Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia 4 > anatomia > Flashcards

anatomia Flashcards

1
Q

Hedelmöittynyt munasolu

A

Munasolun ja siittiön tumien yhtymisen seurauksena muodostuva solu, josta yksilön kehitys alkaa .

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

kudos

A

Monisoluisten eläinten samankaltaisen solujen muodostuma toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi lihas-ja hermokudos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

epiteelikudos

A

Kudostyyppi, jossa solut ovat vierekkäin ja tiukasti kiini toisissaan. Jaetaan toiminnallisesti kolmeen päätyyppiin : pinta,aisti- ja rauhaskudos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

side-ja tukikudos

A

Kudostyyppi, johon kuuluvat varsinainen sidekudos, luukudos, rasvakudos sekä veri-ja imuneste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Lihaskudos

A

Lihassoluineen saa aikaan elimistön ja elinten liikkeet. 3 tyyppiä: poikkijuovainen, sileä ja sydänlihaskudos. Supistumiskykyinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

hermokudos

A

Eläinten kudostyyppi, joka on erikoistunut tiedon vastaanottoon, kuljettamiseen ja käsittelyyn.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

elimistö

A

useasta elimestä koostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtäväkokonaisuutta, esim. hengityselimistö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

kantasolu

A

Solu, joka kykenee jakautumaan ja erilaistumaan uusiksi soluiksi, mutta myös uusiutumaan kantasoluna.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

täyskykyinen kantasolu

A

Kykenevät erikoistumaan erilaisiksi solutyypeiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Erittäin monikykyinen kantasolut

A

Kykenevät erilaistumaan yksilön kaikiksi soluiksi paitsi istukan soluiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

monikykyiset kantasolut

A

Voivat erilaistua moniksi eri kudostyypeiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

aikuisen kantasolut

A

voivat erilaistua vain yhden elimen kudoksiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Homeostasia

A

Elimistön vakaa sisäinen tasapaino.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

tasalämpöinen

A

Eläin, jonka ruumiin lämpötila pysyy lähes samana ympäristön lämpötilasta riippumatta. Esimerkiksi linnut ja nisäkkäät ovat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

viestiaine

A

Yhteisnimitys hormoneille, kasvutekijöille, välittäjäaineille ja toisioläheteille, jotka välittävät viestejä solulta toiselle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

reseptori

A

Solukalvolla tai solun sisällä sijaitseva tunnistinmolekyyli, joka on usein proteiini.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

hormoni

A

umpirauhasten erittämä kemiallinen aine, joka verenkierron kautta kulkeutuu kohde-elimiinsä ja saa niissä aikaan vaikutuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Kudoshormoni

A

Yksittäisten solujen ja soluryhmien erittämä paikallinen hormoni.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

kasvutekijät

A

eläinten solujen jakautumista ja kypsymistä sekä kudosten ja elinten kehitystä säätelevät aineita. suurin osa proteiineja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

välittäjäaine

A

kemiallinen aine, joka osallistuu hermosolujen väliseen tiedonvälitykseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

apoptoosi

A

ohjelmoitu solukuolema

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

syöpä

A

Pahanlaatuisen kasvaimen aiheuttama sairaus, joka hoitamattomana johtaa kuolemaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Karsinogeeni

A

Syöpää aiheuttava tekijä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

esisyöpägeeni

A

solun normaalia kasvua ja kehitystä säätelevä geeni, joka voi muuttua syöpägeeniksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
syöpägeeni
Geeni, joka aloittaa syöpäkasvaimen kehittymisen.
26
mutageeni
Tekijä, joka aiheuttaa mutaatioita
27
kasvain
Tuumori, neoplasma, solujen hallitsemattomasta jakautumisesta johtuva muodostuma
28
etäpesäke
Kasvain, joka on kehittynyt syöpäsoluista, jotka ovat irronneet alkuperäisestä kasvaimesta ja kulkeutuneet verenkierron mukana muualle elimistöön.
29
keskushermosto
Aivot ja selkäydin
30
ääreishermosto
somaattinen ja autonominen hermosto
31
aivot
Keskushermoston osa, johon kuuluvat isoaivot, väliaivot, keskiaivot, aivosilta, pikkuaivot ja ydinjatke
32
selkäydin
Selkärangan kanavassa oleva keskushermoston osa. Harmaassa aineessa on hermosolukeskuksia ja sitä ympäröivässä valkeassa aineessa on viejähaarakkeiden muodostamia hermoratoja.
33
isoaivot, etuaivot
aivojen suurin osa, jonka pinta on poimuttunut aivokuoreksi: oikea ja vasen puolisko, jotka jakautuvat otsa-, päälaki-, ohimo-, ja takaraivolohkoon
34
aivokuori
Aivokuori eli isojen aivojen uloin osa, tärkein aivojen osa kognitiivisten toimintojen kannalta
35
aivokurkiainen
Yhdistää aivokuoren puoliskoja useiden viejähaarakekimppujen vällityksellä
36
aivopuolisko
Kehon kekilinjan mukaan jakautuvat aivojen vasen ja oikea puolisko, joita yhdistävät aivokurkiaisen hermoradat
37
otsalohko
Aivojen ihmisyyden kannalta tärkein osa otsan alueella. Huolehtii tietoisuudesta, ajattelusta, itsehillinnästä, tunteiden ja liikkeiden säätelystä. On yhteyksissä aivoverkostoon ja limbiseen järjestelmään.
38
Ohimolohko
Aivokuoren osat kummallakin sivulla korvien kohdalla. Sisältää kuuloakueet ja hoitaa kielellisiä tehtäviä
39
päälaenlohko
Käsittelee elimistöstä saapuvia lämpö-, paine-, ja kipuärsykkeitä
40
Takaraivolohko
Vastaanottaa ja käsittelee silmistä tulevaa informaatiota ja muodostaa siitä kuvan
41
tyvitumakkeet
Joukko isoaivojen rakenteita, jotka sijaitsevat aivokuoren alla. Niillä on merkitystä motoriikassa sekä oppimisessa.
42
mantelitumake
Limbiseen järjestelmään kuuluva, ohimolohkossa sijaitseva tumake, joka on keskeinen pelon ja raivon synnyssä sekä muistin toiminnassa
43
hippokampus
osa limbistä järjestelmää, vastaa mm. muistiintallentamisesta sekä mantelitumakkeen hillitsemisestä. siellä syntyy myös uusia hermosoluja
44
pikkuaivot
Säätelevät lihasten ja liikkeiden, myös kielellisten toimintojen koordinointia, osallistuvat ajoitukseen ja tasapainon ylläpitämiseen.
45
Väliaivot
Muodostuvat talamuksesta, hypotalamuksesta sekä kahdesta hormoneja tuottavasta umpirauhasesta aivolisäkkeestä ja käpyrauhasesta
46
Talamus
väliaivojen keski- ja yläosan käsittävä alue, joka toimii aistinhermoratojen väliasemana
47
Hypotalamus
Väliaivojen alaosa, johon aivolisäke on kiinittynyt. Hypotalamus ohjaa yhdessä aivolisäkkeen kanssa umpirauhasten toimintaa
48
Aivolisäke
Aivoissa sijaitseva umpieritysrauhanen, joka ohjaa muiden umpieritysrauhasten toimintaa ja siten hormonituotantoa.
49
Käpyrauhanen
Hypotalamuksen yhteydessä oleva aivojen osa, joka valon määrän vähetessä tuottaa melatoniinia.
50
aivorunko
Aivorunkoon kuuluvat ydinjatke, aivosilta ja keskiaivot. Yhdistää selkäytimen aivoihin. Ylläpitää elämälle välttämättömiä automaattisia toimintoja.
51
Ydinjatke
mm hengityskeskus, vasomotorinen keskus, oksentamisen ja syljen eritystä säätelevä keskus. Yhdistää aivot selkäytimeen.
52
aivosilta
Pikkuaivopuoliskot yhdistävä taka.aivojen osa; osa vireyttä säätelevästä aivoverkostosta toimii aivosillassa
53
keskiaivot
Huolehtivat mm katseen kääntämisestä kuuloärsykkeen suuntaa sekä silmien ja pään liikkeiden synkronisoinnista
54
limbinen järjestelmä
alue/järjestelmä aivoissa, joka vastaa tunteista. järjestelmään kuuluu mantelitumake, hippokampus, talamus, hypotalamus
55
Motorinen hermosto
Ääreishermoston osa , joka koostuu keskushermostosta luustolihaksiin käskyjä vievistä liikehermoista
56
sensorinen hermosto
Ääreishermosto osa, joka koostuu aistinsoluista keskushermostoon informaatiota tuovista tuntohermoista
57
liikehermo
keskushermostosta lihaksiin impulsseja vievä hermo, tahdonalaiset lihakset
58
refleksi
samankaltaisena toistuva, tahdonalaisesta kontrollista riippumaton reaktio johonkin ulkoiseen ärsykkeeseen
59
sympaattinen hermosto
Autonomisen hermoston osa, joka käynnistyy pelko, vaara- ja stressitilanteissa kiihdyttäen elimistön toimintoja, kuten sydäntä, hengitystä, ja näin valmistaen elimistöä pakoon tai taisteluun.
60
parasympaattinen hermosto
Autonomisen hermoston osa, joka rauhoittaa kehon ja tehostaa ruoansulatusta ja energian varastointia.
61
Neuroni
hermosolu
62
hermorata
Peräkkäisten hermosolujen muodostamat ketjut.
63
synapsi
kahden hermosolun välinen liitoskohta

Biologia 4 (8 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions