Jaksollinen järjestelmä

Question 1

Miten lasketaan efektiivinen ydinvaraus?

Answer 1

Z_eff = Z - σ

I Uloimmat eivät varjosta
II Saman ryhmän elektroni 0,35
III Jos e on (ns,np) - ryhmässä, niin seuraava kuori 0,85 ja vielä sisempi kuori 1,00
IV Jos e on (nd,nf) - ryhmässä, kaikki sisemmät 1,00

Ryhmittely: (1s) (2s,2p) (3d) (4s,4p) (4d) (5s,5p)

Question 2

Mitä efektiivinen ydinvaraus kertoo?

Answer 2

Se kertoo, miten esimerkiksi valenssielektroni kokee ytimen vetovoiman.

Question 3

Mihin suuntiin efektiivinen ydinvaraus kasvaa? Miksi?

Answer 3

Efektiivinen ydivaraus kasvaa oikealle ja jaksollisessa järjestelmässä.

Oikealle mentäessä ydinvaraus kasvaa.

Ylöspäin mentäessä elektronit ovat lähempänä ydintä, jolla on suurempi vaikutus kuin ydivarauksen pienentymisellä.

Question 4

Mitä asioita efektiivinen ydinvaraus johtaa?

Answer 4

Efektiivisen yhdivarauksen johdosta

ionisaatioenergia (1), elektroaffiniteetti (2) ja elektronegatiivisuus (3) kasvaa oikealle mentäessä

ja atomisäde (4) pienenee oikealle mentäessä. Myös ionisäde (5) pienenee efektiivisen ydinvarauksen kasvaessa.

Question 5

Mitä tarkoittaa ionisaatioenergia?

Answer 5

Se energia, joka tarvitaan, kun irroitetaan kaasuamaiselta alkuaineelta yksi elektroni.

Question 6

Mihin suuntiin ionisaatioenergia kasvaa? Miksi?

Answer 6

Oikealle ja ylöspäin jaksollisessa järjestelmässä.

Oikealle, koska efektiivinen ydinvaraus kasvaa.

Ylös, koska elektroni on lähempänä ydintä.

Question 7

Mikä on positiivisten hapetuslukujen ja ionisaatioenergian välinen yhteys?

Answer 7

Yleensä kaikkien valenssikuoren elektronien poistaminen on mahdollista, mutta kun yritään poistaa sisemmiltä kuorilta ionisaatioenergia on liian suuri.

Ionisaatioenergia määrää mahdolliset positiiviset hapetusluvut; se hapetusluku ennen suurta harppausta ionisaatioenergiassa. Usein ryhmän numeroa vastaava (paitsi halogeenit)

Question 8

Mitä tarkoittaa elektroaffiniteetti?

Answer 8

Energian muutos, kun neutraaliin kaasuatomiin lisätään elektroni.

Yleensä negatiivinen, mutta ei 2. eikä 8. ryhmässä.

Question 9

Mihin suuntiin elektroaffiniteetti kasvaa? Miksi?

Answer 9

EA kasvaa (negatiivisuus siis) jaksossa oikealle ja ryhmässä ylöspäin.

Oikealle, koska efektiivinen ydinvaraus kasvaa

Ylöspäin, koska elektroni pääsee lähemmäs ydintä.

Question 10

Mitä asiaa elektronegatiivisuus kuvaa?

Answer 10

Atomin kykyä vetää elektroneja puoleensa.

Question 11

Mikä on elektronegatiivisuuden ja sidosluonteen välinen yhteys?

Answer 11

Ionien, atomien tai molekyylien välinen elektronegatiivisuusero määrää sidoksen luonteen seuraavalla tavalla:

Sidosluonne
0: pooliton kovalenttinen
Välissä: kovalenttinen ionisidos
suuri: ionisidos

Question 12

Mitä tarkoittaa induktiivinen efekti elektronegatiivisuudessa?

Answer 12

Toisen ionin tai atomin pieni elektronegatiivisuus pienentää omaa elektronegatiivisuutta.

Toisen ionin tai atomin suuri elektronegatiivisuus kasvattaa omaa elektronegatiivisuutta.

Question 13

Mihin suuntiin elektronegatiivisuus kasvaa? Miksi?

Answer 13

Oikealle jaksossa ja ylöspäin ryhmässä

Oikealle, koska efektiivinen ydinvaraus kasvaa.

Ylöspäin, koska elektronit pääsevät lähemmäs ydintä.

Question 14

Mihin suuntiin atomisäde kasvaa? Miksi?

Answer 14

Jaksossa vasemmalle ja ryhmässä alaspäin.

Vasemmalle, koska efektiivinen ydinvaraus pienenee.

Alaspäin, koska elektronikuoret lisääntyvät.

Question 15

Mitkä tekijät vaikuttavat ionisäteeseen?

Answer 15

Elektronikuorten määrä ja efektiivinen ydinvaraus.

Mitä enemmän kuoria, sitä isompi ionisäde.

Mitä suurempi efektiivinen ydinvaraus, sitä pienempi ionisäde.

Anionit ovat suurempia kuin kationit.

Question 16

Mitä ionien välisessä polarisoinnissa tapahtuu?

Answer 16

Polarisaatiossa elektronipilvet muuttavat muotoaan sähköstaattisen vuorovaikutusten johdosta.

Kationi polarisoi anionia, jolloin ionisidokseen tulee kovalenttista luonnetta eli energiatiheys ionien välissä kasvaa.

Question 17

Mikä vaikuttaa polarointikykyyn?

Answer 17

Kationin polarointikyky riippuu sen varaustiheydestä.

Mitä suurempi varaustiheys, sitä parempi polarointikyky.

Question 18

Mikä vaikuttaa polaroituvuuteen?

Answer 18

Anionin polaroituvuuteen vaikuttaa sen varaus ja koko.

Mitä suurempi varaus/koko, sitä parempi polaroituvuus.

Question 19

Mitä ionien välisestä polarisoinnista seuraa?

Answer 19

Polarisoinnissa ionisuus vähenee ja sulamispiste alenee.

Question 20

Mitä alkuaineita ainutlaatuisuusperiaate koskee?

Answer 20

Toisen jakson alkuaineita

Question 21

Mistä ainutlaatuisuusperiaate johtuu?

Answer 21

Pieni koko

• Elektroaffiniteetti on poikkeuksellisen pieni

Pii-sidosten muodostaminen

• pieni koko mahdollistaa orbitaalien sivuttaisen peiton

d-orbitaalien puuttuminen

Question 22

Mitä ainutlaatuisuusperiaatteesta seuraa?

Answer 22

Sidoksilla kovalenttista luonnetta

• koska pienet polaroivat

Kaksois- ja kolmoisidosten muostuminen

• koska pii-sidoksia muodostuu

Vain yhdenlaisia sidoksia

• koska d-orbitaalit puuttuvat

Question 23

Mitä alkuaineita diagonaaliefekti koskee?

Answer 23

Litium ja magnesium

Berillium ja alumiini

Boori ja pii

Question 24

Mitkä kolme asiaa yhdistävät alkuaineita diagonaaliefektissä?

Answer 24

1. Ionisäde
2. Varaustiheys
3. Elketronegatiivisuus

Question 25

Mitä diagonaaliefektistä seuraa?

Answer 25

Be ja Al hepompi vaihtaa kuin Be ja Mg.
Li ja Mg :n organometallikemia samanlaista
B ja Si: hydrideillä samankaltaisuutta

Question 26

Mitä alkuaineita inertti pari -efekti koskee?

Answer 26

Question 27

Mitä inertti pari -efekti tarkoittaa?

Answer 27

Valenssielektronit ovat vähemmän reaktiivisia, kuin mitä Zeff, Ra, IE kertoo, jolloin ne esiintyvät hapetusluvulla (ryhmän numero - 2)

Question 28

Mistä inertti pari -efekti johtuu?

Answer 28

atomin koon kasvaessa valenssiorbitaalien peitto heikkenee, jolloin sidosenergia pienenee, eikä kompensoi ionisaatioon kuluvaa energiaa

täydet d- ja f-orbitaalit varjostavat ydintä oletettua heikommin

Question 29

Miksi ryhmät n ja n+10 ovat samankaltaisia?

Answer 29

Niillä on samankaltaisuutta valenssielektronikonfiguraatiossa

Question 30

Miten ryhmien n ja n+10 samankaltaisuus näkyy?

Answer 30

Eri tavoin mm.

rakenne, hydrolysoituminen, polymeroituminen, kloridien sama olomuoto, reagointi veden kanssa, emäksisyys, happettavuus, räjähtävyys, jne..

Question 31

Miten metallien ja epämetallien rakenne eroaa ja mitä siitä seuraa?

Answer 31

Metallirakenteessa tiiveintä pakkausta ympäröi elektronimeri

• Sähkön- ja lämmönjohtavuus
• Kiiltävyys
• Taottavuus ja sitkeys
• korkeat sulamis- ja kiehumispisteet

Epämetallit ovat renkaita, ketjuja tai 2-atomisia molekyyleja

• eristävyys
• kiillottomuus ja värittömyys
• alhainen sulamis- ja kiehumispiste

Question 32

Millaisia metallien oksidit ovat happamuudeltaan?

Answer 32

Emäksisiä

Question 33

Miten metallit ja epämetallit eroavat toisistaan, kun kyse on ionisaatioenergiasta ja elektroaffiniteetista ja mitä näistä seuraa?

Answer 33

Metalleilla

• pieni IE, joten luovuttaa elektronin
• heikosti negatiivinen tai positiivinen EA, joten muodostavat positiivisia ioneja

Epämetalleilla

• suuri IE, joten ei luovuta elektronia
• vahvasti negatiivinen EA, joten muodostavat negatiivisia ioneja

Question 34

Mitä ovat puolimetallit?

Answer 34

Metallien ja epämetallien väliltä

Puolijohteita ovat Si, Ge ja B

Question 35

Mikä on lantanoidikutistuma?

Answer 35

Täydet f- ja d-orbitaalit varjostavat ydintä oletettua heikommin. Liittyy inertti-pari-efektiin.