Epäorgaaninen kemia

Question 1

Miten alkuaineen massaluku ja järjestysluku ilmoitetaan?

Answer 1

Yläindeksissä vasemmalla massaluku ja alaindeksissä järjestysluku

Question 2

Miten atomimassayksikkö määritellään?

Answer 2

1/12 osa hiili-12 isotoopin massasta, jolloin se vastaa lähes protonin tai neutronin massoja

Question 3

Yksi mooli vastaa…

Answer 3

Kuinka monta atomia on 12 grammassa hiili-12:sta, eli avogadron vakion verran; 6,02214*10^23

Question 4

Hiukkasten lukumäärä voidaan laskea kaavalla…

Answer 4

n=N/Na, jossa Na on avogadron vakio ja N lukumäärä

Question 5

Moolitilavuuden kaava on…

Answer 5

n=V/Vmol

Question 6

Pitoisuuden eli konsentraation kaava on…

Answer 6

c=n/V

Question 7

Bohrin malli

Answer 7

Elektroni kiertää ydintä kuin maa aurinkoa

Question 8

Kvanttimekaaninen atomimalli

Answer 8

Orbitaaliteoria, jossa orbitaalit ovat erimuotoisiaja eri energisiä ja joille mahtuu vain kaksi eri spinistä elektronia.

Question 9

Kvanttiluvut

Answer 9

Pääkvanttiluku(n); Kuoren numero
Sivukvanttiluku(l); liittyy orbitaalin orientaatioon suhteessa muihin saman pääkvanttiluvun orbitaaleihin
Spinkvanttiluku(ms); Liittyy elektronin spiniin
Magneettinen kvanttiluku(ml);Liittyy atomin muiden orbitaalien orientaatioon

Question 10

Atomin eri orbitaalit

Answer 10

s, p, d, f

Question 11

Orbitaalit täyttyvät…

Answer 11

Minimienergiaperiaatteen mukaisesti

Question 12

Hundin sääntö

Answer 12

Atomilla on matalin energia kun saman energian omaavilla orbitaaleilla esim. p-orbitaalit, on suurin mahdollinen määrä parittomia elektroneja

Question 13

Paulin kieltosääntö

Answer 13

Orbitaalille mahtuu vain kaksi elektronia joilla on eri spin

Question 14

Valenssielektronit

Answer 14

Suurimman pääkvanttiluvun elektroneja eli uloimman kuoren elektroneja ja määrittävät aineen kemialliset ominaisuudet

Question 15

Alkuaineiden ryhmät

Answer 15

Alkalimetallit, maa-alkalimetallit, sivuryhmät, booriryhmä, hiiliryhmä, typpiryhmä, happiryhmä, halogeenit ja jalokaasut

Question 16

Jaksot kertovat…

Answer 16

Täyttymässä olevan elektronikuoren numeron

Question 17

Lohkojako kertoo…

Answer 17

Täyttymässä olevan orbitaalin

Question 18

Metallien ominaisuuksia

Answer 18

Positiivisia kationeja ionimuodossa, kiilto, muovattavuus, sähkön ja lämmönjohtokyky, usein korkea sulamispiste, useimmat reagoivat happojen kanssa vapauttaen vetyä

Question 19

Atomisäde jaksollisessa järjestelmässä

Answer 19

Atomisäde pienenee siirryttäessä vasemmalta oikealla ja alhaalta ylös.

Question 20

Atomisäde ja ionisaatioenergia

Answer 20

MItä suurempi atomisäde, sitä pienempi ionisaatioenergia.

Question 21

Elektronegatiiviuus

Answer 21

Kyky vetää sidoselektroneita puoleensa

Question 22

Elektronegatiivisuusero lasketaan…

Answer 22

Dissosiaatioenergioiden avulla

Question 23

Eletronegatiivisuus jaksollisessa järjestelmässä

Answer 23

Elektronegatiivisuus kasvaa alhaalta ylös ja vasemmalta oikealle. Poikkeuksena jalokaasut

Question 24

Ioniyhdiste syntyy aineiden välille joiden elektronegatiivisuusero on yli…

Answer 24

1,7

Question 25

Hilatyypit

Answer 25

Ionihila, atomihila, metallihila ja molekyylihila

Question 26

Ionihilan typillinen sidosenergia on

Answer 26

500-2 000 kJ/mol

Question 27

Ionihilan ominaisuuksia

Answer 27

Sulamispisteet korkeat, rakenne kova mutta hauras hylkimisvoimien seurauksena, eristeitä, vesiliuoksena johtavat hyvin sähköä, vesiliukoisuus vaihtelee

Question 28

Atomihilan ominaisuuksia

Answer 28

Epämetalliatomit järjestäytyneet kovalenttisin sidoksin hilaksi, kovia, korkeat sulamispisteet, Eristeitä tai puolijohteita sähkönjohtavuudeltaan

Question 29

Atomihilan tyypillinen sidosenergia

Answer 29

150-1 000 kJ/mol

Question 30

Metallihilan ominaisuuksia

Answer 30

Delokalisoituneet elektronit, Sähkönjohtavia, lämmönjohtavia, muokattavuus, veteen liukenemattomuus.

Question 31

Metallihilan tyypillinen sidosenergia

Answer 31

100-900 kJ/mol

Question 32

Molekyylihilan sidokset

Answer 32

Poolisten molekyylien välillä vetysidos tai dipoli-dipolisidos

Question 33

Molekyylihilan ominaisuuksia

Answer 33

Alhainen sulamispiste, sähköneriste, liukenee poolisiin liuottimiin

Question 34

Molekyylihilan tyypillinen sidosenergia (vetysidos ja dipolidipoli)

Answer 34

Vetysidos; 8-40kJ/mol | Dipoli-dipolisidos; 4-25kJ/mol

Question 35

Poolittominen molekyylien väliset vetovoimat

Answer 35

van der Waalsin voima eli dispersiovoima

Question 36

Poolittomien aineiden ominaisuuksia

Answer 36

Erittäin matalat sulamispisteet, helposti haihtuvia, eristävät sähköä, liukenevat poolittomiin liuottimiin.

Question 37

Kaasujen tilanyhtälö

Answer 37

nR=(pV)/T

Question 38

NTP-olosuhteissa voidaan laskea ainemäärä kaavalla...

Answer 38

n=V/Vm, jossa Vm on ideaalikaasun moolitilavuus

Question 39

Mitä atomille tapahtuu hapettuessa? Mitä tapahtuu hapetusluvulle?

Answer 39

luovuttaa elektronin, hapetusluku kasvaa

Question 40

Elektroneja vastaanottaessa atomi... hapetusluku...

Answer 40

pelkistyy, pienenee

Question 41

Vedyn hapetusluku

Answer 41

Yleensä +1, poikkeuksena ionihydridit esim. NaH, jossa hapetusluku on -1

Question 42

Hapen hapetusluku

Answer 42

Yleensä -2, poikkeuksena OF2, jossa +2 ja peroksidit H2O2, joissa -1.

Question 43

Elektronien liike kulkee galvaanisessa parissa...

Answer 43

hapettuvalta aineelta pelkistyvälle aineelle eli anodilta katodille

Question 44

Hapettuminen tapahtuu aina

Answer 44

Epäjalommalla kohtiolla (anodi)

Question 45

Elektrolyysi

Answer 45

Ulkoisen energian avulla saadaan spontaani reaktio kulkemaan päinvastaiseen suuntaan, pelkistäen epäjalompaa metallia

Question 46

Anodi

Answer 46

Positiivinen elektrodi, jossa tapahtuu hapettuminen

Question 47

Katodi

Answer 47

Negatiivinen elektrodi. jossa tapahtuu pelkistyminen

Question 48

Sähkömäärä elektrolyysissä lasketaan kaavalla...

Answer 48

It=nzF, jossa I on sähkövirta, n hapettuvan/pelkistyvän aineen ainemäärä, z on elektronien määrä puolireaktiossa, F on Faradayn vakio

Question 49

Endoterminen reaktio

Answer 49

Lämpöä sitova reaktio eli reaktioon kuluu energiaa

Question 50

Eksoterminen reaktio

Answer 50

Lämpöä vapauttava reaktio, usein spontaani

Question 51

Jos reaktiolämpö deltaH on negatiivinen, reaktio on sillloin...

Answer 51

Eksoterminen

Question 52

Entalpian muutos voidaan laskea...

Answer 52

vähentämällä reaktiotuotteiden entalpiasta reaktiotuotteiden entalpia.

Question 53

Gibbsin energia

Answer 53

Selittää miksi endotermisetkin reaktiot voivat tapahtua spontaanisti. Siihen on entalpian lisäksi otettu huomioon entropian muutos.

Question 54

Eksergoninen ja endergoninen reaktio

Answer 54

Eksergoninen reaktio tapahtuu spontaalisti kun taas endergoninen ei.

Question 55

Kuinka lasket entalpian muutoksen kalorimetrin avulla?

Answer 55

Kun reakio tapahtuu vesiliuoksessa, voidaan olettaa että kaikki reaktiosta vapautuva energia kuluu veden lämmittämiseen, jolloin entalpian muutos voidaan laskea suoraan veden lämpötilan muutoksesta.

Question 56

Sidosenergia

Answer 56

Energiamäärä kJ, mikä vaaditaan katkaisemaan 1 mol sidoksia yhdisteessä.

Question 57

Muodostumisentalpia

Answer 57

Entalpian muutos reaktiossa, jossa 1 mol ainetta syntyy alkuaineistaan

Question 58

Palamislämpö

Answer 58

Kertoo entalpian muutoksen kun 1 mol reagoi täydellisesti hapen kanssa, aina negatiivinen

Question 59

Liukenemislämpö

Answer 59

Entalpian muutos yhdisteen liuetessa veteen.