Kappale 4 Flashcards
relativismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan moraali on suhteellista; moraali riippuu ajasta, olosuhteista tai kulttuurista, eikä erilaisia arvoja voi panna paremmuusjärjestykseen
subjektivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraali ja arvot ovat suhteellisia ja vaihtelevat yksilöiden välillä; yksilöiden välisiä eroja ei voi panna paremmuusjärjestykseen
kulttuurirelativismi
näkemys, jonka mukaan arvot ja moraali vaihtelevat kulttuureittain eikä niitä voi panna paremmuusjärjestykseen; minkään kulttuurin käsitykset eivät ole ehdottomasti oikeita
emotivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan etiikassa käytetty kieli vain ilmaisee esittäjänsä tunteita mutta ei väitä mitään todellisuudesta
sentimentalismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan yhteinen perusta moraalille löytyy tunteista
nihilismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan oikeaa ja väärää tai arvoja ei ole olemassa
objektivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraali on olemassa näkökulmasta ja konstruoijasta riippumatta; vastakohta konstruktivismi
naturalismi (metaetiikka)
metaeettinen kanta, jonka mukaan universaali ja objektiivinen perusta moraalille ja arvoille löytyy luonnollisista tosiasioista, esimerkiksi hyvinvoinnista ja kärsimyksestä
Humen giljotiini
David Humen muotoilema periaate, jonka mukaan pelkistä tosiasioista ei voi päätellä normatiivista johtopäätöstä; siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden pitäisi olla (no ought from is)
konstruktivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan moraali on konstruoitua eli rakennettua ja näkökulmasta riippuvaista; vastakohta objektivismi
supernaturalismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan moraalilla on yliluonnollinen perusta, esimerkiksi jumalallinen käsky
Euthyfronin dilemma
ongelma, joka haastaa supernaturalistisen käsityksen moraalin jumalallisesta alkuperästä; päättävätkö jumalat mikä on hyvää siksi, että se on hyvää, vai onko jokin hyvää siksi, että jumalat päättivät niin
yhteisöllinen konstruktivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan kaikille yhteinen moraali perustuu hyvän yhteisön rakentamiseen
kognitivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan eettinen kielenkäyttö perustuu uskomuksiin, jotka voivat olla tosia tai epätosia; vastakohta non-kognitivismi
intuitionismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan tieto oikeasta ja väärästä perustuu ihmisen välittömään ymmärrykseen eli intuitioon; edustaja esimerkiksi G. E. Moore