III Flashcards

1
Q

ESSENTIALISTINEN IHMISKÄSITYS

A

esim. Aristoteles:

Ihminen on luonnoltaan ja olemukseltaan tietynlainen:
rationaalinen ja sosiaalinen eläin

Ihmisolemukseen kytkeytyy tietty tarkoitus, moraali ja
hyvän elämän malli

Ihminen ei voi valita olemustaan tai paeta luontoaan,
ihmisolemus hallitsee ja määrittää jokaista meistä:

Järjen voi sammuttaa vain väliaikaisesti ja erämaassakin
yksin olessamme kannamme kasvatusta mukanamme

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

NATURALISTINEN IHMISKÄSITYS

A

esim. Darwin ja evoluutioajattelu, Freud ja biologinen psykologia:

ihminen on luonnonolento, jonka ominaisuudet (esim. ajattelukyky) ovat
luonnollisen, luonnonlakien hallitseman kehityksen tulos

ihmisen moraali määrittyy sen mukaan, mikä on ihmiselle (yksilölle tai
lajille) edullista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

KULTTUURINEN NÄKÖKULMA:

IHMINEN KULTTUURIOLENTONA

A

esim. sofistit ja monet nykyfilosofit:

ihminen on kulttuurieläin – yhteisö, sen kieli ja kulttuuri
muovaavat ihmisen

(”tapa on toinen luonto”)

ihmisen ajattelu ja siis moraalikin on kulttuurisidonnaista:

lait, tavat ja moraalikäsitykset ovat ihmisen itse laatimia – ne
eivät perustu luontoon, vaan ovat (ikään kuin) sopimuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

EKSISTENTIALISTINEN IHMISKÄSITYS

A

esim. Sartre:

Ihminen on avoin projekti: hänen olemuksensa on avoin
mahdollisuus

Ihmisyksilö on ”radikaalisti vapaa” ja valinnoillaan hän luo
itsensä vapaasti

luonto ja kulttuuri muodostavat vain taustan, lähtökohdan

vapauteen liittyy aina ahdistusta, mutta omakohtaista moraalista
vastuuta ei pidä paeta

huono usko merkitsee kuitenkin vapauden ja vastuun
pakoilemista, siksi siihen ei pidä langeta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Simone de Beauvoir (1908–1986)

A

Ihmiskunnan historiassa nainen on määrittynyt miehen
suhteen “toisena”

Mies on ollut ensisijainen – nainen on määrittynyt miehen
halujen ja tarpeiden kautta, miestä vastassa ja miestä
varten olevana objektina, ei vapaana subjektina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Toiseus

A

Ihmisille luontevaa leimata oman ryhmän ulkopuoliset
”toisiksi”

toiset eivät kuulu ”meihin”, he ovat vieraita, outoja, ulkopuolisia

heitä ei tarvitse huomioita, paitsi uhkina

Toisille ei välttämättä anneta edes ihmisarvoa:

heitä voi kohdella ”esineinä” ja ”välineinä”, he eivät ole päämääriä
sinänsä

Ajattelevat ihmiset ovat pyrkineet purkamaan ja murtamaan
tätä alistavaa ”toisten” syrjimistä ja ”toiseuden” torjumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Etiikan perusta:

A

toisen kasvot asettavat meidät äärettömään vastuuseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Eettinen ihminen ei voi olettaa ja vaatia, että suhde
toiseen olisi vastavuoroinen:

A

emme voi edellyttää, että toinen vastaa hyvään hyvällä –
meidän on ennen muuta itse kohdeltava toisia oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Materialistit yleensä:

A

ihminen on luontokappale muiden joukossa

oikeat ja lopulliset selitykset ihmisten teoille ja
käytökselle antavat luonnontieteet
NATURALISTINEN IHMISKÄSITYS

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Idealistit sekä esim. Platon ja Aristoteles

A

ihmisessä on jotain ikuista ja korkeampiarvoista
(kuolematon sielu, henki tai järki), jonka ansiosta
ihminen kohoaa muun luonnon yläpuolelle

ESSENTIALISTINEN IHMISKÄSITYS

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

lajinsa edustaja

A

essentialismi ja naturalismi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

kulttuuriolento

A

kulttuurinen näkökulma)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

vapaa yksilö

A

eksistentialismi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Elämänfilosofia

A

filosofia, joka tulee lähelle elämää ja pyrkii vastaamaan
kysymyksiin hyvästä elämästä ja elämän tarkoituksesta

normatiivisen etiikan teorioista hyve-etiikan voi nähdä myös
elämänfilosofiana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Elämänfilosofiaan liittyy tyypillisesti omakohtainen

A

elämänkatsomus

elämänasenne

elämäntapa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

epikurolaisuus

A

Mitään elämän tarkoitusta ei ole

ihminen on ainetta ja kaikki on loppujen lopuksi vain atomien
satunnaista liikettä avaruudessa

Stoalaisten ja myöhemmin kristityt:

17
Q

epikuros

A

hillittömät ja ylelliset nautinnot aiheuttavat vaivaa ja
kärsimystä – vain luonnollisille haluille tulee antaa myöten!

18
Q

Stoalaisuus

A

Kaikkea ohjaa pohjimmiltaan kosminen Järki ja
kaitselmus

determinismi:

kaikki tapahtuu väistämättä niin kuin tapahtuu, ihminen voi
valita vain asenteensa kohtaloon

Oikea asenne: kohtalo on viisasta hyväksyä sellaisenaan

19
Q

Friedrich Nietzsche

A

Ikuisen totuuden tavoittelu on johtanut eurooppalaisen
ihmisen nihilismiin:

ei uskota enää mihinkään suuriin Totuuksiin ja ”Jumala on kuollut”

On hyväksyttävä nihilismi ja tunnustettava sen tuloksena
paljastuvat totuudet:
Totuus ja moraali ilmaisevat aina määrättyä tahtoa ja
ovat sidoksissa tiettyyn näkökulmaan (perspektivismi)

20
Q

Herramoraali

A

ensin elinvoimaiset soturit erottautuivat heikommasta väestä
kutsumalla itseään “hyviksi” (gut) ja rahvasta “kehnoiksi” (schlecht)

21
Q

Orjamoraali

A

kaunaa sotureita kohtaan tunteva pappiskasti ryhtyi nimittämään
sotureita “pahoiksi” (böse) ja itseään ja nöyrää kansaa “hyviksi” (gut)

esim. Platon ja kristinusko

22
Q

Laumamoraali

A

syntyi vähitellen orjamoraalista

nykyajan eurooppalaisten laumassa kaikkien pitää olla kuten muut –
kukaan ei saa nousta toisten yläpuolelle

23
Q

Miten yhteisiin asioihin voi vaikuttaa?

A

Äänestämällä vaaleissa ja toimimalla puolueissa

Kansalaisjärjestöjen kautta

Yritykset voivat sitoutua eettisiin periaatteisiin

huolehtia työntekijöistään ja ympäristöstä

maksaa veronsa ja toimia lakien ja sopimusten mukaisesti

Arjessa huomioimalla toisten ja yhteisön hyvinvointi

jokainen on kaiken aikaa osa yhteiskuntaa ja kuuluu erilaisiin
yhteisöihin

24
Q

Liberalismi

A

korostaa yksilöiden merkitystä:
Tärkeää yksilöiden vapaus ja itsemääräämisoikeus

Samat vapaudet ja oikeudet kaikilla yksilöillä:

poliittiset (poliittinen liberalismi)

taloudelliset (taloudellinen liberalismi)

elämänkatsomukselliset (arvoliberalismi)

25
Q

Kommunitarismi

A

korostaa yhteisöllisyyttä, yksilöiden sosiaalisuutta

Yksilö tulee omaksi itsekseen aina yhteisöissä:

yksilö elämän perustana ovat yhteisön kieli ja kulttuuri, kulttuurin
antama arvopohja, sen yhteiset toimintamuodot ja traditiot

Valtion tehtävänä on vaalia yhteistä kulttuuria ja yhteisiä arvoja

kommunitarismiin liittyy usein ajatus yhteisten perinteiden ja
arvojen arvostamisesta ja vaalimisesta (arvokonservatismi)

26
Q

Oikeudenmukaisuus ja reilu pelin ongelma

A

Yksilöiden mahdollisuudet hyvään elämään eivät ole
lähtökohtaisesti tasa-arvoiset (esim. varallisuudesta johtuen)

Tuleeko yhteiskunnan korjata epäreiluus?

27
Q

Mahdollisuuksien tasa-arvo:

A

Ketään ei saisi kohdella eriarvoisesti sellaisten ominaisuuksien
perusteella, joihin hän ei itse ole pystynyt vaikuttamaan:

taloudellinen ja sosiaalinen asema

sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen

etninen tausta ja uskonto/katsomus

ikä, terveydentila, vammaisuus

28
Q

Kritiikkiä:

A

Jakaessaan hyvää heikko-osaisille valtio loukkaa parempiosaisten
vapautta ja itsemääräämisoikeutta – verotus on eräänlaista
varkautta

29
Q

Valtio ja valta

A

Valtion avulla tietyn alueen ihmiset hallitsevat itseään ja järjestävät
aktiivisesti yhteiselämäänsä

Valtio on julkisen ja tietoisen vallankäytön väline

30
Q

Demokratia

A

perustuu kansan itsehallintoon

Kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset osallistumismahdollisuudet ja
perusoikeudet

Vallankäyttö on hajautettua ja kontrolloitua, mikä pienentää vallan
väärinkäytön vaaraa

31
Q

valtio ja vallan ongelmia

A

Päätöksenteko on hidasta ja tehotonta?

Demokratia merkitsee enemmistön tyranniaa?

Kansalaiset saattavat olla välinpitämättömiä ja vailla
päätöksenteon edellyttämää asiantuntemusta?

32
Q

Anarkismi

A

kyseenalaistaa valtiollisen vallankäytön oikeutuksen ja
valtion tarpeellisuuden

33
Q

Uusliberalismissa

A

valtio nähdään välttämättömänä pahana, jonka
vaikutus yksilöiden elämään tulisi minimoida