Hermosto 2 Flashcards
Ganglio
Hermosolmu: ääreishermoston neuronikertymä
Aivohermojen toiminnat
- 12 paria (2 paria etuaivoista, loput aivorungosta)
- nimet kohteiden tai tehtävien mukaan
- Hoitavat päätä ja kaulaa (paitsi kiertäjähermo, n. vagus, vartaloon)
- Useimmat sekahermoja
- Sensoristen neuronien solukeskukset aistinelimissä tai hermosolmuissa aivojen tuntumassa
- Motoneuronien solukeskukset aivorungossa tai autonomisissa hermosolmuissa
Mihin haju- ja näköhermot sijoittuvat
ovat aivojen jatkeita
Mihin kiertäjähermo yltää?
- yltävät pään ja kaulan ulkopuolelle
- Kaikkein laajin hermotusalue
- Informaatiota rinta- ja vatsaontelon elimistä ja osasta suun makusilmuja
- Ohjaavat nielun ja kurkunpään lihaksia; muuten motoriset syyt lähinnä parasympaattisia (sydän, hengitys, ruoansulatuskanava)
- Valtaosa parasympaattisesta hermotuksesta kulkee vagushermon kautta
Kolmoishermon piirteet
- Kasvojen tärkein tuntohermo; myös purulihasten ohjausta
- Kolme päähaaraa: silmä, yläleuka-, alaleukahermo
- Kolmoishermosärky on eräs voimakkaimmista kivuista
Kasvohermo
- Kasvojen tärkein motorinen hermo (myös monien rauhasten ohjaus)
- Pääosa makuaistimuksista
- Viisi päähaaraa
- Kasvohalvaus (esim. herpesinfektiosta): toispuolinen kasvolihasten halvaus, makuaistin häiriöt, kyynelerityksen häiriöt jne.)
Mitä erilaisia selkäydinhermoja on ja montako niitä on?
- 31 paria
- kaulahermot 8 x 2 kpl (cervical, C1-C8)
- rinta- 12 x 2 kpl (thoracic, T1-T12)
- lanne- 5 x 2 kpl (lumbar, L1-L5)
- risti- 5 x 2 kpl (sacral, S1-S5)
- häntä- 1 x 2 kpl (coccygeal, C0)
Hoitavat/hermottavat vartaloa päästä alaspäin

Millaisia selkäydinhermot ovat?
Sekahermoja
-
Motorisia hermosyitä
- Somaattisten neuronien soomat ytimen etupylväissä
- Autonomisten neuronien soomat ytimen sivupylväissä
-
Sensoria hermosyitä
- Neuronien soomat selkäydinhermosolmuissa; ytimeen takajuurten kautta
- Haarat (rami)
Dermatomi
- yhden selkäydinhermoparin hermottama alue
Mihin sisäelinten kipuhermosyyt kytkeytyvät?
Sisäelinten kipuhermosyyt kytkeytyvät takapylväissä useimmiten samoihin välineuroneihin kuin ihon kipuhermosyyt ⇒ Sisäelinten toimintahäiriöt koetaan usein kipuna iholla
Mitkä kuuluvat kaulapunokseen?
- Palleahermo (n. phrenicus) hoitaa pallean koko hermotuksen
- Kaulan, rintakehän yläosan hermotusta
Mitkä ovat hartiapunoksen olennaiset hermot ja minkä alueen hermotus?
- Yläraajan hermotus
- Monimutkainen rakenne→vaurioituu helposti
-
Värttinähermo (n. radialis) hermottaa ojentajia ja kämmenselän ym. ihoa
- Käsivarren pitkä puristus (esim. nukkuessa)⇒tilapäinen halvaus
- Kyynärhermo (n. ulnaris) kulkee kyynärpäässä aivan ihon alla⇒isku puuduttaa sormia
Mitkä hermot kuuluvat lanne-ristipunokseen?
- Elimistön suurin hermopunos
-
Lonkkahermo (n. ischiadicus) on elimistön suurin hermo
- Iskias: tuntohermopinne tai venytys lonkkahermon muodostavissa selkäydinhermoissa→kipu, joka tulkitaan reiteen ja pohkeeseen kuuluvaksi
- Häpyhermo (n. pudendus, engl. sciatic): sukuelinten, peräaukon, lantionpohjan hermotus
Heijastekaaren vaiheet?
- Reseptori vastaanottaa ärsykkeen
- Sensorinen neuroni välittää afferentin impulssin keskushermostoon
- Heijastekeskus käsittelee (voi olla vain yksi synapsi sensorisen ja motoneuronin välillä)
- Motoneuroni välittää efferentin impulssin toimivaan elimeen
- Toimiva elin (efektori; lihas tai rauhanen) tuottaa vasteen
Kivun syntyminen ihovaurioissa vaiheet
(1) kipua aiheuttava ärsyke
(2) vapauttaa kudoksesta ioneja, prostaglandiineja ja entsyymejä
(3) jotka aktivoivat kipureseptorit
(4) ja saavat kipuaistimuksen etenemään selkäytimeen
(5) samalla hermosolusta vapautuu välittäjäaineita→vaikutus syöttösoluissa ja hiussuonissa
(6) syöttösoluista vapautuu histamiinia
(7) histamiini yhdessä muiden tekijöiden kanssa laajentaa verisuonia ja aiheuttaa nesteen ulosvirtausta soluvälitilaan eli turvotusta
Mitkä ovat autonomisen säätelyn välttämättömät hermoston osat?
- Itsenäiseen toimintaan pystyvä kokonaisuus:
- Aivorungon tumakkeet (mm. ne, jotka sisältävät parasympaattiset preganglioniset neuronit)
- Selkäydin
- Autonominen ääreishermosto
Sympaattinen ja parasympaattisen hermoston toiminnat elimistössä
- Säätelevät yhdessä elimistön toimintaa
- Sympaattinen
- Valmistaa elimistön aktiiviseen toimintaan
- Hermosyyt lähtevät selkäytimestä rintakehän ja lantion seuduilla
- Parasympaattinen
- Ylläpitää elimistön toimintaa lepotilassa
- Hermosyyt lähtevät aivoista ja ristiluun seudulta
- Sympaattinen
Sympaattisen ja parasympaattisen vaikutuksia
- Vaikutukset tyypillisesti päinvastaisia
- Sympaattinen tyypillisesti valmistelee elimistöä aktiiviseen toimintaan; parasympaattinen enemmänkin ruoansulatukseen ja lepäilyyn
- Esimerkiksi:
- Sydän: sympaattinen kiihdyttää sykettä, parasympaattinen hidastaa
- Ruoansulatuskanava: sympaattinen hidasta, parasympaattinen kiihdyttää toimintaa
- Joskus kuitenkin molemmat vaikuttavat samansuuntaisesti (esim. sylkirauhaset)
- Jotkut elimet kytkeytyvät vain toiseen osaan
- Esim. useimmissa verisuonissa vain sympaattinen hermotus
- Tonus
Parasympaattisen hermoston piirteet?
- Preganglionisten neuronien keskukset aivorungossa ja ristirangan selkäytimessä
- Kytkeytyvät kukin n. 6-8 ganglioniseen neuroniin
- Näiden keskukset ovat hermosolmuissa lähellä kohde-elimiä tai niiden sisällä
- Noin ¾ koko parasympaattisesta hermotuksesta menee kiertäjähermon (n. vagus) kautta!
- Selkäytimestä erillisinä lantion sisälmyshermoina
Sympaattinen hermosto
- Mutkikkaampi
- Preganglionisten neuronien keskukset selkäytimen sivupylväissä T1 -L2 – välillä
- Kytkeytyvät etujuurten kautta hermosolmuihin selkäytimen lähellä – synapsit ganglioissa selkärangan vieressä paravertebraaliset – ja/tai edessä prevertebraaliset
- Enemmän haarautumista kuin parasympaattisessa
Lisämunuaisydin: erikoisganglio
Lisämunuaisydin vastaa sympaattista gangliota
- Ytimen kromaffiinisoluja hermottaa preganglioninensympaattinen neuroni joka vapauttaa Ach
- Kromaffiinisolut vapauttavat adrenaliinia verenkiertoon→laajentaa ja pidentää sympaattisen hermoston vaikutuksia, ylläpitää ns. sympaattista tonusta
Autonomisen hermoston välittäjäaineet
- Kolinergiset ja adrenergiset syyt
- Ganglioissa synaptinen viestintä tapahtuu asetyylikoliinilla(ACh)
- N2 -nikotiinireseptorit: ligandisäädeltyjä ionikanavia→nopeat vasteet
- Postganglioniset parasympaattiset neuronit: ACh
- Muskariinireseptorit: G-proteiinikytkettyjä reseptoreita→hitaat, pitkäkestoiset vasteet
- Eri tyyppejä, voivat inhiboida tai aktivoida kohdekudosta
- Postganglioniset sympaattiset neuronit: yleensä noradrenaliini
- Adrenergiset reseptorit (paitsi hikirauhaset: ACh + muskariinireseptori)
- G-proteiinikytkettyjä
- Eri tyyppejä eri kudoksissa, esim.
- a1: verisuonet
- ß1: sydän, ß2: keuhkojen lihaskudos
Enteerinen hermotus
- >100 miljoonaa neuronia
- Ruoansulatuskanavaa ohjaava hermoston osa
- Sisältää suunnilleen yhtä paljon neuroneita kuin koko selkäydin
- Limakalvonalaispunos (Meissnerin)
- Säätelee ioni- ja nestekuljetusta
- Myenteerinen punos (Auerbachin)
- Säätelee suolen liikkeitä