Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia 4 > Omat muistiinpanot verenkierto > Flashcards

Omat muistiinpanot verenkierto Flashcards

(88 cards)

Start Studying
1
Q

Main solut tarvitsevat verenkiertoa?

A

Ne tarvitsevat solun mukana tulevia aineita soluhengitykseen ja proteinisynteesiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä verenkireto tekee solujen kuona-aineille?

A

Se kuljettaa ne erityselimistöön?

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä muuta veri kuljettaa?

A

Se kuljettaa hormoneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä kuuluu verenkierto elimistöön?

A

Sydän ja verisuonet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä kolmea verisuonityyppiä on?

A

Valtimot, Laskimot ja hiussuonet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä sydäntä ympyröi?

A

Sydäntä ympyröi ohut kaksikerroksinen sidekudoskalvo, sydänpussi,

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitä kerrosten välissä on?

A

Sen välissä on kapea, nesteen täyttämä sydänpussiontelo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä sydän pystyy tehdä nesteen ansiosta?

A

Se pystyy sen ansiosta sykkiessään liikkumaan sydänpussin sisällä lähes kitkattomana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Monta puolta sydämmessä on?

A

Sydämessä on oikea ja vasen puolisko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä puoliskoiden välissä olevat seinämät tekevät?

A

Välissä on lihasseinämiä, jotka estävät hapekasta ja hiilidioksiidipitoista verta sekoittumasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mitä molemmissa puolissa on?

A

On eteinen ja kammio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Toimivatko molemmat puoliskot yhtenä pumppuna?

A

Molemmat puoliskot toimivat erillisinä pumppuina.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Minne oikea puoliskopumppaa verta?

A

Oikeapuolisko pumppaa verta pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Minne vasen puoliskopumppaa verta?

A

Vasen puolisko pumppaa verta aortan välityksellä muualle elimistöön, isoon verenkiertoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Ovatko eteisen seinämät ohueemmat kuin kammioiden?

A

Eteisten seinämät ovat ohueemmat kuin kammioiden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Miksi vasemman kammion seinämät ovat paksumpia kuin oikean

A

Se on paksumpi koska se tarvii enemmä voimaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Mitä läppät tekevät?

A

Ne varmistavat että veri kulkee yhteen suuntaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Montako kertaa aikuisen sydän lyö levossa (kertaa/min)

A

Se lyöö 70kertaa/min (syke)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mitä on iskutilavuus ja paljonko se on?

A

Sydän pumpaa yhden supistuksen aikana koko kehoon 70ml verta. Tätä sanotaan iskutilavuudeksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mitä on minuuttitilavuus ja paljonko se on ja miten se lasketaan?

A

Minuuttitilavuus eli sydämmen läpi minuuttissa kulkeman veri määrä ja se on noin 5 litraa. ( syke x iskutilavuus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Mitä sydämmen sykettä säätelee?

A

Sydämen sykettä säätelee oikean etiesen yläosassa sijaitseva pieni lihassoluryhmä sinusolmuke, joka saa eteisen ja kammioiden supistumisen johtavan sähköimpulssin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Missä sinusolmuke sijaitsee?

A

Sydämmen oikean eteisen yläosassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Mitä sinusolmuke tekee?

A

Se saa eteisen ja kammioiden supistumisen johtuvan sähkoimpullsin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Mitä auttaa sydämen supistumiseen?

A

Sydämmen verkkomainen rakenne auttaa että supistuminen leviää nopeasti ja tehokkaasti eteisissä ja kammioissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Mitä vaiheet sydämessä vuorottelevat?
Lepovaihe diastole ja supistumisvaihe systole
26
Mitä on diastole ja systole?
diastole on lepovaihe ja systole on supistumisvaihe
27
Mistä sydänlihas saa ravintonsa?
Sydänlihas saa ravintonsa hiussuonista, joihin sepelvatimot tuovat verta
28
Mistä sepelvaltimot lähtevät?
Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä kahtena päähaarana, oikeana ja vasempana sepelvaltimona
29
Mitä tapahtuu sepelvaltion luovutettua hapen lihassoluille ?
Hapen luovutettua lihassoluille veri virtaa sepellaskimoihin ja niistä oikeaan eteiseen
30
Mitä sepelvaltimot tekevät?
Rasituksessa sepelvaltimot laajenevat, mikä tehostaa veren virtausta niissä
31
Mitä kiiihdyttää sinusolmukkeen toimintaa (hormoni)?
Suuressa rasituksessa adrenaliini ja noradrenaliini kiihidyttävät sinusolmukkeen toimintaa
32
Mitä sympaattinen hermosto tekee verisuonille
Sympaattinen hermosto voimistavat pienten valtimoiden supistumista tai laajenemista. Näin veri ohjautuu kudoksiin ja elimiin, jotka pitää tehostaa toimintaansa
33
Mitä lisä munuaisten hormonit tekevät versuonille?
Lisämunuaisen erittyvät hormonit saavat luustolihasten, sydämen ja aivojen verisuonet laajenemaan
34
Minkälaiset ovat valtimoiden seinämät?
Valtimoiden seinämät ovat paksun lihaskerroksen ja kimmmoisten säikkeiden ansioista vahvat ja joustavat
35
Mitä valtimot pystyvät tekemään?
Ne pystyvät supistumalla ja laajenemalla säätelemään eri elimiin ja kudoksiin virtaavan veren määrää
36
Missä verenvirtaus pysyy aina riittävänä?
Aivoissa ja sydämmessä verenkierto pysyy aina riittävänä
37
Kuinka iso verenpaine on hiussuonissa verrattuna valtimoihin?
Hiussuonien verenpaine on vain neljäsosa suurten valtimoiden paieneesta
38
Miksi aineiden vaihtuminen veren ja solujen välillä tapahtuu helposti?
Aineiden vaihtuminen veren ja solujen välillä tapahtuu helposti hiussuonten ohuiden seinämien läpi veren virtaessa hitaasti
39
Mitä on hiussuonien pinta-ala?
Aineiden vaihtuminen on myös tehokasta koska hiussuoneja on kaikkialla. Pinta alaksi arvioitu noin 6000neliömetriä
40
Minkälaisia laskimoiden seinämät ovat verratuna valtimoiden?
Laskimoiden seinämät ovat ohuemmat ja vähemmän kimmoisempia kuin valtimoiden
41
Minkä takia veri voi palautua takaisin sydämmeen?
Laskimoiden ja sydämen oikean eteisen paine-eron takia veri voi palata takaisin sydämmeen
42
Miten laskimoissa olevat läppät tekevät?
kun lihakset veltostuvat laskimoissa olevat läpät estävät verta valumasta takaisinpäin
43
Milloin on ylipaine ja alipaine?
Ylipaine on korkeimmillaan sydämmen kammioiden supistuessa(systole) Alipaine on lepovaiheen aikana (diastole)
44
Mitkä kaksi päätekijää vaikeuttaa verenpaineeseen?
Verenpaineeseen vaikuttavat kaksipäätekijää 1. Iskutilavuus 2 Valtimoiden kiertävän veren kohdistama vastus
45
Mitä terveet valtimot tekevät rasituksen aikana?
Valtimot ovat kimmoisia eli ne laajenee rasituksen aikana joilloin verenpaineen kohoamine vähenee
46
Mistä kohonut verenpaine voi johtua?
Valtimoiden ahtaumista ja kovettumisesta
47
Mistä alhainen verenpaine voi johtua?
Se voi johtua sydämmen tehon heikkenemisestä
48
Minkälaista verta tulee isosta verenkierrosta ja mistä verisuonista
Isosta verenkierosta tulee hiilidioksiidipitoista verta ylä-ja alaontolaskimoa pitkin oikeaan eteiseen
49
Minne oikea kammiopumppaa vereen ja mitä kautta
Oikea kammio pumppaa veren keuhkovaltimoita pitkin keuhkoihin, joiden hiussuonissa hiilidioksiidia poistuu verestä keuhkorakkuloihin ja hapea siirtyy keuhkorakkuloista vereen.
50
Miten veri palaa takaisin keuhkoveren kierrosta elimistöön ja mitä verisuonia ja osia matkan varrella on
Keuhkoverenkierrosta happipitoinen veri palaa keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon, joka pumppaa sen aorttaan ja sieltä edelleen kaikkialle elimistöön
51
Mitä hiussuonista tihkuu paineen vuoksi
Hiussuonista tihkuu paineen vuoksi veriplasmaa eli veri nestettä kudoksiin
52
Mitä solujen väliin muodostunutta nestettä kutsutaan
Solujen väliin muodostunutta nestettä kutsutaan kudosnesteeksi
53
Minne kudosneste siirtyy ja mitä siitä muodostuu
Suurin osa kudosnesteestä siirtyy laskimohiussuoniin ja loput imusuoniin ja muodostuvat imunestettä
54
Mistä imusuonet alkavat
Imusuonet alkavat hiusverisuonen läheltä alkupäästään umpinaisina suonina
55
Miksi imusuonet yhtyvät sydämmen lähellä
Ne yhtyvät rintatiehyksi
56
Mitä rintatiehyssä tapahtuu
Suurin osa imunestettä siirtyy solislaminon kautta yläonttolaskimoon, jossa se sekoittuu vereen
57
Minkälaista sidekudosta veri on
Veri on nestemäistä sidekudosta
58
Mitä tapahtuu kun sentrifugoidaan verta
Sentrifugointi eli ingotaan suurillaa nopeudella seurauksena painavat verisuonet laskeutuvat pohjalle ja pinalle jää levyempänä veriplasmaa
59
Mitä verestä voi erottaa
Verestä voi erottaa punasoluja, valkosoluja, verinestettä
60
Mitä on plasman osuus ja solujen osuus veressä?
Plasman osuus verestä on 55% ja solujen osuus 45%
61
Mistä verisolut syntyvät?
Kaikki versuonet syntyvät luuytimestä verisolujen kantasoluista erilaistumalla
62
Mitä on veriplasma
Veriplasma on suurimaksi osaksi vettä, johon liueneena monia aineita.
63
Mitä veriplasmassa on runsaasti
Plasmassa on runsaasti proteinieja, jotka toimivat kuljettajina
64
Mihin vasta-aine protieiinit (immunaglobuliini) osallistuvat
Ne osallistuvat tauteja aiheuttavia mikrobien torjuntaan
65
Mitä on fibrinogeeni
On proteiini, joka on veren hyytymisessä
66
Mitä aineita plasmassa on
Ravintoaineita, esim glukoosia ja aminohappoja, kivennäisaineita , natriumia, kaliumia, kalsiumia, hiilidioksiidia, kuona-aineita ja hormoneja
67
Mitä punasoluja kutsutaan
Niitä kutsutaan erytrosyyteiksi
68
paljonko punasoluja on
Yli 90% veren soluista on punasoluja. Niitä on noin yhtä paljon kuin kaikkia muita elimistön solujayhteensä
69
Kuinka kauan punasolut elävät
Ne elävät noin 120vrk
70
Mitä punasoluiksi erikoistuvien soluille tapahtuu
Niiden tuma häviää ja niihin muodostuu hemoglobiinia, jonka rauta atomeihin happimolekyylit tarttuvat
71
Mitä punasolut tekevät
Ne kuljettavat happea soluille ja jonkin verran hiilidioksiidia keuhkoihin
72
Onko punasoluille soluelimiä
Niillä ei ole solu elimiä ja niiden aineenvaihdunta on anaerobista.
73
Mikä hormoni säätelee punasolujen tuotantoa
Niitä säätelee munuaisten tuottama erytropoietiini hormoni (epo)
74
Valkosolun toinen nimi
Valkosolu eli leukosyytti
75
Paljonko on valkosoluja
Niitä on vain 0.1-0.2% punasolujen määrästä
76
Miten valkosolu eroaa punasolusta
Ne ovat suurempia, niissä on soluelimiä ja tuma ja veri toimii niiden kuljetusväylänä
77
Missä valkosoluja on
Niitä on kudoksissa, imunesteessä ja erityisen runsaasti imusolmukkeissa
78
Mitä valkosolut tekevät
Ne puolustavat elimistöä sen omia haitallisia soluja ja erilaisia mikrobeja, kuten viruksia ja bakteereita vastaan
79
Missä valkosolut tekevät työnsä
Mikrobeja ei ole veressä joten ne tekevät tuönsä kudoksissa ja imusolmukkeissa
80
Minkälaisia ovat verihiutaleet
Ne ovat pieniä tumattomia soluja
81
Verihiutaleen toinen nimi
Niitä kutsutaan trombosyytiksi
82
Paljonko on verihiutaleita
Niitä on 40-50 kertaaa valkosolujen määrästä
83
Mitä on hyytymistekijät
Niitä on jotkut veriplasman protienit ja kalsiumiionit
84
Mitä hyytymistekijöiden toimivien proteinien tuottamiseen tarvitaan
Siihen tarvitaan k-vitamiinia
85
Mitä tapahtuu kudoksen parantumisen jälkeen
Kun kudos paranee ja rupea ei tarvita se liukenee entsyymien vaikutuksesta pois
86
Mitä hyytymistekijöiden puute tekee
Jonkin hyytymistekijän puute johtaa jemofiliaan eli verenvuototautiin
87
Mitä on hemofilia
Se on verenvuototauti
88
Miten hemofiliaa voi hoitaa
Sitä voi hoittaa verensiirtojen avulla ja antamalla hyytymistekijöitä

Biologia 4 (8 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions