Biologia 4 Flashcards
Ihminen
Mistä imuneste tulee imusuoniin?
Valtimoista haaroittuvista hiussuonista, niistä poistuu veriplasmaa kudosnesteeksi kudoksiin. Tästä nesteestä suurin osa palaa hiussuonien laskimoiden puoleiseen päähän ja loput kerääntyy imunesteeksi imusuoniin.
Mitä eroa on hiussuonten ja pienimpien imusuonten välillä?
Muuten samankaltainen rakenne, mutta imusuonten seinämien solujen väliset aukot ovat suurempia. Aukoista mahtuu kulkemaan myös proteiinimolekyylit.
Mitä suuremmat imusuonet muistuttavat rakenteeltaan?
Laskimoita, mutta niiden seinämät ovat ohuemmat kuin laskimoiden. Suurissa imusuonissa läppiä, kuten laskimoissa, ja imuneste etenee lihasten supistumisen vaikutuksesta (huom, laskimoilla lisäksi paine-ero oikeaan eteiseen)
Mikä nimitys on suoliston imusuonilla ja miksi?
Suoliston imusuonia kutsutaan maitiaissuoniksi, koska siellä imuneste on värjäytynyt valkoiseksi ohutsuolesta imunesteeseen imeytyneiden rasvojen ansiosta. Rasvat pilkkoutuneet ohutsuolessa.
Montako prosenttia punasolujen proteiineista on hemoglobiinia?
n. 95 %
Missä imuneste sekoittuu vereen?
Sekoittuu vereen, kun imusuonisto yhdistyy lähellä sydäntä solislaskimoon.
Mitä veri on?
Nestemäistä sidekudosta.
Kauanko punasolut keskimäärin elävät?
Keskimäärin vain noin 120 vrk. Ovat lyhytikäisiä siis.
Mitä punasoluissa ei ole?
Tumaa, mitokondrioita eikä muita soluelimiä
Mikä on erytrosyytti?
Punasolu
Mitä on ventilaatio?
Ventilaatio eli keuhkotuuletus on ilman siirtymistä keuhkoihin ja takaisin ulkoilmaan.
Mitä eroa noradrenaliinilla ja adrenaliinilla?
Molemmat toimivat sympaattisessa hermostossa. Adrenaliini pelkästään hormoni, noradrenaliini taas hormoni ja välittäjäaine (eli erittyy synapseissa)
Millaisia on selkänikamat?
Ei sellaisia ole? On selkäranka ja siihen kuuluvina kaulanikamat, rintanikamat, lannenikamat sekä risti- ja häntänikamat.
Mikä on sauvasolujen näköpigmentti?
Rodopsiini eli näköpurppura. Sauvasolut, hämäränäkö.
Millaisiksi aineiksi sauvasolujen näköpigmentti hajoaa?
Sauvasolujen rodopsiini eli näköpurppura hajoaa valon vaikutuksesta opsiiniksi (proteiini) ja retinaaliksi (A-vitamiinin johdannainen).