Biokemia Flashcards
polymeerisiä biomolekyylejä ovat
osa hiilareista, proteiinit ja nukleiinihapot
tärkkelyksessä on kaksi muotoa, mitkä ne on ja miten ne eroaa toisistaan
suoraketjuinen amyloosi
haaroittunut amylopektiini
(tärkkelys on glukoosin polymeeri)
mikä on tärkkelyksen ja selluloosan ero
glukoosiyksiköt sitoutuneet toisiinsa erilaisilla glykosidisidoksella
lipidit on yleisnimitys yhdisteille jotka
ei liukene veteen mutta on rasvaliukoinen eli liukenee pooliseen orgaaniseen liuottimeen
tärkein lipidiryhmä on
rasvat eli triglyseridit
rasvahappo on
karboksyylihappo jolla on pitkä (yleensä vähintään 10 c pituinen) hiilirunko
alfa aminohapossa aminryhmä on sitoutunut
karboksyyliryhmän viereiseen hiileen. kaikki luonnon aminohapot on tälläisiä
millaiset dipeptidit saadaan valiinista ja glysiinistä?
val-gly gly-val val-val ja gly-gly
kyseinen tehtävä oli valmennuskurssikirjassa ja mokasit. keep it simple, stupid
polypeptidiä piirtäessä on tärkeää muistaa että on sovittu että
aminorymä on vasemmalla ja karboksyyliryhmä oikealla. ihan vitun varmasti sakottaa kokeessa
proteiinin sekundäärirakennetta ylläpitävät sidokset ja minkä ryhmien välille ne muodostuu
vetysidokset N-H - - - - O=C välillä
proteiinin tertiäärirakennetta ylläpitävät sidokset ja minkä välille ne muodostuu
- vetysidokset NH - - - - O=C
- S-S rikkisillat eli disulfidisidokset
- Suolasillat COO- - - - - +H3N
- Hydrofobiset vuorovaikurukset
emäs + sokeri =
nukleosidi
fosfaatti + sokeri + emäs
nukleotidi
Dna kaksoiskuosteessa G ja C välillä on näin monta vetysidosta
3
kuinka monella vetysidoksella A ja T sitoutuu toisiinsa DNA kaksoiskierteessä
kahdella
nukleiinihapon muodostuessa mitkä nukleotidien ryhmät sitoo sidoksia ja mitä
fosfaartiryhmä ja seuraavan nukleotidin sokeri muodostaa yhdessä fosfodiesterisidoksen
nukleotidissä sidokset osien välillä
- sokeri emäs välillä glykosidisidos eli happisilta
2. sokerin ja fosfaattiryhmän välille esterisidos
miksi entsyymit on spesifisiä
niiden aktiivisen kohdan muodon takia, siihen sopii vain tietynlainen molekyyli eli substraatti
kofaktori on
ylimääräinen osa jota jotkut entsyymit tarvivat toimiakseen
kofaktori voi olla
metalli-ioni tai orgaaninen koentsyymi esim vitamiini tai vitamiini johdannainen
entsyymien toiminnan säätely elimistössä
- allosteerinen säätely: molekyyli sitoutuu entsyyminen allosteeriseen keskukseen (eri kuin akt keskus)
- kovalenttinen säätely: entsyymin rakenteessa tapahtuu kovalentti muutos jonkin molekyylin liittyessä tai irrotessa siitä ja aktiivisuuus muuttuu
- lämpötila ja happamuus
- Inhibiittorit joita on kompetitiivisia ja irreversiibeleitä
suurin osa soluhengityksessä syntyvästä ATPstä syntyy
oksidatiivisessa fosforylaatiossa
glykogeneesi=
glukoosin varastointi glykogeeniksi
glukoneogeneesi
glukoosin tuottaminen glyserolista ja aminohapoista