Etiikka käsitteet Flashcards
akti
teko; aktiivinen valinta tai toiminta, jota voidaan arvioida moraalisesti; vrt. omissio
aktiivinen eutanasia
lääkärin antama aktiivinen kuolinapu; nopeutetaan parantumattomasti sairaan kuolemaa esimerkiksi lääkkeillä; vrt. passiivinen eutanasia
aktualisoituminen
todellistuminen; Aristoteleen ajattelussa todellisuus koostuu mahdollisuuksista, jotka pyrkivät aktualisoitumaan; esimerkiksi siemenen potentia aktualisoituu, kun siitä kasvaa puu; ks. potentia
altruismi
näkemys, joka asettaa muiden edun oman edun edelle; vastakohta egoismi
antroposentrismi
ihmiskeskeisyys; antroposentrisessä ympäristöetiikassa luontoa koskevien tekojen eettisyyttä arvioidaan ihmisen näkökulmasta; vrt. biosentrismi
apatia
stoalaisessa filosofiassa tavoiteltu mielentila, jossa henkilö on vapaa kielteisistä tunteista ja mielenliikutuksista; psykologiassa merkitsee aloitekyvyn ja motivaation puutetta
argumentti
väitteen perustelu, todisteluketju; filosofiassa argumentti tarkoittaa päättelyä, joka koostuu premisseistä eli lähtöoletuksista ja näistä johdetusta johtopäätöksestä
arvo
jokin yleisesti hyvänä pidetty tai tavoiteltava asia; esimerkiksi viisaus tai terveys; moraalifilosofian peruskäsite
autonomisuus
itsenäisyys: moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan niitä ei voi johtaa muista väitteistä; esimerkiksi Immanuel Kantin filosofiassa moraali ei perustu tunteisiin vaan moraalilain noudattamiseen
biosentrismi
elämäkeskeisyys; näkemys, jonka mukaan kaikki elävä on moraalisesti arvokasta; kaikki elävät oliot pitää ottaa huomioon eettisessä harkinnassa; vrt. antroposentrismi
deskriptiivinen etiikka
kuvaileva etiikka; tutkii ja vertailee erilaisia moraalikäsityksiä, mutta ei ota kantaa niiden paremmuusjärjestykseen
dolori
Jeremy Benthamin utilitarismiin liittyvä yksikkö, jolla kuvataan mielipahan ja kärsimyksen määrää; vrt. hedoni
egoismi
itsekeskeisyys; näkemys, joka asettaa oman edun muiden edun edelle; vastakohta altruismi
ekosentrismi
luontokeskeisyys; näkemys, jonka mukaan luonnolla ja ympäristöllä on itseisarvoa
eksistentialismi
1900-luvulta lähtien vaikuttanut filosofian suuntaus, joka korostaa yksilön vapautta, valintoja ja vastuuta; keskeinen filosofi Jean-Paul Sartre, jonka mukaan ei ole mitään yhteistä ihmisolemusta vaan jokainen luo oman olemuksensa; vrt. essentialismi
eläinetiikka
etiikan ala, joka tutkii eläimiin liittyviä moraalisia kysymyksiä
elämänfilosofia
filosofia, joka tarkastelee elämän mielekkyyttä ja hyvän elämän kysymyksiä; suosittua erityisesti Manner-Euroopassa 1800-1900-luvuilla, jolloin monet filosofit korostivat filosofian käytännöllistä ja henkilökohtaista luonnetta
emotivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan etiikassa käytetty kieli vain ilmaisee esittäjänsä tunteita, mutta ei väitä mitään todelliduudesta
epikurolaiset
antiikin Kreikassa Epikuroksen ympärille syntynyt filosofinen koulukunta; korosti kohtuullisten nautintojen merkitystä hyvän elämän lähteenä
essentialismi
olemusajattelu; näkemys, jonka mukaan kaikilla olioilla, myös ihmisillä, on valmis olemus; essentia tekee oliosta sellaisen kuin se on ja määrittää, millainen sen pitäisi olla; vrt. eksistentialismi
etiikka
moraalifilosofia; filosofian osa-alue, joka tutkii hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää
eudaimonia
onnellisuus, kukoistus, hyvä elämä; esimerkiksi Aristoteleen filosofiassa elämän päämäärä
Euthyfronin dilemma
ongelma, joka haastaa supernaturalistisen käsityksen moraalin jumalallisesta alkuperästä; päättävätkö jumalat mikä on hyvää siksi, että se on hyvää, vai onko jokin hyvää siksi, että jumalat päättivät niin
feminismi
aate, joka ajaa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista
hedoni
Jeremy Benthamin utilitarismiin liittyvä yksikkö, jolla kuvataan mielihyvän ja onnellisuuden määrää; vrt. dolori
hedonismi
näkemys, jonka mukaan hyvä elämä perustuu nautintoihin
Humen giljotiini / Humen laki
David Humen muotoilema periaate, jonka mukaan pelkistä tosiasioista ei voi päätellä normatiivista johtopäätöstä; siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden pitäisi olla (no ought from is)
huono usko
Jean-Paul Sartren filosofiaan kuuluva käsite; ihmiset lankeavat huonoon uskoon, kun eivät uskalla kohdata vapauttaan ja kantaa vastuuta teoistaan vaan vetoavat johonkin ennalta asetettuun malliin
hyve
luonteenpiirre tai ominaisuus, jota pidetään hyvän elämän kannalta oleellisena; hyve-etiikan peruskäsite
hyve-etiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, joka pitää hyveiden kehittämistä ja niiden mukaan toimimista hyvän elämän ytimenä
ihmisoikeudet
oikeudet, joiden katsotaan kuuluvan jokaiselle ihmiselle asuinpaikasta, uskonnosta, kansallisuudesta, sukupuolesta ja taloudellisesta asemasta riippumatta
intentio
teon tarkoitus; moraalifilosofiassa intentio voi olla hyvä, vaikka lopputulos on huono, ja päinvastoin
intressi
moraalisubjektin tarve tai tavoite; tärkeä käsite esimerkiksi Peter Singerin etiikassa
intuitionismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan tieto oikeasta ja väärästä perustuu ihmisen välittömään ymmärrykseen eli intuitioon; edustaja esimerkiksi G. E. Moore
itseisarvo
arvo, jota ei tavoitella minkään muun kuin sen itsensä vuoksi; vrt. välinearvo
itsemääräämisoikeus
yksilön tai ryhmän oikeus päättää omista asioistaan ja muiden velvollisuus kunnioittaa tätä oikeutta
kansalaistottelemattomuus
laiton toiminta, jolla pyritään väkivallattomasti, julkisesti ja ilman oman edun tavoittelua korjaamaan jokin yhteiskunnallinen epäkohta
kantilainen konstruktivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan vapaa järki rakentaa eli konstruoi kaikille yhteisen moraalin
kasuistiikka
eettisen päätöksenteon periaate, joka yhdistää normatiivisen etiikan teorioita yksittäisen moraaliongelman ratkaisemisessa; keskeistä on yksittäisen ongelman ratkaisu, eivät yleiset periaatteet
kategorinen imperatiivi
Immanuel Kantin moraalifilosofiassa ehdoton käsky; on toimittava aina niin, että toiminnasta voidaan johtaa yleinen laki; toisen muotoilun mukaan kaikkien ihmisten ihmisyyttä on kunnioitettava