Hermosto 1 Flashcards

1
Q

Hermoston tehtävät

A
  1. ottaa vastaan informaatiota aistinreseptorien avulla ympäristöstä ja elimistön sisäisestä tilanteesta
  2. muokkaa vastaanottamaansa tietoa
  3. kuljettaa vastaanottamaansa tietoa
  4. ohjaa näiden perusteella elimistön toimintaa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mihin hermosto voidaan jakaa toiminnaltaan

A

Somaattinen hermosto:

  • hermottaa poikkijuovaista lihasta
  • toiminta tahdonalaista

Autonominen hermosto:

  • toimintaa ei voida tahdonalaisesti vaikuttaa
  • säätelee tahdosta riippumattomia toimintoja esimerkiksi sydemen sykettä, verisuoniston sileälihaksen supistumista ja ruoansulatuskanavan ja rauhasten toimintaa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Hermosta voidaan jakaa sijaintinsa perusteella mihin

A

Keskushermosto eli sentraalinen hermosto : aivot ja selkäydin

Ääreishermosto eli perifeerinen hermosto : kaikki keskushermoston ulkopuolella olevat hermot eli selkäydinhermot, aivohermot ja hermoston perifeeriset osat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mistä hermokudos koostuu?

A

Hermokudos koostuu hermosoluista eli neuroneista ja hermotukisoluista eli gliasoluista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitkä ovat neuronin osat?

A
  • solukeskus (sooma)
  • tuojahaarakkeet (dendriitit)
  • yleensä yksi viejähaarake (aksoni)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Aksonin pää, joka tulee toisen neuronin tai lihassolun lähelle kutsutaan

A

synapsipäätteeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Tärkeimmät gliasolut ovat

A

Schwannin solut ja oligodendrosyytit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Schwannin solut

A
  • ympäröivät ääreishermoston neuronien viejähaarakkeita ja muodostavat niiden ympärille myeliinitupen→ suojaa ja eristää aksoneita⇒ impulssi kulkee nopeammin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Myeliini

A
  • on rasva-aine, jota on solukalvoissa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Myeliinituppi

A

muodostuu kun aksonien ympärille kiertyy Schwannin solujen solukalvot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Ranvierin kurouma

A

Kun myeliinitupissa on katkos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitä muita gliasoluja on?

A

Astrosyytit:

  • kehittynyt solun tukiranka, jonka avulla ne ymäröivät aivojen hiussuonia→muodostavat niiden ympärille aivoesteen, joka estää useiden aineiden vapaata pääsyä suoraan verenkierrosta aivosoluihin

Ependyymisolut:

  • reunustavat aivokammiota
  • osa erikoistuu erittämään aivo-selkäydinnestettä

Mikrogliasolut:

  • toimivat keskushermoston syöjäsoluina eli tuohoavat vieraita mikro-organismeja ja kuolleita hermosoluja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mihin aivot jakaantuvat?

A

isoaivoihin, väliaivoihin, pikkuaivoihin ja aivorunkoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Isoaivot

A
  • muodostuvat oikeasta ja vasemmasta aivopuoliskosta eli hemisfääristä, joita yhdistää aivokurkiainen (poikittaisista hermoradoista muodostunut)
  • molempien aivopuoliskojen sisällä sivukammio
  • pintakerros harmaasta aineesta muodostunut aivokuori
    • harmaan aineen väri johtuu siitä, että se koostuu pääosin neuronien soomaosista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Afferentti

A

tietoa tuova (keskushermostoon päin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Efferentti

A

tietoa vievä (keskushermostosta päin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Mihin ääreishermosto voidaan jakaa?

A
  • Sensorinen (afferentti, tuova)
  • Motorinen (efferentti, vievä)
    • Somaattinen (tahdonalainen)
    • Autonominen (tahdosta riippumaton)
      • Sympaattinen (aktiivinen toiminta)
      • Parasympaattinen (lepo, ylläpito)
  • Enteerinen (”suoliston hermosto”)
18
Q

Hermokudoksen ominaisuuksia

A
  • Vilkas aineenvaihdunta
  • tuottavat runsaasti proteiineja
  • tarvitsevat jatkuvasti glukoosia ja happea (aivot vievät 20% hapesta levossa)
  • eivät kykene yleensä jakautumaan
19
Q

Millaisia neuroneita on?

A
  • Sensoriset neuronit (aistihermosolut)
    • Pseudounipolaarinen
      • sooma erillään
      • dendriitti voi muuttua sattumalta aksoniksi
      • ei selkeää eroa
    • Bipolaarinen
      • polaarinen molemmilta puolilta
  • Interneuronit eli välineuronit
    • Anaksoninen
      • ei aksonia
    • Multipolaarinen
      • suuresti haaroittuneet
      • lyhyitä
  • Motoriset neuronit
    • Multipolaarinen
    • 5-7 dendriittiä
    • haara haaroittuu 4-6 kertaa
    • pitkä aksoni voi haarautua useasti
20
Q

Satelliittisolut

A

neuronien tukena ganglioissa

21
Q

Mihin aivorunko jakaantuu?

A

keskiaivot, aivosilta, ydinjatke

22
Q

Mitä aivopuoliskojen lateralisaatiolla tarkoitetaan?

A

Oikea ja vasen puolisko risteävät aivoissa. Esimerkkinä on se, että jos kipu tulee vasempaan jalkaan se aistitaan aivoissa oikealla puolella.

23
Q

Mistä isoaivojen valkea aine koostuu ja mihin ne voidaan jakaa?

A
  • Harmaan aineen alla hermoratoja, jotka ovat muodostuneet myeliinitupellisista aksoneista
    • myeliinitupessa on runsaasti lipidejä, jotka antavat hermoradoille valkoisen värin
  • Kommissuraaliradat: yhdistävät aivopuoliskojen toisiaan vastaavia alueita (mm. aivokurkiainen, corpus callosum)
  • Assosiaatioradat: yhdistävät saman aivopuoliskon eri alueita
  • Projektioradat: kytkevät kuorikerroksen syvempiin osiin
24
Q

Mitä ovat tyvitumakkeet?

Mitä erilaisia tumakkeita on?

Ja mikä on niiden tehtävä?

A
  • valkean aineen seassa harmaan aineen muodostamia tumakkeita eli hermosolukasaumia, joita ovat mm. isoaivojen alaosissa sijaitsevat tyvitumakkeet eli basaaligangliot

Erilaiset tumakkeet:

  • Häntätumake
  • Aivokuorukka
  • Linssitumakkeen pallo
  • Mustatumake
  • Subtalaaminen tumake

Tehtävä:

Säätelevät lihasjännitystä, ylläpitävät tasapainoa, hienosäätävät liikkeitä

25
Q

Mitä ovat aivokammiot ja mihin ne jakaantuvat?

A

Aivokammiot ovat aivo-selkäydinnesteen täyttämiä onteloita.

Jakaantuminen:

  1. Isoaivopuoliskojen sisällä sijaitsee vasen ja oikea sivukammio
  2. kolmas ja neljäs aivokammio
  3. aivokammioiden väliaukot
26
Q

Mitä osia väliaivoihin kuuluu?

A
  • Talamus (thalamus):
    • ”aivokuoren portti” - aisti-informaation välitys aivokuorelle, tumakkeiden säätely
  • Hypotalamus (hypothalamus):
    • tärkeä elimistön ja käyttäytymisen säätelykeskus
    • ohjaa mm. aivolisäkkeen toimintaa
  • Epitalamus l. ylänäkökukkula (epithalamus)
    • Mm. käpylisäke: melatoniini (vuorokausirytmi)
27
Q

Mitkä osat kuuluvat aivorunkoon?

A
  • Keskiaivot (midbrain)
    • Näkö- ja kuuloaistiin liittyviä refleksejä
  • Aivosilta (pons)
    • Yhteydet aivojen – selkäytimen sekä aivokuoren – pikkuaivojen välillä
  • Ydinjatkos (medulla oblongata)
    • Sulautuu selkäytimeen; tätä ennen pyramidiradat risteävät puolelta toisella – Hengityskeskus, sydämen ja verenpaineen ohjaus, oksennus, hikka, nieleminen, yskä.
  • Aivoverkosto (reticular formation)
  • Aivorungon läpi ulottuva hermosolujen verkosto, joka mm. säätelee tietoisuuden tasoa ja motivaatiota ja osallistuu olennaisten aistimusten valikointiin
28
Q

Pikkuaivojen tehtävät?

A
  • Hienosäätää aivokuoren määräämiä liikkeitä vartalon aseman ja asennon perusteella
  • Myös kognitiivisia tehtäviä
29
Q

Mihin limbinen järjestelmä vaikuttaa ja missä se sijaitsee?

A
  • motivaatioon ja tunteisiin
  • sijaitsee isoaivojen reunaosissa ympäröiden aivorunkoa
30
Q

Mitkä 4 osaa suojaa keskushermostoa?

A
  1. Luu: kallo ja selkäranka
  2. Aivo- ja selkäydinkalvot
  3. Aivo-selkäydinneste
  4. Veri-aivoeste
31
Q

Mihin aivokalvo jakaantuu? 3kpl

A
  • Kovakalvo (dura mater; engl. durable = kestävä, luja)
    • periosteaalinen kerros kiinni kallon sisäpinnassa; meningeaalinen kerros (jatkuu selkäytimeen)
    • väliseiniä (septa), jotka jakavat kalloa osiin ja rajoittavat aivojen liikkumista
  • Lukinkalvo (arachnoid mater; ”spiderweb”)
    • ympäröi aivoja löyhästi, ei ulotu pinnan uurteisiin
    • lukinkalvonontelo: aivo-selkäydinnestettä, isoja verisuonia
  • Pehmeäkalvo (pia mater; ”tender mother”) – hentoa sidekudosta ja pieniä verisuonia; myötäilee aivojen pintaa
32
Q

Miten selkäydinkalvo eroaa aivokalvoista?

A

Kovakalvo ei kiinni luussa, minkä takia selkärangan ja kovakalvon väliin jää tyhjä tila, jota kutsutaan epiduraalitilaksi

• Lukinkalvo ja pehmeäkalvo kuten aivoissa

33
Q

Aivo- ja selkäydinnesteen tehtävät?

A
  • Aivot kelluvat nesteessä, jotteivät musertuisi oman painonsa alle
    • suojelee iskuilta
    • auttaa ravitsemaan aivokudosta
  • Aivokammioiden suonipunokset tuottavat
    • kiertää aivokammioissa, lukinkalvonontelossa ja selkäytimen keskuskanavassa
  • Peräisin plasmasta, mutta esim. ionipitoisuudet erilaiset
    • uusiutuu jatkuvasti
34
Q

Veri-aivoesteen toiminta

A

Veriaivoesteessä hiussuonet ovat poikkeuksellisen tiiviitä, mikä rajoittaa aineiden kulkeutumista aivokudokseen

Hiussuonten tiivisyys johtuu

  • Endoteelisolujen välisistä tiiviistä liitoksista
  • Paksusta tyvikalvosta
  • Ympärillä astrosyyttien ulokkeita, jotka ylläpitävät sulkua
  • Tarpeellisia ravintoaineita otetaan aktiivisesti, haitta-aineiden pääsy estetään
  • Solukalvoja helposti läpäisevät aineet (esim. alkoholi, nikotiini) pääsevät silti aivoihin
  • Tietyissä osissa läpäisevämpi (mm. hypotalamus ja area postrema ydinjatkeessa ”oksennuskeskus”)
35
Q

Selkäytimen tehtävät

A
  • Välittää informaatiota aivojen ja muun elimistön välillä
  • Sisältää monet liikeohjelmat, joita aivot vain käynnistävät, sekä tärkeitä heijasteita
  • Selkäydinhermot (ihmisellä 31 paria)
36
Q

Missä neuronien kantasolut sijaitsevat?

A
  • Monikykyisiä neuronaalisia kantasoluja on ainakin hippokampuksessa ja sivuaivokammion seinämissä
  • Voivat aktivoitua esim. vaurioiden yhteydessä
37
Q

Mikä on selkäytimen valkean aine ja sen tehtävät?

A
  • Hermosyitä, jotka yhdistävät selkäytimen eri osia sekä selkäydintä ja aivoja
    • Nousevat hermoradat: aistimukset aivoihin
    • Laskevat hermoradat: motoriset impulssit aivoista
    • Poikittaiset
  • Yleistä nouseville ja laskeville hermoradoille:
    • Useimmat risteävät jossain kohden (vasen – oikea)
    • Useimmissa 2-3 neuronin ketju
    • Hermosyiden järjestys heijastaa kohteiden sijaintia elimistössä
38
Q

Selkäydin-talamusradan tehtävät

A
  • Välittävät karkeita kipu-, lämpötila- ja tuntoaistimuksia
    • Ensimmäinen neuroni johtaa kipuaistimuksen selkäytimeen
    • Synapsoi takajuuren interneuronin kanssa, joka johtaa aistimuksen talamukseen
    • Täältä kolmas neuroni johtaa aistimuksen aivokuorelle
39
Q

Pyramidiradan toiminta

A
  • Nopeat ja tarkat liikkeet
    • Aivokuoren pyramidaalineuronin aksoni laskeutuu aivorungon kautta selkäytimeen
    • Synapsoi interneuronin tai etujuuren motoneuronin kanssa
    • Motoneuroni aktivoi luurankolihaksen
40
Q

Mitkä säätelevät autonomista hermostoa?

A

Keskushermoston osat:

hypotalamus, limbinen järjestelmä sekä aivorungossa ja selkäytimessä olevat tumakkeet