Hermosto 2 Flashcards

1
Q

Ganglio

A

Hermosolmu: ääreishermoston neuronikertymä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Aivohermojen toiminnat

A
  • 12 paria (2 paria etuaivoista, loput aivorungosta)
    • nimet kohteiden tai tehtävien mukaan
  • Hoitavat päätä ja kaulaa (paitsi kiertäjähermo, n. vagus, vartaloon)
  • Useimmat sekahermoja
    • Sensoristen neuronien solukeskukset aistinelimissä tai hermosolmuissa aivojen tuntumassa
    • Motoneuronien solukeskukset aivorungossa tai autonomisissa hermosolmuissa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mihin haju- ja näköhermot sijoittuvat

A

ovat aivojen jatkeita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mihin kiertäjähermo yltää?

A
  • yltävät pään ja kaulan ulkopuolelle
    • Kaikkein laajin hermotusalue
    • Informaatiota rinta- ja vatsaontelon elimistä ja osasta suun makusilmuja
    • Ohjaavat nielun ja kurkunpään lihaksia; muuten motoriset syyt lähinnä parasympaattisia (sydän, hengitys, ruoansulatuskanava)
    • Valtaosa parasympaattisesta hermotuksesta kulkee vagushermon kautta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kolmoishermon piirteet

A
  • Kasvojen tärkein tuntohermo; myös purulihasten ohjausta
  • Kolme päähaaraa: silmä, yläleuka-, alaleukahermo
  • Kolmoishermosärky on eräs voimakkaimmista kivuista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Kasvohermo

A
  • Kasvojen tärkein motorinen hermo (myös monien rauhasten ohjaus)
  • Pääosa makuaistimuksista
  • Viisi päähaaraa
  • Kasvohalvaus (esim. herpesinfektiosta): toispuolinen kasvolihasten halvaus, makuaistin häiriöt, kyynelerityksen häiriöt jne.)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitä erilaisia selkäydinhermoja on ja montako niitä on?

A
  • 31 paria
    • kaulahermot 8 x 2 kpl (cervical, C1-C8)
    • rinta- 12 x 2 kpl (thoracic, T1-T12)
    • lanne- 5 x 2 kpl (lumbar, L1-L5)
    • risti- 5 x 2 kpl (sacral, S1-S5)
    • häntä- 1 x 2 kpl (coccygeal, C0)

Hoitavat/hermottavat vartaloa päästä alaspäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Millaisia selkäydinhermot ovat?

A

Sekahermoja

  • Motorisia hermosyitä
    • Somaattisten neuronien soomat ytimen etupylväissä
    • Autonomisten neuronien soomat ytimen sivupylväissä
  • Sensoria hermosyitä
    • Neuronien soomat selkäydinhermosolmuissa; ytimeen takajuurten kautta
  • Haarat (rami)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Dermatomi

A
  • yhden selkäydinhermoparin hermottama alue
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mihin sisäelinten kipuhermosyyt kytkeytyvät?

A

Sisäelinten kipuhermosyyt kytkeytyvät takapylväissä useimmiten samoihin välineuroneihin kuin ihon kipuhermosyyt ⇒ Sisäelinten toimintahäiriöt koetaan usein kipuna iholla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mitkä kuuluvat kaulapunokseen?

A
  • Palleahermo (n. phrenicus) hoitaa pallean koko hermotuksen
  • Kaulan, rintakehän yläosan hermotusta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitkä ovat hartiapunoksen olennaiset hermot ja minkä alueen hermotus?

A
  • Yläraajan hermotus
  • Monimutkainen rakenne→vaurioituu helposti
  • Värttinähermo (n. radialis) hermottaa ojentajia ja kämmenselän ym. ihoa
    • Käsivarren pitkä puristus (esim. nukkuessa)⇒tilapäinen halvaus
  • Kyynärhermo (n. ulnaris) kulkee kyynärpäässä aivan ihon alla⇒isku puuduttaa sormia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mitkä hermot kuuluvat lanne-ristipunokseen?

A
  • Elimistön suurin hermopunos
  • Lonkkahermo (n. ischiadicus) on elimistön suurin hermo
    • Iskias: tuntohermopinne tai venytys lonkkahermon muodostavissa selkäydinhermoissa→kipu, joka tulkitaan reiteen ja pohkeeseen kuuluvaksi
  • Häpyhermo (n. pudendus, engl. sciatic): sukuelinten, peräaukon, lantionpohjan hermotus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Heijastekaaren vaiheet?

A
  • Reseptori vastaanottaa ärsykkeen
  • Sensorinen neuroni välittää afferentin impulssin keskushermostoon
  • Heijastekeskus käsittelee (voi olla vain yksi synapsi sensorisen ja motoneuronin välillä)
  • Motoneuroni välittää efferentin impulssin toimivaan elimeen
  • Toimiva elin (efektori; lihas tai rauhanen) tuottaa vasteen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kivun syntyminen ihovaurioissa vaiheet

A

(1) kipua aiheuttava ärsyke
(2) vapauttaa kudoksesta ioneja, prostaglandiineja ja entsyymejä
(3) jotka aktivoivat kipureseptorit
(4) ja saavat kipuaistimuksen etenemään selkäytimeen
(5) samalla hermosolusta vapautuu välittäjäaineita→vaikutus syöttösoluissa ja hiussuonissa
(6) syöttösoluista vapautuu histamiinia
(7) histamiini yhdessä muiden tekijöiden kanssa laajentaa verisuonia ja aiheuttaa nesteen ulosvirtausta soluvälitilaan eli turvotusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitkä ovat autonomisen säätelyn välttämättömät hermoston osat?

A
  • Itsenäiseen toimintaan pystyvä kokonaisuus:
    • Aivorungon tumakkeet (mm. ne, jotka sisältävät parasympaattiset preganglioniset neuronit)
    • Selkäydin
    • Autonominen ääreishermosto
17
Q

Sympaattinen ja parasympaattisen hermoston toiminnat elimistössä

A
  • Säätelevät yhdessä elimistön toimintaa
    • Sympaattinen
      • Valmistaa elimistön aktiiviseen toimintaan
      • Hermosyyt lähtevät selkäytimestä rintakehän ja lantion seuduilla
    • Parasympaattinen
      • Ylläpitää elimistön toimintaa lepotilassa
      • Hermosyyt lähtevät aivoista ja ristiluun seudulta
18
Q

Sympaattisen ja parasympaattisen vaikutuksia

A
  • Vaikutukset tyypillisesti päinvastaisia
    • Sympaattinen tyypillisesti valmistelee elimistöä aktiiviseen toimintaan; parasympaattinen enemmänkin ruoansulatukseen ja lepäilyyn
    • Esimerkiksi:
      • Sydän: sympaattinen kiihdyttää sykettä, parasympaattinen hidastaa
      • Ruoansulatuskanava: sympaattinen hidasta, parasympaattinen kiihdyttää toimintaa
  • Joskus kuitenkin molemmat vaikuttavat samansuuntaisesti (esim. sylkirauhaset)
  • Jotkut elimet kytkeytyvät vain toiseen osaan
    • Esim. useimmissa verisuonissa vain sympaattinen hermotus
    • Tonus
19
Q

Parasympaattisen hermoston piirteet?

A
  • Preganglionisten neuronien keskukset aivorungossa ja ristirangan selkäytimessä
  • Kytkeytyvät kukin n. 6-8 ganglioniseen neuroniin
  • Näiden keskukset ovat hermosolmuissa lähellä kohde-elimiä tai niiden sisällä
  • Noin ¾ koko parasympaattisesta hermotuksesta menee kiertäjähermon (n. vagus) kautta!
  • Selkäytimestä erillisinä lantion sisälmyshermoina
20
Q

Sympaattinen hermosto

A
  • Mutkikkaampi
  • Preganglionisten neuronien keskukset selkäytimen sivupylväissä T1 -L2 – välillä
  • Kytkeytyvät etujuurten kautta hermosolmuihin selkäytimen lähellä – synapsit ganglioissa selkärangan vieressä paravertebraaliset – ja/tai edessä prevertebraaliset
  • Enemmän haarautumista kuin parasympaattisessa
21
Q

Lisämunuaisydin: erikoisganglio

A

Lisämunuaisydin vastaa sympaattista gangliota

  • Ytimen kromaffiinisoluja hermottaa preganglioninensympaattinen neuroni joka vapauttaa Ach
  • Kromaffiinisolut vapauttavat adrenaliinia verenkiertoon→laajentaa ja pidentää sympaattisen hermoston vaikutuksia, ylläpitää ns. sympaattista tonusta
22
Q

Autonomisen hermoston välittäjäaineet

A
  • Kolinergiset ja adrenergiset syyt
  • Ganglioissa synaptinen viestintä tapahtuu asetyylikoliinilla(ACh)
    • N2 -nikotiinireseptorit: ligandisäädeltyjä ionikanavia→nopeat vasteet
  • Postganglioniset parasympaattiset neuronit: ACh
    • Muskariinireseptorit: G-proteiinikytkettyjä reseptoreita→hitaat, pitkäkestoiset vasteet
    • Eri tyyppejä, voivat inhiboida tai aktivoida kohdekudosta
  • Postganglioniset sympaattiset neuronit: yleensä noradrenaliini
    • Adrenergiset reseptorit (paitsi hikirauhaset: ACh + muskariinireseptori)
    • G-proteiinikytkettyjä
    • Eri tyyppejä eri kudoksissa, esim.
      • a1: verisuonet
      • ß1: sydän, ß2: keuhkojen lihaskudos
23
Q

Enteerinen hermotus

A
  • >100 miljoonaa neuronia
  • Ruoansulatuskanavaa ohjaava hermoston osa
  • Sisältää suunnilleen yhtä paljon neuroneita kuin koko selkäydin
  • Limakalvonalaispunos (Meissnerin)
    • Säätelee ioni- ja nestekuljetusta
  • Myenteerinen punos (Auerbachin)
    • Säätelee suolen liikkeitä