Kpl 2-4 Flashcards

1
Q

Planetaariset ilmiöt

A

Maapallolla esiintyvät ilmiöt, jotka johtuvat maan liikkeistä avaruudessa. esim. vuodenaikojen sekä yön ja päivän vaihtelu ja coriolisilmiön aiheuttama liikkeiden suunnan kääntyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kaamos (Mikä ja missä)

A

Aika jolloin aurinko ei päivälläkään nouse horisontin yläpuolle. Esiintyy napapiirien ja napojen välisillä kalottialueilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Kalottialue (mikä ja missä)

A

Valaistusvyöhyke, jolla on vähintään yksi yötön yö ja kaamospäivä. Pohjoiskalotti pohjoisen napapiirin ja pohjoisnavan väliin jäävä alue. Eteläinen kalotti eteläisen napapiirin ja etelänavan väliin jäävä alue.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Keskileveydet

A

Kääntöpiirin ja napapiirin väliin jäävät valaistusvyöhykkeet, joille auringon säteilyä tulee ympäri vuoden, mutta ei koskaan kohtisuoraan ylhäältä päin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Tropiikki

A

Valaistusvyöhyke, joka jää kääntöpiirien väliin. Auringon säteily osuu maanpinnalle kohtisuoraan vähintään yhtenä päivänä vuodessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

zeniitti

A

Taivaanlaella oleva piste, joka on kohtisuoraan havainnoitsijan yläpuolella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Tähtivuorokausi

A

Aika, joka maalta kuluu yhteen pyörähdykseen kuvitellun akselinsa ympäri. Pituus 23h 56 min

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Aurinkovuorokausi

A

Aika, joka kuluu siihen, että Aurinko Maan yhden pyörähdyksen jälkeen näkyy uudelleen samassa suunnassa. Pituus 24h

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

UTC

A

Koordinoitu yleisaika, joka on sama kuin Lontoon Greenwichin kautta kulkevan 0-pituuspiirin ympärillä olevan aikavyöhykkeen aika.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Coriolisilmiö

A

Johtuu Maan pyörimisestä. Maanpinnan suuntaiset liikkeet kaartuvat pohjoisella pallonpuoliskolla oikealla ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Vuorovesi-ilmiö

A

Merien vedenpinnan säännöllinen nousu ja lasku. Aiheuttavat Maan, Kuun ja Auringon vetovoimat sekä Maan pyörimisliike

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Vuoksi ja Luode

A

Vuoksi: Merenpinnan nousu, joka tapahtuu Kuun ja Auringon vetovoimien vaikutuksesta.
Luode: Merenpinnan lasku, joka tapahtuu Kuun ja Auringon vetovoimien vaikutuksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Aurinkotuuli

A

Hiukkassäteily, joka lähtee Auringon koronasta. Koostuu lähinnä elektroneista ja protoneista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q
  1. Troposfääri
A

Ilmakehän alin kerros noin 0-10 km:n korkeudella merenpinnasta. Lämpötila ja ilmanpaine laskevat troposfääristä ylöspäin mentäessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q
  1. stratosfääri
A

Ilmakehän kerros noin 10-50 km:n korkeudella. Runsaasti otsonia. Auringon säteilyn imeytyminen otsonimolekyyleihin lämmittää ilmakehää, joten stratosfäärissä lämpötila nousee ylöspäin mentäessä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q
  1. termosfääri
A

Ilmakehän kerros noin 90-500 km:n korkeudella. Vaihtuu yläosastaan vähitellen eksosfääriksi. Lämpötila noin 2000 C, mutta aine on erittäin harvaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Homosfääri

A

Ilmakehän alaosa noin 100 km:n korkeudelle asti maanpinnalta. Kaasukoostumus on tasalaatuista ja sekoittunutta.

18
Q

Otsonikerros

A

Runsaan otsonin esiintymä stratosfäärissä (2.) noin 15-25 km:n korkeudessa. Otsonikerrokseen imeytyy suurin osa Auringosta tulevasta ultraviolettisäteilystä.

19
Q

Otsonikato

A

Stratosfäärin (2.) otsonimäärän väheneminen. Otsonikato lisää maanpinnalle tulvan UVB-säteilyn määrää. Otsonikatoa aiheuttavat erityisesti ihmisen ilmakehään päästävät CFC-yhdisteet ja halonit

20
Q

Tuuli

A

Ilman liike korkeapaine -> matalapaine

21
Q

Planetaariset tuulet

A

Pysyvät tuulet, jotka puhaltavat pysyviltä korkeapaineen alueilta matalapaineen alueille. Tasoittavat maapallon lämpötilaeroja

22
Q

Päiväntasaajan matalapaine

A

Pysyvä matalapaineen alue tropiikissa. Aurinko paistaa alueelle kohtisuoraan ja lämmittää maanpintaa. Lämmin ilma kohoaa ylöspäin ja syntyy matalapaineen alue.

23
Q

Hepoasteiden korkeapaine

A

Korkeapaineen alue, joka muodostuu, kun päiväntasaajalta troposfäärin (1.) yläosaan noussut ilma laskeutuu alas maanpinnalle noin 30. leveysasteiden tienoilla.

24
Q

Pasaatituulet

A

Planetaariset tuulet, jotka puhaltavat hepoasteiden korkeapainealueilta päiväntasaajan matalapaineen alueelle. Pohjoisella pallonpuoliskolla puhaltaa koillispasaati ja eteläisellä kaakkoispasaati.

25
Q

Polaaririntama

A

Ilmamassojen kohtauspaikka, jossa napa-alueen kylmä ilmamassa kohtaa hepoasteilta tulevan lämpimän ilmamassan.

26
Q

Suihkuvirtaus

A

Voimakas ilmavirtaus troposfäärin (1.) yläosassa. Suihkuvirtauksessa ilma virtaa 55-110 m/s. Lentokoneet hyödyntävät näitä itä-länsisunntaisia virtauksia.

27
Q

Monsuunituulet

A

Alueelliset vuodenaikaistuulet, joita esiintyy Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa, Guineanlahden rannikolla, Meksikonlahdella, Australina pohjoisosissa. Johtuvat maan ja meren erilaisesta lämpenemisestä. Talvella esiintyy yleensä kuiva mantereelta puhaltava talvimonsuuni ja kesällä sateita mereltä tuova kesämonsuuni

28
Q

Konvektiosade

A

Aiheutuu maanpinnan lämpenemisestä. Syntyy, kun lämmennyt ilma kohoaa ylemmäs, jolloin se viilenee ja vesihöyryn tiivityminen alkaa

29
Q

Kumpuaminen

A

Veden pystyvirtaus meren tai järven pohjalta kohti pintaa

30
Q

Kylmä merivirta

A

virtaa vettä napa-alueilta päin kohti päiväntasaajaa

31
Q

Kylmä rintama

A

Ilmamassojen rajakohta, jossa kylmä ilma työntyy lämpimän ilman alueelle ja pakottaa lämpimän ilman kohoamaan ylöspäin

32
Q

Lämmin merivirta

A

Merivirta, jossa virtaa vettä päiväntasaajalta päin kohti napa-alueilta.

33
Q

Lämmin rintama

A

Ilmamassojen rajakohta, jossa lämmin ilma kohoaa hitaasti kylmän ilmamassan päälle.

34
Q

Merivirta

A

Meren pintaosien vaakasuora ja suhteellisen pysyvä virtaus, jonka planetaariset tuulet aiheuttavat. Merivirran syvyys on yleensä noin 100 metriä ja leveys voi olla satoja kilometrejä.

35
Q

Orografinen sade

A

Sade, joka syntyy, kun vesihöyry alkaa tiivistyä ilman kohotessa jonkin maastossa olevan esteen, esimerkiksi vuoren, takia

36
Q

Pystyvirtaus

A

Pystysuuntainen veden liike, jonka aiheuttavat esimerkiksi veden tiheys- ja lämpötilaerot. Veden kumpuaminen ylös ja vajoaminen alas ovat pystyvirtauksia.

37
Q

Rintamasade

A

Sade, joka syntyy, kun kaksi erilaista ilmamassaa kohtaa. Rintaman kohdalla vesihöyry alkaa tiivistyä, kun lämpimämpi ilma kohoaa ja viilenee.

38
Q

Syvänmeren virtaus

A

Tapahtuu syvällä, lähellä merenpohjaa

39
Q

Termohaliinikierto

A

Meriveden eri virtausten kokonaisuus, joka perustuu lämpö- ja suolaisuuseroihin. Termo viittaa lämpötilaan ja haliini suolaisuuteen.

40
Q

Vesikehä, hydrosfääri

A

Maapallon vesien muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat meret, pintavedet, maaperän vedet ja pohjavedet. Vesikehään luetaan kuuluviksi myös jäätiköt ja pysyvä lumi sekä ilmakehän vesi ja vesihöyry.