Kemia Flashcards

1
Q

kemialliseen tasapainoon vaikuttaa

A

lämpötila
konsentraatio
tilavuus
paine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

kemiallisen reaktion nopeus riippuu

A

konsentraatiosta
lämpötilasta
pibta alasta
katalyytistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

le chatelierin periaate

A

kun tasapainossa olevaan systeemiin kohdistetaan ulkoinen pakote, systeemi pyrkii minimoimaan pakotteen vaikutuksen ja siirtyy uuteen tasapainotilaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

tasapainoon vaikuttavia tekijöitä

A

konsentraatioiden muutokset
tilavuuden muutokset
paineen muutokset
lämpötilan muutokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

tasapainovakion arvoon vaikuttavat tekijät

A

lämpötilan muuttaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

mikä tekee hapon?

A

1.vedyn täytyy olla sitoutunut elektronegatiiviseen atomiin X. tällöin sidoksesta H-X tulee poolinen ja vety saa positiivisen osittaisvarauksen
2. Vastinemäksen koko. mitä suurempi vastinemäs sitä vahvempi happo. esim HCl vahva, kloridi ioni iso.
Happihapoilla:
1. Keskusatomin elektronegativisuus: mitä suurempi sitä vahvempi
2. keskusatomiin sitoutuneiden happiatomien määrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Jj:ssä epämetallien vety yhdisteiden happovahvuus kasvaa mihin suuntiin ja miks

A

oikealle, koska elektronegatiivisuus kasvaa

alas, koska vedyssä kiinni olevan alkuaineen koko kasvaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

yhdiste joka voi toimia sekä happona että emäksenä

A

amfolyytti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

emäksen vaatimukset

A

rakenteessa vapaa elektronipari johon voi sitoutua protoni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

mihin suuntaan reaktiivisuus kasvaa jj:ssä ja miksi

A

ylös koska mitä pienemmässä atomissa vapaa elektronipari sijaitsee sitä reaktiivisempi se on
vasemmalle koska mitä pienempi elektronegatiivisuus sitä reaktiivisempi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

emäksiset funktionaaliset ryhmät

A

aminoryhmät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

onko alkoholit happamia vai emäksisiä

A

neutraaleja. voi toimia hyvin heikkoina happoina tai emäksinä kuten vesikin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

happamat funktionaaliset ryhmät

A

fenolinen hydroksyyliryhmä

karboksyylihapporyhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

mitå happovakio kertoo

A

kuinka vahva happo kyseessä. mitä suurempi Ka sitä vahvempi happo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

mitä emäsvakio kertoo

A

emäksen vahvuuden. mitä suurempi Kb sitö vahvempi emäs

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

selitä hiilidioksidi vetykarbonaatipuskurin reaktiot

A
  1. karbonaatti-ioni + 2 oksoniumionia happo + 2 vettä

2. happo hiilidioksidi (kaasu) ja vesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

mitä neutralointireaktiossa aina syntyy

A

vettä ja suolaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

muurahaishapon oikea nimi

A

metaanihappo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

kalsiumformiaatin oikea nimi

A

kalsiummetanaatti

20
Q

mikä on formiaatti-ioni

A

metaanihaposta syntyvä anioni HCOO- ja viiva on siis yläindeksi eli miinusvaraus

21
Q

perustele miksi niukkaliukoinen aine muodostaa tasapainon hyvin leukenevaa ainetta nopeammin

A

jos An liukoisuus on sata kertaa suurempi kuin Bn, Aata täytyy kaataa vesikuppiin 100x enemmän kuin Btä jotta tasapaino muodostuu. Eli 100x nopeampaa Bn kanssa

22
Q

mitkä tekijät vaikuttaa aineen liukoisuuteen

A
  1. yhteinen ioni
  2. pH
    loput reaktio 2 s. 100 veikkaisin että lämpötila paine ja tilavuus
23
Q

mitä on isotoopit

A

nuklidit joilla on sama järjestysluku, eli atomiytinet missä on sama määrä protoneja mutta vaihteleva määrä neutroneja ovat toistensa isotooppeja

24
Q

miten saman alkuaineen isotoopit eroaa toisistaan?

A

vain ytimen neutronimäärältä. kemialliset ominaisuudet on samanlaisia saman alkuaineen isotoopeilla

25
Q

kaikki isotoopit on radioaktiivisia?

A

ei ole, vain osa isotoopeista on pysymättömiä eli radioaktiivisia

26
Q

lähes kaikki luonnon alkuaineet sisältää vain yhtä tiettyä isotooppia?

A

ei vaan lähes kaikki luonnon alkuaineet on isotooppien seoksia

27
Q

miten lasket kuinka paljon elktroneja mahtuu tietylle elektronikuorelle

A

kaava on 2n^2 jossa n on kuoren numero

28
Q

miksi bohrin atomimalli toimii vain vedylle

A

bohrin atomimalli ei ota huomioon elektronienvälisiä vuorovaikutuksia. Vedyllä vain yksi elektroni joten sen kohdalla ei haittaa.

29
Q

mitä pääkvanttiluku kertoo

A

orbitaalin suuruusluokan (eli mikä elektronikuori kyseessä)

30
Q

mitä sivukvanttiluku kertoo ja mitä arvoja se voi saada

A

kertoo mikä orbitaali kyseessä. voi saada arvot nollasta aina lukuun n-1 asti

31
Q

mitä magneettikvanttiluku kertoo

A

käsiteltävän orbitaalin avaruudellisen suuntauksen, erottelee siis p d ja f orbitaalien alalajit toisistaan. esim p orbitaalista puhuttaessa magneettikvanttiluku kertoo onko kyseessä x y vai z suuntainen p orbitaali

32
Q

mitä spinkvanttiluku kertoo

A

mihin suuntaan elektroni pyörii. voi olla joko +0.5 tai -0.5

33
Q

miten atomi voi ionisoitua? (2 tapaa, älä ajattele liian vaikeesti)

A

joko luovuttamalla tai vastaanottamalla elektronin

34
Q

minkä kokoinen kationi on vastaavaan atomiin verrattuna ja miksi

A

kationinon luovuttanut elektronin joten siinä on enemmän protoneita kuin elektroneita joten ytimen positiivinen varaus on vahvempi kuin elktronikuoren negariivinen varaus. ydin siis vetää elektroneja lähemmäs ja kationi on pienempi kuin atomi.

35
Q

miten aineen kationimuodostuskykyä voi ennakoida jaksollisen järjestelmän avulla?

A

reaktiivisuus on elektronien irtoamisen helppoutta. elektronin irtoaa sitä helpommin mitä löysemmin ne on kiinni. elektronit on sitä löysemmin kiinni mitä kauempana ne on ytimestä. eli jaksollisen järjestelmän alavasuriin siirryttäessä kationinmuodostus helpottuu

36
Q

sitoutuneilla rakenteilla on suurempi energia kuin vapailla

A

väärin. kemiallinen reaktio perustuu matalaenergisen tason saavuttamiseen ja tämä on sitoutuneilla rakenteilla. oktettiin halutaan päästä

37
Q

mikä on radikaali

A

aine jolla on pariton ulkoelektroni/ ulkoelektroneja

38
Q

mikä on koordinaatiosidos

A

kovalenttisen sidoksen erikoistapaus jossa toinen sidokseen osallistuvista atomeista on luovuttanut molemmat sidokseen tarvittavat elektronit. tutuin esimerkki varmaan oksoniumioni

39
Q

milloin syntyy ionisidos

A

jos kovalenttista sidosta muodostavien atomien elektronegatiivisuusero on yli 1,7

40
Q

kuvaile metallisidosta

A

metalliatomien ulkoelektronit delokalisoituneet ja yhdisteessä liikkuu ikäänkuin elektronipilvi. elektronien ja atomeista muodostuneiden kationeiden väliset sähköiset vetovoimat pitää aineen kasassa ja on muodostunut metallihila

41
Q

mikä on vahvin molekyylienvälinen sidostyyppi

A

dipoli-ionisidos

42
Q

ionisaatioenergia muuttuu paljon

A

kun irroitettavat elektronit on eri orbitaaleilla, ja vielä enemmän kun irrotettavat elektronit on eri kuorilla.

43
Q

millainen on sulfaatti-ioni (tehtävien perusteella ei vielä tiedossa)

A

SO4 ja 2- varaus.

44
Q

millainen on sulfiitti-ioni

A

SO3 ja varaus -1

45
Q

manganaatti ioni

A

MnO4-

46
Q

mikä on hydrideissä erikoista

A

vedyn haperusluku ei oo plus yks vaan miinus yks

47
Q

vaikuttaako kertoimet entalpialaskuihin

A

kyllä. kun kertoimet muuttuu myös entalpia muuttuu samassa suhteessa.