikkoa, varaus sallittu, fysioterapia
o 6 kk jälkeen löysyys vaivaa, ei kipua -> jalkaortopedi
o TC-nivelen yhteydessä rustovaurio mahdollinen -> MRI

104
Q

Nilkkamurtumat

A
  • noin 9 % murtumista, 100-200/100 000
  • nuoret miehet ja iäkkäät naiset
  • nilkan vääntövamma -> vammaenergia ja vääntymissuunta määräävät murtumatyypin
  • instabiilitesti: vedä fibulaa irti (syndesmoositestaus eli nilkkahaarukan testaus) -> instabiilit leikataan
  • luksaatiomurtumat reponoidaan heti (jalkaterää vedetään kehonsuuntaisesti) -> verisuonivaurion riski
  • unimalleolaarinen: stabiili Weber A (alla) ja B (tasossa) voidaan hoitaa lyhyellä saapaskipsillä tai ortoosilla 6 vko, mahdollisesti lyhyempi
  • bimalleolaarinen ja trimalleolaarinen sekä instabiilit -> leikkaus + kipsihoito 6 vko vaiheittainen painovaraus
  • kipsin kanssa 2 viikkoa varaamatta, 2 viikkoa puolivarauksella ja 2 viikkoa täysivarauksella, myös kunotutus
  • ei RTG-kontrolleja ellei vaivaa -> tarvittaessa ortopedi
105
Q

Hallux valgus

A
  • kaikkein yleisin ortopedinen vaiva
    1. metatarsaali kääntyy mediaalisesti ja varpaat valgukseen, luurustoinen uloke kasvaa ja hankausoire
  • yleensä oireettomia pitkään
  • syy: korkokengät tai muu liiallinen päkiäkuormitus, perinnöllinen, yleisempi pes planuksessa
  • konservatiivinen hoito: leveäkärkiset kengät, varvasvälityynyt, fysioterapia, pes planuksen korjaaminen (tukipohjallinen tai leikkaus, jos vaivaa)
  • leikkaushoito, vain jos kipeä ja haittaa liikkumista -> monta eri tekniikkaa riippuen jalan asennosta, nivelrikossa MTP1 luuduttaminen, mahdollisesti akillesjänteen vapauttaminen
106
Q

Hallux rigidius

A
  • (ei taivu dorsifelksioon, artsoosia -> kipu)

- leikkauksessa kuluneet rustoalueet poistetaan ja nivel jäykistetään -> kipu poistuu

107
Q

Pes planus

A

= lättäjalka

108
Q

Plantaarifaskiitti

A
  • yleisimpiä jalkaterän vaivoja
  • jalkaterän RTG kuvassa kantaluun luupiikki ei aiheuta mitään oireita!
  • oireet: kipu aamulla ja levon jälkeen hankalin, kipu calcaneuksen etuosan alueella, ei puutumista, turvotusta tai mustelmaa (mustelma -> kalvojänteen repeämä!)
  • alkuun: venyttely (10 s kolme kertaa päivässä), yölasta, venytyssukka, NSAID, vapaa mobilisaatio
  • 4-6 viikkoa tarvittaessa: kuvantaminen RTGllä harkinnan mukaan, kortikoidi-injektio (mediaalisesti!), immobilisaatiolasta, fysioterapia, erityispohjallinen, kivunhoidon tehostaminen
  • pitkittynyt > 12 viikkoa: MRI, jos epävarmuus diagnoosista, operatiivisen hoidon harkinta
109
Q

Mortonin (metatarsal) neuralgia

A
  • päkiäkipu keski-ikäisellä ylipainoisella ihmisellä
  • yleinen kivun syy tai seuraus päkiän kuormituksesta (esim. akilleskireys) -> hermo paksuuntuu/neurooma, ENMG diagnostinen tutkimus
  • joskus luinen anatomia voi altistaa
  • konservatiivinen hoito: päkiäpehmennys, pohjalliset, akilleksen venytys
  • jos 3-6 kk hoito ei auta -> jalkaortopedi (akilleksen vapautus, Weilin osteotomia eli varvasluiden lyhennys)
  • jos yksittäinen syylän näköinen asia -> klavus eli liikavarvas eli känsä -> pohjalliset tai varvassuoja
110
Q

Jalkaterän murtumat

A
  • yksittäinen murtuma -> kons hoito eli kovapohjainen kenkä, usea murtuma tai 5. MT tuberositas eli Jonesin murtuma leikkaus
  • tarsometatarsaalinivelen luksaatio: jalat edellä tippuminen, kipeä, turvonnut -> leikataan! epäily riittää
  • calcaneous murtuma: hyväasentoiset tai hyvin pirstaleiset kons hoito, harvoin leikataan akuutisti
111
Q

Pes planovalgus

A
  • lattajalka, planus = matala holvi, valgus = kantaluu kallistuu ulospäin
  • 44 % 3-6 vuotiailla, korjautuu yleensä itsestään lihasvoimien ohjatessa kasvua -> ei hoideta mitenkään
  • lapsilla kivulias tai toispuoleinen -> ei lattajalka, vaan taustalla artriitti, tarsaalinen koalitio, trauma tai tuumori
  • aikuisilla kipu jalkaterän alueella ja lattajalan huono toiminta kävelyssä tai varpaille nousussa
  • konservatiivinen hoito: fysioterapia, jossa vahvistetaan pohjelihasryhmän toimintaa ja pohjallinen
  • jos kons hoito ei auta -> leikkaushoito joustavassa jalassa tilanne voidaan korjata jänteitä kiristämällä ja jäykässä hoidetaan usein nivelrikkoa
112
Q

Luun murtuman paranemisen vaiheet

A

1) murtumassa aina runsas verenvuoto -> hematooma
2) tulehdusvaihe: viikon kuluttua alkaa näkyä hentoa uutta luuta
3) korjausvaihe:
- hyytymän resorbointi ja luun uudismuodostus, huonon verenkierron alueella syntyy sidekudosta ja rustoa
- myös osteoklasteja paikalle mukana verenkiertoa ja osteogeenisiä soluja
4) muokkausvaihe: alun primaarinen luu resorboidaan ja tilalle tehdään kypsää luuta, joka muokkataan kuormitukseen sopivaksi

–> luutuminen kestää noin 6 viikkoa, mutta vaihtelevuutta on

113
Q

Kipsihoidon komplikaatiot

A
  • yleiset: Murtuman virheasento, turvotus, kipu, iho ongelmat, painaumat, lihasten ja nivelten toimintahäiriöt, laskimotukos, osteoporoosi
  • harvinaiset: Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (Complex Regional Pain Syndrome eli CRPS, äkillinen aitiopaineoireyhtymä (Volkmannin kontraktuura)