Epäorgaaninen kemia Flashcards

1
Q

Miten alkuaineen massaluku ja järjestysluku ilmoitetaan?

A

Yläindeksissä vasemmalla massaluku ja alaindeksissä järjestysluku

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten atomimassayksikkö määritellään?

A

1/12 osa hiili-12 isotoopin massasta, jolloin se vastaa lähes protonin tai neutronin massoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Yksi mooli vastaa…

A

Kuinka monta atomia on 12 grammassa hiili-12:sta, eli avogadron vakion verran; 6,02214*10^23

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Hiukkasten lukumäärä voidaan laskea kaavalla…

A

n=N/Na, jossa Na on avogadron vakio ja N lukumäärä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Moolitilavuuden kaava on…

A

n=V/Vmol

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Pitoisuuden eli konsentraation kaava on…

A

c=n/V

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Bohrin malli

A

Elektroni kiertää ydintä kuin maa aurinkoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Kvanttimekaaninen atomimalli

A

Orbitaaliteoria, jossa orbitaalit ovat erimuotoisiaja eri energisiä ja joille mahtuu vain kaksi eri spinistä elektronia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kvanttiluvut

A

Pääkvanttiluku(n); Kuoren numero
Sivukvanttiluku(l); liittyy orbitaalin orientaatioon suhteessa muihin saman pääkvanttiluvun orbitaaleihin
Spinkvanttiluku(ms); Liittyy elektronin spiniin
Magneettinen kvanttiluku(ml);Liittyy atomin muiden orbitaalien orientaatioon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Atomin eri orbitaalit

A

s, p, d, f

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Orbitaalit täyttyvät…

A

Minimienergiaperiaatteen mukaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Hundin sääntö

A

Atomilla on matalin energia kun saman energian omaavilla orbitaaleilla esim. p-orbitaalit, on suurin mahdollinen määrä parittomia elektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Paulin kieltosääntö

A

Orbitaalille mahtuu vain kaksi elektronia joilla on eri spin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Valenssielektronit

A

Suurimman pääkvanttiluvun elektroneja eli uloimman kuoren elektroneja ja määrittävät aineen kemialliset ominaisuudet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Alkuaineiden ryhmät

A

Alkalimetallit, maa-alkalimetallit, sivuryhmät, booriryhmä, hiiliryhmä, typpiryhmä, happiryhmä, halogeenit ja jalokaasut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Jaksot kertovat…

A

Täyttymässä olevan elektronikuoren numeron

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Lohkojako kertoo…

A

Täyttymässä olevan orbitaalin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Metallien ominaisuuksia

A

Positiivisia kationeja ionimuodossa, kiilto, muovattavuus, sähkön ja lämmönjohtokyky, usein korkea sulamispiste, useimmat reagoivat happojen kanssa vapauttaen vetyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Atomisäde jaksollisessa järjestelmässä

A

Atomisäde pienenee siirryttäessä vasemmalta oikealla ja alhaalta ylös.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Atomisäde ja ionisaatioenergia

A

MItä suurempi atomisäde, sitä pienempi ionisaatioenergia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Elektronegatiiviuus

A

Kyky vetää sidoselektroneita puoleensa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Elektronegatiivisuusero lasketaan…

A

Dissosiaatioenergioiden avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Eletronegatiivisuus jaksollisessa järjestelmässä

A

Elektronegatiivisuus kasvaa alhaalta ylös ja vasemmalta oikealle. Poikkeuksena jalokaasut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Ioniyhdiste syntyy aineiden välille joiden elektronegatiivisuusero on yli…

A

1,7

25
Q

Hilatyypit

A

Ionihila, atomihila, metallihila ja molekyylihila

26
Q

Ionihilan typillinen sidosenergia on

A

500-2 000 kJ/mol

27
Q

Ionihilan ominaisuuksia

A

Sulamispisteet korkeat, rakenne kova mutta hauras hylkimisvoimien seurauksena, eristeitä, vesiliuoksena johtavat hyvin sähköä, vesiliukoisuus vaihtelee

28
Q

Atomihilan ominaisuuksia

A

Epämetalliatomit järjestäytyneet kovalenttisin sidoksin hilaksi, kovia, korkeat sulamispisteet, Eristeitä tai puolijohteita sähkönjohtavuudeltaan

29
Q

Atomihilan tyypillinen sidosenergia

A

150-1 000 kJ/mol

30
Q

Metallihilan ominaisuuksia

A

Delokalisoituneet elektronit, Sähkönjohtavia, lämmönjohtavia, muokattavuus, veteen liukenemattomuus.

31
Q

Metallihilan tyypillinen sidosenergia

A

100-900 kJ/mol

32
Q

Molekyylihilan sidokset

A

Poolisten molekyylien välillä vetysidos tai dipoli-dipolisidos

33
Q

Molekyylihilan ominaisuuksia

A

Alhainen sulamispiste, sähköneriste, liukenee poolisiin liuottimiin

34
Q

Molekyylihilan tyypillinen sidosenergia (vetysidos ja dipolidipoli)

A

Vetysidos; 8-40kJ/mol

Dipoli-dipolisidos; 4-25kJ/mol

35
Q

Poolittominen molekyylien väliset vetovoimat

A

van der Waalsin voima eli dispersiovoima

36
Q

Poolittomien aineiden ominaisuuksia

A

Erittäin matalat sulamispisteet, helposti haihtuvia, eristävät sähköä, liukenevat poolittomiin liuottimiin.

37
Q

Kaasujen tilanyhtälö

A

nR=(pV)/T

38
Q

NTP-olosuhteissa voidaan laskea ainemäärä kaavalla…

A

n=V/Vm, jossa Vm on ideaalikaasun moolitilavuus

39
Q

Mitä atomille tapahtuu hapettuessa? Mitä tapahtuu hapetusluvulle?

A

luovuttaa elektronin, hapetusluku kasvaa

40
Q

Elektroneja vastaanottaessa atomi… hapetusluku…

A

pelkistyy, pienenee

41
Q

Vedyn hapetusluku

A

Yleensä +1, poikkeuksena ionihydridit esim. NaH, jossa hapetusluku on -1

42
Q

Hapen hapetusluku

A

Yleensä -2, poikkeuksena OF2, jossa +2 ja peroksidit H2O2, joissa -1.

43
Q

Elektronien liike kulkee galvaanisessa parissa…

A

hapettuvalta aineelta pelkistyvälle aineelle eli anodilta katodille

44
Q

Hapettuminen tapahtuu aina

A

Epäjalommalla kohtiolla (anodi)

45
Q

Elektrolyysi

A

Ulkoisen energian avulla saadaan spontaani reaktio kulkemaan päinvastaiseen suuntaan, pelkistäen epäjalompaa metallia

46
Q

Anodi

A

Positiivinen elektrodi, jossa tapahtuu hapettuminen

47
Q

Katodi

A

Negatiivinen elektrodi. jossa tapahtuu pelkistyminen

48
Q

Sähkömäärä elektrolyysissä lasketaan kaavalla…

A

It=nzF, jossa I on sähkövirta, n hapettuvan/pelkistyvän aineen ainemäärä, z on elektronien määrä puolireaktiossa, F on Faradayn vakio

49
Q

Endoterminen reaktio

A

Lämpöä sitova reaktio eli reaktioon kuluu energiaa

50
Q

Eksoterminen reaktio

A

Lämpöä vapauttava reaktio, usein spontaani

51
Q

Jos reaktiolämpö deltaH on negatiivinen, reaktio on sillloin…

A

Eksoterminen

52
Q

Entalpian muutos voidaan laskea…

A

vähentämällä reaktiotuotteiden entalpiasta reaktiotuotteiden entalpia.

53
Q

Gibbsin energia

A

Selittää miksi endotermisetkin reaktiot voivat tapahtua spontaanisti. Siihen on entalpian lisäksi otettu huomioon entropian muutos.

54
Q

Eksergoninen ja endergoninen reaktio

A

Eksergoninen reaktio tapahtuu spontaalisti kun taas endergoninen ei.

55
Q

Kuinka lasket entalpian muutoksen kalorimetrin avulla?

A

Kun reakio tapahtuu vesiliuoksessa, voidaan olettaa että kaikki reaktiosta vapautuva energia kuluu veden lämmittämiseen, jolloin entalpian muutos voidaan laskea suoraan veden lämpötilan muutoksesta.

56
Q

Sidosenergia

A

Energiamäärä kJ, mikä vaaditaan katkaisemaan 1 mol sidoksia yhdisteessä.

57
Q

Muodostumisentalpia

A

Entalpian muutos reaktiossa, jossa 1 mol ainetta syntyy alkuaineistaan

58
Q

Palamislämpö

A

Kertoo entalpian muutoksen kun 1 mol reagoi täydellisesti hapen kanssa, aina negatiivinen

59
Q

Liukenemislämpö

A

Entalpian muutos yhdisteen liuetessa veteen.