luku 4 : aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset

Question 1

miten metallisidos muodostuu

Answer 1

metallisidos muodostuu kun metalliatomit sitoutuvat toisiinsa luovuttamalla ulkoelektroninsa ( 1-3 kpl ) yhteiseen käyttöön -> positiivisia ioneja. Ulkoelektronien ja kationien välille muodostuu metallisidos eli vahva sähköinen vetovoima

Question 2

millä korkea sulamispiste voidaan selittää

Answer 2

korkea sulamispiste voidaan selittää metallisidosten avulla. Vahvan metallisidoksen katkaisemiseen kuluu paljon lämpöenergiaa, jolloin hilan rikkoutuminen kestää kauemmin

Question 3

millä hyvä sähkönjohtavuus voidaan selittää

Answer 3

hyvä sähkönjohtavuus selittyy vapaasti liikkuvilla ulkoelektroneilla, jotka kuljettavat sähköä eteenpäin. elektronit ja ionit törmäilevät toisiinsa

Question 4

millä hyvä muokattavuus voidaan selittää

Answer 4

hyvä muokattavuus selittyy metalli-ionikerroksilla. Nämä kerrokset pääsevät liukumaan toistensa ohi vapaiden elektronien meressä ilman , että rakenne rikkoutuu. + ja - ionit vierekkäin.

Question 5

kovuus epämetalli vs metalli

Answer 5

metallit ovat kovempia koska niillä on suurempi tiheys

Question 6

millaisia kovalenttisia sidoksia on ja minkä mukaan se määräytyy

Answer 6

kovalenttinen sidos voi olla yksinkertainen, kaksois- tai kolmoissidos ja se määräytyy sen mukaan, kuinka monta yhteistä elektroniparia atomien välillä on

Question 7

mikä on ionisidos

Answer 7

ionisidos on erilailla varautuneiden ionien välille muodostuva vahva sähköinen vetovoima

Question 8

mikä on ionihila ja miten se toimii

Answer 8

ionihila on säännöllinen ioneista muodostuva rakenne

jossa + ja - ionit vuorottelevat ja niiden välinen vahva vetovoima vaikuttaa yhtä voimakkaana jokaiseen suuntaan

Question 9

miten molekyyliyhdiste muodostuu

Answer 9

molekyyliyhdiste muodostuu kun kaksi tai useampi epämetalliatomi reagoi keskenään. Atomit sitoutuneet toisiinsa kovalenttisin sidoksin tosin eri alkuaineatomien välille

Question 10

mitä tarkoittaa elektronegatiivisuus

Answer 10

elektronegatiivisuus tarkoittaa sitä, että jokin alkuaineatomi vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja

Question 11

mikä on poolinen kovalenttinen sidos ( poolinen sidos )

Answer 11

jos kovalenttinen sidos muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, joilla on eri elektronegatiivisuusarvot

Question 12

miten elektronitihentymä jakautuu

Answer 12

sidoselektronit liikkuvat sitä atomia lähempänä, jolla on suurempi elektronegatiivisuusarvo eli sen lähelle syntyy elektronitihentymä

Question 13

mikä on osittaisvaraus

Answer 13

osittaisvaraukset ovat molekyylin sisäisiä pieniä sähkövarauksia, joka johtuu sidoselektronien epätasaisesta jakautumisesta. Ne jotka ovat lähempänä elektronegatiivisempaa saavat - varauksen.

Question 14

mikä ratkaisee poolisuuden

Answer 14

poolisuuden ratkaisee pysyvät ja pysymättömät dipolit. Jos molekyyliyhdiste on poolinen on siinä pysyviä dipoleja ja toiste päin. ( poikkeuksia lukuun ottamatta )

Question 15

poolittomat vs pooliset yhdisteet

Answer 15

poolittomien molekyylien välillä olevat sidokset heikompia -> alhaisemmat kiehumis- ja sulamispisteet

Question 16

mikä on dispersiovoima

Answer 16

syntyvät kun elektronit ovat jatkuvassa liikkeessä ytimen ympärillä ja syntyy hetkellinen dipoli -> indusoi myös viereiseen molekyyliin. Heikko sähköinen vetovoima. poolittomien molekyylien välillä. toisessa molekyylissä elektronitihentymä ja toisessa elektronivajaus. Mitä suurempi atomin koko sitä enemmän dispersiovoimia.

Question 17

mikä on dipoli-dipolisidos

Answer 17

poolisten molekyylien välillä. syntyy kun pooliset molekyylit vetävät toisiaan puoleensa ( + vetää - puoleensa ) synnyttäen pysyviä dipoleja. Vahvempia kuin dispersiovoimat.

Question 18

mikä on vetysidos

Answer 18

se on dipoli-dipolisidoksen erikoistapaus, jossa vetyatomi liittyy kovalenttisesti pieneen hyvin elektronegatiiviseen epämetalliatomiin ( happi, typpi ja fluori ). Osittaisvaraukset suuria. Vahvimpia molekyylien välisiä sidoksia.