Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia 4 > Omat muistiinpanot verenkierto > Flashcards

Omat muistiinpanot verenkierto Flashcards

1
Q

Main solut tarvitsevat verenkiertoa?

A

Ne tarvitsevat solun mukana tulevia aineita soluhengitykseen ja proteinisynteesiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä verenkireto tekee solujen kuona-aineille?

A

Se kuljettaa ne erityselimistöön?

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä muuta veri kuljettaa?

A

Se kuljettaa hormoneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä kuuluu verenkierto elimistöön?

A

Sydän ja verisuonet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä kolmea verisuonityyppiä on?

A

Valtimot, Laskimot ja hiussuonet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä sydäntä ympyröi?

A

Sydäntä ympyröi ohut kaksikerroksinen sidekudoskalvo, sydänpussi,

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitä kerrosten välissä on?

A

Sen välissä on kapea, nesteen täyttämä sydänpussiontelo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä sydän pystyy tehdä nesteen ansiosta?

A

Se pystyy sen ansiosta sykkiessään liikkumaan sydänpussin sisällä lähes kitkattomana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Monta puolta sydämmessä on?

A

Sydämessä on oikea ja vasen puolisko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä puoliskoiden välissä olevat seinämät tekevät?

A

Välissä on lihasseinämiä, jotka estävät hapekasta ja hiilidioksiidipitoista verta sekoittumasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mitä molemmissa puolissa on?

A

On eteinen ja kammio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Toimivatko molemmat puoliskot yhtenä pumppuna?

A

Molemmat puoliskot toimivat erillisinä pumppuina.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Minne oikea puoliskopumppaa verta?

A

Oikeapuolisko pumppaa verta pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Minne vasen puoliskopumppaa verta?

A

Vasen puolisko pumppaa verta aortan välityksellä muualle elimistöön, isoon verenkiertoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Ovatko eteisen seinämät ohueemmat kuin kammioiden?

A

Eteisten seinämät ovat ohueemmat kuin kammioiden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Miksi vasemman kammion seinämät ovat paksumpia kuin oikean

A

Se on paksumpi koska se tarvii enemmä voimaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Mitä läppät tekevät?

A

Ne varmistavat että veri kulkee yhteen suuntaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Montako kertaa aikuisen sydän lyö levossa (kertaa/min)

A

Se lyöö 70kertaa/min (syke)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mitä on iskutilavuus ja paljonko se on?

A

Sydän pumpaa yhden supistuksen aikana koko kehoon 70ml verta. Tätä sanotaan iskutilavuudeksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mitä on minuuttitilavuus ja paljonko se on ja miten se lasketaan?

A

Minuuttitilavuus eli sydämmen läpi minuuttissa kulkeman veri määrä ja se on noin 5 litraa. ( syke x iskutilavuus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Mitä sydämmen sykettä säätelee?

A

Sydämen sykettä säätelee oikean etiesen yläosassa sijaitseva pieni lihassoluryhmä sinusolmuke, joka saa eteisen ja kammioiden supistumisen johtavan sähköimpulssin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Missä sinusolmuke sijaitsee?

A

Sydämmen oikean eteisen yläosassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Mitä sinusolmuke tekee?

A

Se saa eteisen ja kammioiden supistumisen johtuvan sähkoimpullsin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Mitä auttaa sydämen supistumiseen?

A

Sydämmen verkkomainen rakenne auttaa että supistuminen leviää nopeasti ja tehokkaasti eteisissä ja kammioissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Mitä vaiheet sydämessä vuorottelevat?

A

Lepovaihe diastole ja supistumisvaihe systole

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Mitä on diastole ja systole?

A

diastole on lepovaihe ja systole on supistumisvaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Mistä sydänlihas saa ravintonsa?

A

Sydänlihas saa ravintonsa hiussuonista, joihin sepelvatimot tuovat verta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Mistä sepelvaltimot lähtevät?

A

Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä kahtena päähaarana, oikeana ja vasempana sepelvaltimona

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Mitä tapahtuu sepelvaltion luovutettua hapen lihassoluille ?

A

Hapen luovutettua lihassoluille veri virtaa sepellaskimoihin ja niistä oikeaan eteiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Mitä sepelvaltimot tekevät?

A

Rasituksessa sepelvaltimot laajenevat, mikä tehostaa veren virtausta niissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Mitä kiiihdyttää sinusolmukkeen toimintaa (hormoni)?

A

Suuressa rasituksessa adrenaliini ja noradrenaliini kiihidyttävät sinusolmukkeen toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Mitä sympaattinen hermosto tekee verisuonille

A

Sympaattinen hermosto voimistavat pienten valtimoiden supistumista tai laajenemista. Näin veri ohjautuu kudoksiin ja elimiin, jotka pitää tehostaa toimintaansa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Mitä lisä munuaisten hormonit tekevät versuonille?

A

Lisämunuaisen erittyvät hormonit saavat luustolihasten, sydämen ja aivojen verisuonet laajenemaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Minkälaiset ovat valtimoiden seinämät?

A

Valtimoiden seinämät ovat paksun lihaskerroksen ja kimmmoisten säikkeiden ansioista vahvat ja joustavat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Mitä valtimot pystyvät tekemään?

A

Ne pystyvät supistumalla ja laajenemalla säätelemään eri elimiin ja kudoksiin virtaavan veren määrää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Missä verenvirtaus pysyy aina riittävänä?

A

Aivoissa ja sydämmessä verenkierto pysyy aina riittävänä

37
Q

Kuinka iso verenpaine on hiussuonissa verrattuna valtimoihin?

A

Hiussuonien verenpaine on vain neljäsosa suurten valtimoiden paieneesta

38
Q

Miksi aineiden vaihtuminen veren ja solujen välillä tapahtuu helposti?

A

Aineiden vaihtuminen veren ja solujen välillä tapahtuu helposti hiussuonten ohuiden seinämien läpi veren virtaessa hitaasti

39
Q

Mitä on hiussuonien pinta-ala?

A

Aineiden vaihtuminen on myös tehokasta koska hiussuoneja on kaikkialla. Pinta alaksi arvioitu noin 6000neliömetriä

40
Q

Minkälaisia laskimoiden seinämät ovat verratuna valtimoiden?

A

Laskimoiden seinämät ovat ohuemmat ja vähemmän kimmoisempia kuin valtimoiden

41
Q

Minkä takia veri voi palautua takaisin sydämmeen?

A

Laskimoiden ja sydämen oikean eteisen paine-eron takia veri voi palata takaisin sydämmeen

42
Q

Miten laskimoissa olevat läppät tekevät?

A

kun lihakset veltostuvat laskimoissa olevat läpät estävät verta valumasta takaisinpäin

43
Q

Milloin on ylipaine ja alipaine?

A

Ylipaine on korkeimmillaan sydämmen kammioiden supistuessa(systole) Alipaine on lepovaiheen aikana (diastole)

44
Q

Mitkä kaksi päätekijää vaikeuttaa verenpaineeseen?

A

Verenpaineeseen vaikuttavat kaksipäätekijää 1. Iskutilavuus 2 Valtimoiden kiertävän veren kohdistama vastus

45
Q

Mitä terveet valtimot tekevät rasituksen aikana?

A

Valtimot ovat kimmoisia eli ne laajenee rasituksen aikana joilloin verenpaineen kohoamine vähenee

46
Q

Mistä kohonut verenpaine voi johtua?

A

Valtimoiden ahtaumista ja kovettumisesta

47
Q

Mistä alhainen verenpaine voi johtua?

A

Se voi johtua sydämmen tehon heikkenemisestä

48
Q

Minkälaista verta tulee isosta verenkierrosta ja mistä verisuonista

A

Isosta verenkierosta tulee hiilidioksiidipitoista verta ylä-ja alaontolaskimoa pitkin oikeaan eteiseen

49
Q

Minne oikea kammiopumppaa vereen ja mitä kautta

A

Oikea kammio pumppaa veren keuhkovaltimoita pitkin keuhkoihin, joiden hiussuonissa hiilidioksiidia poistuu verestä keuhkorakkuloihin ja hapea siirtyy keuhkorakkuloista vereen.

50
Q

Miten veri palaa takaisin keuhkoveren kierrosta elimistöön ja mitä verisuonia ja osia matkan varrella on

A

Keuhkoverenkierrosta happipitoinen veri palaa keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon, joka pumppaa sen aorttaan ja sieltä edelleen kaikkialle elimistöön

51
Q

Mitä hiussuonista tihkuu paineen vuoksi

A

Hiussuonista tihkuu paineen vuoksi veriplasmaa eli veri nestettä kudoksiin

52
Q

Mitä solujen väliin muodostunutta nestettä kutsutaan

A

Solujen väliin muodostunutta nestettä kutsutaan kudosnesteeksi

53
Q

Minne kudosneste siirtyy ja mitä siitä muodostuu

A

Suurin osa kudosnesteestä siirtyy laskimohiussuoniin ja loput imusuoniin ja muodostuvat imunestettä

54
Q

Mistä imusuonet alkavat

A

Imusuonet alkavat hiusverisuonen läheltä alkupäästään umpinaisina suonina

55
Q

Miksi imusuonet yhtyvät sydämmen lähellä

A

Ne yhtyvät rintatiehyksi

56
Q

Mitä rintatiehyssä tapahtuu

A

Suurin osa imunestettä siirtyy solislaminon kautta yläonttolaskimoon, jossa se sekoittuu vereen

57
Q

Minkälaista sidekudosta veri on

A

Veri on nestemäistä sidekudosta

58
Q

Mitä tapahtuu kun sentrifugoidaan verta

A

Sentrifugointi eli ingotaan suurillaa nopeudella seurauksena painavat verisuonet laskeutuvat pohjalle ja pinalle jää levyempänä veriplasmaa

59
Q

Mitä verestä voi erottaa

A

Verestä voi erottaa punasoluja, valkosoluja, verinestettä

60
Q

Mitä on plasman osuus ja solujen osuus veressä?

A

Plasman osuus verestä on 55% ja solujen osuus 45%

61
Q

Mistä verisolut syntyvät?

A

Kaikki versuonet syntyvät luuytimestä verisolujen kantasoluista erilaistumalla

62
Q

Mitä on veriplasma

A

Veriplasma on suurimaksi osaksi vettä, johon liueneena monia aineita.

63
Q

Mitä veriplasmassa on runsaasti

A

Plasmassa on runsaasti proteinieja, jotka toimivat kuljettajina

64
Q

Mihin vasta-aine protieiinit (immunaglobuliini) osallistuvat

A

Ne osallistuvat tauteja aiheuttavia mikrobien torjuntaan

65
Q

Mitä on fibrinogeeni

A

On proteiini, joka on veren hyytymisessä

66
Q

Mitä aineita plasmassa on

A

Ravintoaineita, esim glukoosia ja aminohappoja, kivennäisaineita , natriumia, kaliumia, kalsiumia, hiilidioksiidia, kuona-aineita ja hormoneja

67
Q

Mitä punasoluja kutsutaan

A

Niitä kutsutaan erytrosyyteiksi

68
Q

paljonko punasoluja on

A

Yli 90% veren soluista on punasoluja. Niitä on noin yhtä paljon kuin kaikkia muita elimistön solujayhteensä

69
Q

Kuinka kauan punasolut elävät

A

Ne elävät noin 120vrk

70
Q

Mitä punasoluiksi erikoistuvien soluille tapahtuu

A

Niiden tuma häviää ja niihin muodostuu hemoglobiinia, jonka rauta atomeihin happimolekyylit tarttuvat

71
Q

Mitä punasolut tekevät

A

Ne kuljettavat happea soluille ja jonkin verran hiilidioksiidia keuhkoihin

72
Q

Onko punasoluille soluelimiä

A

Niillä ei ole solu elimiä ja niiden aineenvaihdunta on anaerobista.

73
Q

Mikä hormoni säätelee punasolujen tuotantoa

A

Niitä säätelee munuaisten tuottama erytropoietiini hormoni (epo)

74
Q

Valkosolun toinen nimi

A

Valkosolu eli leukosyytti

75
Q

Paljonko on valkosoluja

A

Niitä on vain 0.1-0.2% punasolujen määrästä

76
Q

Miten valkosolu eroaa punasolusta

A

Ne ovat suurempia, niissä on soluelimiä ja tuma ja veri toimii niiden kuljetusväylänä

77
Q

Missä valkosoluja on

A

Niitä on kudoksissa, imunesteessä ja erityisen runsaasti imusolmukkeissa

78
Q

Mitä valkosolut tekevät

A

Ne puolustavat elimistöä sen omia haitallisia soluja ja erilaisia mikrobeja, kuten viruksia ja bakteereita vastaan

79
Q

Missä valkosolut tekevät työnsä

A

Mikrobeja ei ole veressä joten ne tekevät tuönsä kudoksissa ja imusolmukkeissa

80
Q

Minkälaisia ovat verihiutaleet

A

Ne ovat pieniä tumattomia soluja

81
Q

Verihiutaleen toinen nimi

A

Niitä kutsutaan trombosyytiksi

82
Q

Paljonko on verihiutaleita

A

Niitä on 40-50 kertaaa valkosolujen määrästä

83
Q

Mitä on hyytymistekijät

A

Niitä on jotkut veriplasman protienit ja kalsiumiionit

84
Q

Mitä hyytymistekijöiden toimivien proteinien tuottamiseen tarvitaan

A

Siihen tarvitaan k-vitamiinia

85
Q

Mitä tapahtuu kudoksen parantumisen jälkeen

A

Kun kudos paranee ja rupea ei tarvita se liukenee entsyymien vaikutuksesta pois

86
Q

Mitä hyytymistekijöiden puute tekee

A

Jonkin hyytymistekijän puute johtaa jemofiliaan eli verenvuototautiin

87
Q

Mitä on hemofilia

A

Se on verenvuototauti

88
Q

Miten hemofiliaa voi hoitaa

A

Sitä voi hoittaa verensiirtojen avulla ja antamalla hyytymistekijöitä

Biologia 4 (8 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions