Etiikka käsitteet Flashcards
akti
teko; aktiivinen valinta tai toiminta, jota voidaan arvioida moraalisesti; vrt. omissio
aktiivinen eutanasia
lääkärin antama aktiivinen kuolinapu; nopeutetaan parantumattomasti sairaan kuolemaa esimerkiksi lääkkeillä; vrt. passiivinen eutanasia
aktualisoituminen
todellistuminen; Aristoteleen ajattelussa todellisuus koostuu mahdollisuuksista, jotka pyrkivät aktualisoitumaan; esimerkiksi siemenen potentia aktualisoituu, kun siitä kasvaa puu; ks. potentia
altruismi
näkemys, joka asettaa muiden edun oman edun edelle; vastakohta egoismi
antroposentrismi
ihmiskeskeisyys; antroposentrisessä ympäristöetiikassa luontoa koskevien tekojen eettisyyttä arvioidaan ihmisen näkökulmasta; vrt. biosentrismi
apatia
stoalaisessa filosofiassa tavoiteltu mielentila, jossa henkilö on vapaa kielteisistä tunteista ja mielenliikutuksista; psykologiassa merkitsee aloitekyvyn ja motivaation puutetta
argumentti
väitteen perustelu, todisteluketju; filosofiassa argumentti tarkoittaa päättelyä, joka koostuu premisseistä eli lähtöoletuksista ja näistä johdetusta johtopäätöksestä
arvo
jokin yleisesti hyvänä pidetty tai tavoiteltava asia; esimerkiksi viisaus tai terveys; moraalifilosofian peruskäsite
autonomisuus
itsenäisyys: moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan niitä ei voi johtaa muista väitteistä; esimerkiksi Immanuel Kantin filosofiassa moraali ei perustu tunteisiin vaan moraalilain noudattamiseen
biosentrismi
elämäkeskeisyys; näkemys, jonka mukaan kaikki elävä on moraalisesti arvokasta; kaikki elävät oliot pitää ottaa huomioon eettisessä harkinnassa; vrt. antroposentrismi
deskriptiivinen etiikka
kuvaileva etiikka; tutkii ja vertailee erilaisia moraalikäsityksiä, mutta ei ota kantaa niiden paremmuusjärjestykseen
dolori
Jeremy Benthamin utilitarismiin liittyvä yksikkö, jolla kuvataan mielipahan ja kärsimyksen määrää; vrt. hedoni
egoismi
itsekeskeisyys; näkemys, joka asettaa oman edun muiden edun edelle; vastakohta altruismi
ekosentrismi
luontokeskeisyys; näkemys, jonka mukaan luonnolla ja ympäristöllä on itseisarvoa
eksistentialismi
1900-luvulta lähtien vaikuttanut filosofian suuntaus, joka korostaa yksilön vapautta, valintoja ja vastuuta; keskeinen filosofi Jean-Paul Sartre, jonka mukaan ei ole mitään yhteistä ihmisolemusta vaan jokainen luo oman olemuksensa; vrt. essentialismi
eläinetiikka
etiikan ala, joka tutkii eläimiin liittyviä moraalisia kysymyksiä
elämänfilosofia
filosofia, joka tarkastelee elämän mielekkyyttä ja hyvän elämän kysymyksiä; suosittua erityisesti Manner-Euroopassa 1800-1900-luvuilla, jolloin monet filosofit korostivat filosofian käytännöllistä ja henkilökohtaista luonnetta
emotivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan etiikassa käytetty kieli vain ilmaisee esittäjänsä tunteita, mutta ei väitä mitään todelliduudesta
epikurolaiset
antiikin Kreikassa Epikuroksen ympärille syntynyt filosofinen koulukunta; korosti kohtuullisten nautintojen merkitystä hyvän elämän lähteenä
essentialismi
olemusajattelu; näkemys, jonka mukaan kaikilla olioilla, myös ihmisillä, on valmis olemus; essentia tekee oliosta sellaisen kuin se on ja määrittää, millainen sen pitäisi olla; vrt. eksistentialismi
etiikka
moraalifilosofia; filosofian osa-alue, joka tutkii hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää
eudaimonia
onnellisuus, kukoistus, hyvä elämä; esimerkiksi Aristoteleen filosofiassa elämän päämäärä
Euthyfronin dilemma
ongelma, joka haastaa supernaturalistisen käsityksen moraalin jumalallisesta alkuperästä; päättävätkö jumalat mikä on hyvää siksi, että se on hyvää, vai onko jokin hyvää siksi, että jumalat päättivät niin
feminismi
aate, joka ajaa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista
hedoni
Jeremy Benthamin utilitarismiin liittyvä yksikkö, jolla kuvataan mielihyvän ja onnellisuuden määrää; vrt. dolori
hedonismi
näkemys, jonka mukaan hyvä elämä perustuu nautintoihin
Humen giljotiini / Humen laki
David Humen muotoilema periaate, jonka mukaan pelkistä tosiasioista ei voi päätellä normatiivista johtopäätöstä; siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden pitäisi olla (no ought from is)
huono usko
Jean-Paul Sartren filosofiaan kuuluva käsite; ihmiset lankeavat huonoon uskoon, kun eivät uskalla kohdata vapauttaan ja kantaa vastuuta teoistaan vaan vetoavat johonkin ennalta asetettuun malliin
hyve
luonteenpiirre tai ominaisuus, jota pidetään hyvän elämän kannalta oleellisena; hyve-etiikan peruskäsite
hyve-etiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, joka pitää hyveiden kehittämistä ja niiden mukaan toimimista hyvän elämän ytimenä
ihmisoikeudet
oikeudet, joiden katsotaan kuuluvan jokaiselle ihmiselle asuinpaikasta, uskonnosta, kansallisuudesta, sukupuolesta ja taloudellisesta asemasta riippumatta
intentio
teon tarkoitus; moraalifilosofiassa intentio voi olla hyvä, vaikka lopputulos on huono, ja päinvastoin
intressi
moraalisubjektin tarve tai tavoite; tärkeä käsite esimerkiksi Peter Singerin etiikassa
intuitionismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan tieto oikeasta ja väärästä perustuu ihmisen välittömään ymmärrykseen eli intuitioon; edustaja esimerkiksi G. E. Moore
itseisarvo
arvo, jota ei tavoitella minkään muun kuin sen itsensä vuoksi; vrt. välinearvo
itsemääräämisoikeus
yksilön tai ryhmän oikeus päättää omista asioistaan ja muiden velvollisuus kunnioittaa tätä oikeutta
kansalaistottelemattomuus
laiton toiminta, jolla pyritään väkivallattomasti, julkisesti ja ilman oman edun tavoittelua korjaamaan jokin yhteiskunnallinen epäkohta
kantilainen konstruktivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan vapaa järki rakentaa eli konstruoi kaikille yhteisen moraalin
kasuistiikka
eettisen päätöksenteon periaate, joka yhdistää normatiivisen etiikan teorioita yksittäisen moraaliongelman ratkaisemisessa; keskeistä on yksittäisen ongelman ratkaisu, eivät yleiset periaatteet
kategorinen imperatiivi
Immanuel Kantin moraalifilosofiassa ehdoton käsky; on toimittava aina niin, että toiminnasta voidaan johtaa yleinen laki; toisen muotoilun mukaan kaikkien ihmisten ihmisyyttä on kunnioitettava
kognitivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan eettinen kielenkäyttö perustuu uskomuksiin, jotka voivat olla tosia tai epätosia; vastakohta non-kognitivismi
konstruktivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan moraali on konstruoitua eli rakennettua ja näkökulmasta riippuvaista; vastakohta objektivismi
kulttuurirelativismi
näkemys, jonka mukaan arvot ja moraali vaihtelevat kulttuureittain eikä niitä voi panna paremmuusjärjestykseen; minkään kulttuurin käsitykset eivät ole ehdottomasti oikeita
kulturalismi
ihmiskäsitys, jonka mukaan kasvatus ja kulttuuri vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mikä ihminen on; vrt. naturalismi
käytännöllinen järki
Aristoteleen etiikassa toimintavalmius, joka mahdollistaa hyveiden mukaisen elämän; auttaa esimerkiksi erottamaan kohtuullisen keskitien ääripäiden välillä
logoterapia
psykiatri Viktor Franklin kehittämä filosofis-psykologinen hoitomuoto, jossa olennaista on tarkoituksen löytäminen omalle elämälle
luonnonoikeusajattelu
näkemys, jonka mukaan on olemassa kaikille yhteinen universaali moraali, joka ei ole ihmisen keksintöä; moraali on peräisin jumalilta tai perustuu järjen avulla luonnosta löydettäviin normeihin
metaetiikka
moraalifilosofian osa-alue; tutkii, mitä moraali ja arvot ovat, mihin etiikka perustuu ja voiko moraalista saada tietoa
moraali
ihmisten tai ihmisryhmien käsitys oikeasta ja väärästä; etiikan tutkimuskohde
moraalilaki
kaikkia koskeva yleinen moraaliperiaate; Immanuel Kantin velvollisuusetiikan keskeinen käsite; ks. kategorinen imperatiivi
moraalinen agentti / moraaliagentti
moraalinen toimija, moraalisen valinnan tekijä, joka on vastuussa teoistaan; esimerkiksi aikuinen, terve ihminen
moraalinen subjekti / moraalisubjekti
se, millä on moraalista arvoa ja pitää siis ottaa moraalisessa harkinnassa huomioon; esimerkiksi ihminen on moraalisubjekti, kivi ei ole
moralismi
holhoava suhtautuminen toisten moraaliin; muiden on omaksuttava näkemykset, joita itse pitää oikeina
mustan laatikon ongelma
tekoälyyn liittyvä ongelma, jossa itseoppiva ohjelma tekee päätöksen ilman että kukaan tietää, miten ohjelma on päätynyt tähän päätökseen
naturalismi (ihmiskäsitys)
ihmiskäsitys, joka korostaa biologian, esimerkiksi geenien, merkitystä; vrt. kulturalismi
naturalismi (metaetiikka)
metaeettinen kanta, jonka mukaan universaali ja objektiivinen perusta moraalille ja arvoille löytyy luonnollisista tosiasioista, esimerkiksi hyvinvoinnista ja kärsimyksestä
naturalistinen virhepäätelmä
virhe, joka tapahtuu, jos yleisesti havaittavista ominaisuuksista päätellään mikä on hyvää; voimme esimerkiksi havaita terveellisten elämäntapojen hyödyt, mutt se ei tarkoita, että ne ovat moraalisesti tavoiteltavia
negatiivinen vapaus
vapautta jostakin; ihminen on negatiivisesti vapaa, jos hänellä ei ole estettä tehdä jotain; vrt. positiivinen vapaus
nihilismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan oikeaa ja väärää tai arvoja ei ole olemassa
non-kognitivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan etiikka ei väitä mitään todellisuudesta, vaan ainoastaan ilmaisee esimerkiksi tunteita, asenteita ja käskyjä; oikeasta ja väärästä ei siksi voi olla tietoa; vastakohta kognitivismi
normatiivinen etiikka
etiikan osa-alue, joka pyrkii määrittelemään periaatteita moraalisesti oikealle toiminnalle
normi
sääntö tai ohje, joka perustuu esimerkiksi moraaliin tai lakiin
normikriittisyys
näkökulma, joka kyseenalaistaa vakiintuneita normeja ja moraalisia ajattelutapoja, koska ne syrjivät joitakin ihmisryhmiä
objektivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraali on olemassa näkökulmasta ja konstruoijasta riippumatta; vastakohta konstruktivismi
oikeus
jollekin kuuluva mahdollisuus tehdä tai olla jotakin; esimerkiksi äänioikeus, oikeus elämään, oikeus mielipiteenvapauteen, eläimen oikeus lajityypilliseen elämään
omissio
tekemättä jättäminen; vrt. akti
pahe
ei-toivottu luonteenpiirre; esimerkiksi ahneus
passiivinen eutanasia
armokuolema, joka toteutetaan luopumalla hoitotoimenpiteistä; vrt. aktiivinen eutanasia
paternalismi
holhoaminen; pyrkimys vaikuttaa yksilön toimintaan hänen omaksi parhaakseen, jopa vastoin hänen tahtoaan
perhe-etiikka
soveltavan etiikan alue, joka tarkastelee esimerkiksi sitä, millaiset perhemuodot ovat moraalisesti perusteltuja ja millaisia oikeuksia perheenjäsenillä on
periaate-etiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, joka korostaa, että on oikein toimia tiettyjen sääntöjen ja periaatteiden mukaan jopa seurauksista välittämättä; ks. velvollisuusetiikka
persoona
ajatteleva ja tiedostava olento; perinteisesti persoonien on ajateltu olevan aina ihmisiä, mutta nykyään myös eläimiä voidaan pitää persoonina
perusoikeudet
oikeudet, jotka valtio säätää kansalaisille perustuslaissa; esimerkiksi äänioikeus
positiivinen vapaus
vapautta johonkin; kun ihminen on positiivisesti vapaa, hänellä on resurssit jonkin tekemiseen; vrt. negatiivinen vapaus
potentia
mahdollisuus; Aristoteleen ajattelussa todellisuus koostuu erilaisista potentioista, jotka pyrkivät toteutumaan ja siten toteuttamaan tarkoituksensa; esimerkiksi toukka on potentiaalinen perhonen; ks. aktualisoituminen
premissi
argumentin peruslause, alkulause; se mistä päättely lähtee liikkeelle
preskriptiivisyys
käskevyys; moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan jotkin asiat ovat suositeltavia tai vältettäviä
preskriptivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan etiikassa on kyse vain käskyjen esittämisestä
psykologinen egoismi
näkemys, jonka mukaan ihminen on olemukseltaan itsekäs
relativismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan moraali on suhteellista; moraali riippuu ajasta, olosuhteista tai kulttuurista, eikä erilaisia arvoja voi panna paremmuusjärjestykseen
sanktio
rangaistus tai palkinto, joka annetaan normin noudattamisesta tai rikkomisesta
sentientismi
eläinetiikkaan kuuluva näkemys, jonka mukaan kaikilla sellaisilla eläimillä on moraalista arvoa, joilla on kyky tuntea kärsimystä
sentimentalismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan yhteinen perusta moraalille löytyy tunteista
seurausetiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, jossa teon seuraukset määräävät sen, onko teko moraalisesti oikein
soveltava etiikka
etiikan osa-alue, jossa etiikan teorioita sovelletaan konkreettisten eettisten ongelmien ratkaisuun
spesismi
lajisyrjintä; syyllistymme spesismiin, jos kohtelemme ihmistä paremmin kuin eläintä vain siksi, että hän on ihminen
stoalaiset
filosofinen koulukunta antiikin Kreikassa; stoalaisen etiikan mukaan hyve on tietoa ja viisas ihminen hyväksyy tapahtumien väistämättömän kulun
subjektivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraali ja arvot ovat suhteellisia ja vaihtelevat yksilöiden välillä; yksilöiden välisiä eroja ei voi panna paremmuusjärjestykseen
supererogatorinen etiikka
velvollisuuden ylittävä etiikka; esimerkiksi kaiken omaisuuden lahjoittaminen köyhille, jolloin teko on moraalisesti arvokas mutta sitä ei voi vaatia keneltäkään
supernaturalismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan moraalilla on yliluonnollinen perusta, esimerkiksi jumalallinen käsky
sääntöutilitarismi
utilitarismin laji, joka ohjeistaa toimimaan sellaisen säännön mukaan, jonka noudattamisesta koituu hyviä seurauksia; vrt. tekoutilitarismi
tekoutilitarismi
utilitarismin laji, jonka mukaan toiminnan moraalisuuden ratkaisevat yksittäisten tekojen seuraukset; vrt. sääntöutilitarismi
universaalisuus
yleispätevyys; moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan kaikkia ihmisiä pitää koskea samat moraaliperiaatteet
utilitarismi
seurausetiikan suuntaus, jonka mukaan teko on oikein, jos siitä seuraa mahdollisimman paljon hyötyä ja onnellisuutta mahdollisimman monelle
vahinkoperiaate
J. S. Millin kehittämä periaate, jonka mukaan yksilön tekemisiä saa rajoittaa vain silloin, kun tämä aiheuttaa vahinkoa muille; keskeinen käsite liberalismissa
velvollisuusetiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan teko on oikein, jos se tehdään velvollisuudesta moraalisääntöä kohtaan; teon seurauksilla ei ole merkitystä
välinearvo
arvo, jota ei tavoitella sen itsensä takia vaan jotta sen avulla saadaan jotakin muuta; esimerkiksi raha; vrt. itseisarvo
yhteisöllinen konstruktivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan kaikille yhteinen moraali perustuu hyvän yhteisön rakentamiseen
yli-ihminen
Friedrich Nietzschen ihmisihanne; yli-ihminen kohottautuu vallitsevan moraalin yläpuolelle ja asettaa normit ja arvot itse
ylivertaisuus
moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan moraaliarvojen pitää olla tärkeämpiä kuin muiden motiivien; jos moraaliarvot ja muut arvot ovat ristiriidassa, moraalisten arvojen pitää voittaa
ympäristöetiikka
soveltavan etiikan osa-alue, joka pohtii ihmisen ja ympäristön suhdetta; millaisia velvollisuuksia ja oikeuksia ihmiskunnalla on suhteessa luontoon
zoon politikon
“poliittinen eläin”; Aristoteleen käsitys ihmisestä; ihminen on yhteisöllinen olento, joka pystyy toteuttamaan itseään ja elämään hyvää elämää ainoastaan yhteisön jäsenenä