Kpl 5-7 Flashcards
Säätekijä
Säämuuttujat, jotka vaikuttavat säätilaan tiettynä hetkenä. Säätekijöitä ovat ilman lämpötila, ilmanpaine, pilvisyys, sademäärä, ilmankosteus, tuulen voimakkuus ja suunta sekä auringonsäteily.
sääennuste
Malli, joka kuvaa ilmakehän tulevaa tilaa. Säätieteilijä eli meteorologi tekee sääennusteen mittausten, säähavaintojen ja tietokoneiden avulla.
Liikkuva matalapaine, sykloni
Matalan ilmanpaineen alue, joka syntyy kevyen ja lämpimän ilman noustessa kylmän ja painavan ilman päälle. Matalapaine liikkuu vallitsevien planetaaristen tuulten, pohjoisella pallonpuoliskolla länsi- ja lounaistuulten, mukana.
ENSO
Yhteisnimitys Tyynenmeren päiväntasaaja-alueella esiintyvälle El Niñon ja La Niñan vaihtelulle. Siihen kuuluvat merivirtojen ja ilmakehän virtausten muutokset, jotka tapahtuvat muutamien vuosien välein.
El Niño
Luonnollinen säähäiriö, joka aiheutuu trooppisen Tyynenmeren sekä sen yläpuolisen ilmakehän lämpötilojen vaihtelusta. Ilmiö aiheuttaa muutaman vuoden välein meriveden lämpenemisen ja sateet Etelä-Amerikan länsirannikolla sekä kuivuutta Aasian itäosien rannikoilla.
La Niña
Luonnollinen säähäiriö, joka näkyy pääosin trooppisella Tyynellämerellä ja on päinvastainen El Niñolle. La Niñan aikana meriveden pintalämpötila laskee Tyynenmeren itäosissa, mikä aiheuttaa Etelä-Amerikan rannikolle kovaa kuivuutta. Aasian itäosissa esiintyy tällöin rankkasateita.
IOD
Luonnollinen säähäiriö, joka aiheutuu Intian valtameren sekä sen yläpuolisen ilmakehän lämpötilojen vaihtelusta. IOD:n positiivisessa vaiheessa Australiassa esiintyy poikkeuksellista kuivuutta ja maastopaloja, kun taas Itä-Afrikassa on rankkasateita ja tulvia. IOD:n negatiivinen vaihe lisää sateita ja tulvien todennäköisyyttä Australiassa, mutta Itä-Afrikassa on erityisen kuivaa
NAO
Pohjois-Atlantilla näkyvä säätilaa kuvaava ilmiö, joka havaitaan ilmanpaine-erojen vaihteluna Islannin matalapaineen alueen ja Azorien saarten korkeapaineen alueen välillä. NAO-ilmiö vaikuttaa Euroopan yli kulkeviin matalapaineisiin ja sitä kautta lämpötiloihin sekä sademääriin. Säähäiriön vaikutuksia kuvataan NAO-indeksin avulla.
Lämpövyöhyke
Alue, jossa kuukauden keskilämpötila vaihtelee tietyissä rajoissa.
Isotermi
Saman lämpötilan käyrä. Isotermejä käytetään esim. lämpötilavyöhykkeiden rajojen määrittelyssä.
Ilmastodiagrammi
Pylväs- ja viivadiagrammin yhdistelmä, jossa jonkin paikan kuukausien keskimääräisiä sademääriä kuvataan sinisilla pylväillä ja kuukausien keskimääräisiä lämpötiloja punaisella käyrällä.
Ilmastotyyppi
Ilmaston kuvailu lämpötilan ja sademäärän vuotuisen vaihtelun perusteella. Yleispiirteisiä ilmastotyyppejä ovat mereinen ja mantereinen ilmasto. Tarkempi ilmastotyyppijaottelu on esimerkiksi Köppenin ilmastoluokittelu.
Ilmastoalue
Alue, jolla vallitsee sama ilmastotyyppi, esimerkiksi kostean lauhkea ilmastoalue.
Mereinen ilmasto
Kostea ilmastotyyppi, joka esiintyy lauhkean ja kylmän lämpövyöhykkeen rannikkoalueilla. Talven ja kesän lämpötilaerot eivät ole kovin suuria.
Mantereinen ilmasto
Kuiva ilmastotyyppi, joka esiintyy lauhkean ja kylmän lämpövyöhykkeen manneralueilla. Kesä- ja talvilämpötilat eroavat paljon toisistaan.
Väli-ilmasto
Ilmastotyyppi, jossa on sekä mereisen että mantereisen ilmaston piirteitä
Köppenin ilmastoluokittelu
Ilmastoluokittelu, jossa ilmastot on jaettu alueiden lämpötilojen ja sademäärien perusteella kuuteen pääluokkaan, jotka jakautuvat vielä alatyyppeihin.
Maaperä
Maan pintakerros, joka koostuu irtaimesta maa-aineksesta.
Kallioperä
Maan kuorikerros, joka koostuu kiinteästä kivestä
Eloperäinen maalaji
Maalaji, joka on syntynyt kasvien tai muiden eliöiden maatuneista jäänteistä, esim. multa, muta ja turve
Kivennäismaalaji
Maalaji, jonka aines on peräisin kallioperästä, esim. sora, hiekka, savi ja moreeni
Maannos
Maaperän kerroksellinen pintaosa, jota ilmasto, kasvillisuus ja eläimet ovat muokanneet.
Podsoli
Havumetsävyöhykkeelle tyypillinen maannos, jossa on tuhkanharmaa huuhtoutumiskerros ja sen alla ruskea rikastumiskerros.
Mustamulta
Aroalueille tyypillinen maannos, jossa on paksukerros multaa. Aroalueilla haihtuminen on voimakasta ja siksi suoloja voi nousta runsaastikin maannoksen pintaosiin.
