Hermosto Flashcards
1
Q
Sisäisen tasapainon ja elinten toiminnan säätely tapahtuu pääasiassa…
A
hermoston ja hormonien välityksellä
2
Q
Hermosto on erikoistunut…
A
nopeaan informaation välitykseen
3
Q
Hormonit vastaavat…
A
hitaasta säätelystä
4
Q
Hermosto jaetaan kahteen osaan…
A
keskushermostoon ja ääreishermostoon
5
Q
Keskushermoston muodostavat…
A
aivot ja selkäydin
6
Q
Aivojen tehtävä on…
A
- käsitellä ja varastoida tietoa - säädellä saapuvan tiedon perusteella elimistön toimintaa - säädellä ihmisen käyttäytymistä - lähettää toimintakäskyjä lihaksille
7
Q
Ääreishermosto muodostuu…
A
kaikista keskushermoston ulkopuolella olevista - motorisista - sensorisista - autonomisista hermoista
8
Q
Motoriset hermot viestivät…
A
luustolihaksille
9
Q
Tuntohermot tuovat informaatiota…
A
aistinsoluista
10
Q
Autonomiset hermot ohjaavat…
A
- rauhasten - sileiden lihasten - sydämen toimintaa
11
Q
Viestejä kuljettavat…
A
sähkökemialliseen viestintään erikoistuneet hermosolut (impulssien siirtonopeus jopa yli 100m/s)
12
Q
Unen merkitys aivoille
A
- Päivällä aivojen toiminta vilkasta, vastapainoksi aivot tarvitsevat riittävästi lepoa, jolloin reagointi ulkoisiin ärsykkeisiin vähenee - unen aikana lajitellaan päivän informaatio ja siirretään pitkäkestoiseen muistiin - nukkuessa aivojen läpi virtaa runsaasti nestettä, joka huuhtelee aivoista hermosolujen aineenvaihdunnassa syntyneet haitalliset aineet - valveilla ei huuhtelua voi suorittaa, muuten aivojen tiedon tallennus häiriintyisi
13
Q
Hermoston jaottelu 1. Keskushermosto (______ ja ______) 2. Ääreishermosto I. )_________________ a) ________________ b) ________________ II. ) _________________ a) _______________ b) _______________
A
Hermoston jaottelu 1. Keskushermosto aivot ja selkäydin. 2. Ääreishermosto I. ) somaattinen hermosto a) motorinen hermosto b) sensorinen hermosto II. ) autonominen hermosto a) sympaattinen hermosto b) parasympaattinen
14
Q
Mitä aivot valvovat ja säätelevät?
A
- elimistön lämpötilaa - verenpainetta - sydämen sykettä - hengitystä - ottavat vastaan ja käsittelevät aistinelimistä tulevaa tietoa - säätelee tahdonalaisia liikkeitä ja niiden toimintaan perustuvat oppiminen, muisti ja tunne-elämä - aivot muuttuvat iän ja kokemuksen myötä
15
Q
Selkäytimen merkitys?
A
- Keskushermoston osa, joka välittää hermoimpulsseja aivojen ja ääreishermoston välillä - jokaisesta nikamavälistä lähtee ääreishermoja eri puolille elimistöä
16
Q
Keskushermostoa suojaavat…
A
- luut (kallo, selkänikamat) - kalvot (aivo- ja selkäydinkalvot) - nesteet (aivo-selkäydinneste)
17
Q
Aivoselkäydinneste suojaa hermostoa…
A
- iskunvaimentimena - huolehtii keskushermoston solujen ravinnonsaannista - huuhtelee aivoista kuona-aineita
18
Q
Mistä aivot koostuvat?
A
- arviolta noin sadasta miljardista hermosolusta - lukuisista hermotukisoluista - isoaivot (kaksi aivopuoliskoa) ja niiden eri lohkot. - pikkuaivot - väliaivot (umpirauhasineen) - aivorunko
19
Q
Isoaivojen rakenne
A
- isoaivot jakaantuvat kahteen aivopuoliskoon, oikeaan ja vasempaan (niitä yhdistää aivokurkiainen
- isoaivojen pintaa peittää n. 3mm paksu hermosolujen solukeskuksista muodostuva aivokuori eli cortex (harmaata ainetta)
- aivokuoren alla valkeaa ainetta, joka koostuu enimmäkseen hermosolujen viejähaarakkeista
- aivopuoliskot jaetaan neljään lohkoon a)otsalohkoon b) ohimolohkoon c) päälaenlohkoon d) takaraivolohkoon
- tumakkeet
20
Q
Nimeä aivojen osat ja niiden tehtävät
A
- a) isoaivot (ohjaavat tietoista toimintaa ja käsittelevät aistihavaintoja
- b) väliaivot (säätelevät elimistön sisäistä tasapainoa ja hormonien eritystä)
- c) pikkuaivot (osallistuvat liikkeiden säätelyyn, tasapaino ja lihasten jännittäminen)
- d) aivorunko (ohjaa vaistomaisia ja tiedostamattomia elintoimintoja, kuten hengitystä, niemelisrefleksejä, ruoansulatusta ja sydämen sykettä. Keski- ja matalan tason henkiset prosessit.).
21
Q
Aivokuori vastaa…
A
pääasiassa korkeamman tason henkisistä prosesseista, kuten
- tietoisista aistimuksista
- abstrakteista ajatusprosesseista
- päättelystä
- suunnittelusta
- työmuistista
22
Q
Aivokuori eli cortex on…
A
- n. 3mm paksu kerros harmaata ainetta, joka koostuu hermosolujen solukeskuksista.
- se voidaan jakaa eri lohkoihin (otsalohko, ohimolohko, päälaenlohko ja takaraivolohko)
- se voidaan jakaa myös toiminnallisiin alueisiin esim. tärkeimmät: motorinen aivokuori, tuntoaivokuori, näköaivokuori ja kuuloaivokuori. Muut alueet muodostavat ihmisen aivoissa erityisen laajoiksi kehittyneet assosiatiiviset osat.
(kts. Aivokuoren sytoarkkitehtoniset alueet Brodmannin mukaan https://www.biomag.hus.fi/braincourse/L1.html)
23
Q
Otsalohko säätelee…
A
puheen tuottamista, ajatuksia, tunteita ja vaikuttaa persoonallisuuteen ja tietoisuuteen
24
Q
Päälaenlohko käsittelee…
A
elimistöstä saapuvia lämpö-, paine- ja kipuärsykkeitä.
25
Takaraivolohko käsittelee...
silmistä tulevaa informaatiota ja muodostaa siitä kuvan
26
Ohimolohko on...
kuuloaistiin ja äänen tunnistamiseen sekä tulkintaan erikoistunut aivojen osa. Tärkeä rooli muistamisessa, sillä hippokampus sijaitsee ohimolohkon yhteydessä.
27
Tyvitumakkeet
Etuaivojen hermosolujen solukeskuksista muodostuvat tyvitumakkeet osallistuvat liikkeiden säätelyyn.
28
Pikkuaivojen rakenne ja tehtävät
- erittäin runsaasti poimuttunut
- osallistuu lihasliikkeiden tarkkuuden säätelyyn (tasapainoaistien informaation keräys ja liikkeiden koordinointi) \> seuraa sulavat ja tarkat liikkeet
29
Väliaivojen rakenne ja tehtävät
- talamus (aistinelimistä saapuvan informaation väliasema) - hypotalamus (ohjaa elimistön hormonitoimintaa, lisäksi autonomisen hermoston säätelykeskus, joka saa sisäisiltä aisteilta tietoa esim. veren happipitoisuudesta tai elimistön lämpötilasta. Myös janon, nälän ja sukupuolivietin tuntemukset liittyvät hypotalamukseen) sekä hormoneja tuottavat - aivolisäke (ohjaa elimistön hormonitoimintaa) - käpyrauhanen
30
Aivorungon rakenne ja tehtävät
- aivorunko yhdistää selkäytimen aivoihin ja vastaa automaattisista vaistomaisista toiminnoista (nieleminen jne.) - evolutiivisesti aivojen vanhin osa Koostuu: - ydinjatke (ydinjatkeessa sijaitsee erillisiä hermosolujen ryhmien muodostamia keskuksia, tumakkeita , jotka säätelevät mm. sydämen pumppaaman veren määrää ja painetta. Lisäksi aivosillan kanssa ohjaavat hengitystä ja ruoansulatusta). - aivosilta - keskiaivot
31
Limbinen järjestelmä vastaa...
tunne-elämän säätelystä
32
Limbiseen järjestelmään kuuluu...
- isoaivojen aivokuoren monia eri alueita - aivokuoren alla olevat mantelitumake, hippokampus ja väliaivojen hypotalamus
33
Limbiseen järjestelmään on yhteydessä esimerkiksi...
hajuhermot (selittää tunteiden heräämisen hajuihin liittyen). Limbinen järjestelmä on yhteydessä autonomiseen hermostoon, ja siksi erilaiset tunteet voivat aiheuttaa punastumista, hikoilua ja sydämen lyöntitiheyden kasvua.
34
Ääreishermosto muodostuu...
aivoista ja selkäytimestä lähetivistä ja sinne tulevista hermoista. Se ulottuu kaikkialle elimistöön.
35
Ääreishermosto jaetaan toimintansa perusteella...
somaattiseen ja autonomiseen hermostoon
36
Somaattinen hermosto jakautuu edelleen kahteen osaan...
motoriseen ja sensoriseen hermostoon
37
Tahdonalaisia lihasten liikkeitä ohjaa...
motorinen hermosto (osa ääreishermostoa)
38
Tuo viestejä aistinelimistä keskushermostoon...
sensorinen hermosto (osa ääreishermostoa)
39
Sisäelinten toimintaa säätelee tiedostamattamme...
autonominen hermosto
40
Kun ihminen päättää suorittaa liikkeen...
- isoaivojen motoriselta alueelta lähtee käsky luustolihaksille
- hermoimpulssit kulkevat selkäytimen kautta liikehermoon, joka saa lihakset supistumaan
41
Liikkeen hienosäätöön osallistuvat myös...
- isoaivojen tyvitumakkeet
- pikkuaivot
42
Sensorisen ja motorisen hermoston nopean yhteistoiminnan esimerkki...
refleksit eli heijasteet
43
Minkä vuoksi koskiessa kuumaan levyyn vedät käden nopeasti pois? Kuinka refleksi toimii?
- Ihossa olevat kipuhermopäätteet ärtyvät
- viesti kulkee tuntohermoa pitkin selkäytimeen
- viesti kulkee edelleen välittävän hermosolun kautta liikehermoon, joka saa käsivarren koukistajalihaksen supistumaan
- kutsutaan koukistusrefleksiksi, se on synnynnäinen ja suojelee kudosvaurioilta
- samaan aikaan kun selkäytimestä lähtee tieto liikehermoa pitkin lihakselle, etenee toinen impulssi selkäydintä pitkin aivoihin, kunnes tiedostat kivun
44
Ojennusrefleksin avulla...
korjaamme jatkuvasti asentoamme. Jos esimerkiksi kallistumme seisoma-asennossa johonkin suuntana, vastakkaisen puolen lihakset venyvät. Ojennusrefleksin vaikutuksesta nämä lihakset supistuvat nopeasti, asento palautuu normaaliksi.
45
autonominen hermosto...
säätelee elimistön tahdosta riippumatonta toimintaa
46
Autonomiseen hermostoon kuuluvat...
- rauhasiin
- sydämeen
- sileisiin lihaksiin menevät hermot
47
Autonominen hermosto jaetaan toiminnallisesti...
sympaattiseen ja parasympaattiseen
48
Sympaattinen hermosto lisää...
- elimistön suorituskykyä
- energiavarastojen käyttöä
49
Stressin ja fyysisen rasituksen aikana vilkastuu...
Sympaattisen hermoston toiminta
50
Sympaattinen hermosto esimerkiksi...
- lisää sydämen sykettä
- laajentaa keuhkoputkia, jolloin lihakset saavat enemmän happea
51
Aktiivisimmin levon aikana toimii...
Parasympaattinen hermosto
52
Parasympaattinen hermosto vaikuttaa muun muassa...
- aktivoimalla ruoansulatuselimistön toimintaa (lisäämällä verenkiertoa siellä)
- syljeneritys lisääntyy
- hengitystiet supistuvat
- sydämen syke hidastuu
- sapen eritys lisääntyy sappirakosta
- hien eritys vähenee
- erektio
- mustuaiset pienenevät
- virtsarakon supistajalihakset supistuvat
53
Sympaattinen hermosto vaikuttaa muun muassa...
- mustuaisten laajenemiseen
- syljenerityksen vähenemiseen
- hengitysteiden avautumiseen
- ruoansulatustoiminnan hidastumiseen
- sydämen sykkeen tihenemiseen
- ihon ja ruoansulatuksen verenkierto hidastuu
- sydämen ja luustolihasten verenkierto lisääntyy
- maksa : glukoosia vapautuu vereen
- iho : hien eritys lisääntyy
- lisämunuainen : adrenaliinin ja noradrenaliinin eritys kiihtyy
- virtsarakon supistajalihakset veltostuvat
- siemensyöksy
54
Hermosolut toiselta nimeltään...
neuronit
55
Hermosolujen uusiutumiskyky on...
rajallinen -
mutta niiden kantasoluja on myös aikuisen ihmisen hermostossa.
56
Hermosolun eli neuronin rakenne. Nimeä osat.
57
Tuojahaarakkeet eli...
dendriitit
58
Dendriittien tehtävä on...
- ottaa vastaan viestejä aistinsoluista tai muista hermosoluista
- välittää viestejä eteenpäin kohti solukeskusta
59
Tuojahaarakkeet ovat muodoltaan...
- voimakkaasti haaroittuneita
- lyhyitä
60
Neuronin solukeskuksessa sijaitsevat...
- tuma
- useimmat soluelimet, kuten mitokondriot (hermosoluissa on niitä runsaasti suuren energiantarpeen vuoksi)
61
Neuronien solukeskuksessa valmistetaan myös osa...
välittäjäaineista
62
Viejähaarake eli...
Aksoni
63
Aksonin tehtävä...
- on välittää hermoimpulssi pois päin solukeskuksesta
64
Aksoni on muodoltaan...
- usein pitkä
- päästään haaroittunut
65
Myeliinituppi koostuu...
hermotukisoluista
66
Myeliinitupin tehtävä...
- suojaavat keskushermoston soluja
- ylläpitävät niitä ympäröivän kudosnesteen koostumuksen tasapainoa
- toimii eristävänä kerroksena viejähaarakkeen ympärillä
- nopeuttaa impulssin kulkua
- auttaa vaurioitunutta viejähaaraketta uusiutumaan
67
Viejähaarakkeen laajentuneet päät muodostavat...
hermopäätteitä, joissa sähköinen impulssi muutetaan kemialliseksi
68
Hermo muodostuu...
- useista hermosolujen viejähaarakkeista eli aksoneista
TAI
- tuojahaarakkeista eli dendriiteistä
- ympäröivistä hermotukisoluista
- verisuonista
- sidekudoksesta
69
Tuntohermot ovat yhteydessä...
aistinelimiin, jotka välittävät viestejä keskushermostolle (elimistön sisä- ja ulkopuolelta)
70
Liikehermot ovat yhteydessä...
lihaksiin ja välittävät niille toimintakäskyjä hermoston muista osista
71
Pisimmät viejähaarakkeet sijaitsevat...
liikehermoissa - esimerkiksi selkäytimestä lähtee pikkuvarpaaseen saakka ulottuva iskiashermo, jonka hermosolujen viejähaarakkeet ovat jopa metrin mittaisia.
72
Mikä kyseessä? Nimeä osat.
Hermo
73
Mitä tiheämmin peräkkäisiä impulsseja hermosoluissa kulkee...
sitä voimakkaamman reaktion ne aiheuttavat. Ärsykkeen voimakkuudesta riippuu, millä taajuudella impulssi lähtee etenemään.
74
Mihin hermoimpulssien kulku perustuu?
- Ionien siirtymiseen solukalvon läpi
75
Miten hermoimpulsseissa ionit kulkevat solusta soluun
- Sähköisesti varautuneiden ionien liike solukalvon läpi tapahtuu solukalvoissa sijaitsevien ionikanavien ja ionipumppujen avulla
- Ionikanavat ovat valikoivia, vain yhdenlaiset ionit pääsevät läpi
76
Lepojännite
- kun hermosoluun ei kohdistu ärsykettä, siinä vallitsee lepojännite
- tällöin solun sisäpuoli on negatiivisesti varautunut vrt. solun ulkopuoleen
77
Toimintajännite
- ärsytys aiheuttaa muutoksen solukalvon ioniläpäisyvyydessä
- natriumionien virtaus solun sisään muuttaa solukalvon sisäpuolen hetkellisesti positiivisesti varautuneeksi
- välittömästi natriumionien virtauksen jälkeen kaliumioneja virtaa solun ulkopuolelle ja solukalvon sisäpuoli muuttuu takaisin negatiivisesti varautuneeksi
- toimintajännite muuttaa edetessään solukalvon läpäisevyyttä, impulssi etenee salamannopeasti läpi koko hermosolun
78
Kun hermoimpulssi on kulkenut, seuraa...
lyhyt palautumisaika, jolloin natrium-kaliumpumppu palauttaa natrium- ja kaliumionit alkuperäisille puolilleen solukalvoa.
Vasta tämän jälkeen seuraava impulssi voi kulkea solukalvolla.
79
Ionipumpun toiminta on...
aktiivista kuljetusta, jossa tarvitaan ATP:stä vapautuvaa energiaa.
80
Selitä mikä on natrium-kaliumpumppu ja mitä se tekee
Natrium-kaliumpumppu on eläinsolujen tärkein kalvoproteiini, jonka tarkoituksena on ylläpitää natrium- ja kaliumionien pitoisuuseroja solukalvon eri puolilla. Solun homeostasian kannalta on tärkeää, että sytoplasmassa on korkea kaliumpitoisuus ja matala natriumpitoisuus ja kudosnesteessä tilanne on päinvastainen. Pumpun toiminta on aina aktiivista ja energiaa kuluttavaa.
Natrium-kaliumpumpun olennaisena osana on natrium-kaliumATPaasi, entsyymi, joka aktivoituu natrium- ja kaliumionien läsnäollessa. Entsyymi ylläpitää lepojännitettä, toimii ionien kuljettajana ja säätelee pitoisuuseroja.
81
Hermoradat ovat
peräkkäisten hermosolujen muodostamia soluketjuja
82
Synapsi on
hermosolun viejähaarakkeen (aksonin) ja toisen hermosolun tuojahaarakkeen (dendriitin) välinen liitos
83
Synapsin toiminta perustuu...
* hermosolujen tuottamien välittäjäaineiden erittymiseen. Hermopäätteeseen saapuva impulssi saa aikaan välittäjäaineen vapautumisen välittäjäainerakkuloista solujen väliseen tilaan - synapsirakoon.
* välittäjäaine sitoutuu seuraavan solun solukalvolla olevaan reseptoriin, mikä synnyttää toimintajännitteen seuraavassa hermosolussa
* hermosolusta toiseen kulkeva viesti jatkaa synapsin jälkeen matkaa sähköisesti
* sen jälkeen synapsirakoon erittyvä entsyymi hajottaa välittäjäaineen tai se siirtyy takaisin edellisen hermosolun välittäjäainerakkuloihin
84
Synapsin rakenne, nimeä osat
* hermoimpulssin saapuminen hermopäätteeseen saa siellä olevat välittäjäainerakkulat vapauttamaan välittäjäainetta synapsirakoon
* hermosolukeskuksessa tai hermopäätteessä valmistettu välittäjäaine sitoutuu seuraavan hermosolun Na+ -kanavan reseptroiin ja saa aikaan natriumkanavien aukeamisen. Syntyy toimintajännite (vastaanottavassa solussa)
* Kanavat sulkeutuvat, kun entsyymi hajottaa välittäjäaineen nopeasti
85
Synapsin avulla voidaan suodattaa informaatiota. Jotta toimintajännite voi syntyä...
Impulssien taajuuden täytyy olla riittävän voimakas.
86
Toimintajännite voi jättää syntymättä, jos...
* muiden solujen tuottamat estävät välittäjäaineet vaikuttavat siihen (kuinka suuri osa välittäjäaineista on impulssin kulkua edistäviä ja kuinka suuri osa kulkua estäviä).
* kun tietty ärsyke on jatkuvaa, ihminen tottuu siihen eikä enää aisti sitä
* eläminen ilman suodatusta olisi raskasta, sillä aivot rekisteröisivät muuten kaiken informaation aistinelimistä
87
