Ihminen on monisoluinen eliö Flashcards

1
Q

Ihmisellä on soluja arviolta…

A

37 200 miljardia solua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kaikki ihmisen solut ovat peräisin…

A

hedelmöittyneestä munasolusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Ennen jokaista mitoottista jakautumista solujen…

A

tumassa kromosomien dna kahdentuu, ja kaikkiin uusiin somuihin kopioituu samat geenit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy monisoluinen yksilö - minkä tapahtumasarjan seurauksena?

A

lukuisten solunjakautumisten ja soluissa tapahtuvien muutosten seurauksena. -Solun jakautuminen - Solujen erilaistuminen eri tehtäviin geenien toiminnassa tapahtuvien muutosten ansiosta - Kaikissa soluissa samat geenit, mutta tietyt geenit joko toimivat tai eivät toimi tietyssä solussa - Solutyypeissä syntyy proteiinisynteesissä erilaisia proteiineja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Samoihin tehtäviin erilaistuneet solut muodostavat yhdessä…

A

kudoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Kudokset luokitellaan yleensä neljään päätyyppiin, joita ovat…

A
  • epiteelikudos - side- ja tukikudos - lihaskudos - hermokudos
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hermokudos muodostuu…

A

hermosoluista ja tukisoluista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Hermosolujen tehtävä on…

A

Välittää informaatiota solujen välillä, sekä säädellä nopeasti ja tarkasti elimistön reaktioita ja toiminnallista tasapainoa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Lihaskudos on supistumiskykyistä ja sen tehtävä on…

A

on liikkeiden tuottaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Lihaskudosta on kolmea tyyppiä, joita ovat…

A
  • luustolihaskudos - sydänlihaskudos - sileä lihaskudos
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Side- ja tukikudosta ovat (mainitse 5 asiaa ja täsmennä esimerkkejä)

A
  • varsinainen sidekudos (nivelsiteet ja jänteet, jotka muodostuvat kestävyyttä lisäävistä proteiinisäikeistä) - rustokudos - luukudos - rasvakudos - veri- ja imuneste
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Epiteelikudos jaetaan kolmeen päätyyppiin. Mainitse mitä ne ovat, missä niitä on ja niiden tehtävät.

A
  • pintakudos (tehtävä on peittää ja suojata elimistön sisä- ja ulkopintoja. Ihon pintakerrokset, verisuonten ja ruoansulatuskanavan sisäpinnoissa ja limakalvoissa). - aistikudos (vastaanottaa aistiärsykkeitä) - rauhaskudos (umpi- ja avorauhasissa, erittää esimerkiksi limaa ja hormoneja, elimistön tarvitsemia aineita).
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Elimet muodostuvat useammasta kuin yhdestä kudoksesta, usein kaikista neljästä. Elimiä ovat esimerkiksi…

A

sydän, munuaiset, maksa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Elimet muodostavat… Anna esimerkkejä.

A

elimistöjä, jotka toimivat vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi verenkiertoelimistö, hengityselimistö, ruoansulatuselimistö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Nisäkkään kantasolutyypit jaetaan neljään tyyppiin, mitä ne ovat?

A
  • Totipotentti - täyskykyiset kantasolut - Pluripotentti - rittäin monikykyiset kantasolut - Multipotentti - monikykyiset kantasolut - Aikuisen kantasolut
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Selitä millainen on totipotentti kantasolu?

A

Hedelmöittyneen munasolun jakautuneet solut. Ihmisalkion solut solut ovat täyskykyisiä, siihen saakka, kun hedelmöittynyt munasolu on jakautunut 4-5 kertaa. 16 soluinen alkio on vielä täyskykyinen. Täyskykyiset solut voivat erikoistua miksi tahansa alkion tai istukan soluiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Selitä millainen on pluripotentti kantasolu?

A

Erittäin monikykyinen kantasolu, joka pystyy erilaistumaan kaikiksi muiksi paitsi istukan soluiksi. Varhaisen alkion solut. Tässä vaiheessa alkio voi jakautua kahteen osaan, jolloin syntyy identtiset kaksoset. Alkion rakkulavaiheen sisäsolumassan solut ovat erittäin monikykyisiä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Selitä millainen on multipotentti kantasolu?

A

Monikykyinen kantasolu - Voi erilaistua moniksi eri kudostyypeiksi - Sikiön kantasolut ja osa aikuisen kantasoluista on monikykyisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Selitä millaisia ovat aikuisen kantasolut?

A
  • Voivat erilaistua VAIN yhden elimen kudoksiksi - Ovat usein esisoluja, esimerkiksi ihon kantasolut orvaskedessä - Keskeinen tehtävä kudosten uusiutumisessa - Kantasoluja on nisäkkäillä kaikissa uusiutuvissa kudoksissa, kuten luuytimessä ja ihossa, jopa keskushermostossa. Esimerkiksi luuytimen verisolujen kantasoluista syntyy vain erilaisia verisoluja, ja aivoissa olevista kantasoluista uusia hermosoluja. Tutkimusten edessä uusia kantasolutyyppejä on löytynyt lisää.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Solujen erilaistumista ja sisäistä tasapainotilaa eli homeostasiaa ylläpitävät…

A

viestiaineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Solujen välinen vuorovaikutus on edellytys…

A

Solun toimintojen ylläpidolle ja solujen hengissä pysymiselle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Solut reagoivat sekä…

A

Solun sisältä, että ulkopuolelta tuleviin viesteihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Esimerkiksi sydämen supistuminen vaatii…

A

miljoonien sydänlihassolujen yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden solujen, kuten veri- ja hermosolujen, kanssa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Sisäisen tasapainon eli ___________ :n säätely edellyttää…

A

solujen välistä viestintää, joka tapahtuu pääasiassahermoston ja hormonien avulla.

25
Q

Esimerkki ihmisen elimistön lämmönsäätelystä ja nestetasapainosta

A

Ihminen on muiden nisäkkäiden tapaan tasalämpöinen eläin. - Ruumiillisessa rasituksessa elimistöstä vapautuu lämpöä soluhengityksen seurauksena. - Lämmön poistuminen edellyttää eri elimistöjen , kuten verenkierto- ja erityselimistön, yhteistyötä. - Hikoilun lisääntyessä elimistön nestetasapaino muuttuu. Sillä veden poistuessa veri- ja kudosneste väkevöityvät. - Tieto väkevöitymisestä kulkee aivojen janokeskukseen. Jano saa ihmisen juomaan lisää nestettä. - Hormonien säätelemänä munuaiset tehostavat veden talteenottoa ja virtsaneritys vähenee. Näin nestetasapaino vähitellen palautuu.

26
Q

Soluhengitykseen tarvitaan ________ ja ________ . Soluhengityksessä syntyy _________ ja ________ .

A

Soluhengityksessä tarvitaan glukoosiaja happea. Soluhengityksessä syntyy hiilidioksidia ja vettä.

27
Q

Soluhengityksen myötä vapautunut hiilidioksidi vaikuttaa vereen

A

pH:ta alentavasti

28
Q

Hengityksen nopeutuminen tehostaa…

A

solujen hapensaantia ja hiilidioksidin poistumista elimistöstä.

29
Q

Veren pH:n tasapainoittaminen (kuvaile kiertokulku)

A
  1. Veren normaali pH 2. Soluhengityksessä vapautuva hiilidioksidi laskee veren pH:ta
30
Q

Mikä merkitys viestiaineilla on soluille?

A

Ohjaavat - solujen toimintaa - solujen erilaistumista - solujen jakautumista - solukuolemaa

31
Q

Erilaisia viestiaineita ovat?

A
  • Umpirauhasten erittämät hormonit - Kudoshormonit (muiden solujen erittämät hormonit) - Kasvutekijät - Välittäjäaineet
32
Q

Mistä kaikkialta nisäkkäiltä löytyy kantasoluja?

A

Kaikista uusiutuvista kudoksista, kuten luuytimestä ja ihosta. Kantasoluja on jopa keskushermostossa.

33
Q

Kemialliselta rakenteeltaan viestiaineet ovat yleensä…

A

proteiineja

34
Q

Viestit pääsevät kohdesoluihin…

A

solujen pinnalla olevien vastaanottajamolekyylien eli reseptorien avulla.

35
Q

Hormonit syntyvät missä?

A

Umpirauhasissa

36
Q

Yksittäisten solujen ja soluryhmien erittämiä paikallisesti vaikuttavia hormoneja kutsutaan…

A

kudoshormoneiksi

37
Q

Kudoshormonit ovat?

A

Paikallisesti vaikuttavia yksittäisistä soluista tai soluryhmistä erittyviä hormoneja.

38
Q

Esimerkki kudoshormoneista

A

Ruoansulatuskanavan seinämän solut erittävät ruoansulatusentsyymien erittymistä sääteleviä kudoshormoneja. Näitäkin viestiaineita kutsutaan usein pelkiksi hormoneiksi.

39
Q

Minkälaisia viestiaineita ovat kasvutekijät?

A
  • Kudoshormonien kaltaisia viestiaineita - Lisäävät tai hillitsevät solujen jakautumista - Säätelevät siis kudosten ja elinten kehitystä ja kasvua - Esimerkki: ihmisen syljessä kasvutekijöitä, jotka edistävät ruoansulatuskanavan solujen uusiutumista
40
Q

Millaisia viestiaineita ovat välittäjäaineet?

A
  • Hermosolujen viestintään keskittyneitä - Hermosolusta toiseen kulkevan sähköisen viestin välittyminen vaatii hermopäätteiden välittäjäaineiden avulla tapahtuvaa kemiallista vuorovaikutusta - Esimerkki: hermosolujen viestintään perustuu muun muassa lihassolujen supistuminen, aistiminen ja muisti
41
Q

Viestiaineet vaikuttavat vastaanottavan solun toimintaan ja erilaistumiseen - miten?

A

-Viestiaineet voivat kiinnittyä solujen reseptoreihin, jolloin kohdesolun toiminta muuttuu - Esimerkki: proteiinisynteesin käynnistyminen soluissa - Voivat muuttaa geenien ilmentymistä ja estää tiettyjen geenien toimintaa. Viestin vastaanottanut solu voi… - jakaantua - muuttaa muotoaan - vaeltaa uuteen paikkaan - välittää uuden viestin - kuolla (solukuolema eli apoptoosi)

42
Q

Solun reagointia viestiaineisiin kustutaan…

A

vasteeksi

43
Q

Apoptoosi on…

A
  • ohjelmoitunutta solujen kuolemista - tarpeettomat solut kuolevat - säätelee solujen määrää monisoluisten eliöiden yksilönkehityksen eri vaiheissa - solut eivät häviä sattumanvaraisesti - Elimistö muovautuu oikeanlaisia - Esimerkki 1. Ihmisen sormien ja varpaiden kehittyminen. Alkionkehityksen aikana sormien välissäoleva ohut kalvomainen solukerros häviää - Esimerkki 2. Aikuisen ihmisen elimistössä keskeinen merkitys kudosten, esimerkiksi ihon tai maksakudoksen, uusiutumisessa.
44
Q

Mitä apoptoosissa tapahtuu?

A
  • Solulima tiivistyy - Tuma pilkkoutuu - Elimistö tuhoaa kuolleen solun ilman tulehdusreaktiota
45
Q

Syöpään sairastuu suomalaisista jossain elämänsä vaiheessa noin…

A

kolmasosa ihmisistä. Se on toisiksi yleisin kuolinsyy teollistuneissa maissa, sydän ja verisuonitautien jälkeen.

46
Q

Miten syöpäsolut käyttäytyvät ja mikä niiden syntyyn vaikuttaa?

A
  • Syöpä johtuu geeneihin kertyvistä vaurioista. Muutokset voivat johtua sattumasta tai altistumisesta syöpää aiheuttavalle aineelle. - Taustalla on solujen viestinnän häiriö. Solujen erilaistumisaste vähenee ja syöpäsolu ikään kuin irtaantuu elimistön säätelystä - Alkaa jakautua nopeasti ja lisääntyä solut lisääntyvät hallitsemattomasti - Jakaantuminen johtuu siitä, etteivät ne reagoi muiden solujen lähettämiin viesteihin - Syöpäsolut voivat myös vaeltaa muualle elimistöön, ja tehdä etäpesäkkeitä. Juuri se tekee monista syöpäsairauksista niin vaarallisen. Kaikki kasvaimet eivät kuitenkaan tee etäpesäkkeitä. - Normaalit solut voivat muuttua syöpäsoluiksi, jos niihin kohdistuu lyhytaaltoista ionisoivaa säteilyä TAI ne joutuvat altistumaan mutaatioita aiheuttaville aineille - Syöpää aiheuttavia tekijöitä kutsutaan karsinogeeneiksi - Olemassa myös spontaanien mutaatioiden mahdollisuus - Solun jakautumista säätelevissä geeneissä eli ns. esisyöpägeeneissä tapahtuvat mutaatiot käynnistävät syövän synnyn. Mutaation seurauksena esisyöpägeeni voi muuttua syöpägeeniksi eli onkogeeniksi. Syöpägeenit saavat solun jakautumaan hallitsemattomasti.
47
Q

Miksi syöpäkasvaimet ovat niin vaarallisia?

A
  • Ne jakaantuvat nopeasti ja hallitsemattomasti - Saattavat tehdä etäpesäkkeitä, mikä vaikeuttaa niiden tuhoamista. Vaarallisin ominaisuus - Kasvainsolut pystyvä tunkeutuman ympäröivien kudosten sisään ja vaurioittamaan niiden rakennetta - Kudoksessa syöpäkasvain saa aikaan uusien verisuonten syntymisen, joiden avulla kasvain saa happea ja ravinteita
48
Q

Syöpää aiheuttavia tekijöitä ovat…

A

Elintapoihin liittyvät tekijät: - Auringon ultraviolettisäteily - Tupakka, alkoholi - Ravintotekijät (kuten nitriitit ja grillatessa syntyvät polyaromaattiset hiilivedyt) Työ- ja elinympäristöön liittyvät tekijät: - asbestikuidut - terva ja piki - monirenkaiset hiilivedyt (esim. bentsopyreeni) - eräät metalliyhdisteet - eräät muovikemikaalit (esim. vinyylikloridi) - Bakteerit ja virukset voivat altistaa syövälle: - Helicobacter pylori (helikobakteeri, joka aiheuttaa mahakatarria) HBV, HCV (hepatiittiviruksia, jotka aiheuttavat maksatulehdusta) - HPV (human papilloma virus, papilloomavirus, joka aiheuttaa muutoksia esim. kohdunkaulan soluissa) - EBV (Epstein-Barrin virus, herpesryhmän virus, joka aiheuttaa nielun imukudoksen tulehduksen) Säteily voi aiheuttaa syöpää: - ionisoiva säteily (esim. röntgensäteily, maaperän radon) - ionisoimaton säteily (auringon ultraviolettisäteily) Eräät lääkeaineet voivat altistaa syövälle: - tietyt solunsalpaajat - tietyt hormonit - immuunipuutostilaa aiheuttavat lääkkeet Perinnölliset tekijät: 5–10 prosentissa syöpätapauksista perinnöllisellä taipumuksella on suuri merkitys sairauden syntymisessä.

49
Q

Mitä karsinogeenit voivat olla ja voidaanko mitään yksittäistä tekijää osoittaa olevan yksittäisen syövän taustalla?

A

Syöpää aiheuttavia tekijöitä kutsutaan karsinogeeneiksi. Karsinogeeni voi olla esimerkiksi kemiallinen aine, kuten tupakansavun tietyt molekyylit. Niin elinympäristön tekijät, virus kuin perinnölliset tekijätkin voivat aiheuttaa syöpää. Suurimmassa osassa syöpätapauksia ei voida osoittaa yhtä yksittäistä syövän aiheuttanutta syytä.

50
Q

Miksi on välttämätöntä, että ihmisen solut viestivät keskenään?

A
  • Jakaantumisen, toiminnansäätelyn ja tarpeettomien solujen poistamisen vuoksi - Elimistö pyrkii tunnistamaan, reagoimaan ja tuhoamaan sille vaarallisia soluja / sairauksia
51
Q

Miten elimistö voi alkaa torjua alkavaan syöpään liittyviä muutoksia?

A

-

52
Q

Millaisia hoitokeinoja syöpään on olemassa?

A
  • solunsalpaajien eli sytostaattien käyttö lääkityksenä (kemoterapia) - sädehoito - syöpäleikkaus, kirurginen toimenpide - hormonihoito - täsmälääkkeet eli biologiset syöpälääkkeet - immunologiset syöpähoidot - vasta-ainehoidot - interferonihoito Nykyään käytetään paljon myös erilaisia immunologisia hoitoja ja niin kutsuttuja täsmälääkkeitä. Syöpälääkkeitä on useita erilaisia. Niitä käytetään tavallisesti yhdistelmänä.
53
Q

Syventävät kysymykset Vasta-ainehoito syövän hoidossa. Selitä toimintaperiaate ja mahdolliset haittavaikutukset.

A

Vasta-aineet ovat viime vuosikymmeninä olleet aktiivisen kehityksen kohteena. - Vasta-aineet vaikuttavat syövän hoidossa monin tavoin. Syöpäkudosta kohtaan kehitetyt vasta-aineet voivat sitoutua syöpäkudoksen pinnalla oleviin merkkiaineisiin (antigeeneihin). Näin vasta-aineet ikään kuin merkitsevät syöpäsolut immuunipuolustusjärjestelmän soluja varten tuhottavaksi tai käynnistävät solun itsetuhon. - Vasta-aineet voivat estää erilaisten syövän kasvua edistävien kasvutekijöiden vaikutusta. - Vasta-aineiden avulla voidaan myös kuljettaa syöpäsoluun syöpää tappavia aineita (solunsalpaajia tai säteileviä molekyylejä), jolloin haitat terveisiin soluihin ovat vähäisempiä. - Monet vasta-ainehoidot ovat varsin hyvin siedettyjä. Tavallisimpina haittavaikutuksina esiintyy kuumeilua, vilunväristyksiä ja ihottumaa.

54
Q

Syventävät kysymykset Hormonaalinen hoito syövän hoidossa. Selitä toimintaperiaate ja mahdolliset haittavaikutukset.

A

Joissakin syövissä syöpäsolut käyttävät kasvussaan hyväkseen elimistön omia hormoneja. Hormonaalisen syöpähoidon vaikutus perustuu tämän toiminnon estämiseen. Syövän hormonaalisella hoidolla pyritään siis estämään kyseiselle syövälle elintärkeän hormonin tuotanto tai vaikutukset elimistössä. Hormonihoito on myös syövän täsmälääkehoitoa. Hormonaalista syövän hoitoa käytetään muun muassa rintasyövän, eturauhassyövän, kilpirauhassyövän ja kohdunrungon syövän hoidossa. Hormonit säätelevät voimakkaasti edellä mainittujen elinten normaaliakin kasvua ja kehitystä. Hormonaaliset hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja niiden vaikutukset eri ihmisillä ovat hyvin erilaisia. Hormonihoito vaikuttaa esimerkiksi ihmisen sukupuolihormonitasoihin, ja se voi aiheuttaa kokonaisvaltaisia oireita. Esimerkiksi lääkkeet, jotka estävät estrogeenin vaikutuksen, aiheuttavat naissukupuolihormonin puutteesta johtuvia vaihdevuosioireita. Oireita voidaan kuitenkin helpottaa. Hormonihoitoja siedetään solunsalpaajahoitoihin verrattuna hyvin. Hormonaalinen hoito on yleensä pitkäaikaista, tavallisesti vuosia kestävää. Se voi joskus jatkua potilaan koko loppuelämän ajan.

55
Q

Syventävät kysymykset Immunologiset syöpähoidot. Selitä toimintaperiaate ja mahdolliset haittavaikutukset.

A

Immunoterapia eli immunologinen syöpähoito on joukko erilaisia syövän hoidon menetelmiä, joissa syöpäsolut pyritään tuhoamaan vaikuttamalla eri tavoin elimistön omaan puolustusjärjestelmään. Immunoterapiassa pyritään kehon immuunijärjestelmän tehostamiseen ja sitä kautta saamaan kehon oma immuunipuolustusjärjestelmä hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Immunoterapiassa potilaalle voidaan myös antaa aineita tai soluja, jotka tuhoavat syöpäsoluja. Immunologisia syöpähoitoja kehitetään ja tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti.

56
Q

Syventävät kysymykset. Täsmälääkkeet syövän hoidossa. Selitä toimintaperiaate ja mahdolliset haittavaikutukset.

A

Täsmälääkkeet eli biologiset syöpälääkkeet ovat kohdennettua lääkehoitoa syöpää vastaan. Täsmälääkkeitä on erilaisia. Täsmälääkkeitä ovat muun muassa syöpäkasvainten verisuonten kasvua estävät lääkkeet, vasta-aineet ja lääkkeet, jotka estävät jonkin tietyn geenin toiminnan syöpäsolussa. Täsmälääkkeet kohdistuvat syöpäsolussa jotain tiettyä toimintoa tai ainesosaa vastaan. Niiden etuna ovat monesti solunsalpaajia ja sädehoitoa vähäisemmät haittavaikutukset, koska lääkeaineen vaikutus kohdistuu vain syöpäsoluihin. Täsmälääkkeet, kuten vasta-aineet, yleistyvät koko ajan syövän hoidossa. Yhä useamman syöpälääkkeen teho perustuu tietyn kasvaintyypin erityisiin solun rakenteen ja toiminnan poikkeavuuksiin. Täsmälääkehoitoa annetaan usein yhdistelminä solunsalpaajien tai hormonaalisen syöpälääkityksen kanssa. Täsmälääkkeitä käytetään nykyisin muun muassa rintasyövän, imukudossyövän ja suolistosyövän hoidossa. Täsmälääkkeet eivät sovi kaikkien syöpien hoitoon. Esimerkiksi tietyn geenin toimintaan vaikuttava täsmälääke toimii vain, jos geeni on aktiivinen kyseisessä syövässä.

57
Q

Syventävät kysymykset Mihin sädehoito perustuu?

A

Sädehoidossa käytetään suurienergistä, ionisoivaa säteilyä eli niin kutsuttua radioaktiivista säteilyä. Sädehoito tuhoaa syöpäsoluja ja kutistaa kasvaimia vaurioittamalla jakautuvien solujen rakenteita. Koska syöpäsolut tyypillisesti jakautuvat normaalia kudosta nopeammin, ne ovat erityisen herkkiä sädehoidolle. Sädehoidolla voidaan tuhota syöpäkasvaimia, vahvistaa leikkaushoidon tai muiden hoitojen tuloksia (liitännäishoito), lievittää oireita ja pienentää etäpesäkkeitä. Sädehoito suunnataan yleensä suoraan kasvaimeen tai etäpesäkkeeseen. Laajalle levinneen syövän hoidossa sädehoitoa voidaan antaa joskus myös esimerkiksi koko yläruumiiseen. Sädehoitoa voidaan antaa ulkoisesti sädehoitolaitteella tai sisäisesti viemällä säteilylähde tavalla tai toisella kehon sisään. Sisäisesti annettua sädehoitoa on monenlaista. Isotooppihoidossa eli radiolääkehoidossa säteilevä lääke viedään suonensisäisesti tai suun kautta elimistöön. Näin annettu radioaktiivinen lääke vaikuttaa suoraan kasvaimeen ja terve kudos vaurioituu vain hyvin vähän. Esimerkiksi kilpirauhassyövän radiojodihoito on isotooppihoitoa. Jos syöpä on paikallinen, valinta leikkauksen ja sädehoidon välillä riippuu hoidon tehosta ja hoitojen aiheuttamista haitoista. Sädehoidon merkitys syövän hoidossa on kasvanut erityisesti säästävien hoitojen kehittymisen myötä.

58
Q

Syventävät kysymykset Mihin sytostaattihoidot perustuvat?

A
  • Solunsalpaajalääkkeitä, jotka on tarkoitettu syöpäsolujen tuhoamiseen - Estävät solujen jakaantumisen ja aiheuttavat syöpäsolujen kuoleman - Kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön - Voidaan tuhota ja pienentää syöpäkasvaimia ja havaitsemattomiakin etäpesäkkeitä - Tehostaa leikkaus- ja sädehoidon tuloksia - Vaikuttavat kaikkiin jakautuviin soluihin, myös terveisiin (kuitenkin syöpäsolut jakautuvat usein huomattavasti nopeammin kuin normaalit solut, mikä tekee syöpäsolut erityisen herkiksi sytostaateille.) - Terveissä soluissa solunsalpaajien vaikutukset ovat vähäisemmät, ja terveet solut myös toipuvat nopeammin. Syövän hoidossa käytetään useita erilaisia solunsalpaajia, jotka vaikuttavat keskenään eri tavoin. Tavallisinta on antaa usean eri solunsalpaajalääkkeen yhdistelmähoitoa. Solunsalpaajahoidon teho riippuu muun muassa kasvaimen tyypistä, kasvaimen koosta, kasvunopeudesta, ja jakautumisvaiheessa olevien solujen osuudesta. .
59
Q

Syventävät kysymykset Miksi syöpähoitojen ohella voidaan toisinaan tarvita kantasolusiirtoja?

A

Sytostaatteja annetaan joskus myös niin sanottuna jättisolunsalpaajahoitona. Jättisolunsalpaajahoitoa käytetään esimerkiksi leukemioiden, joidenkin lymfoomien ja lasten aivokasvainten hoidossa. Samalla tarvitaan kantasolujen siirtoa, sillä jättisolunsalpaajahoito voi tuhota luuytimen kokonaan. Luuytimen toiminta voidaan palauttaa solunsalpaajahoidon jälkeen kantasolusiirron avulla. Kantasolut voivat olla potilaan omia tai toiselta henkilöltä saatuja.